ÄÄNEKOSKEN JA SUOLAHDEN TAAJAMIEN LAAJENNUSALUEIDEN LUONTOSELVITYS 226-C7402
|
|
- Eeva Lehtonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ÄÄNEKOSKEN JA SUOLAHDEN TAAJAMIEN LAAJENNUSALUEIDEN LUONTOSELVITYS 226-C
2 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT TIEDONLÄHTEET Maastotyö ja raportointi Lähtöaineisto Kohteiden arvottaminen Kansainvälisesti arvokkaat kohteet Kansallisesti arvokkaat kohteet Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet Paikallisesti arvokkaat kohteet Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet Uhanalaisuusluokitus LUONTO- JA LINTUDIREKTIIVILAJIT SEKÄ UHANALAISET JA HARVINAISET LAJIT Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Lintudirektiivilajit Valtakunnallisesti uhanalaiset lajit Valtakunnallisesti silmälläpidettävät lajit (NT) ÄÄNEMÄKI AHOLANKANGAS (1) MIILUNPERÄ (2) MÄMMENSALMI (3) KYPÄRÄLAHTI (4) KOUKKUNIEMI (5) NIITTUNIEMI-KOTAKENNÄS (6) MYLLYNTAUS-TÄRTTÄVUORI (7) MYLLYRINNE-VIINAMÄKI (8) PAATELA (9) KOTIMÄKI (10) MANSIKKA-AHO - PAADENTAIPALE (11) LÄHTEET... 38
3 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 1 Kuopio/J. Kärkkäinen /M. Eskelinen C7402 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI ÄÄNEKOSKEN JA SUOLAHDEN TAAJAMIEN LAAJENNUSALUEIDEN LUONTOSELVITYS 1 JOHDANTO Tämä työ on Äänekosken yleiskaavoitusta palveleva luonto- ja maisemaselvitys. Työ on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle asettamien sisältövaatimusten mukaisella tarkkuudella. Tavoitteena on, että maankäytön suunnittelussa voidaan huomioida luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden elinympäristöjen säilyminen sekä kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokkaat alueet. Selvitysalueet sijoittuvat Äänekosken ja Suolahden taajamien läheisyydessä sijaitseviin laajennusosiin (kuva 1). Selvityksen tekivät Suunnittelukeskus Oy:n Kuopion aluetoimistosta biologit FK Jari Kärkkäinen ja FM Minna Eskelinen. Lisäksi Suolahden kohteilla liitooravaselvityksestä vastasi luontokartoittaja Kari Lahtinen. Kuva 1. Selvitysalueiden sijainti.
4 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 2 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT TIEDONLÄHTEET 2.1 Maastotyö ja raportointi 2.2 Lähtöaineisto 2.3 Kohteiden arvottaminen Kaava-alueen luonnonympäristön nykytila selvitettiin karttamateriaalin, kirjallisuuden ja maastokäynnin perusteella. Varsinaisen luontoselvityksen lisäksi alueelta tehtiin erillinen liito-oravaselvitys ja linnustoselvitys. Liito-oravakartoitukset suoritettiin vuoden 2006 toukokuun ja kesäkuun alun välisenä aikana ( ja ). Liito-oravaselvityksessä keskityttiin satelliittikuva- ja kartta-analyysin perusteella valittuihin kohteisiin, joissa puusto on varttunutta tai vanhaa lehtipuuvaltaista, kuusivaltaista tai havulehtipuusekametsää. Luontokartoituksen maastotyöt tehtiin välisenä aikana. Inventoinnin tavoitteena oli saada yleiskuva alueen kasvillisuudesta ja eläimistöstä sekä tunnistaa arvokkaimmat kasvillisuus- ja eläimistökohteet. Eläimistön osalta tiedot pohjautuvat olemassa olevaan aineistoon sekä maastokäynnin yhteydessä tehtyihin havaintoihin. Kasvillisuustyypit määritettiin Toivosen ja Leivon (1997) 1 laatiman luokituksen mukaan. Maastossa kohteelta kirjattiin maiseman peruspiirteet (mm. maa- ja kallioperän rakenne) ja kasvillisuuden yleiskuva sekä eläimistöhavainnot rajattiin arvokkaat kulttuuri- ja luonnonmaisemakohteet ja alueet maiseman erityiskohteet ja maiseman häiriötekijät rajattiin arvokkaat luontokohteet kohteilta kirjattiin muistiin mm. kohteen luonne, puuston rakenne, kasvillisuus- ja eläimistöhavainnot sekä uhanalaiset lajit Työn kannalta keskeisimmät lähteet olivat: FINIBA ja lintujen suojelu, BirdLife Suomi ( HERTTA -ympäristötietojärjestelmä Husa, J. & Kontula, T. 1997: Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Keski-Suomen läänissä. Suomen ympäristökeskuksen moniste 71. Knuutila, J. 1991: Suolahden arvokkaat luontokohteet. Tuikka, K. 1991: Äänekoski. Länsiosan rantojen luonto- ja maisemaselvitys. Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat kohteet arvotettiin luonto- ja maisema-arvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytettiin kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. 1 Toivonen, H. & Leivo, A. 1997: Kasvillisuuskartoituksessa käytettävä kasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus. Kokeiluversio. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A; 14.
