TAMPEREEN TEISKON MÄNTYNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2012 Kari Laamanen ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012
Sisällys 1 JOHDANTO... 4 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 7 3 PUUSTON NYKYTILA ( kartta 1)... 8 3.1. Luonnonmukaiset vanhat metsät (O4)... 8 3.2 Väljennetyt varttuneet metsät... 8 4. KASVILLISUUS- JA KASVUPAIKKATYYPIT (kartta 2)... 9 4.1. Kuivat kanervatyypin ja puolukkatyypin kankaat (CT ja VT)... 9 4.2 Tuoreet mustikkatyypin kankaat (MT)... 9 4.3 Lehtomaiset kankaat (OMT)... 9 4.4 Lehdot ja rehevät korvet... 10 4.5 Karu ranta... 10 4.6 Rantaluhta ja ruovikko... 10 5. PERINNEBIOTOOPIT... 10 6. ARVOKKAAT ELINYMPÄRISTÖT (kartta 3)... 11 6.1 Saniaiskorpi... 11 6.2 Tuore imikkälehto... 11 6.3 Rantaluhta... 12 6.4 Tihkupinta... 12 6.5. Lintualue... 12 7. KASVISTO (kartta 4)... 13 7.1 Yleistä (ks. liite 8)... 13 7.2 Huomionarvoisat kasvilajit (kartta 4)... 13 7.3 Johtopäätökset... 14 8. LINNUSTO (kartta 5)... 15 8.1 Yleistä... 15 8.2 Havaitut pesimä- ja reviirilajit alueella ja sen läheisyydessä sekä aluetta säännöllisesti ravintoalueenaan käyttävät lajit (kartta 5)... 15 2
8.3 Huomionarvoisat lintulajit... 16 8.4 Johtopäätökset... 16 9. LIITO-ORAVAKARTOITUS... 17 9.1 Kartoitus... 17 9.2 Johtopäätökset... 17 10. EKOLOGISET KÄYTÄVÄT (kartta 6)... 18 11. JOHTOPÄÄTÖKSET KAAVOITUKSEN KANNALTA (YHTEENVETO)... 19 11.1 Metsälain 10 :n erityisen tärkeät elinympäristöt.... 19 11.2 Luonnonsuojelulain 29 :n suojeltavat luontotyypit... 19 11.3 Vesilain 15a ja 17a mukaiset kohteet... 19 11.4 Luontodirektiivin luontotyypit... 19 11.5 Uhanalaiset lajit.... 19 11.6 Luontodirektiivin IV liitteen lajit, liito-orava ja eräät kasvit... 19 11.7 Yhteenveto... 19 LIITTEET... 20 LÄHTEET... 20 3
1 JOHDANTO Selvitys on laadittu alueen ranta-asemakaavaa varten huhti-kesäkuussa 2012. Selvitys on laadittu T:mi Kari Laamasen ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n yhteistyönä siten, että Laamanen on vastannut tutkimustyöstä ja raportoinnista ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy karttojen digitoinnista ja esitystekniikasta. Tutkimustyössä kasviasiantuntijana on lisäksi toiminut Tapio Lahtonen Tampereen kasvitieteellisestä yhdistyksestä. Selvitysalue sijaitsee Tampereen Teiskon kaupunginosassa kaupungin keskustasta pohjoiseen, Näsijärven rannalla. Alue käsittää Kuterinlahden ja Törölänlahden välisellä Hevosniemellä sijaitsevat Mäntyniemen ja Kultarannan kiinteistöt. Alue on ilmeeltään metsäinen ja pohjoisrannoiltaan varsin kallioinen. Itäranta on rinteistä ja rehevämpää luhtaa. Alueella sijaitsee kaksi saunarakennusta ja talousrakennuksia. Kuva: Ranta-asemakaava-alueen rajaus punaisella. Pohjakartta Maanmittauslaitos 2012, Ammattilaisen karttapaikka, kopiointilupa 725/KP/06. 4
Kuva: Ranta-asemakaava-alueen rajaus punaisella. Pohjakartta Maanmittauslaitos 2012, Ammattilaisen karttapaikka, kopiointilupa 725/KP/06. Kuva: Ranta-asemakaava-alueen rajaus punaisella. Ilmakuva Maanmittauslaitos 2012, Ammattilaisen karttapaikka, kopiointilupa 725/KP/06. 5
