Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 ja Etelä-Konneveden kansallispuisto, Tervalamminvuoren tuulivoima-alue sekä täydennykset työpaikka-alueisiin ja Seveso II-direktiivin mukaisiin konsultointivyöhykkeisiin maakuntakaavaehdotus nähtävillä 7.11.-19.12.2014 Saapuneet lausunnot ja muistutukset sekä niihin laaditut vastineet Pohjois-Savon maakuntahallitus 23.2.2015 (18, liite 4)

YHTEENVETO 1 (64) Sisällys Pohjois-Savon kunnat... 4 Iisalmen kaupunki... 4 Juankosken kaupunki... 4 Keiteleen kunta... 4 Kiuruveden kaupunki... 4 Kuopion kaupunki... 5 Lapinlahden kunta... 6 Leppävirran kunta... 6 Rautalammin kunta... 6 Siilinjärven kunta... 7 Sonkajärven kunta... 9 Suonenjoen kaupunki... 9 Tuusniemen kunta... 11 Varkauden kaupunki... 11 Vieremän kunta... 16 Naapurimaakuntien liitot ja kunnat... 16 Etelä-Savon maakuntaliitto... 16 Heinäveden kunta... 16 Joroisten kunta... 16 Pieksämäen kaupunki... 17 Keski-Suomen liitto... 17 Pihtiputaan kunta... 18 Viitasaaren kaupunki... 18 Kainuun liitto... 18 Sotkamon kunta... 18

YHTEENVETO 2 (64) Pohjois-Pohjanmaan liitto... 19 Pyhäjärven kaupunki... 20 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto... 20 Outokummun kaupunki... 21 Aluehallintoviranomaiset ym. yhteistyökumppanit... 21 Finavia... 21 Ilmatieteenlaitos... 21 Itä-Suomen aluehallintovirasto... 22 Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta, Operatiivinen osasto... 22 Metsähallitus, kehitysyksikkö... 22 Museovirasto... 23 Pohjois-Savon ELY-keskus... 25 Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry.... 30 Pohjois-Savon pelastuslaitos... 31 Suomen metsäkeskus, Julkiset Palvelut Pohjois-Savon alueyksikkö... 31 Pääesikunta, Logistiikkaosasto... 32 Tukes, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto... 32 STTK Pirjo Tirkkonen, nettipalaute... 33 Mielipiteet ja muistutukset... 33 Henkilö A, nettipalaute... 33 Henkilö B, Rautalampi... 34 Henkilö C, Kuopio (Rautalampi)... 35 Henkilö D, Kuopio (Rautalampi)... 39 Henkilö D, Kuopio (Rautalampi), nettipalaute... 47 Henkilö E, Rautalampi, nettipalaute... 47

YHTEENVETO 3 (64) Henkilö F, Rautalampi... 49 Henkilö G, Rautalampi... 50 Henkilö H, Suonenjoki, nettipalaute... 53 Kiinteistö Oy Kuopion Haapaniemenkatu 20 (Kauppakeskus H-talo)... 55 Henkilö I, Suonenjoki, nettipalaute... 55 Henkilö J, Suonenjoki, nettipalaute... 56 Henkilöt K ja L, Suonenjoki... 57 Henkilö M, Rautalampi, nettipalaute... 59 Henkilö N, Suonenjoki, MYÖHÄSSÄ... 62

YHTEENVETO 4 (64) Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030: Kaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset sekä niihin laaditut vastineet Pohjois-Savon kunnat Iisalmen kaupunki Teknisen johtajan päätösehdotus: TEKLA päättää esittää kaupunginhallitukselle Iisalmen kaupungin lausuntona seuraavaa: Kaupan maakuntakaavaa on valmistelu hyvässä yhteistyössä Iisalmen kaupungin kanssa. Sisältö vastaa Iisalmen kaupungin strategisia tavoitteita (Keskustaseudun osayleiskaava 2007). Maakuntakaavan esitystavassa olisi tarkoituksenmukaista edelleen kehittää yleispiirteisempää esittämistapaa (esim. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alarajan alueet Iisalmessa). Päätös: TEKLA päätti hyväksyä teknisen johtajan ehdotuksen. Kaavaehdotusta valmistellessa pohdittiin tarkoituksenmukaisinta esitystapaa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajojen alueiden osalta. Muista kaavamerkinnöistä johtuen alarajat eivät sellaisenaan soveltuneet koko kunnan tai kaupungin alueella sovellettaviksi, joten ne päädyttiin kohdistamaan keskustaajaman yhteydessä oleville työpaikkateollisuus ja taajamatoimintojen alueille. Esitystavan tavoitteena on helpottaa yleismääräyksen tulkintaa yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Ei muutosta. Vs. kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen ja lähettää Iisalmen kaupungin lausunnon Pohjois-Savon liitolle. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti päätösehdotuksen. Juankosken kaupunki Päätösehdotus: Juankosken kaupunki toteaa lausuntonaan, että sillä ei ole huomautettavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaehdotuksesta. Päätös: Esittelijän esitys hyväksyttiin. Keiteleen kunta Esitys: Keiteleen kunta toteaa, että kaupan maakuntakaavan luonnos on Keiteleen kunnalle mahdollistava eikä sillä ole luonnoksesta huomautettavaa. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Kiuruveden kaupunki Kiuruveden kaupunki toteaa lausuntonaan, että ehdotusvaiheessa kaupan maakuntakaavaa on viety luonnosvaihetta yksityiskohtaisempaan vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen suuntaan. Tästä esimerkkinä ovat alakeskusten (ca1) keskustatoimintojen karttarajaukset ja Kiuruvedellä tilaa vaativan kaupan suuryksikön kohdemerkintään (kme) liittyvä, korttelitasolle ulottuva sijaintia tarkentava maininta kaavaselostuksessa. Kaupan sijainnin ohjauksessa Lausunto ei sisällä muutosehdotusta. Ei muutosta. Lausunto ei sisällä muutosehdotusta. Ei muutosta. Kaavaehdotusta valmistellessa pohdittiin tarkoituksenmukaisinta ratkaisua alakeskusten (ca1 ja ca2) ja kaupan suuryksiköiden kohdemerkintöjen (KM, kme, kme/res) alueellisen ulottuvuuden kuvaamiseksi. Alakeskusten alueellinen ulottuvuus on esitetty liitekartoilla rajauksina. Rajausten tarkoituksena on toimia yksityiskohtaisemman suunnittelun ja