5 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS Kansainvälisesti arvokkaat kohteet Kansallisesti arvokkaat kohteet Alueen arvoa nostaa sen toimiminen eläimistön lisääntymis- tai ravinnonhankintaalueena. Mitä harvinaisemmasta ja uhanalaisemmasta lajista on kyse sitä arvokkaampi alue on. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioitiin metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen: a) kansainvälisesti arvokkaat kohteet, b) kansallisesti arvokkaat kohteet, c) maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet, d) paikallisesti arvokkaat kohteet sekä e) muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Vesilain luontotyypit arvotetaan tapauskohtaisesti poikkeuksena fladat ja kluuvijärvet, jotka luokitetaan kansallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Tähän ryhmään kuuluvat Natura 2000 verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). Kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaa-alueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA -alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LsL 29 ), äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet Paikallisesti arvokkaat kohteet Tähän ryhmään kuuluvat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet. Paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ), yleis- ja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet Kohteet, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit.
6 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS Uhanalaisuusluokitus Tiedot alueen uhanalaisista kasvilajeista on saatu Suomen ympäristökeskuksen uhanalaisrekisteristä. Lisäksi alueen uhanalaisista eläinlajeista on saatu tietoja Natura -alueiden tietokantalomakkeista ja kirjallisuudesta. Maastoinventoinnin yhteydessä tehtiin myös havaintoja uhanalaisista lajeista. Luontoselvityksen uhanalaisuusluokitus pohjautuu uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän esitykseen, joka on laadittu IUCN:n uusien uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti. Tässä mietinnössä määriteltiin kaikille uhanalaisille lajeille uhanalaisuusluokan lisäksi elinympäristötyyppi ja uhkatekijät. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Alueellisesti uhanalaiset lajit pohjautuvat uuteen uhanalaisuusluokitukseen, jossa aluejakona käytetään metsäkasvillisuusvyöhykkeitä osa-alueineen (vanhassa aluejako pohjautui lääninjakoon). Lajit jaetaan kahteen luokkaan: alueellisesti hävinneet (RE) ja alueellisesti uhanalaiset (RT). 3 LUONTO- JA LINTUDIREKTIIVILAJIT SEKÄ UHANALAISET JA HARVINAISET LAJIT 3.1 Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Liito-orava (Pteromys volans) Liito-oravan elinympäristövaatimuksia ovat sopiva pesäkolo, muutama pesää suojaava kuusi sekä lähellä kasvavat lehtipuut. Lajin luontaisia elinympäristöjä ovat vanhat kuusivaltaiset sekametsät, joissa kasvaa järeitä haapoja sekä leppää ja koivua. Liito-oravametsissä puusto on tyypillisesti eri-ikäistä ja latvuskerroksia on useita. Elinalueet ovat usein kallioiden juurilla, rinteissä ja pienvesistöjen varsilla. Viime vuosina liito-oravan on todettu elävän myös tasaikäisissä varttuneissa kuusikoissa, mikäli lehtipuuvaltaista