SAVONLINNAN KAUPUNKI 1(8)

SAVONLINNAN KAUPUNKI 1(8) Itä-Suomen hallinto-oikeus Puijonkatu 29 A PL 1744 70101 KUOPIO kuopio.hao@oikeus.fi Ohessa Savonlinnan kaupungin lausunto Savolan kiinteistöosakeyhtiön kunnallisvalitukseen Kirkkolahden eteläosan asemakaavasta, josta on valtuuston päätös 9.6.2014 49. Valituksen kohdassa 1. vaaditaan kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamisesta ja palauttamisesta uudelleen valmisteluun sekä vaaditaan valittajan oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Lisäksi kohdassa 3. vaaditaan korvaamaan asianosaiskulut. Lausunto: Kaavoitusprosessi on viety läpi maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla, joten perusteita asian uudelleen valmistelulle ei ole. Valtuuston päätös ei ole syntynyt valituksessa esitetyillä perusteluilla virheellisellä tavalla eikä se ole muutoinkaan lainvastainen. Kaupunki vaatii, että valitus on aiheettomana hylättävä sekä vaatimus oikeudenkäynti tai asianosaiskulujen korvaamisesta on hylättävä sekä määrältään että perusteiltaan. Valituksen kohdassa 2.2.1 valituksessa viitataan, mm. että Olli Sironen olisi ollut esteellinen valtuuston päättäessä asemakaavasta toimiessaan Suur-Savon Osuuspankin hallintoneuvostossa. Lisäksi viitataan, että Suur-Savon Osuupankki olisi toiminut Kirkkolahden kehittämisen taustalla vuodesta 2007 lähtien. Lausunto: Kirkkolahden eteläosan asuinalueen asemakaavoitus asuinrakentamiseen on lähtenyt liikkeelle kaupungin aloitteesta vuonna 2006. Norpanrannan maanomistaja olisi tuolloin halunnut rakentaa tontilleen liikerakennuksen voimassa olevan asemakaavan mukaisesti, josta kaupunki teki kielteisen päätöksen. Sen sijaan kaupunki halusi ydinkeskustasta Kirkkolahdesta pois siirrettävän syväsataman paikalla asuinrakentamista voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti sekä samalla siirtää alueella nykyisin toimivaa tilaa vaativaa kauppaa pois ydinkeskustasta. Kaavaprosessin alussa oli kyse yksityisen maanomistajan Norpanrannan ja kaupungin omistaman syväsataman alueiden kaavamuutoksesta, johon lähtökohtaan palattiin vuonna 2009. Vaihtoehtotarkasteluja laadittiin kuitenkin vuoden 2006 jälkeen koko Kirkkolahden alueesta vuosina 2006 2009. Mutta koska suunnitelmat ns. Citymarketin ja Kauppalinnan tulevaisuudesta eivät em. maanomistajilla ole vielä selkeytyneet, nämä alueet rajattiin vielä toistaiseksi kaavatarkastelun ulkopuolelle vuonna 2009 sekä K-Rauta (Esmero) myöhemmin. Norpanrannan kohdalla liiketoiminnot ovat jo loppuneet ja liikekiinteistö on tyhjillään. Syväsatama valmistuu vuonna 2014 kaupungin itäpuolelle Vuohisaareen. Nämä molemmat alueet ovat ydinkeskustassa ja vajaalla käytöllä. Asemakaava on tullut ensimmäisen kerran vireille 10.4.2006 177 kaupunginhallituksen hyväksymässä kaavoitusohjelmassa. Vuonna 2006 käytiin läpi suunnittelutyön lähtökohtia ja tavoitteita teknisessä lautakunnassa sekä pidettiin osallisten kokous 4.8.2006 sekä laadittiin ensimmäinen kaavaluonnosvaihtoehto. Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 12.1.2009 10. Kirkkolahden alue on ollut vuosittain hyväksytyssä kaavoitusohjelmassa vuosina 2006 2012. Suur-Savon Osuuspankki ei ole ollut millään tasolla mukana asemakaavaprosessissa ja ole siten asianosainen. Tällöin myöskään valituksessa mainitut Osuuspankin hallintoneuvoston