Kuva: Selvitysalueen rajaus punaisella (ranta-asemakaava-alue) ja tarkastelualueen rajaus sinisellä (lintukartoitus ja ekologiset käytävät, kartat 5 ja 6) Työn tarkoituksena oli täydentää vuonna 2008 laadittua Tampereen Teiskon Kivirannan rantakaavoituksen luontoselvitystä (Kari Laamanen) Mäntyniemen ranta-asemakaava-alueen osalta. Selvitystä täydennettiin Tampereen kaupungin ympäristösuunnittelija Kari Kortteen marraskuussa 2011esittämien täydennystarpeiden pohjalta lukuun ottamatta lepakkokartoitusta ja arviota maisemallisista arvoista. Kortteen täydennysesityksiä olivat: o o o o Onko alueella mahdollisia avainbiotooppeihin lukeutuvia vanhoja metsiä? Mitkä ovat avainbiotooppien luonnontilaisuus, ominaisuudet ja kasvisto ja ovatko valinnat omia tulkintoja? Mitkä ovat arvolintujen elinympäristövaatimukset, kannan tilanne ja kehitys ja mitä edellytyksiä kukin laji asettaa kaavoitukselle? Onko alueella perinnebiotooppeja tai uhanalaisia biotooppeja? Lisäksi Korte edellytti ekologisesti merkittävien yhteyksien arviointia sekä yhteenvetoa ja johtopäätöksiä kaavoittamisen kannalta. Selvityksessä käsitellään ensin Mäntyniemen ranta-asemakaava-alueen luonnon yleis- ja erityispiirteitä. Nämä käyvät ilmi puuston nykytila-, kasvillisuus- ja kasvupaikkatyypit-osioista. 6
Arvokkaat elinympäristöt-osiossa käsitellään mahdolliset: 1. luonnonsuojelulain 29 suojeltavat luontotyypit 2. vesilain 15a:n ja 17a:n mukaiset luontokohteet 3. metsälain 10 erityisen tärkeät elinympäristöt 4. muut arvokkaat luontokohteet Lisäksi selvityksessä kartoitettiin Mäntyniemen ranta-asemakaava-alueen kasvi- ja lintulajisto. Luontodirektiivin liitteen IV lajeista selvitettiin liito-orava ja sille soveliaat elinympäristöt ekologisine yhteyksineen. Lepakoita, matelijoita ja sammakkoeläimiä ei kartoitettu. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Alueelta on olemassa aiemmin vuoden 2008 syksyllä laadittu luontoselvitys. Selvityksen laadinnassa on lisäksi ollut käytössä alueen metsätaloussuunnitelma. Tapio Lahtonen Tampereen kasvitieteellisestä yhdistyksestä toimi asiantuntija-apuna kasvien maastokartoituksessa. Liito-oravakartoitus suoritettiin 14.4.2012 ja linnustoselvitykset 29.5.2012 ja 6.6.2012, jolloin kartoitettiin myös kasvit. 7
3 PUUSTON NYKYTILA ( kartta 1) 3.1. Luonnonmukaiset vanhat metsät (O4) Selvitysalueen pohjoisosassa Mäntyniemen kiinteistöllä tapaa komeita, järeitä kilpikaarnamäntyjä, joiden ikä vaihtelee metsätaloussuunnitelman mukaan 150-220 vuoden välillä. Tontin itäosassa männikkö vaihettuu ylempänä mänty-kuusihavumetsäksi ja rannassa koivu-tervaleppäsekametsäksi. Tontin länsipuolella on kuusivaltainen notkelma. Selvitysalueen pohjoisosan puustoa on hoidettu luonnonmukaisesti, eikä puiden kaatoja ole juuri tehty. Aluskasvillisuutta on hoidettu raivaamalla ja istuttamalla lisäkasveja maltillisesti. Kenttäkerroksen varvusto on säilytetty luonnontilaisena. Männikön länsiosassa on kokeiltu korvasienen kasvatusta pienellä alalla. Kokonaisuudessaan metsässä olisi aineksia myös avainbiotoopiksi. 3.2 Väljennetyt varttuneet metsät 1990-luvulla väljennettyjä havusekametsiä sijaitsee selvitysalueen keskellä teiden saartamalla alueella sekä selvitysalueen itäpuolella ennen rantaa. Nämä alueet on ilmeisesti 1990-luvulla osin lähes siemen- ja suojuspuuasentoon hakattuja metsiä. Yli satavuotiaan ylispuumännikön ja kuusikon alle on muodostunut tiheä, osin hoitamaton varttunut lehtipuutaimikko. Kenttäkerros on toipunut hakkuista hyvin. Tien varressa, lehdon kohdalla on menneenä talvena tehty varovaista raivausta. 8