YHTEENVETO 5 (64) pienten taajamien maankäytön suunnittelua palvelisi paremmin maakuntakaavan keskustatoimintojen kohdemerkintä ilman aluerajauksia, jolloin sijainnin tarkentaminen tapahtuisi kuntakaavoituksessa. Myös tilaa vaativan kaupan merkinnän (kme) tulkintaan olisi hyvä sisältyä erilaisia, kuntakaavoituksessa tarkentuvia sijaintivaihtoehtoja. Kiuruveden kaupungilla ei ole muuta huomautettavaa kaupan maakuntakaavaehdotukseen. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Keskustatoimintojen ja tilaa vievän kaupan kohdemerkinnän ulkopuolella taajama- ja teollisuusalueilla on mahdollisuus kaavoittaa paikallisesti merkittävää kauppaa, mikäli MRL:n kaavaehdot täyttyvät esim. Kiuruvedellä tilaa vievään kauppaan aina 4999 km2:n yksikkökokoon saakka. Kuopion kaupunki Pohjois-Savon liitto pyytää Kuopion kaupungin lausuntoa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaluonnoksesta. Maakuntakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi 15.4.2011 voimaan tulleen maankäyttö ja rakennuslain muutoksen ja toimialan nopean kehittymisen myötä. Siirtymäjakson jälkeen (2017) tilaa vaativa kauppa siirtyy vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan säätelyn piiriin. Maakuntakaavan tavoitteena on mahdollistaa kaupan ja siihen liittyvän elinkeinotoiminnan tasapainoinen kehittyminen ja kilpailunäkökulman huomioiminen Pohjois-Savossa. Kuopion kaupunki lausuu kaupan maakuntakaavaehdotuksesta seuraavaa: maakuntakaavan tulkinnan apuvälineenä. Aluerajaus ei ole tarkka, vaan sen on tarkoitus täsmentyä kuntakaavoituksessa. Maakuntakaavan mittakaavasta johtuen kohdemerkinnöillä osoitettujen kaupan suuryksiköiden osalta oli tarpeen määritellä, mitä aluetta ko. merkinnät koskevat. Myös näiden merkintöjen tarkempi sijainti täsmentyy kuntakaavoituksessa. Kaavaehdotusta muutetaan siten, että alakeskusmerkintöjä ca1 ja ca2 koskevat karttarajaukset siirretään merkinnät ja määräykset asiakirjasta kaavaselostuksen liitekartoiksi, joita ei vahvistamismenettelyssä vahvisteta. Muutoksella pyritään korostamaan rajausten yleispiirteisyyttä ja niiden täsmentymistä vasta kuntakaavoituksessa. Lausunto ei sisällä muutosehdotusta. Ei muutosta. Kuopion kaupunki kiinnitti huomiota lausuntovaiheessa Leväsentien alueeseen, Ca1 ja Ca2 merkintöihin sekä Matkusta tarkentaviin teksteihin. Kaupungin esille nostamat näkökohdat on huomioitu ehdotuksen laadinnassa. Lisäksi kaupunki tuo esille, että kaavalaadinnan yhteydessä tehdyt selvitykset ovat kaavataso huomioiden täysin riittävät ja että seudullisesti merkittävän kaupan mitoitus ja sijainti Kuopion kaupungin osalta ovat oikean suuntaiset. Kaavaehdotuksen ratkaisut tukevat kaupungin kehittämistavoitteita. Kaupunki myös toteaa, että erikoiskaupan ja tilaa vaativan kaupan sisällöllinen tulkinta, erityisesti ns. harmaalla vyöhykkeellä, ja sen valvonta tuottavat nyt ja jatkossa edelleenkin vaikeuksia.

YHTEENVETO 6 (64) Petteri Paronen, kaupunginjohtaja Heikki Vienola, kaupunginsihteeri Lapinlahden kunta Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus toteaa Pohjois-Savon liitolle, että Lapinlahden kunnalla ei ole huomautettavaa Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 ehdotuksesta. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Leppävirran kunta Kj:n päätösesitys: Leppävirran kunta toteaa lausuntonaan, että kaupan maakuntakaavaehdotusta on viety luonnosvaiheen jälkeen yksityiskohtaisempaan suuntaan vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen ja aluekeskusten keskustatoimintojen rajausten osalta. Maakuntakaavaehdotuksessa osoitettu keskustatoimintojen aluerajaus tukee vireillä olevan Leppävirran taajaman ja sen ympäristön osayleiskaavan keskustatoimintojen aluerajausta. Lausunto ei sisällä muutosehdotusta. Ei muutosta. Lausunto ei sisällä muutosehdotusta. Ei muutosta. Keskustatoimintojen alakeskuksen alueelle sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu kerrosala, enintään 20 000 k-m2, on tällä hetkellä riittävä ja turvaa kaupan rakenteiden kehittymisen Leppävirralla. Tilaa vaativan kaupan suuryksikön (kme) osalta kokonaismitoitus 7000 k-m2 riittää tämänhetkisiin tarpeisiin. Tilaa vaativan kaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän tarkempi sijainti määritellään asemakaavoituksen yhteydessä, kun valtatien 5 linjaus on ratkaistu. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Rautalammin kunta Kunnanjohtajan esitys: Rautalammin kunnanhallitus esittää tarkennuksena, että kaupan myyntitilojen laajentumisvaraus kaupan maakuntakaavassa Rautalammin Latsinmäen alueella tulisi mahdollistaa myös siinä tapauksessa, että yksittäisen Iiikkeenharjoittajan tilat ovat suuremmat kuin 2.000 m2. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen. Viite: Rautalammin kunnanhallituksen kannanotto 15.12.2014 377 Latsinmäen alue sijaitsee maakuntakaavan taajamatoimintojen alueella, noin puolen kilometrin päässä kantatie 69:stä. Kantatie 69 varrelle kuntakeskuksen yhteyteen on kaavaehdotuksessa osoitettu keskustatoimintojen alakeskus merkintä, jonka alueelle saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Rajaus on jo kaavaehdotuksessa osoitettu laajaksi suhteessa muiden vastaavan kokoisten kuntakeskusten alakeskusrajauksiin.

YHTEENVETO 7 (64) TEHDASMYYMÄLÄT JA POHJOIS-SAVON KAUPAN MAAKUNTAKAAVA JA TERVALAMMIN TUULI- VOIMAKAAVA Rautalammin kunnanhallitus kiinnittää huomiota Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavassa olevaan merkitään, joka ohjaa kaupan tilojen rakentamista Rautalammin keskustaajama-alu-eella. Sepon Kaluste Oy:n tehdas myyntitilat sijaitsevat Rautalammin kuntakeskuksessa Latsinmäen alueella. Sepon Kaluste Oy:llä ovat noin 1000 m2:n myyntitilat Rautalammin Latsinmäellä ja samassa yhteydessä ovat myös tehdassalit 3 000-4000 m2. Lisäksi yhtiöllä on toinen tehdashalli lähempänä kantatietä. Molemmat hallit sijaitsevat kuntakeskuksessa. Lisäksi yhtiöllä on myyntitilat Kuopiossa. Latsinmäen alueella Yrittäjätiellä sijaitsee myös Latsinmäen puutarha. Rautalammin kuntakeskuksessa ja Latsinmäen alueelle tulisi mahdollistaa se, että esim. kaupan myyntitilojen laajennus yli 2000 rn2:n olisi yrityskohtaisesti mahdollista myös Latsinmäellä, eikä se rajoittuisi ainoastaan kantatie 69:n linjaukseen. Etäisyys kantatie 69:stä on varsin lyhyt Sepon Kaluste Oy:n omistamaan toiseen teollisuushalliin. Latsinmäen alue sijaitsee Rautalammin keskusta-alueen ulkopuolella, ja sinne saa sijoittaa paikallisesti merkittävää kauppaa. Myymälöiden laajentuminen 2000 k-m2 saakka on siten maakuntakaavan puitteissa mahdollista. Nykyisen myymälän osalta tämä mahdollistaa myymälätilan kaksinkertaistumisen. Mikäli kaupalla on Latsinmäen alueella tarvetta laajentaa toimintaansa yli 2000 k-m2 kokoisiin myymälöihin, voi se tapahtua tilaa vaativaa kauppaa koskevan siirtymäsäännöksen turvin. Tämä tarkoittaa sitä, että alueella sijaitsevat tilaa vaativan kaupan myymälät voivat laajentua yli 2000 k-m2 kokoisiksi myymälöiksi ilman, että aluetta erikseen osoitetaan maakuntakaavassa. Siirtymäaika jatkuu 15.4.2017 saakka, jolloin hankkeen tulee olla rakennuslupavaiheessa. Ei muutosta. Kh 15.12.2014 377 Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaa koskevassa esityksessä on huomioitu kaupallisia aluevarauksia kantatie 69 vierestä kuntakeskuksen alueelta. Sitä vastoin esim. Latsinmäen teollisuusalueen osalta laajennukset ovat kaupan myyntitilojen osalta rajautuneet 2.000m2:iin. Tämä merkitsee mahdollista laajentumisestettä osalle alueen yrityksistä. Kaupan maakuntakaavaa koskevat tarkennukset tulee tehdä 19.12.2014 mennessä. Kunnanjohtajan esitys: Rautalammin kunnanhallitus esittää tarkennuksena, että kaupan myyntitilojen laajentumisvaraus kaupan maakuntakaavassa Rautalammin Latsinmäen alueella tulisi mahdollistaa myös siinä tapauksessa, että yksittäinen liikkeenharjoittajan tilat Ovat suuremmat kuin 2.000m2. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen. Siilinjärven kunta Päätösehdotus: Siilinjärven kunnanhallitus antaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava-ehdotuksesta seuraavan lausunnon:

YHTEENVETO 8 (64) Kaupan maakuntakaavaehdotuksen varaukset ovat Siilinjärvellä niukat, mutta riittävät tiedossa olevien kaupan hankkeiden suhteen kaavan tavoitevuoteen 2030 saakka. Maakuntakaavaehdotus ei jätä juurikaan pelivaraa kaupan määrän tai vaihtoehtoisten sijoittamismahdollisuuksien tulkinnalle kuntakaavoituksessa. Siilinjärven kirkonkylässä on rakennettu ja otettu käyttöön vuonna 2014 lisää kaupan tiloja noin 10000 m², jonka jälkeen kaupan kokonaismäärä tällä alueella on noussut 30000 m²:iin. Kaavaehdotuksen mukaan Siilinjärven kirkonkylän keskustatoimintojen alueelle saa rakentaa yli 2000 m²:n kaupan suuryksikköjä yhteensä 50000 m². Kunnanhallitus esittää, että kaupan määrälle ei merkittäisi maakunta-kaavaan ylärajaa keskustatoimintojen alueella, koska se saattaa rajoittaa kaupan kilpailua. Mitoituksellisesti 50000 m² on sopiva määrä kauppaa tavoitevuoteen 2030 saakka, kuten kaavaluonnoksessa oli esitetty. Määrää ei ole tarpeen rajoittaa, koska keskustatoimintojen alueelle sijoittuvat kauppapalvelut ovat uudistetun maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden mukaisia. Lisäksi keskustatoimintojen alueelle ryhmään sijoittuvia alle 2000 m²:n kauppoja voidaan lain mukaan tulkita kaupan suuryksiköiksi, mikä turhaan vaikeuttaa rakennusten käyttötarkoitusten luvittamista ja kaupan sijoittumisen valvontaa. Kunnanhallitus pitää perusteena myös sitä, että Siilinjärvellä päivittäistavarakauppaa ei ole sijoitettu keskusta-alueiden ulkopuolelle. Mikäli kokonaismäärää nyt rajoitetaan, saattaa kaavan tavoitevuotta pidemmällä aikavälillä keskusta-alueelle tarvittavat kauppapaikat rakentua muuhun käyttöön ja paine keskusta-alueen ulkopuolisiin kauppapaikkoihin kasvaa tavoitevuoden jälkeen. Tilaa vaativaa kauppaa ei ole tarkoituksenmukaista sijoittaa keskustatoimintojen alueelle runsaan tilantarpeen ja tehottoman maankäytön vuoksi. Maakuntakaava-ehdotuksen mukaan taajamatoimintojen- ja työpaikka-alueiden ulkopuolelle ei sallita kaupan suuryksikköjä (yli 2000 m²). Kaavaehdotuksen määräys paikallisilla ja kuntakaavoituksessa esitettävillä suuryksikkökoon ylärajoilla erityisesti tilaa vaati-van kaupan osalta (Siilinjärvellä 7000 m²) kaipaa täsmennystä. Voimassa olevassa maakuntakaavassa ja kaavaehdotuksessa poistuviksi esitetyt tilaa vaativan kaupan merkinnät Siilinjärven etelä- ja pohjoispuolella sijoittuvat molemmat em. alueiden ulkopuolelle. Maakuntakaavan tiukka tulkinta estäisi molempien kauppa-paikkojen kehittymisen kuntakaavoituksella 7000 m²:n tilaa vaativan kaupan suuryksiköksi. Kunnanhallitus esittää, että tilaa vaativan kaupan sijoittumisesta laaditaan erillinen aluekartta, jossa nykyinen ja laajeneva yhdyskuntarakenne sekä tilaa vaativan kaupan tarvitsemat hyvät liikenneyhteydet voidaan paremmin huomioida. Vaihtoehtoisesti hyväksyttävässä maakuntakaavassa voidaan Kaavaluonnoksessa Siilinjärven kirkonkylän keskustatoimintojen alue jätettiin mitoittamatta. MRL 71 b :n perusteluissa todetaan, että esimerkiksi suurimpien kaupunkien keskustatoimintojen alueilla ei olisi aina tarpeen osoittaa enimmäismitoitusta kerrosneliömetreinä, jos kaavan vaikutusten arviointi ei sitä edellytä. Maakuntakaavan vahvistusviranomaisena toimivan ympäristöministeriön mukaan Siilinjärvi ei täytä lain perusteluissa tarkoitettua suuren kaupungin määritelmää, jonka vuoksi keskustatoimintojen alue on kaavaehdotuksessa enimmäismitoitettu. Jotta Siilinjärven kuntakeskuksen kaupallisten palveluiden kehittäminen olisi joustavaa myös maakuntakaavan tavoitevuotta pidemmälle ulottuvaa yksityiskohtaista suunnittelua ajatellen, muutetaan suunnittelumääräykseen Siilinjärven yhteenlaskettua kerrosalaa koskeva enimmäismitoitus yhtä yksikköä koskevaksi enimmäiskerrosalaksi. Uuden suunnittelumääräyksen mukaan Siilinjärvellä keskustatoimintojen alueelle voidaan osoittaa enintään 5000 k-m2 suuruisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Kaavaselostuksen mitoitustaulukoissa Siilinjärven keskustatoimintojen alueen laskennalliseksi mitoitusta lisätään 10 000 k-m2:llä, jotta kuntakaavoituksen suunnittelu maakuntakaavan tavoitevuotta pidemmälle olisi mahdollista. Keskustatoimintojen alueen laskennalliseksi mitoitukseksi osoitetaan 60 000 k-m2, josta uuden liiketilan osuus on 30 000 k- m2. Nykyinen ja laajeneva yhdyskuntarakenne on kattavasti huomioitu Pohjois- Savon maakuntakaavan aluevarauksissa. Siilinjärven kuntakeskuksen pohjoispuolella sijaitseva ns. Koti-Siilin sekä eteläpuolella sijaitseva Oikeakätisen alue eivät ole mukana maakuntakaavan taajamatoimintojen alueessa, koska Siilinjärven taajamatoimintojen laajenemisalueet on suunniteltu tii-

YHTEENVETO 9 (64) osoittaa Siilinjärven kirkonkylän taajamatoimintojen ja työpaikka-alueiden laajeneminen valmisteilla olevan yleiskaavan mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin. Sonkajärven kunta Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomauttamista Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 ehdotukseen. Päätös Kunnanhallitus: Kunnanhallitus yksimielisesti hyväksyi päätösesityksen. Suonenjoen kaupunki Maakuntakaavaehdotuksessa Suonenjoen alueelle tai sen välittömään läheisyyteen on osoitettu seuraavat kaavamerkinnät: - keskustatoimintojen alakeskus (ca1) - tilaa vaativan kaupan suuryksikkö (kme) - taajamatoimintojen alue (A1) - tuulivoima-alue (tv). viissä yhteistyössä kunnan kanssa yli 10 vuotta sitten Kuopion seudun maakuntakaavan laatimisen yhteydessä. Taajatoimintojen alueiden laajenemistarpeita arvioidaan voimassaolevien maakuntakaavojen päivittämistarpeiden arvioinnin yhteydessä. Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän paikkatietojen mukaan ko. alueet kuitenkin kuuluvat YKR-taajama-aluerajauksen sisään, joten maakuntakaavan joustamisen puitteissa ko. alueille on mahdollista sijoittaa paikallisesti merkittävää tilaa vaativaa kauppaa 7000 k-m2 saakka. Koti-Siilin alueella tämä voi vaatia lisäksi alueen asemakaavoittamista. Ei muutosta. Lausunto ei sisällä muutosehdotusta. Ei muutosta. Ca1-merkinnällä osoitetaan keskustatoimintojen alakeskuksia, joihin sijoittuu seudullisesti merkittäviä palveluita sekä asumista. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä yli 2 000 k-m²:n suuruisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla olemassa olevat suuyksiköt huomioiden enintään 20 000 k-m2. Alueelle voidaan kaavoittaa enimmäismitoituksen lisäksi myös alle 2 000 k-m²:n myymälöitä. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana toteutunutta kerrosalaa on tarkennettu yhteistyössä Pohjois-Savon liiton kanssa. Kme-merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös

YHTEENVETO 10 (64) keskusta-alueiden ulkopuolelle, kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Seudullisesti merkittävän tilaa vaativan kaupan suuryksikön koon alaraja on 5 000 k-m². Kme-alueen enimmäismitoitus on 7 000 k-m2, johon lasketaan myös alle 2 000 k-m²:n myymälät sekä olemassa oleva ja uusi kerrosala. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana toteutunutta kerrosalaa on tarkennettu yhteistyössä Pohjois-Savon liiton kanssa. Taajamatoimintojen alueelle saa sijoittaa seudullisesti merkittävän kaupan lisäksi paikallisesti merkittävää kauppaa eli yksittäisiä myymälöitä tai myymäläkeskittymiä, jotka alittavat vähittäiskaupan suuryksikön alarajan. Taajamatoimintojen ulkopuolelle saa sijoittaa kuntakaavoituksella yksittäisiä myymälöitä tai myymäläkeskittymiä, jotka ovat kaupan laadusta riippumatta kooltaan alle 2 000 k-m². Kaavaehdotuksessa osoitetaan myös potentiaalinen Tervalamminvuoren tuulivoima-alue Suonenjoen rajalle Rautalammin kunnan alueelle. Kaavamääräyksissä on korostettu melu- ja maisemavaikutusten vähentämisen huomioimista tarkemmassa suunnittelussa. Alue on osoitettu maakuntakaavan tarkkuudella, mutta tuulivoimayleiskaava tulee laatia myös Suonenjoelle vähintään siinä tapauksessa, että voimaloita suunnitellaan sijoitettavaksi Suonenjoen puolelle. Suonenjoen kaupunki toteaa, että potentiaalinen tuulivoima-alue sijaitsee Rautalammin alueella, mutta voimaloiden vaikutusalueesta merkittävä osa ulottuu Suonenjoen puolelle. Tarkemmassa suunnittelussa on selvitettävä useampia vaihtoehtoja voimaloiden sijoittumiselle, jotta myös hankkeen vaikutuksia on mahdollista vertailla. Suonenjoen kaupungilla ei ole huomautettavaa kaupan maakunta-kaavaehdotuksesta. Ehdotus: Tekninen johtaja ehdottaa, että tekninen lautakunta päättää esittää yllä mainittua lausuntoa kaupunginhallitukselle. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ehdotus: Kaupunginjohtaja ehdottaa, että kaupunginhallitus päättää antaa Pohjois-Savon liitolle edellä mainitusta asiasta teknisen lautakunnan esityksen mukaisen lausunnon. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kuten lausunnossa todetaan maakuntakaavamerkinnällä (tuulivoima-alue, tv) osoitetaan potentiaaliset tuulivoima-alueet. Alueen toteutuminen on ennen kaikkea kiinni maanomistajien halusta vuokrata maitaan kiinnostuneelle tuulivoimahakehittäjälle. Rautalammin Tervalamminvuoren alueen tarkastelu lähti liikkeelle hanketoimija NWE Sales Oy:n aloitteesta helmikuussa 2014. Alustavissa selvityksissä Tervalamminvuoren alueelle voisi sijoittua kuusi, noin 3 MW:n tuulivoimalaa. Toimija on arvioinut, että hankkeen arvo on 30 35 milj. euroa, josta teiden, sähkölinjojen ja liittymien osuus on 15-20 %. Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan keskimäärin hankevalmistelutöiden arvo on noin 60 000 euroa/voimala, rakennusvaiheessa työn arvo on noin 1 milj. euroa/voimala, 20 vuoden operoinnin kustannukset ovat noin 2,2 milj. euroa/voimala sekä purkutyön arvo on noin 350 000 euroa/voimala. Maakuntakaava täsmentyy yksityiskohtaisemmassa alueidenkäytön suunnittelussa (mm. osayleiskaava), jossa huomioidaan maakuntakaavan suunnittelumääräykset. Rautalammin kunta on suhtautunut alustavan myönteisesti tuulivoimaosayleiskaavan laadinnan aloittamiseen.

YHTEENVETO 11 (64) Vasta osayleiskaavan yhteydessä ratkaistaan voimaloiden tarkka lukumäärä ja kiinteistökohtainen sijoittuminen sekä ympäröivälle asutukselle, lomaasutukselle, luonnolle jne. kohdistuvat tarkemmat vaikutukset ja niiden perusteella arvioidaan tuulivoimapuiston toteuttamismahdollisuudet. Maakuntakaavaehdotuksen nähtävillä ollessa hanketoimija NWE Sales Oy ilmoitti, että se on aikeissa muuttaa tuulivoimaloiden sijoittelua siten, että lähimpänä Rautalammin Huuhtlampea sijainneet kaksi tuulivoimalaa siirretään alueen eteläpuolelle, Suonenjoen kaupungin puolelle. Muutos edellyttää jatkossa myös Suonenjoen kaupungin kantaa osayleiskaavoittaa alue omalta osaltaan. Kaavaehdotusta muutetaan siten, että tarkistetaan Tervalamminvuoren tuulivoima-alue -merkinnän (tv 33.800) rajausta kuvaamaan muuttunutta tilannetta, jossa osayleiskaavalla konkretisoituva hanke ulottuu myös Suonenjoen kaupungin puolelle. Muutos tarkoittaa, että kaavaehdotuksessa esitetyn merkinnän luoteisosasta (Huuhtlammen puoleisesta päästä) poistetaan noin 500 metriä ja merkintä kasvaa noin 400 metriä etelä-lounaan suuntaan. Muutoksesta informoidaan kirjeitse Rautalammin kuntaa, Suonenjoen kaupunkia, NWE Sales Oy:tä, Pohjois-Savon Ely -keskusta sekä niitä maanomistajia, joiden maille muutos kohdistuu (6 maanomistajaa). Muutoksesta ilmoitetaan liiton virallisissa ilmoituslehdissä ja Pohjois-Savon liiton internetsivuilla sekä järjestetään infotilaisuus Suonenjoella kevään 2015 aikana. Tuusniemen kunta Tuusniemen kunta toteaa lausuntonaan Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaehdotuksesta 2030, että kunnalla ei ole kaavaan huomautettavaa. Martti Kähkönen, hallintojohtaja Varkauden kaupunki Ehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Lausunto ei sisällä muutosehdotusta. Ei muutosta.

YHTEENVETO 12 (64) Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan ehdotuksessa Varkauteen on merkitty kaupan sallivina varauksina keskustatoimintojen alue (C), tilaa vaativan kaupan suuryksikkö (kme) Pohjoisen portin ja Harjulantien autokauppakeskittymän alueelle sekä vähittäiskaupan suuryksikkö (KM) Pohjoisen portin ja Varkausmäen alueelle. Voimassa olevan maakuntakaavan mukainen vähittäiskaupan kehittämisvyöhyke kumoutuu, mikäli KM- ja kme-merkinnät vahvistuvat. Tilaa vaativan kaupan suuryksikön kme-merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle. Tällaista ovat mm. auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppa. Merkintää koskevan suunnittelumääräyksen mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen on suunniteltava siten, ettei niillä ole yksin tai muiden hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on erityistä huomiota kiinnitettävä alueiden saavutettavuuteen joukko- ja kevyellä liikenteellä sekä sujuvan henkilöautoliikenteen edellytyksiin. KM-merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä. Suunnittelumääräyksessä on samanlaiset vaatimukset mitoitukselle ja yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle kuin kme-merkinnässä. Maakuntakaavaehdotuksessa on esitetty seudullisesti merkittävän suuryksikön alarajaksi 3000 k-m2 päivittäistavarakaupassa, 7000 k-m2 tilaa vaativassa erikoiskaupassa ja 3000 k-m2 muussa erikoiskaupassa. Voimassa olevassa maakuntakaavassa seudullisesti merkittävän suuryksikön alaraja on 5000 k-m2. Kauppaa koskevien määräysten lisäksi kaupan maakuntakaavaehdotuksessa on päivitetty Seveso II -direktiivin mukaisten laitosten konsultointivyöhykkeet TUKES:n ylläpitämän luettelon mukaisiksi sekä tarkistettu muita kaupan sallivia merkintöjä ja määräyksiä. Varkauden keskustatoimintojen alue Keskustatoimintojen alueen rajaus vastaa voimassa olevan maakuntakaavan rajausta. Kaavaehdotuksessa ei ole määritelty mitoitusta keskustatoimintojen alueelle, jolloin kaupan laatu ja määrä voidaan ratkaista yleis- tai asemakaavoituksessa kaupungin omin päätöksin. Alueelle