SAVONLINNAN KAUPUNKI 2(8) jäsen ja Osuuspankin hallituksen jäsen eivät ole olleet jäävejä, kun asemakaavaa on laitettu vireille eikä hallintoneuvoston jäsen ole ollut jäävi asemakaavasta päätettäessä. Asemakaavoituksessa ei oteta kantaa tai päätetä sopimuksista, mikä taho tai mitkä tahot toimivat alueen lopputoteuttaja tai rahoittajapankkina. Kaupunki ei myöskään osallistu yksityisen maanomistajan rahoitusneuvotteluihin. Kaupunki esitti Norpanrannalle v. 2008, että heillä olisi hyvä olla rakentaja tiedossa kaavoitusvaiheessa. Hyötyinä nähtiin mm., että alue tulisi nopeammin ja varmemmin toteutukseen sekä kaavoituksessa voitaisiin paremmin ottaa huomioon ratkaisujen toteutuskelpoisuus. Lisäksi alueesta haluttiin korkeatasoista, joten myös alueen yhtenäinen toteutus tulisi paremmin turvattua, kun rakennusliikkeet olisivat tiedossa. Norpanrannan hallituksen puheenjohtajan 20.8.2014 kaupungille ilmoittaman mukaan Osuuspankilla ei ole asian eteenpäin viemisessä ollut mitään roolia. Pankki on vuonna 2004 rahoittanut osaksi tontin ostoa, ennen kuin alueen asemakaavoitusta on käynnistetty. Norpanrannan maanomistaja olisi vuonna 2006 halunnut rakentaa tontilleen liikerakennuksen voimassa olevan asemakaavan mukaisesti, josta kaupunki teki kielteisen päätöksen. Kaupunki päätti lähteä kaavoittamaan aluetta yleiskaavan mukaisesti. Osuuspankin ja Norpanrannan välillä ei ole tehty RS-sopimusta. RS-sopimus voidaan lain mukaan allekirjoittaa rakentajan ja pankin välillä vasta kun asemakaava on vahvistunut, rakennuslupa on myönnetty ja asuntoosakeyhtiön on perustettu. Lkv Hannu Naukkarinen Oy:n lähetti ostotarjouspyynnöt seuraaville rakennusliikkeille: YIT, Skanska, Rakennusliike Taskinen Oy (Lemminkäisen tytäryhtiö) ja Lujatalo Oy, joista Lujatalo Oy oli ainoa, joka kiinnostui tulemaan mukaan jo kaavoitusvaiheessa. Norpanrannan historiaa on tarkemmin kuvattu liitteessä 9. Valituksen kohdat todellinen suunnittelija 2.2.2. ja 2.3. substanssikysymykset: Lausunto: Kaavoitusprosessi on viety läpi maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla, joten perusteita asian uudelleen valmistelulle ei ole. Valituksessa on kuvattu paljon Savolan kiinteistöyhtiön omaa näkemystä ja mielipiteitä, mihin valituksen kohtiin ei voida antaa kaupungin lausuntoa. Valituksen kohtaan 2.3.1. puistot ja virkistysalueet kaupunki toteaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto: Syväsataman ympäristö on kaupunkikeskustan ydinalueita, mutta yleisilmeeltään teollisuus- ja varastomiljöötä. Ranta-alueita käytetään veneiden säilytykseen; rannassa on pieniä varastorakennuksia ja jäteveden pumppaamo. Syväsataman alue on aidattu, mikä estää nykyisin vapaan kulun ja ranta-alueiden virkistyskäytön. Asemakaava parantaa kaupungin näkemyksen mukaan alueen maisema- ja kaupunkikuvaa, kun syväsatama ja teollisuus- ja varastoalue muuttuu asuinalueeksi. Samalla myös ranta-alue siistiytyy ja alueen julkisivu järvelle. Uusi kaava avaa rannan vapaan virkistyskäytön kuntalaisille. Savonlinnan Rotaryklubi ry:n istutusten ja muistokiven sijainti Uuraanpuistikossa tuli esiin kaavaluonnosvaihtoehdoista järjestetyn yleisötilaisuuden (2.5.2012) jälkeen. Muistokiven ja istutusten siirtymisestä kuultiin kaavaluonnosvaiheessa Savonlinnan Rotaryklubi ry:tä, joka esitti rannan uuden puistoalueen nimeämistä Rotarypuistoksi. Uusi Rotarypuisto on sijoitettu rantaan, jossa se paremmin palvelee julkista virkistyskäyttöä ja kevyttä liikennettä. Ranta on nykyisin osittain aidattua syväsatamaa, laituri- ja varastoaluetta, joka on tarpeen muokata maastoltaan ja siisteydeltään uuteen asuinalueeseen sopivaksi. Nykyinen satamakäyttö estää pääsyn rantaan ja rannan virkistyskäytön. Nykyinen Uuuraanpuistikko, johon viitataan Rotarypuistona valituksessa, on katujen rajaama alue, ilman fyysistä yhteyttä rantaan.