ruokailumetsää on vieressä. Liito-oravat pystyvät käyttämään ruokailuun ja liikkumiseen nuoria metsiä sekä siemenpuuasentoon hakattuja ja varttuneita taimikoita. Aikuiset liito-oravat elävät samassa metsässä vuosia. Naarailla elinympäristön suuruus on 1-3 ha, koirailla suurempi. Liito-orava on EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty (LsL 49 ). Lajin kannan taantumisen syynä ovat metsätalouden aiheuttamat elinympäristömuutokset. Laji on kärsinyt mm. kolopuiden vähenemisestä ja elinympäristöjen pirstoutumisesta. Vuosina tehdyn ympäristöministeriön rahoittaman kartoitustyön mukaan Suomessa elää noin naaraspuolista liito-oravaa. Selvitysalueilta löydettiin ja on tiedossa kaikkiaan 13 liito-oravan elinaluetta (Ympäristöhallinnon Eliölajit tietojärjestelmä sekä M. Eskelisen, J. Kärkkäisen ja K. Lahtisen havainnot 2006). Liito-oravan elinalueita löydettiin seuraavilta selvitysalueilta:
7 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 5 Äänemäki-Aholankangas (1) Kypärälahti (4): Aittolahden ja Syvälahden elinalueet Koukkuniemi (5) Niittuniemi-Kotakennäs (6) Myllyntaus-Tärttävuori (7): Pohjoislahden ja Myllyntauksen elinalueet Myllyrinne-Viinamäki (8) Paatela (9) Kotimäki (10) Mansikka-aho (11) Viitasammakko (Rana arvalis) Luontodirektiivin liitteen IV(a) laji Viitasammakko elää kosteissa ympäristöissä. Lajin elinympäristöjä ovat kosteat niityt, metsät ja suot. Keväällä viitasammakot oleilevat kutuvesissä sekä niiden lähettyvillä. Laji havaittiin Äänemäen alueella (7), jossa Tallahden luhtainen ranta-alue ja suo ovat viitasammakon kutualuetta. 3.2 Lintudirektiivilajit Liro (Tringa glareola) Liro on Suomen runsain kahlaaja, joka pesii yleisimmin varvikkoisilla rämeillä sekä nevojen laiteilla. Etelä-Suomessa elinympäristöksi kelpaavat myös rehevät järvikuiviot ja rantaniityt. Liro kuuluu Myllyntaus-Tärttävuori alueen (7) Pohjoislahden pesimälinnustoon. Luhtahuitti (Porzana porzana) Luhtahuitti pesii harvalukuisena Suomen eteläpuoliskossa rehevien lintujärvien ja lahtien sara- ja korteluhdilla. Laji on havaittu Myllyntaus-Tärttävuori alueella (7) Pohjoislahdella. Pyy (Bonasa bonasia) Pyy suosii pesimäympäristönään kuusivaltaisia, koivua ja leppää kasvavia sekametsiä. Se suosii etenkin kosteita, suojaa tarjoavia tiheitä kuusisekametsiä ja korpia rannoilla, purojen varsilla, peltojen ja soiden laitamilla. Pyy on suhteellisen yleinen laji Äänekosken alueella. Metso (Tetrao urogallus) Metso viihtyy vanhoissa ja keski-ikäisissä kuusimetsissä, mäntykankailla, korvissa ja rämeillä. Laji tarvitsee sopivan ympäristön vuosikierron eri vaiheissa. Metsokannan heikkenemisen tärkein syy on vanhojen, laajojen metsäalueiden väheneminen ja pirstoutuminen. Petäjäveden metsokanta on 2,8 yksilöä/km 2. Selvitysalueella tavataan muutamia pareja (mm. Myllyntaus-Tärttävuori). Teeri (Tetrao tetrix) Lajin suosimia elinympäristöjä ovat metsän ja avomaaston valoisat reunavyöhykkeet soiden laiteilla, peltojen tuntumassa, hakkuuaukeilla ja saarissa. Talviravinnon teeri saa koivikoista. Viimeisen 30 vuoden aikana teerikanta on vähentynyt noin 70%. Lajista tehtiin havaintoja Äänemäen (1), Niittuniemi- Kotakennäs (6) ja Myllyntaus-Tärttävuori (7) alueilla.