4. KASVILLISUUS- JA KASVUPAIKKATYYPIT (kartta 2) 4.1. Kuivat kanervatyypin ja puolukkatyypin kankaat (CT ja VT) Kanerva- ja puolukkatyypin kallioista kangasta on selvitysalueen pohjoisosissa sekoittuneena vallitsevaan mustikkatyyppiin. Kallioilta tapaa erilaisia poronjäkälälajeja. Pääpuulajina on mänty. Aluspuuna kasvaa pihlaja. Kenttäkerroksessa kasvaa valtalajien lisäksi mm. variksenmarja, lampaannata, kangasmaitikka sekä harvinaisempana mäntykukka. 4.2 Tuoreet mustikkatyypin kankaat (MT) Tuoreet mustikkatyypin kankaat on alueen toinen päätyyppi. Mustikkatyyppi näyttää levinneen myös puolukka- jopa kanervatyypin männiköille. Tuoreiden kankaiden pääpuulajeina ovat kuusi, mänty ja hieskoivu, aluspuuna myös pihlaja. Kenttäkerroksessa kasvavat mustikan lisäksi puolukka, oravanmarja, kangas- ja metsämaitikka, orvontädyke, metsätähti, riidenlieko, metsäimarre, metsäalvejuuri sekä vanamo. Myös vanhaa metsää indikoivaa yövilkkaa tapaa. 4.3 Lehtomaiset kankaat (OMT) Lehtomaiset kankaat on alueen toinen päätyyppi. Selvitysalueen itäosa on enimmäkseen lehtomaista kangasta. Lehtomaisen kankaan pääpuulajina on kuusi. Muuta puustoa ovat rauduskoivu ja haapa sekä rannoilla hieskoivu, tervaleppä ja raita. Pensaskerroksessa kasvavat kiiltopaju, virpapaju, ahopaju, 9
taikinanmarja, terttuselja, vadelma ja koiranheisi. Kenttäkerroksen kasveja ovat mm. käenkaali, kevätlinnunherne, oravanmarja, lillukka, karhunputki, sormisara, nuokkuhelmikkä, kielo, kivikkoalvejuuri, metsäkurjenpolvi, metsäorvokki, sinivuokko ja kultapiisku. 4.4 Lehdot ja rehevät korvet Selvitysalueelta löytyi kaksi lehdoksi luokiteltavaa kohtaa ja yksi lehtokorpi. Valumavesien vaikutuksesta syntynyttä, kosteaa korpimaista saniaistyypin lehtoa tapaa aluetta halkovan Hevosniementien itäpuolella (ks. arvokkaat elinympäristöt). Vyöhyke ulottuu rantaan asti. Kuivempaa imikkälehtoa näkyy teiden saartamassa keskusmetsikössä sekä pienialainen tihkupinta alueen kaakkoiskulmassa. Lehtojen ja korpien pääpuulajeina ovat kuusi, hieskoivu, haapa ja tervaleppä. Pensaskerroksessa tavattiin lehtokuusama, koiranheisi, mustaherukka ja näsiä. Kenttäkerroksen lehtokasveja ovat imikkä, kevätlinnunherne, tesma, mustakonnanmarja, hiirenporras, korpi-imarre, ojakellukka, sudenmarja, syyläjuuri ja luhtatädyke. Lehtosammalia kuten lehväsammal löytyi paikoin runsaasti kosteasta lehdosta. 4.5 Karu ranta Selvitysalueen pohjoisranta on kallioista, osin hiekkaista, karua rantaa. Kasvillisuus on niukkaa. 4.6 Rantaluhta ja ruovikko Rantakasvillisuuden tutkimisen kannalta ajankohta oli liian aikainen. Alueen itärannat ovat matalia ja reheviä. Rantaviivassa ovat puulajeina tervaleppä ja hieskoivu, pensaina mm. mustuvapaju ja kiiltopaju. Rantaluhdan pääkasvi on järvikorte. Joukossa kasvavat ratamosarpio, korpikastikka, vehka, rentukka, viiltosara, piukkasara, jokapaikansara, pullosara, myrkkykeiso, terttualpi, rantakukka, ulpukka, kurjenjalka, leveäosmankäämi ja järviruoko, joka muodostaa oman kasvillisuustyypin ulompana luotojen ja saaren lähellä. Paikan erikoisuutena on harvinainen piuru. 5. PERINNEBIOTOOPIT Selvitysalueella ei ole perinnebiotooppeja. 10