SAVONLINNAN KAUPUNKI 3(8) Osaan nykyistä Uuraanpuistikkoa asemakaavalla tuleva uusi pysäköintialue ja sen autokatos maastoutuvat osittain rinteeseen sekä pysäköintialuetta ympäröivät istutusalueet on merkitty kaavakarttaan. Tällöin säilytetään visuaalisesti yhtenäinen viherakseli Heikinpohjanmäeltä uuteen Rotarypuistoon asti. Uusi sujuva kevyen liikenteen yhteys Heikinpohjasta keskustaan on järjestettävä muuten kuin asuinalueen poikki eli rannan kautta. Lisäksi tarvitaan laitureita uusille asukkaille tai nykyisille asukkaille, joita molempia lähtökohtia ranta-alueen käyttö viheralueena tukee. Syväsataman aluetta ei jatkossa enää käytetä veneiden säilytykseen, mikä vähentää autopaikkatarvetta muille kuin alueella asuville. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 sisältövaatimukset mukaan kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Puistoaluetta on osoitettu rantaan ja puistoalueen määrä on saman verran kuin nykyisin noin 4700 m 2, jonka lisäksi on osoitettu taloyhtiöiden väliin jäävät uudet viheralueet (AH) noin 3 200m 2. Viherympäristön suunnittelun laatu on otettu huomioon AH- ja LPA-alueiden osalta rakennustapaohjeessa sekä julkisten ulkoalueiden suunnitteluohjeet kaupungin katuympäristön laatukäsikirjassa ns. designmanuaalissa vuodelta 2009, jonka päivitys valmistuu syksyllä 2014. Ympäröivä Heikinpohjan asuinrakennuskanta on II V kerroksista, mistä osa perinteistä 1950- luvun rakentamista ja osa on rakennettu 2000-luvulla. Pintamateriaalit, rakennustapa ja väritykset lähialueella ovat vaihtelevat. Maisemanäkymien peittymisen osalta kaupunki viittaa KHO:2013:85 päätökseen. Lautakunta oli myöntänyt poikkeuksen asuinrakennuksen harjakorkeuden korottamiseksi 0,40 metrillä. Korottamisen johdosta vastapäätä sijainneen asunto-osakeyhtiön omistaman asuinrakennuksen toisen kerroksen asuinhuoneistojen ikkunoista avautuneet järvinäkymät peittyivät. Osa asunto-osakeyhtiön osakkaista valitti lautakunnan päätöksestä. Valituksessaan he vaativat, että päätös kumotaan, koska maiseman muutoksesta aiheutui heidän asuntojensa arvon alenemista ja haittaa asumisviihtyvyydelle. Hallinto-oikeus jätti valituksen tutkimatta. Korkein hallinto-oikeus totesi, että pelkästään asuinhuoneiston ikkunasta avautuvan maiseman muutos ei ollut sellainen maankäyttö- ja rakennuslain 193 :n 3 kohdassa tarkoitettu asumiseen tai muihin oloihin huomattavasti vaikuttava seikka, jonka johdosta muutoksenhakijoilla olisi asunto-osakeyhtiön osakkeen omistajina valitusoikeus kysymyksessä olevasta poikkeamispäätöksestä. Päätös ei myöskään vaikuttanut muutoksenhakijoiden oikeuteen tai etuun maankäyttö- ja rakennuslain 193 :n 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla välittömästi maiseman muutoksen johdosta tai sillä perusteella, että tästä syystä asuntojen arvo mahdollisesti alenee. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä, jolla muutoksenhakijoiden valitus oli jätetty tutkimatta. Kirkkolahden uuden asuinalueen kaavoituksessa ei voida kaikilta osin lähteä siitä, että naapuritalojen järvinäkymien tai yksittäisten asuntojen järvinäkymien säilyttäminen olisi ratkaiseva tekijä sijoitettaessa rakennusaloja, taloja massoiteltaessa tai kerroslukuja suunniteltaessa. Etäisyys Automiehenkadun nykyisistä kerrostaloista rantaan on noin 150 metriä tai yli, joten rannan ja Automiehenkadun väliin tuleva rakentaminen tulee peittämään tai osittain rajoittamaan nykyisten asukkaiden järvinäkymiä. Näkymien peittymisestä tai rajoittumisesta ei voida missään asemakaavatyön aikana esitetyssä vaihtoehdossa täysin välttyä. Nykyisten asukkaiden elintila ja asumisen laatu säilytetään hyvänä. Elinkeinotoimintaa heikentäviä vaikutuksia ei ole. Uudisrakentamisen etäisyys nykyisiin kerrostaloihin on esitetty väljänä, yli 50 metriä päärakennusten ikkunoista. Uudisrakentamisen välistä avautuvat

SAVONLINNAN KAUPUNKI 4(8) järvinäkymät ja näkymä Heikinpohjanmäeltä järvelle säilyy. Viheralueiden määrää kasvaa ja virkistysreittejä ja kevyen liikenteen reittejä lisätään. Pysäköintikatu rauhoittaa liikennettä. Valituksen kohtaan 2.3.2. rakennusten massoittelu kaupunki toteaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto: Alueen yleiskaava on laadittu 1990-luvulla pidetyn arkkitehtikilpailun pohjalta. Kaavamuotona yleiskaava on yleispiirteinen. Katulinjoja tai kortteleita ei voida toteuttaa täsmällisesti tämän yleiskaavan pohjalta. Asemakaava on kuitenkin perusperiaatteiltaan ja käyttötarkoitukseltaan (AK) yleiskaavan mukainen. Yleiskaava sallisi rannan mittavan täytön järvelle päin ja vielä laajemmat asuinkorttelialueet, kuin nyt on esitetty. Järven laajamittainen täyttö ei kuitenkaan ole kustannussyistä ja ranta-alueen syvyyden vuoksi perusteltua. Kerroskorkeus on osoitettu yleiskaavassa kolmeen kerrokseen. Yhdessäkään kaavavaihtoehtotarkastelussa ei päädytty siihen, että koko alue rakennettaisiin maksimissaan kolmeen kerrokseen. Kerroskorkeudet ovat olleet matalimmissa vaihtoehdoissa porrastettuna II- ja IV-kerrokseen. Matalammat korkeudet tarkoittavat umpinaisempia kortteleita ja estävät asemakaavamuutoksessa esitettyjä tornitaloja enemmän järvinäkymiä taakse jäävistä taloista erityisesti näiden alemmista kerroksista. On huomattava, että asemakaavamuutoksessa ei ylitetä yleiskaavassa esitettyjä rakennusoikeuksia. Yleiskaavan luonteen yleispiirteiden huomioon ottaen asemakaavamuutos on yleiskaavan mukainen. Kaavamuutosalueelle ei ole yleiskaavan mukaisesti tarpeellista osoittaa liikerakentamista (KL), koska ydinkeskustan palvelut ja Citymarket sijaitsevat kaavamuutosalueen vieressä. Keskustan kaupallisia palveluita on tulevaisuudessa tarkoitus kehittää Citymarketin ympäristössä, Olavinkadulla ja Savolan entisellä saha-alueella. Kaupunki on laittanut vireille vuonna 2014 strategisen yleiskaavan muutoksen, joka tehdään enemmän aluevarauskaavana ja korjaa keskustan jo osin vanhentuneen yleiskaavan. Rakennusten massoittelusta ja julkisivuista järvelle