8 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS Valtakunnallisesti uhanalaiset lajit Liito-orava (Pteromys volans) Ks. 3.1 Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Naurulokki (Larus ridibundus) Naurulokki pesii tyypillisimmin yhdyskuntina rehevien lintujärvien ja lahtien ruovikoissa ja rantaluhdissa. Lajin kanta on alkanut vähetä luvulta lähtien. Taantuman syynä voivat olla mm. minkin ja harmaalokin runsastuminen sekä ravinnonsaantia heikentänyt tehomaatalous. Naurulokki on yhdyskuntapesijä, joka pesii rehevillä rannoilla, mutta myös puuttomilla kareilla. Nauruokki kuuluu Myllyntaus-Tärttävuori alueen (7) Pohjoislahden pesimälinnustoon. Lajista on tehty havaintoja myös Paatelan alueelta (9) Kollinkaarteen-Paatelanlahden rantaluhdilta. 3.4 Valtakunnallisesti silmälläpidettävät lajit (NT) Metso (Tetrao urogallus) Ks Lintudirektiivilajit Teeri (Tetrao tetrix) Ks Lintudirektiivilajit
9 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 7 4 ÄÄNEMÄKI AHOLANKANGAS (1) Selvitysalue sijaitsee Keitele-järven rannalla Äänekosken kaupungin itäpuolella. Pinnanmuodoiltaan alue on vaihtelevaa mäkimaastoa. Korkeusvaihtelut ovat suurimmat selvitysalueen pohjoisosassa, jossa Äänemäki on korkein kohta. Jyrkät, rantaan viettävät rinnemetsät ja rinteen juuren kosteat painanteet tuovat maisemaan vaihtelua. Rantamaisemaan vaihtelua tuo lahtien ja niemien rikkonainen rantaviiva. Aholankankaan alue selvitysalueen eteläosassa on pinnanmuodoiltaan tasaisempaa, loivasti kumpuilevaa metsämaata. Rakennettua aluetta on Pakokankaan ja Kovalan alueella, jossa on myös viljelymaisemaa. Niiranhiekan alueella, Kovalan itärannalla, on venepaikkoja, kylän nuotiopaikka ja uimarantoja. Maiseman häiriötekijä on Äänemäen laskettelurinne, joka jää selvitysalueen ulkopuolelle. Laajimmat taimikot ovat selvitysalueen keskiosissa. Metsät ovat valtaosin eri-ikäisiä mäntykankaita. Järeää puustoa kasvaa lähinnä rantametsäkaistaleilla. Mäkialueilla vallitsevat puolukkatyypin (VT) kuivahkot sekä mustikkatyypin (MT) tuoreet kankaat. Karuimmilla kohdin esiintyy kanervatyypin (CT) kuivia kankaita. Puustoltaan varttuneita ja uudistuskypsiä kuusikankaita on tyypillisesti rinteiden alla sekä Tallahden ja Rytylänmäen alueella. Kuusimetsät ovat tyypillisimmin käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomaisia kankaita, jotka vaihettuvat kosteammilla ja ravinteisemmilla kohdin lehdoiksi. Kuva 2. Ääneniemen metsät ovat valtaosin mäntykankaita. Lehdot ovat vaihtelevasti käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) tuoreita kuusilehtoja, saniaistyypin (FT) kosteita lehtoja sekä käenkaalimesiangervotyypin (OFiT) kosteita suurruoholehtoja. Tuoreiden lehtojen kasvillisuuteen kuuluvat mm. käenkaali, metsämansika, metsäimarre, sormisara ja lillukka. Saniaislehtojen tyypillisiä lajeja ovat soreahiirenporras, metsäalvejuuri, metsäimarre, korpi-imarre, rönsyleinikki ja käenkaali. Suurruoholehtojen