YHTEENVETO 13 (64) voidaan sijoittaa keskustahakuisia erikoiskaupan ja hallinnon palveluita, vähittäiskaupan suuryksiköitä ja asumista. Keskustatoimintojen alueelle sijoittuu mm. Päiviönsaari, Kauppakatu, Relanderinkadun ja Käsityökadun kaupalliset alueet sekä Joutenlahden kauppa- ja vetovoimakeskus. Vähittäiskaupan kehittämisvyöhyke Voimassa olevan Pohjois-Savon maakuntakaavan mukainen vähittäiskaupan kehittämisvyöhyke sijaitsee keskusta-alueen länsipuolella ja se ulottuu Pohjoisen portin alueelta Harjulantien autokauppakeskittymän alueelle. Vähittäiskaupan kehittämisvyöhykkeelle saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä enintään 20 000 k-m² ja mitoitus ei koske ns. tilaa vaativaa kauppaa. Kaupan maakuntakaavaehdotuksen määräyksen mukaan vähittäiskaupan kehittämisvyöhyke -merkintä kumoutuu, kun kaupan maakuntakaavan suuryksikköjä koskevat merkinnät vahvistetaan. Jos uusia kaupan merkintöjä ei vahvisteta, kehittämisvyöhykkeen merkintä pysyy voimassa. Pohjoisen portin alue Pohjoisen portin KM-merkinnän mitoitus on 11 000 k-m2, josta on varattu 2500 k-m2 päivittäistavarakaupalle ja 8500 k-m2 muulle erikoistavarakaupalle. Tilaa vaativan kaupan kme-merkinnän mitoitus on yhteensä 21 000 k-m2. Suunnittelumääräyksen mukaan Pohjoisen portin toteuttaminen tulee kytkeä yhdyskuntarakenteen laajenemiseen alueelle siten, että lähempänä keskustaa olevat alueet ovat ensin hyödynnetty. Pohjoisen portin alueelle voi sijoittua myös matkailua ja ohikulkevaa liikennettä palvelevaa toimintaa. Käytännössä keskustassa oleva tonttivaranto tulisi ottaa käyttöön ennen Pohjoisen portin rakentamista. Alueelle sijoittuu kaksi SEVESO II-direktiivin mukaista laitosta ja yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huomioitava laitosten suojavyöhykkeet ja niiden aiheuttamat rajoitukset vähittäiskaupan suuryksiköiden ja myymäläkeskittymien sijainnille. Tällä hetkellä Leijukujan päässä olevan laitoksen toiminta aiheuttaa rajoituksia Valssikujan liiketonttien toiminnalle siten, että kaikille tonteille ei ole mahdollista toteuttaa merkittäviä asiakasmääriä aiheuttavia kaupan toimintoja. Toinen direktiivin mukainen laitos on Hasinmäen puolella, eikä sen toiminta aiheuta merkittäviä rajoituksia ympäristöön.

YHTEENVETO 14 (64) Harjulantien autokauppakeskittymä Harjulantien alueen kme-merkinnän mitoitus on yhteensä 20 000 k-m2, josta 13 000 k-m2 on uutta kerrosalaa ja 7000 k-m2 jo toteutunutta. Alueelle ei ole ehdotettu erityisiä suunnittelumääräyksiä. Varkausmäki Varkausmäkeen osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö on uusi kaupan aluevaraus. Varkausmäen KM-merkinnän mitoitus on 10 000 k-m2, josta on varattu 2000 k-m2 päivittäistavarakaupalle, 5000 k-m2 muulle erikoistavarakaupalle ja 3000 k-m2 tilaa vaativalle kaupalle. Suunnittelumääräyksen mukaan aluetta ei voi toteuttaa ennen Varkausmäen matkailualueen toteuttamista. Muuta osaa Varkausmäkeä koskee kaavaehdotuksessa merkintä Taajamatoimintojen alue/matkailutoimintojen alue. Sitä koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alue varataan matkailupalvelujen alueeksi, mikäli alueelle toteutuu matkailukeskus. Muutoin alue on taajamatoimintojen aluetta. Muut keskustan ulkopuoliset alueet Pohjois-Savon maakuntakaavassa Hasinmäkeen on varattu työpaikka-alue (TP). Alueen rajaus pysyy ennallaan, mutta suunnittelumääräyksestä poistetaan maininta seudullisesti merkittävän tilaa vaativan kaupan sijoittamisesta alueelle. Paikallisesti merkittävät kaupan suuryksiköt sallitaan taajamatoimintojen alueella, työpaikkatoimintojen alueella, teollisuusalueilla sekä Varkausmäen taajamatoimintojen/matkailu-palvelujen alueella. Näiden kaupan alueiden laatu ja mitoitus ratkaistaan yleis- tai asemakaavoituksessa kaupungin omilla päätöksillä. Myymälät eivät yhdessä saa muodostaa seudullisesti merkittävää myymäläkeskittymää, jonka rajat ratkaisee tapauskohtaisesti ELY-keskus. Lausunto Varkauden kaupungin tavoitteet kaupan osalta on kuvattu ja perusteltu kaupan maakuntakaavaluonnoksesta annetussa lausunnossa (kaupunginhallitus 9.12.2013 332).