päin on tehty useita periaatekuvia ja periaatepoikkileikkaukset sekä laadittu varsinaista arkkitehtisuunnittelua varten rakennustapaohjeet. Näin ollen rakentamisen vaikutuksia maisema- ja kaupunkikuvaan on tarkasteltu riittävästi. Maisemallisesti rantaan tuleva viheralue ja rakennusten väliin jäävät viheralueet parantavat nykyistä tilannetta (syväsatama, liiketilat). Talot on sijoitettu ajatellen nykyisten asukkaiden järvinäkymiä. Rakennustapaohjeessa on esitetty alueesta havaintokuvat ja yleiset suunnitteluohjeet rakentamisen ja viheralueen toteutuksesta. Rakennustapaohjeet ovat kaavaehdotuksessa ohjeelliset. Alue tulee todennäköisesti toteutumaan pidemmällä noin 3 10 vuoden ajanjaksolla, jolloin rakennustapaohjeisiin on haluttu jättää vapauksia talosuunnittelulle ja ympäristösuunnittelulle, jotka tehdään kaavoitusvaiheen jälkeen. Rakennustapaohjeet on käyty läpi alueen muiden maanomistajien, heidän kilpailuttamiensa rakennusliikkeiden ja arkkitehtitoimiston kanssa. Rakennusvalvonta voi myös jatkossa vaikuttaa rakennuslupavaiheessa mahdollisiin muutostarpeisiin. Alueen rakennusalat on rajattu väljänä ja suurempina, kuin sallittu rakennusoikeus, jolloin talojen muoto ja pohjat voivat vaihdella. Asuntopohjien ja taloratkaisujen ei suinkaan tarvitse olla samankaltaiset, kuin kaavaehdotuksen ja luonnosvaiheen havainnekuvissa on periaatekuvina esitetty. Alueesta on laadittu useita eri vaihtoehtoja vuosina 2006 2012. Rakentamistehokkuudeltaan esitetyt vaihtoehdot ovat olleet samaa suuruusluokkaa. Kaavaluonnosvaihtoehdot olivat keväällä 2012 yleisötilaisuuden jälkeen nähtävillä sekä käsiteltiin saadun palautteen pohjalta 10.7.2012 teknisessä lautakunnassa, joka tuolloin valitsi jatkotarkasteluun vaihtoehdon, jonka päätöksen pohjalta kaavaehdotus on laadittu. Mielipiteet vaihtoehdoista mm. rakentamisen massoittelusta (tornitalot, umpikorttelit, lamellitalot) ja arkkitehtuurista (vanhanaikainen, moderni) sekä kerroskorkeuksista ovat olleet

SAVONLINNAN KAUPUNKI 5(8) kaavatyön aikana erittäin vaihtelevat. Tämä ilmenee myös muiden kaavatyöstä palautetta antaneiden asukkaiden hyvinkin erilaisissa toiveissa alueen kehittämiseksi. On selvää, että näitä toisistaan poikkeavia mielipiteitä ei saada kaavoituksessa sovitettua yhteen. Tavoitteena on suunnitella alue osaksi ydinkeskustaa. Kaavamuutoksella muutetaan syväsatamaa ja teollisuus- ja varastoaluetta asuinalueeksi, joka muuttaa alueen luonnetta merkittävästi. Kaavaratkaisun tulee kohdella keskustan maanomistajia tasapuolisesti myös rakennustehokkuuden osalta. Tornitalot kuuluvat myös keskustamiljööseen. Kaavoituksen tavoitteet on hyväksytty teknisessä lautakunnassa kaavatyön aikana sekä yleiset tavoitteet kaupunginhallituksen hyväksymässä kaavoitusohjelmassa. Valtuuston 9.6.2014 49 hyväksymä asemakaava vastaa nähtävillä ollutta asemakaavaehdotusta. Se, että syväsataman ns. alue A osalta haluttiin tehdä vielä tarkistuksia, ei vaikuta nyt valituksessa käsiteltävänä olevaan