10 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 8 tyypillisiä lajeja ovat mesiangervo, metsäkurjenpolvi, vadelma ja metsäalvejuuri. Vaateliaampaa lehtolajistoa edustavat mustakonnanmarja, sudenmarja, kevätlinnunherne ja kaiheorvokki. Soita on niukasti. Rämeet ovat suopursuvaltaisia isovarpurämeitä. Muuta lajistoa mm. juolukka, puolukka, vaivero, kanerva, variksenmarja ja lakka. Niiranhiekan suolampea ympäröi pullosaravaltainen saraneva. Rantaluhtaa ja korpea on mm. Tallahden pohjukassa. Korpien mätäspinnat ovat metsäkasvillisuutta, välipinnoilla kasvaa mm. raatetta, korpikastikkaa ja kurjenjalkaa. Ääneniemen rannat ovat selvärajaiset, Tallahden rannat louhikkoiset ja Niiranhiekan alueella vallitsevat hiekkarannat. Ilmaversoisista lajeista tyypillisiä ovat järvikorte, järviruoko ja järvikaisla. Kelluslehtisistä tyypillisimpiä ovat ulpukat ja uistinvita. Rantakasvillisuuteen kuuluvat mm. viiltosara, kurjenjalka, rantakukka, terttualpi, rantaleinikki, myrkkykeiso. Ranta-pensastoissa kasvaa mm. koivua, harmaaleppää, pihlajaa ja pajuja. Alueen nisäkäslajistoon kuuluvat hirvi, orava, metsäjänis ja liito-orava. Rantakivikoiden tyypillinen kahlaaja on rantasipi. Metsälinnusto on kangasmetsille tyypillistä. Pesimä-linnustoon kuuluvat mm. peippo, pajulintu, hömötiainen, viherpeippo, räkättirastas ja närhi. Huomionarvoinen laji on metsäkanalinnuista teeri. Tallahden luhtainen ranta-alue on viitasammakon ja sammakon kutualuetta. Luonnonsuojelullisesti arvokkaimmat alueet Äänemäki-Aholankangas alueella ovat: Liito-oravan elinalue selvitysalueen länsiosassa Tallahden rantaluhta ja korpi Tallahden kuusilehto Hernevalkaman lehto Harjuntauksen suot ja lehto Niiranhiekka Rytylänmäen alueelta, selvitysalueen länsiosan tiealueeseen rajautuvasta rinnemetsästä löytyi liito-oravan elinalue. Metsä on varttunutta kuusikangasta, seassa kasvaa harvakseltaan koivua ja mäntyä. Elinalueen pohjoisosassa on nuorta koivu-harmaaleppävaltaista sekametsää, joka on liito-oravalle soveliasta ruokailualuetta. Kohteelta löydettiin 12 reviiripuuta ja kolme (3) papanapuuta. Kohde on kansallisesti arvokas. Tallahden pohjukan suoalue on viitasammakon ja sammakon kutualuetta. Viitasammakko on luontodirektiivin liitteen IV(a) laji. Koivu- ja pajuvaltainen tiheäpensastoinen, ryteikköinen, suoalue on vaihtelevasti rantaluhtaa ja korpea. Vehka ja kurjenjalka muodostavat laajoja kasvustoja. Muuta lajistoa mm. kastikat, metsäalvejuuri, terttualpi, ojakellukka, rönsyleinikki ja mesiangervo. Reunaalueilla esiintyy paikoin käenkaali-oravanmarjatyypin (OFiT) suurruoholehtoa. Kohde on paikallisesti arvokas.