6. ARVOKKAAT ELINYMPÄRISTÖT (kartta 3) 6.1 Saniaiskorpi Sijainti: Hevosniementien itäpuolisella valumavesialueella. Luonnontilaisuus: Osin luonnontilaisen kaltainen, osin tehty kevyttä raivausta. Ilmentäjälajit: Tervaleppä, mustaherukka, lehtokuusama, hiirenporras, korpi-imarre, mesiangervo, nokkonen, mustakonnanmarja ja lehväsammal sp. Johtopäätökset: Alueen keskikohtaa voisi esittää metsälakikohteeksi. Asiasta päättää Metsäkeskus. Alue suositellaan jätettäväksi rakentamisen ulkopuolelle. Alue voisi osin toimia mahdollisen yläpuolisen ja viereisen asutuksen hulevesialueena. Jos alue halutaan säilyttää, sitä ei saa kaivaa eikä täyttää. Myös lisäraivauksista tulisi pidättyä tai tehdä ne varoen, ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Varjostavaa puustoa tulisi jättää alueen reunoille. 6.2 Tuore imikkälehto Sijainti: Tiestön saartamassa metsikössä, sen alavimmassa kohdassa, osin valuma-alueella. Luonnontilaisuus: Metsää on väljennetty 1990-luvulla voimakkaasti, mutta se on palautunut hakkuusta hyvin. Tien reunaa on raivattu viime talvena. 11
Ilmentäjälajit: Lehtokuusama, näsiä, kevätlinnunherne ja lehtoimikkä, jota hyvin runsas kasvusto alueen lounaiskulmassa. Johtopäätökset: Lehtoimikän kasvupaikka on potentiaalista metsälakikohdetta. Asiasta päättää Metsäkeskus. Alue suositellaan jätettäväksi rakentamisen ulkopuolelle. Alue toimii lehtokorven tavoin mahdollisena hulevesien viivyttämisen ja imeyttämisen alueena, jolloin rajoitukset kaivuun ja täytön osalta ovat samoja kuin saniaiskorven yhteydessä (ks. kohta 6.1). Kevyt aluspuuston raivaus saattaa olla myöhemmin tarpeen. Varjostavaa isoa puustoa tulisi jättää alueen reunoille. 6.3 Rantaluhta Sijainti: Kapea vyöhyke alueen itärannalla vedessä. Luonnontilaisuus: Alue vaikuttaa luonnontilaiselta. Ilmentäjälajit: Järvikorte, kurjenjalka, vehka, terttualpi, piukkasara, pullosara, viiltosara sekä erikoisuutena harvinainen piuru. Johtopäätökset: Alue suositellaan säilytettäväksi piurun kasvupaikkana. Vesikasvillisuus tulisi tutkia elokuussa uudelleen, koska lähialueella Törölänlahden perukassa on aiemmin tavattu luontodirektiivin tiukasti suojelemaa lietetatarta (Lahtonen, suull.ilm.2012). Mikäli kasvupaikka halutaan säilyttää, sitä ei tulisi ruopata eikä täyttää. 6.4 Tihkupinta Sijainti: Alueen kaakkoiskulmassa, rannassa. Luonnontilaisuus: Rinteen valuma-aluetta. Vesi nousee kivien koloista paikoin näkyviin. Viereisellä tontilla on toteutettu harvennushakkuu 2010. Ilmentäjälajit: Lehtokuusama ja tesma Johtopäätökset: Pienimuotoinen lehtomainen kohde, jolla ei liene metsälakiarvoa. Voidaan säilyttää luonnonmukaisena osana pihapiiriä. 6.5. Lintualue Sijainti: Kaksi erillistä veden saartamaa ruovikkoaluetta alueen itäpuolella. Luonnontilaisuus: Luonnontilaisia ruovikoita, luotoja ja pieni saareke Ilmentäjälajit: Järviruoko, kalatiira, härkälintu, pajusirkku Johtopäätökset: Härkälinnun ja kalatiiran pesimäalueita, laulujoutsenen ja kanadanhanhen ravintoalueita. Mahdollista mantereen rantojen ruoppausta ei tulisi ulottaa lintualueelle asti. 12