YHTEENVETO 15 (64) Keskustatoimintojen alueelle sijoittuvan kaupan mitoittamatta jättäminen on hyvä ratkaisu, koska näin kaupungin kehittämisen kannalta merkittävimmällä Joutenlahden alueella kaupan laatu ja mitoitus voidaan ratkaista paikallisesti. Vähittäiskaupan kehittämisvyöhyke-merkinnän korvaaminen yksittäisillä kohdemerkinnöillä osoittaa selkeästi seudullisesti merkittävän kaupan kehittämisen painopistealueet ja väljentää paikallisesti merkittävän kaupan sijoittumisen mahdollisuuksia muilla alueilla. Mikäli kaupan kohdemerkinnät eivät kuitenkaan vahvistu, kehittämisvyöhyke-merkintä jää voimaan ja kaupan kehittäminen on mahdollista niissä puitteissa. Keskustatoimintojen alueen ulkopuolisten KM- ja kme- alueiden mitoitus on kaavaehdotuksessa yhteensä 62 000 k-m2, josta 42 000 k-m2 on maakuntakaavan mukaan uutta. Jokaiselle merkitylle alueelle on määritelty mitoitus erikseen ja kokonaismitoitukseen sisältyy myös alle 2000 k-m2:n myymälät. Kaavaluonnoksessa vastaava mitoitus oli yhteensä 62 300 km2, josta uutta oli 40 000 k-m2. Mitoitus koski kaupan koko kehittämisvyöhykettä ja Varkausmäen erillismerkintää. Vaikka ehdotuksessa esitetty mitoitus on suuruudeltaan sama, se koskee vain Pohjoiseen porttiin, Harjulantielle ja Varkausmäkeen merkittyjä kaupan alueita. Kaupan maakuntakaavaehdotuksen mitoitus ja merkintätapa on siten väljempi. Se ei kuitenkaan vastaa kaupungin tavoitteita asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden säilyttämisestä Pohjoisen portin ja Harjulantien alueilla. Varkaudessa asemakaavoissa jo olevien liiketonttien rakennusoikeuksista voidaan hyödyntää vain pieni osa seurauksena vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan lainsäädännön muutoksesta sekä kaupan maakuntakaavan ratkaisusta. Esimerkiksi Pohjoisen portin liiketonteilla on rakennusoikeutta yhteensä lähes 72 000 k-m2 eli 40 000 k-m2 enemmän kuin kaupan maakuntakaavaehdotuksen mitoitus on alueella. Harjulantien alueella on asemakaavoissa rakennusoikeutta lähes 50 000 k-m2 eli 30 000 k-m2 enemmän. Asemakaavaa muuttamalla on rajoitettava olemassa olevan rakennusoikeuden käyttöä kauppaan ja mahdollisesti osoitettava sitä muihin käyttötarkoituksiin. Rakennusoikeuksien muutokset vaikuttavat jo rakennettujen tonttien tuleviin käyttömahdollisuuksiin sekä sitä kautta kiinteistöjen arvoon. Kiinteistöjen arvo on yleensä merkittävä tekijä yritysten taloudessa. Vaikka kaupungille ei aiheudu korvausvelvollisuutta rakennusoikeuden supistamisesta tai käyttötarkoituksen rajaamisesta, näillä muutoksilla on vaikutusta kaupungin imagoon yrittäjäkaupunkina. Lisäksi kaupungille tulee kustannuksia asemakaavojen muuttamisesta. Kaupan maakuntakaavassa osoitetun uuden liiketilan perusteena on ollut palveluverkkoselvitys ja sitä täydentävät herkkyysanalyysit. Palveluverkkoselvityksessä ja herkkyysanalyyseissä liiketilan lisätarve on arvioitu väestönkehitykseen ja asukkaiden ostovoimaan, vapaa-ajan asukkaiden sekä matkailijoiden ostovoimaan sekä ylimaakunnallisen ostovoiman siirtymään perustuen. Lisäksi on arvioitu kauttakulkuliikenteen vaikutuksia liiketilan lisätarpeeseen. Viitostien kauttakulkuliikenteen aiheuttamasta ostovoimasta puolet katsottiin kohdistuvan Varkauden seudulle. Palveluverkkoselvitystä täydentävissä herkkyysanalyyseissä on huomioitu kaavojen vajaa toteutuminen siten, että ns. kaavallisena ylimitoituskertoimena on käytetty vakiintuneen 1,3 sijaan kerrointa 1,4. Ylimitoituskerrointa käytetään yleisesti kaavoituksessa erityisesti silloin, kun kaavoissa osoitetun rakennusoikeuden toteutuminen on ollut vajaata, jolloin myös pystytään varautumaan kaupan kuntakaavojen alhaisempiin toteutumisasteisiin. Kaavaratkaisussa on huomioitu hyväksytyissä asemakaavoissa olevat rakennusoikeudet siinä määrin, kuin se on laskennallisen liiketilan lisätarpeen puitteissa mahdollista. Palveluverkkoselvityksen ja herkkyysanalyysien mukaan Varkaudessa liiketilan lisätarve olisi verkkokauppavähennys huomioiden Varkauden seudulla 63 412 k-m2, josta Varkauden laskennallinen osuus 43 078 k-m2. Kaupan maakuntakaavaehdotuksessa Varkauden seudulle on osoitettu uutta liiketilaa 93 000 k-m2, josta Varkauteen 68 000 k-

YHTEENVETO 16 (64) Selostuksessa on todettu, että kaavaratkaisulla on merkittäviä positiivisia vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Käytännössä rakennusoikeuden supistamisen vaikutukset eivät ole kaikilta osin ole positiivisia edellä mainituin perustein. Kaupan maakuntakaavan tulisi noudattaa asemakaavoissa jo vahvistettuja rakennusoikeuksia ja mahdollistaa näin yritysten vapaampi sijoittuminen ja yksityisille maanomistajille omaisuutensa hyödyntäminen. Lisäksi osittainkin negatiivisena koettavat vaikutukset on syytä avoimesti tuoda esille selostuksessa. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää antaa liitteen mukaisen lausunnon Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaehdotuksesta 2030. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin. Asiantuntijana toimi kaupunginarkkitehti Satu Reisko. Vieremän kunta Ehdotus: Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaehdotuksesta. m2. Luvussa on huomioitu Varkauden keskustatoimintojen alueen laskennallinen mitoitus 20 000 k-m2, vaikka tosiasiallisesti Varkauden keskustatoimintojen aluetta ei enimmäismitoiteta. Ottaen huomioon se, että kuntakaavojen vajaa toteutuminen on huomioitu jo ylimitoituskertoimessa sekä se, että maakuntakaavaehdotuksessa on Varkauteen osoitettu lähes 25 000 k-m2 kauppaa enemmän kuin laskennallinen liiketilan lisätarpeen mukaan olisi perusteltua, ei maakuntakaavaehdotuksessa voi huomioida kaikkea asemakaavoissa jo osoitettua rakennusoikeuden määrää. Ei muutosta. Kaavan vaikutusten arviointiin lisätään kuitenkin tekstiä, jossa tuodaan esille kaupan maakuntakaavan mahdollisia rakennusoikeuksien supistumista koskevia vaikutuksia. Lausunto ei sisällä muutosehdotusta. Ei muutosta. Päätös: Kunnanhallitus päätti lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaehdotuksesta. Naapurimaakuntien liitot ja kunnat Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntaliitolla ei ole kommentoitavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan 2030:n suhteen. Janne Nulpponen, kaavoituspäällikkö Heinäveden kunta Kj: Kunnanhallitus lausuntonaan toteaa, että sillä ei huomautettavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 ehdotuksesta. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Joroisten kunta Joroisten kunnalla ei ole huomautettavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 ehdotuksesta. Lausunto ei sisällä muutosehdotusta. Ei muutosta. Lausunto ei sisällä muutosehdotusta. Ei muutosta. Lausunto ei sisällä muutosehdotusta. Ei muutosta.

YHTEENVETO 17 (64) Petri Miettinen, tekninen johtaja Pieksämäen kaupunki Pieksämäen kaupungilla ei ole huomautettavaa maakuntakaavaehdotuksesta. Pekka Häkkinen, kaavoituspäällikkö Keski-Suomen liitto Pohjois-Savon liitto pyytää maankäyttö- ja rakennusasetuksen 13 :n mukaisesti lausuntoa maakuntakaavaehdotuksesta 19.12.2014 mennessä. Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaehdotuksessa osoitetaan kaupan merkintöjen lisäksi Etelä-Konneveden kansallispuisto, potentiaalinen Tervalamminvuoren tuulivoima-alue Rautalammille, täydennyksiä taajama- ja työpaikkaalueisiin, rakennussuojelukohteisiin sekä Seveso II-direktiivin mukaisiin konsultointivyöhykkeisiin. Lausunto ei sisällä muutosehdotusta. Ei muutosta. Lausunto ei sisällä muutosehdotusta. Ei muutosta. Keskustatoimintojen ja keskustatoimintojen alakeskusmerkinnät muodostavat seudullisen verkon, joka vähittäiskaupan ohjausvaikutuksellaan mahdollistaa ennen kaikkea päivittäistavaroiden tasapainoisen saatavuuden maakunnan eri osissa. Tätä täydennetään keskustatoimintojen alueiden ulkopuolisia kaupan suuryksiköitä tai kaupan keskittymien sijoittumista ohjaavilla KM- ja kme -merkinnöillä. Tulevaan kehitykseen ja kaupan lisätarpeisin on varauduttu kme/res -reservialuemerkinnöin. Mitoitus- ja sijoitusratkaisut perustuvat asianmukaisiin ja riittäviin selvityksiin. Maakuntien rajalla olevan Etelä-Konneveden Pohjois-Savon puoleinen osa osoitetaan kehittämisperiaatemerkintänä. Merkinnän kuvauksen mukaisesti merkinnällä osoitetaan kansallispuisto. Merkintä vastaa Keski-Suomen lainvoimaisen 4. vaihemaakuntakaavan Keski-Suomen puolella olevaa kansallispuistoksi kehitettävän alueen kaavamerkintää. Kaavan perustuu lukuisiin taustaselvityksiin, joiden perusteella kaava on ollut mahdollista laatia erityisen huolellisesti ja tarkasti. Toteutustapa vähentää yleispiirteisen maakuntakaavan tulkintatarvetta alempiasteisessa maankäytön suunnittelussa ja kuntakaavoituksessa. Kaavaselostuksessa on myös selkeästi kuvattu maakuntakaavan vaikutuksia ja kaavalle asetettujen tavoitteiden toteutumista kaavaehdotuksessa. Keski-Suomen liitto katsoo, että Keski-Suomeen vaikutuksiltaan mahdollisesti ulottuvat asiat on kaavaehdotuksessa asianmukaisesti käsitelty eikä liitolla ole kaavaan huomautettavaa.