ns. alueeseen B. Nyt käsiteltävänä oleva valitus ei voi koskea ns. aluetta A (lausunnon liitekartta), johon valituksessa viitataan. Kohdealue A on kokonaan syväsatamaa, eikä osin puistoa, kuten valituksessa väitetään. Tämän alueen asemakaavaa ei ole vielä hyväksytty. Kaupunginhallitus päätti 5.5.2014 265 esittää kaupunginvaltuustolle, että 19.3.2014 päivätty asemakaavaehdotus hyväksytään maankäyttösopimuksen liitekartan B mukaisen alueen osalta siten, että ranta- alueella kaava-alueen pohjoisreuna on korttelin 36 tontin 18 pohjoisrajan mukainen. Kaupunginhallitus päätti palauttaa asemakaavaehdotuksen muilta osin tekniselle lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi siten, että korttelin 36 tonttien 14 ja 18 väliin lisätään yksi kerrosalaltaan 2480 kem2:n suuruinen kerrostalotontti. Tämä tarkoittaa, että kaupunginhallituksen päätöksellä ns. Norpanrannan puoleisen alueen ja Norpanrannan edustan ranta-alueen kaavaehdotus meni 9.6.2014 91 valtuuston hyväksyttäväksi. Kaupungin syväsataman puoleisen alueen asemakaava valmistellaan jatkossa siten, että alueelle lisätään rakennusoikeutta ja kaavaehdotus asetetaan teknisen lautakunnan kautta uudelleen nähtäville. Osallistuminen on tehty MRL mukaisesti pohjautuen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Osallistuminen on ollut tavanomaista kaavaprosessia kattavampaa. Kaavatyön lähtökohdat, tavoitteet ja vaihtoehdot sekä niissä esitetyt ratkaisut on käyty läpi yleisötilaisuudessa, johon asukkailla on ollut mahdollisuus osallistua. Kaavaehdotus on ollut kolme kertaa julkisesti nähtävillä muistutuksia varten sekä kaavaluonnosvaiheessa eri vaihtoehdot. Eri vaihtoehdoille ja yksittäisille ratkaisuille on kaavaprosessin aikana ollut kannattajansa ja vastustajansa. Näitä toisistaan eriäviä mielipiteitä ei kaikilta osin saada yhdistettyä. Asukasmielipiteet, maanomistajien näkemykset ja viranomaislausunnot ovat kaavatyön aikana selkeästi saatettu teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen tietoon. Lisäksi kaavaratkaisuja on muutettu mielipiteiden ja viranomaislausuntojen pohjalta mm. hidaskatu ja läpiajoliikenteen vähentäminen Automiehenkadulla, viheralueen määrän lisääminen asuinalueella, puistoalueen nimeäminen Rotarypuistoksi, jäteveden pumppaamon siirto kauemmas nykyisestä asutuksesta, Heikinpohjan järvinäköalojen säilyminen ja Uuraanpuistikon kohdalle tulevan uuden pysäköintialueen maisemointi sekä viimeisimpänä vaatimuksena nykyisen jätevesijohdon säilyttäminen ja tornitalot. Lisäksi syväsataman entinen laituri on suunniteltu säilytettävän palvelemaan isompia matkustajalaivoja ja huvialuksia tilanteessa, jossa alukset eivät kokonsa puolesta mahdu Kauppatorin läheiseen Matkustajasatamaan tai Matkustajasatama on täynnä. Valituksen kohtaan 2.3.3. rakennuspaikkojen soveltuvuus rakentamiseen kaupunki toteaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto: Kaupunki pitää tehtyjä pilaantuneiden maiden ja rakennettavuusselvityksiä riittävinä.