7. KASVISTO (kartta 4) 7.1 Yleistä (ks. liite 8) Kasviston yleispiirteitä on kuvailtu kasvillisuustyypit-osiossa. Alueen kasvistoon liittyvät maastotyöt tehtiin 6.6.2012. Selvityksen liitteenä on kasviasiantuntijana toimineen Tapio Lahtosen täyttämä Helsingin yliopiston kasvimuseon kenttäkortti, johon on merkitty selvitysalueella kolmella osa-alueella havaitut kasvilajit runsausarvioineen. 7.2 Huomionarvoisat kasvilajit (kartta 4) Lehtokuusama. Havaittiin lehdosta tai lehtomaiselta kankaalta yhteensä viisi pensasta. Koiranheisi. Tavattiin vastaavilta paikoilta kuin edellinen kolme yksilöä sekä yksi usean yksilön kasvupaikka. Näsiä. Löydettiin kolme yksilöä. Lehtoimikkä. Havaittiin yksi yksilö sekä laajempi useamman kymmenen yksilön kasvualue. Kevätlinnunherne. Löydettiin kolme yksilöä. Mustakonnanmarja. Lehtokorvessa kasvaa noin kymmenen yksilön ryhmä. 13
Tesma. Vain yksi yksilö löytyi tihkupinnan läheltä. Mäntykukka. Huvilan pihamänniköstä löytyi yksi viimevuotinen yksilö. Vuonna 2008 löytyi yksi mäntykukka eri paikasta (itäpuolisesta männiköstä). Piuru. Laajempi kasvusto löytyi rantaluhdasta 7.3 Johtopäätökset Alueelta ei löytynyt uhanalaisia eikä luontodirektiivin kasvilajeja. Tosin esim. vesikasvien tutkimiseen ajankohta ei ollut sopivin. Lajeista lehtokuusama, koiranheisi, näsiä, lehtoimikkä, kevätlinnunherne, mustakonnanmarja ja tesma ilmentävät lehtoa ja lehtokorpea. Mäntykukka on kuivan mäntykankaan harvalukuinen kasvilaji ja piuru rantaluhdan harvinainen kasvilaji. Selvitysalue on lehtoimikän pohjoisimpia kasvupaikkoja (Lahtonen, suull.ilm.2012). Vaaleanpunakukkaisen pienen metsätähtikasvuston löytyminen oli myös merkittävää. Huomionarvoisat kasvit tullevat säilymään, mikäli em. arvokkaat elinympäristöt huomioidaan. 14
8. LINNUSTO (kartta 5) 8.1 Yleistä Selvitysalue laskettiin linjalaskentamenetelmällä sekä biotoopit kiertäen aikaisin aamulla. Selvitysalueella kartoitettiin kartoitusalueella tai sen lähialueella pesivät lintulajit. Pesiväksi on tulkittu soidintava pari, suora pesähavainto, poikuehavainto ja laulava koiras. Parimäärä on yksi, jollei lajin perässä ole erikseen suluissa numeroa. Listassa on sekä pesiviä että aluetta ravintopaikkanaan (R) käyttäviä lajeja. 8.2 Havaitut pesimä- ja reviirilajit alueella ja sen läheisyydessä sekä aluetta säännöllisesti ravintoalueenaan käyttävät lajit (kartta 5) Laulujoutsen (R), kanadanhanhi, telkkä (R), isokoskelo(r), silkkiuikku(r), härkälintu, sinisorsa, haapana (R), nuolihaukka, rantasipi, lehtokurppa (R), harmaalokki (R), kalalokki, kalatiira, käpytikka, rautiainen (2), punarinta (2), peippo (5), pajulintu (4), pikkukäpylintu, kirjosieppo (2), harmaasieppo, vihervarpunen, lehtokerttu, punakylkirastas (2), laulurastas, räkättirastas, talitiainen, sinitiainen, kuusitiainen, hippiäinen, korppi (R), närhi (R), varis ja pajusirkku 15