YHTEENVETO 18 (64) Anita Mikkonen, maakuntajohtaja Jarmo Koskinen, maakuntainsinööri Pihtiputaan kunta Kj:n ehdotus: Pihtiputaan kunnanhallitus ilmoittaa Pohjois-Savon maakuntaliitolle, ettei Pihtiputaan kunnalla ole huomautettavaa kaavaehdotuksen johdosta. Päätös: Hyväksyttiin. Viitasaaren kaupunki Kj:n ehdotus: Kaupunginhallitus päättää todeta, ettei Viitasaaren kaupungilla ole huomauttamista kaavaehdotukseen. Päätös: Hyväksyttiin. Kainuun liitto Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaehdotus on perusteellisesti ja asiantuntevasti laadittu. Maakuntakaavaehdotuksessa esitetyn vähittäiskaupan suuryksikkö (KM) -kohdemerkinnän Matkuksen alueen suunnittelumääräyksen ja sitä koskevan pinta-alataulukon perusteella jää hiukan epäselväksi alueen toimialojen kehittämistavoitteet. Kainuussa on käynnistynyt keväällä 2013 Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan laadinta, jossa tarkastellaan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksiköiden verkoston sijoittumista ja mitoitusta. Kainuun maakuntavaltuusto on hyväksynyt Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan 1.12.2014. Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaehdotuksen laadinnan periaatteet ovat linjassa Kainuun kaupan maakuntakaavan kanssa. Kainuun liitolla ei ole huomautettavaa maakuntakaavaehdotuksesta. Hannu Heikkinen, suunnittelujohtaja Sanna Schroderus, aluesuunnitteluasiantuntija Sotkamon kunta Kj:n ehdotus: Sotkamon kunnalla ei ole huomautettavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaehdotuksesta. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen. Lausunto ei sisällä muutosehdotusta. Ei muutosta. Lausunto ei sisällä muutosehdotusta. Ei muutosta. Matkusta koskevan KM-merkinnän mukaisesta enimmäismitoituksesta 40 % rakennusoikeudesta tulee kohdentaa sellaiselle muulle erikoiskaupalle, joka ei kaupan laatu huomioiden voi perustellusta syystä sijoittua keskustaalueille. Tällaista on esimerkiksi huonekalukauppa, joissa myytävän piensisustustavaran vuoksi ne luokitellaan nykyisin muuksi erikoiskaupaksi. Toimialaliukumaa koskeva ohjeistus ei nykyisessä muodossaan huomioi riittävällä tavalla tilaa vievän kaupan ja muun erikoiskaupan välistä ns. harmaata aluetta. Osoittamalla 40 % rakennusoikeudesta em. ei-keskustahakuiselle muulle erikoiskaupalle osoitetaan Ikean tyyppisten myymälöiden sijainti alueella myös maakuntakaavatasolla. Matkusta koskevaa suunnittelumääräystä yleispiirteistetään siten, että lisätään prosenttiluvun (40%) eteen määre noin. Myös kaupan määrää ja laatua kuvaavan taulukon sisältö tarkastetaan ja tarvittaessa sitä tarkennetaan. Lausunto ei sisällä muutosehdotusta. Ei muutosta.

YHTEENVETO 19 (64) Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava on vaihekaava, jossa osoitetaan maakunnalliseen kaupan palveluverkkoon liittyvät merkinnät ja suunnitteluperiaatteet, kaupan suuryksiköiden aluevaraukset ja keskustatoimintojen alueet. Lausunto ei sisällä muutosehdotusta. Ei muutosta. Kaupan maakuntakaavaehdotus perustuu laajoihin ja tarkkoihin selvityksiin sekä yhdyskuntarakenteellisten ym. vaikutusten arviointeihin. Kaupan palveluverkkoselvityksessä on tar-kasteltu lisäpinta-alan tarvetta ja perusteltu huolellisesti kaavaehdotuksessa esitetty mitoitus, joka on laskennallista mitoitusta selvästi korkeampi. Kaavallisessa mitoituksessa on otettu huomioon maakunnan oman ostovoiman ja siirtymien lisäksi loma-asutuksen ja matkailun vaikutus sekä kaupan toimivan kilpailun mahdollistaminen. Mitoitus on esitetty lain edellyttämällä riittävällä tarkkuudella, mutta mahdollistaa maakuntakaavan luonteen mukaisen yleispiirteisyyden ja joustavuuden. Päähuomio on päivittäistavarakaupan saavutettavuudessa ja keskusta-alueiden elinvoiman turvaamisessa. Suurimpien kaupunkien, Kuopion, Iisalmen ja Varkauden, keskustaalueille ei ole esitetty kaupan suuryksiköiden enimmäismitoitusta. Maakuntakaavan vaikutuksia on arvioitu monipuolisesti. Maakunnan rajan ylittäviä vaikutuksia ei ole erikseen käsitelty, mutta laadituista selvityksistä käy ilmi, että kaavaehdotuksen ratkaisut ovat linjassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavoituksen tavoitteiden ja peri-aatteiden kanssa. Pyhäjärvi sisältyy Iisalmen kaupan markkina-alueeseen, mutta ostovoiman siirtymät ovat pieniä. Lähimpänä maakuntarajaa sijaitseva kaupunkikeskus on Kiuruvesi (merkinnällä ca-1), jonka kaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus 20000 k-m2 on sama kuin Pohjois-Pohjan-maan 1. vaihemaakuntakaavassa Pyhäjärven keskustaan osoitettu mitoitus. Lisäksi Kiuruvedelle on osoitettu keskustaan soveltumattoman tilaa vaativan kaupan alue (kohdemerkinnällä kme), joten kaupan maakuntakaava vahvistaa osaltaan Kalajoki-laaksosta Pyhäjärven kautta Iisalmeen jatkuvan kaupunkiverkon merkitystä kaupallisesti vetovoimaisena ylimaakunnallisena vyöhykkeenä. Kaupan ohjaukseen liittyvien merkintöjen lisäksi vaihekaavaehdotuksessa on käsitelty maakuntakaavan päivityksinä kesällä 2014 perustettu Etelä-Konneveden kansallispuisto, yksi tuulivoimala-alue ja SEVESO II -direktiivin mukaiset suojavyöhykkeet. Direktiivin mukaisista tuotantolaitoksista lähimpänä Pohjois-Pohjanmaan aluetta on Kiuruvedellä sijaitseva räjähdysainetehdas. Sille määrätty konsultointivyöhyke, jonka säde on 2 km, jää noin yhden km etäisyydelle maakunnan rajasta.