SAVONLINNAN KAUPUNKI 6(8) Suunnittelualueesta tehtiin vuonna 2010 kairaukset pohjaolosuhteiden ja täyttöjen selvittämiseksi. Samalla tutkittiin syväsataman alueella mahdollisesti sijaitsevat pilaantuneiden maiden esiintymät koenäytteillä. Alueella on harjoitettu ja harjoitetaan polttoaineiden jakelua (D-piste). Alueella on varastoitu ja varastoidaan koneita ja koneen osia sekä voiteluöljyä. Alueen läpi kulkee entinen pistoraide. Alue on täytetty 1960-luvulla Saimaaseen. Citymarketin ja syväsataman välisellä alueella on historiatietojen perusteella mahdollisesti sijainnut kaatopaikka, joka on lopetettu 1930-luvulla. Alueelta on otettu ilmakuvat 1956 ja 1969, joista ei kuitenkaan selvinnyt kaatopaikan tarkka sijainti. Maaperänäytteitä on otettu paikalta elokuussa 2006, mutta näissä ei tällöin havaittu haitta-aineita tai mitään jätetäyttöön viittaavaa. Selvityksiä tarkennettiin lisätutkimuksilla vuonna 2012. Tutkimukset olivat laajuudeltaan alustavia, ja niillä pyrittiin selvittämään täyttöjen ympäristöteknistä laatua sekä alueella harjoitetusta toiminnasta mahdollisesti aiheutunutta maaperän laajempaa pilaantumista. Selvityksissä todettiin maaperässä täyttömaiden seassa paikoin rakennusjätettä. Jätetäyttöjä havaittiin pistemäisesti. Pilaantuneita maita löydettiin kolmessa eri havaintopisteessä, joissa oli pienialaisia öljyjakeiden esiintymiä pintakerroksissa. Pilaantuneista maista tehtiin tarkentavia lisätutkimuksia kesällä 2013. Kaupungin puoleiselta maa-alueelta löydettiin em. öljyjakeiden lisäksi pienialainen esiintymä lyijypitoista maata. Esiintymien tarkka laajuus selviää vasta kunnostustoimenpiteiden aikana, mutta niiden arvioidaan tutkimusten perusteella olevan pienialaisia. Pilaantuneiksi määritellyt alueet on rajattu kaavakartassa. Pilaantuneiden puhdistamisesta on annettu kaavamääräys, jonka mukaan pilaantuneet maat on puhdistettava ennen rakentamisen aloittamista siten, että puhdistustaso vastaa korttelin käyttötarkoitusta. Täyttöalue paksuus on Norpanrannan puolella noin 1,5 m sekä eteläosassa ranta-alueella noin 3 m. Pääosin täyttö on tehty hiekasta, sorasta ja moreenista sekä ranta-alueella alaosa louheesta. Täyttö on tiiveydeltään keskitiivistä ja tiivistä. Täytön alle on jätetty vanha pohjamuodostuma (lieju/humus), johon täyttö on sekoittunut. Kairaushavaintojen perusteella kallio on noin 10 16 metriä maanpinnasta. Täyttöalueesta on vuonna 2012 ja 2013 tehty rakennettavuusselvitykset, joiden mukaan alue edellyttää vanhan täytetyn vesialueen osalta paaluperustusta ja alimmat lattiat on rakennettava kantavina rakenteina. Lisäksi kerrostalorakentaminen pitää sijoittaa esitetyllä tavalla kauemmas rannasta, jotta perustukset pysyvät vakaina, eikä liukumia synny. Tarkemmat rakennusvaiheen pohjatutkimukset sekä perustustavan ja paalutustavan valinta tehdään myöhemmin. Myös pohjaveden pinnan (Saimaa) läheisyys on otettava huomioon rakenteissa ja niiden kuivatuksessa. Matalat talousrakennukset voidaan tehdä maanvaraisesti laattaperustuksella. Koko alue ei ole täyttöä, Norpanrannan puolella on myös kalliota, jossa rakennukset voidaan tehdä anturaperustuksilla ja maanvaraisina. Piha-alueet ja tiet voidaan tehdä ilman pohjanvahvistuksia. Viemärit voidaan pääsääntöisesti tehdä maanvaraisesti. Rakennukset ovat yhden portaan kapeita torni- ja lamellitaloja. Kapeat lamellitalot ja tornitalot ovat perustamistavaltaan paremmat täyttömaalla sekä vaativat yhden hissin ja porrashuoneen. Kadut ja pysäköintikatu on linjattu pääosin nykyisiä katuja pitkin. Rantaväylän puistoreitti kulkee osittain purettua ratapohjaa pitkin. Valituksen kohtaan 2.3.4. kadun rakentaminen ja kunnossapito kaupunki toteaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto: Kirkkolahden alueen liikenteestä on laadittu toimivuustarkastelut asiantuntijatyönä kaavoitusta varten. Kaavoitettavan alueen liikenne tulee vähentymään liiketoimintojen poistuessa ja alueen muuttuessa asuinkäyttöön. Samalla on tarkastettu, että Kipparinkadun