8.3 Huomionarvoisat lintulajit Rantasipi. Alueella ja sen läheisyydessä pesii 1-2 paria. Pesä on rannan läheisyydessä, usein metsässä, maassa varvuston seassa. Ravintoa ovat rantaluhtien, hietikoiden, kallioiden ja luotojen vesihyönteiset. Kalatiira. Alueella ja sen lähellä pesii kaksi paria, toinen reviiri lähiluodolla. Pyydystää pikkukaloja yms. vedestä. Laulujoutsen. Reviiri läheisellä Törölänlahdella. Ravintoalueena lähivedet. Härkälintu. Härkälintupari ilmaantui alueelle viime vuonna. Vakireviiri lähiluodon ja saaren tuntumassa. Nuolihaukka. Näsijärven rantojen harvalukuinen lintu pesi alueella jo vuonna 2008. Tänä vuonna se asutti vanhan variksen pesän männyn latvassa läheisessä Teräsaaressa. Käpytikka. Yksi pari pesi tänä vuonna vanhassa kolohaavassa alueen naapurissa, sen kaakkoispuolella. 8.4 Johtopäätökset Rantasipi on valtakunnallisessa uhanalaisluokituksessa (2010) luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT) lajiksi. Kanta on viime aikoina ollut Euroopassa voimakkaasti vähenevä. Euroopan kannasta on Suomessa 62 %. Pesimäkanta Suomessa on 100 000-200 000 paria. Rantasipin kannalta on suositeltavaa säilyttää pesimärannat puustoisina ja niiden kenttäkerroksessa varvusto. Kalatiira ja laulujoutsen ovat lintudirektiivin I liitteen lajeja, joiden kannat on todettu Suomessa elinvoimaisiksi (luokitus LC). Pesimäaikainen rauha on niille tärkeää. Tämä edellyttää maihinnousukieltoa pesimäpaikoille. Tosin molemmat lajit puolustavat aggressiivisesti pesiään. Härkälintu on vähälukuinen vesilintulaji. Sen kanta on viime vuosina ollut Pirkanmaallakin kasvussa. Pesimärauhan turvaaminen on sillekin tärkeintä. Vähälukuinen nuolihaukka on mainiosti sopeutunut puustoisiin mökkirantoihin ja ihmisen liikkeisiin niillä. Teräsaaressa, mikäli se säilyy nykyisenlaisena, nuolihaukan pesimävaatimukset toteutuvat mainiosti. Käpytikka on yleinen pesimälaji Suomessa. Sen merkitys on huomionarvoinen pesäkolojen tekijänä muille kolopesijöille, esim. liito-oravalle. 16
9. LIITO-ORAVAKARTOITUS 9.1 Kartoitus Vuoden 2008 kartoituksessa todettiin alueen olevan liito-oravan potentiaalista pesimäpaikkaa. 14.4.2012 Selvitysalue kartoitettiin tarkasti. Tiedossa olevat vanhat kolopuut ja niiden tyvet samoin kuin isojen kuusten tyvet ns. mahdollisina reviiripuina tutkittiin huolella. Selvitysalueen pohjoisosassa on lajille sopivaa reviiriä isoine puineen. Myös sopivaa nuorta ravintopuuta, lepää ja koivua riittää lähistöllä. Rantametsässä on kaksi kolohaapaa ja Teräsaaressa yksi sopiva kolopuu. Rantametsän mahdollisessa vanhassa liito-oravan kolohaavassa pesi uudessa kolossa käpytikka vanhan ollessa autio ja toisessa kolopuussa sinitiainen. Teräsaaren kolo vaikutti tyhjältä. Merkkejä liito-oravasta ei löytynyt. 9.2 Johtopäätökset Vaikka kohde on edelleen potentiaalista liito-orava-aluetta, laji ei siellä tällä hetkellä pesi. 17
10. EKOLOGISET KÄYTÄVÄT (kartta 6) Liitteenä ja yllä olevassa kartassa on hahmoteltu reittejä, jotka turvaisivat alueen nykyiset luontoarvot. Järvikäytävä. Käytävän ja sen varrella olevien pesimäpaikkojen säilyminen rauhallisina turvaisi vesilintulajien viihtymisen alueella. Metsäkäytävä. Käytävä turvaisi lajien liikkumista poikkisuunnassa arvokkaiden elinympäristöjen kautta. Toimisi myös tulevien huviloiden hulevesien viivyttämisen ja imeyttämisen mahdollisena alueena. Rantakäytävä. Käytävän ja sen varrella olevien alueiden säilyminen puustoisina säilyttäisi metsälajien, mm. oravien liikkumisen rannoilla. 18