YHTEENVETO 20 (64) Pohjois-Pohjanmaan liitolla ei ole Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaehdotuksesta huomautettavaa. Jussi Rämet, suunnittelujohtaja Olli Eskelinen, kaavoituspäällikkö Pyhäjärven kaupunki Vt. kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää lausuntonaan ilmoittaa, ettei Pyhäjärven kaupungilla ole huomautettavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaehdotuksesta 2030. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 on edennyt ehdotusvaiheeseen. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto antoi lausunnon kaavan luonnosvaiheesta 16.12.2013. Kaupan kaavaratkaisujen lisäksi kaavassa käsitellään myös Etelä-Konneveden kansallispuistoa, Tervalamminvuoren tuulivoima-aluetta sekä täydennyksiä työpaikka-alueisiin ja Seveso II direktiivin mukaisiin konsultointivyöhykkeisiin. Lausunto ei sisällä muutosehdotusta. Ei muutosta. Lausunto ei sisällä muutosehdotusta. Ei muutosta. Kaupan ratkaisut perustuvat selvitettyihin liiketilan lisätarpeen minimi- (337 000 k-m²) ja maksimiarvoihin (668 000 k-m²). Maakuntakaavaehdotuksen pohjana on käytetty maksimiarvoa, josta on tehty verkkokaupan kehityksen vähennys -5% eli liiketilan lisätarve on 650 000 k-m². Maakuntakaavassa osoitettu seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja on osoitettu kuntakohtaisesti jaoteltuna päivittäistavaran kauppaan, muuhun erikoiskauppaan ja tilaa vaativaan erikoiskauppaan. Peruslähtökohtana alarajalle on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen 2000 k-m², mutta sitten kun-tien taajamatoimintojen ja teollisuus ja työpaikkatoimintojen alueilla alarajaa on nostettu selvitysten perusteella. Alarajat ovat korkeimmat Kuopiossa, jossa päivittäistavarakaupassa alaraja on 4000 k-m², muussa erikoiskaupassa 5000 k-m² ja tilaa vaativassa erikoiskaupassa 12 000 k-m². Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe käsittelee myös kaupan kysymystä. Pohjois-Karjalan maakuntakaava on tulossa alkuvuodesta myös nähtäville ehdotuksena. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto katsoo, että Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavassa on tehty paljon selvityksiä ja kaupan ratkaisut on perusteltuja. Pohjois-Karjalan maakuntakaavaan nähden Pohjois-Savon

YHTEENVETO 21 (64) kaupan maakuntakaavan esittämistapa liitekarttoineen ja kaavaselostuksineen on astetta tarkempi ja yksityiskohtaisempi. Kaupan ratkaisut on kuitenkin hyvin perusteltuja ja antaa hyvät eväät kaupan kehittämiselle. Kaupan maakuntakaavalla ei ole suoranaisia vaikutuksia Pohjois-Karjalan alueeseen liittyen. Maakuntakaavojen eteneminen lähes yhtä aikaa niin Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, kuin myös muissa Itä-Suomen maakunnissa, antaa kuitenkin erinomaiset mahdollisuudet peilata kaavaratkaisuja keskenään. Myös Venäjän matkailun rooli on tärkeä huomioida huolimatta tämän hetken suhdanteista. Itä-Suomi on kuitenkin raja-aluetta, jolla on oma keskeinen erityispiirteensä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla ei ole huomautettavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaehdotukseen. Pentti Hyttinen, maakuntajohtaja Pasi Pitkänen, aluesuunnittelupäällikkö Outokummun kaupunki Va. kaupunginjohtajan ehdotus: Outokummun kaupunki ilmoittaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaehdotukseen. Päätös: Va. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Aluehallintoviranomaiset ym. yhteistyökumppanit Finavia Finavialla ei ole lausuttavaa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 ehdotuksen johdosta. Salomaa Hannu, apulaisjohtaja, Tekniikka&Ympäristö/Lentoliikenteen edellytykset Ilmatieteenlaitos Kaavaan on ehdotusvaiheessa lisätty yksi tuulivoima-alue, Rautalammin Tervalaminvuori, joka on noin 35 km:n päässä Ilmatieteenlaitoksen Kuopion Oinosenmäellä sijaitsevasta säätutkasta. Koska Tervalamminvuoren ja säätutkan etäisyys on suurempi kuin Ilmatieteen noudattama arviointiraja 20 km, Ilmatieteen laitoksella ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksen johdosta. Ilmatieteen laitoksen puolesta, Asko Huuskonen Lausunto ei sisällä muutosehdotusta. Ei muutosta. Lausunto ei sisällä muutosehdotusta. Ei muutosta. Tervalamminvuoren tuulivoima-alueen ja Kuopion Oinosenmäellä sijaitsevan säätutkan välinen etäisyys on noin 36 km. Maakuntakaavaehdotuksen nähtävillä ollessa hanketoimija NWE Sales Oy ilmoitti, että se on aikeissa muuttaa tuulivoimaloiden sijoittelua siten, että lähimpänä Rautalammin Huuhtlampea sijainneet, hahmotellut kaksi tuulivoimalaa siirretään alueen eteläpuolelle, Suonenjoen kaupungin puolelle. Tämän johdosta maakuntakaavaehdotusta muutetaan siten, että Tervalamminvuoren tuulivoima-alue -merkinnän (tv 33.800) rajaus ulottuu Suonenjoen kaupungin puolelle. Etäisyys säätutkaan, muutoksesta huolimatta, säilyy ennallaan.

YHTEENVETO 22 (64) Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto ei anna lausuntoa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 ehdotuksesta. Tuula Kääriäinen, neuvotteleva virkamies Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta, Operatiivinen osasto Pohjois-Savon Liitto on pyytänyt viiteasiakirjalla Puolustusvoimien lausuntoa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 ehdotuksesta. Puolustusvoimien organisaatio muuttuu vuodenvaihteessa. Itä-Suomen sotilasläänin esikunta lakkautetaan 31.12.2014. Kaavoitusasioita ja niihin liittyvää viranomaisyhteistyötä hoitaa 1.1.2015 alkaen Puolustusvoimien logistiikkalaitos. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta lähettää tiedon Puolustusvoimien uusista yhteystiedoista maakuntaliitoille, kunnille ja muille viranomaistahoille erillisellä ilmoituksella. Pääesikunta antaa Puolustusvoimien virallisen lausunnon nyt nähtäville asetettuun kaavaehdotukseen sisältyvästä Rautalammin Tervalamminvuoren tuulivoima-alueesta. Karjalan lennosto asettaa edustajan ilmavoimien osalta viranomaiskokouksiin lennoston vastuualueella. Lentotoiminnan meluun liittyvissä asioissa lausuu Finavia (ml. sotilas-lentotoiminta) yhteistoiminnassa Ilmavoimienesikunnan kanssa. Itä-Suomen Sotilasläänin esikunnalla ei ole muuta huomautettavaa lausunnolla olevasta Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 ehdotuksesta. Esikuntapäällikkö, Eversti Antti Lehtisalo Osastopäällikkö, Everstiluutnantti Esko Salminen Metsähallitus, kehitysyksikkö Metsähallitus esittää, että kaavamerkinnällä osoitetun Rautalammin Tervalamminvuoren tuulivoima-alueen mahdolliset maisemavaikutukset otetaan huomioon vasta perustetun Etelä-Konneveden kansallispuiston näkökulmasta. Yksi kansallispuiston suosituimmista kohteista on Kalajavuoren näköalapaikka, jonka kaukomaisemassa tuulivoimalat tulevat todennäköisesti näkymään. Luontoarvojen ohella myös maisema on keskeinen vetovoimatekijä kansallispuistoon suuntautuvan virkistyskäytön ja matkailun näkökulmasta. Tämä tulee ottaa huomioon yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja suunnittelussa sekä huomioida maisemalliset vaikutukset tuulivoimaloiden sijoittamisessa. Lausunto ei sisällä muutosehdotusta. Ei muutosta. Lausunto ei sisällä muutosehdotusta. Ei muutosta. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen Esikuntaan toimitettu vastine lähetetään tiedoksi Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunnan operatiiviselle osastolle ja Karjalan lennostolle. Tervalamminvuoren alue sijaitsee noin 13 km:n päässä Etelä-Konneveden kansallispuistosta. Alue on hyvin pienipiirteistä ja peitteistä vuorimaastoa, jossa tuulivoimaloiden alue sijaitsee ympyrämuodostelmassa mäkien laella. Näin ollen tuulivoimala-alue muodostaa maisemassa selkeästi erottuvan uuden elementin, joka näkyy noin 7 km:n vyöhykkeelle saakka. Tuulivoimatoimijan tekemän tarkastelun pohjalta voidaan todeta, että Tervalamminvuoren tuulivoima-alueen voimalat eivät käytännössä näy Kalajanvuorelle, ainoastaan kahdesta voimalasta saattaa lavan pää näkyä horisontissa. Ei muutosta.