SAVONLINNAN KAUPUNKI 7(8) liittymä Tulliportinkadulle toimii. Automiehenkadulla, Norpanrannan omistamalla alueella toiminut huonekaluliike on jo aiemmin lopettanut toimintansa. Liikenne- ja pysäköintialueet sijoittuvat pääosin nykyisille paikoilleen. LPA-alueen kautta on jatkossakin ajoyhteys Huutokallionkadun kautta Automiehenkadulle ja naapuritonteille. LPAalue vähentää nykyistä läpiajoliikennettä. Kaavoituksen aikana saaduissa asukaspalautteissa toivottiin mm. hidaskatua ja läpiajoliikenteen vähentämistä, joka saadun palautteen perustella koettiin ongelmana. Nyt kaavoitettavalle alueelle on suunniteltu noin 133 autopaikkaa, joista noin kolmasosa eli noin 43 autopaikkaa on nykyisen Automiehenkadun kohdalle tulevalla LPA-kadulla. Asemakaava antaa mahdollisuuden myös rakenteelliseen pysäköintiin kerrostalojen alle. Pysäköintikatu vähentää hidas- ja pihakatutyyppisenä läpiajavaa liikennettä ja lisää sitä kautta liikenneturvallisuutta alueella. Katutila on suunniteltu ns. shared space-metodilla, jossa autoilijat ja kevyt liikenne käyttävät samaa katutilaa. Tämä on mahdollista pysäköintialueen alhaisten ajonopeuksien vuoksi. Tonteille ajo ja lähiasukkaiden (korttelit 24 ja 36) liikkuminen LPA-alueen kautta on edelleen sallittu. Liittymät naapuritonteille ovat nykyisissä paikoissaan. Tähän ei tule muutosta myöskään ns. Lämpötalon kohdalla (osoite Heikinpohjantie 2C), jonka asiakaspysäköinti tulee muiden alueella tällä hetkellä toimivien liikkeiden tapaan osoittaa tontille. Pitkän matkan kevyen liikenteen reitti tulee rantaan nykyisen syväsataman alueelle, jossa se palvelee parhaiten asukkaita ja keskustaan suuntautuvaa liikkumista. LPA-alueelle on osoitettu myös kevyen liikenteen reitti ja jalankulkuyhteys molemmin puolin pysäköintikatua. Tämä parantaa kevyen liikenteen liikkumismahdollisuuksia ja turvallisuutta alueella. Liikenne- ja pysäköintialueet sijoittuvat pääosin nykyisille paikoilleen. Kaltevuuksissa tai alueiden huollossa ei ole nykyisessä liikenneympäristössä ongelmia ja kaavatarkasteluissa liikenneratkaisut on alustavasti suunniteltu. Lumenkasauspaikat on otettu huomioon LPA-aluetta reunustavilla istutusvyöhykkeillä sekä talojen ja katujen väliin jäävillä viheralueella sekä rakennusten väliin jäävillä viheralueilla ja kevyen liikenteen reiteillä. Savonlinnassa..2014 kaupunginhallitus

SAVONLINNAN KAUPUNKI 8(8) Liiteasiakirjat: 1. Valtuuston 9.6.2014 49 hyväksymä asemakaavakartta 2. Kaavaselostus lopullisessa muodossa liitteineen, sisältäen mm: osallistumis- ja arviointisuunnitelman kaavaluonnoksesta ja selostuksesta annetut mielipiteet ja muistutukset ja lausunnot vastine lausuntoihin ja muistutuksiin 3. Luonto- ja ympäristöselvitykset 4. Pilaantuneiden maiden ja rakennettavuusselvitykset 5. Karttaselvitys alueen maanomistajista ja tilojen rekisterinumeroista maanomistajat ja tilojen rekisterinumerot aluerajaukset A ja B 6. Voimassa olevat asemakaavat, esitetty myös selostuksen kohdassa 3.1.3. 7. Oikeusvaikutteinen yleiskaava, esitetty myös selostuksen kohdassa 3.1.2. 8. Liikenneselvitykset 9. Norpanrannan historiaa