11. JOHTOPÄÄTÖKSET KAAVOITUKSEN KANNALTA (YHTEENVETO) 11.1 Metsälain 10 :n erityisen tärkeät elinympäristöt. Alueen lehtokorpi, imikkälehto ja rantaluhta voisivat ainakin osittain läpäistä lain ehdot. Tarkastukset ja päätökset tekee Pirkanmaan metsäkeskus. Ne on suositeltavaa jättää rakentamisen ulkopuolelle toimimaan avainbiotooppeina, ekokäytävänä ja hulevesien viivyttämisen ja imeyttämisen mahdollisina alueina. Tällöin niiden voimakas metsänkäsittely, ruoppaus, täyttö tai perkaus ei tulisi kyseeseen. 11.2 Luonnonsuojelulain 29 :n suojeltavat luontotyypit Ei löytynyt alueelta. 11.3 Vesilain 15a ja 17a mukaiset kohteet Ei löytynyt alueelta. 11.4 Luontodirektiivin luontotyypit Direktiivin tarkoittamia luontotyyppejä kuten esim. erilaisia niittyjä, soita, kallioita, luonnonmetsiä, harjumetsiä ja tulvametsiä ei löytynyt alueelta. 11.5 Uhanalaiset lajit. Uhanalaisia kasvilajeja ei löytynyt selvitysalueelta. Uhanalaisista lintulajeista rantasipi ja direktiivilajeista kalatiira pesivät alueella tai sen läheisyydessä. Arvokkaiden elinympäristöjen turvaaminen ja alueen puustoisuuden säilyttäminen turvaavat niiden tulevaisuuden. 11.6 Luontodirektiivin IV liitteen lajit, liito-orava ja eräät kasvit Liito-oravaa ei löytynyt alueelta. Tiukasti suojelluista kasvilajeista liejutatarta on aiemmin tavattu läheisellä Törölänlahdella. Sitä ei todennäköisesti ole selvitysalueella, mutta koska vesikasvien tutkimiseen ajankohta ei ollut sopiva, olisi asia varmistettava parempaan aikaan loppukesästä. 11.7 Yhteenveto Alueen lisärakentaminen on luontoarvot säilyttäen mahdollista, kunhan edellä mainitut reunaehdot huomioidaan. Karttaliitteen 3 mukaiset arvokkaat elinympäristöt tulisi merkitä kaavakartalle luomerkinnällä. Tampere 14.6.2012 Kari Laamanen 19
LIITTEET Liite 1 (kartta): Puuston nykytila Liite 2 (kartta): Kasvillisuustyypit Liite 3 (kartta): Arvokkaat elinympäristöt Liite 4 (kartta): Kasvistokartoitus. Huomionarvoiset kasvilajit Liite5 (kartta): Lintukartoitus. Pesivät lajit ja reviirilajit Liite 6 (kartta): Ekologiset käytävät Liite 7: Alueen kasviston kenttäkortti (Tapio Lahtonen & Kari Laamanen) LÄHTEET Airaksinen Outi & Karttunen Krister, 2001. Natura 2000- luontotyyppiopas. Toinen korjattu painos. Ympäristöopas 46. Suomen Ympäristökeskus Ely-keskus, Suomen uhanalaiset lajit, 2010 Haapaniemi,V. 2004. Uusi-Kiviranta-metsäsuunnitelma v. 2004-2013. Pohjois-Pirkka mhy. Korte, K, Kosonen, L. ym. Tampereen arvokkaat luontokohteet Laamanen, K. 2008. Tampereen Teiskon Kivirannan rantakaavoituksen luontoselvitys Meriluoto,M., Soininen,T. 1998. Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt Rassi,P., Alanen,A., Kanerva,T. & Mannerkoski,I. 2001. Suomen lajien uhanalaisuus 2000, Ympäristöministeriö & Suomen Ympäristökeskus, Helsinki Suomen Ympäristökeskus. Suomessa esiintyvät luontodirektiivin II, IV ja V liitteen lajit, 2007 Suomen Ympäristökeskus. Suomessa esiintyvät lintudirektiivilajit, 2007 20