11 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 9 Kuva 3. Viitasammakon kutualuetta Tallahden pohjukassa. Äänemäen alueen pienialaiset lehtokuviot, Tallahden kuusilehto ja Hernevalkaman lehto, ovat saniaistyypin (FT) kosteita lehtoja. Tallahden lehtokohde on puustoltaan varttunutta rinnelehtoa. Lahden pohjukassa sijaitsevan Hernevalkaman havu-lehtipuulehdon nuoren puuston muodostavat harmaaleppä, koivu, kuusi ja pihlaja. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat metsäalvejuuri, soreahiirenporras, metsäimarre ja käenkaali. Lehdot ovat paikallisesti arvokkaita kohteita. Niiranhiekan alueella pohjoisrannan lahdessa on luonnontilaista hiekkarantaa. Järviruokoa kasvaa harvakseltaan. Lisäksi rantakasvillisuuteen kuuluvat mm. ratamosarpio, kurjenjalka, myrkkykeiso, ranta-alpi, terttualpi, rantakukka, rantaminttu, luhtavuohennokka, jouhivihvilä ja viiltosara. Rannan ja suon välissä on kapea kaistale kuivahkoa mäntykangasta. Kohde on paikallisesti arvokas. Harjuntauksen suot ja lehto kohde on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas alue, johon kuuluu käenkaali-mesiangervotyypin (OFiT) kosteaa lehtipuuvaltaista suurruoholehtoa, isovarpurämettä sekä korpireunusta. Kohteen halki virtaa perattu, leveä oja. Luonnonmaisemaltaan arvokkaita alueita ovat Kovalanniemen harjuniemi sekä Niiranhiekan alue, jossa on mäntykankaita ja hiekkarantaa. Kovalan viljellyt pellot, hevoslaitumet ja tilakeskukset pihapiireineen muodostavat paikallisesti arvokkaan kulttuurimaisema-alueen. Maisemakokonaisuuden arvoa lisäävät hoidetut pihapiirit vanhoine rakennuksineen, pihojen suuret lehtikuuset sekä pellon ja rannan välissä harvakseltaan kasvavat järeät männyt.
12 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 10 Kuva 4. Niiranhiekan hiekkarantaa.
13 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS Äänemäki Aholankangas 1:10 000
14 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 12 5 MIILUNPERÄ (2) Miilunperän alue sijaitsee Äänejärven itärannalla järven ja Ääneniementien välisellä alueella. Pinnanmuodoiltaan alue vaihtelee rantaviivan ja pohjoisosan suhteellisen tasaisista alueista itäosan loiviin rinteisiin. Metsät ovat pääosin varttuneita kuusikankaita ja nuoria kuusi-koivukankaita. Puustoa on äskettäin harvennettu. Kasvillisuus vaihtelee käenkaalimustikkatyypin (OMT) lehtomaisista kankaista kulttuurivaikutteiseen, metsitettyjen peltomaiden kasvillisuuteen. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat käenkaali, oravanmarja, metsämansikka, lillukka, mustikka, puolukka, metsäimarre, metsäalvejuuri ja metsälauha. Vaateliaampaa lajistoa edustavat mustakonnanmarja ja syyläjuuri. Rantametsät ovat nuoria ja varttuneita koivikoita, seassa kasvaa harmaaleppää, haapaa ja kuusta. Ulkoilureittiä reunustavan rantakaistaleen kasvillisuus on kulttuurivaikutteista ja monin paikoin heinäistä. Tyypillisiä lajeja ovat mm. metsäkastikka, korpikastikka, vadelma, maitohorsma ja metsäalvejuuri. Ranta- ja vesikasvillisuuteen kuuluvat pullosara, viiltosara, kurjenjalka, järvikorte, terttualpi, ratamosarpio, pystykeiholehti ja ulpukat. Nisäkäslajistoon kuuluvat mm. orava ja siili. Lehtipuuvaltaisten rehevien metsien tyypillinen lintu on lehtokurppa. Luonnonsuojelullisesti arvokkainta aluetta on rantaan virtaava pieni noro, jonka reunoilla on kapealti lehtokasvillisuutta, mm. ojakellukka, rönsyleinikki, metsäkurjenpolvi, lehtotesma, nokkonen, leskenlehti, metsäimarre, korpi-imarre ja soreahiirenporras. Noro päättyy ulkoilureitin varteen, jossa on lähdekaivo. Kohde on paikallisesti arvokas. Kuva 5. Rehevää lehtokasvillisuutta pienen puron varrella.
15 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 13 Miilunperä 1:5 000
16 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 14 6 MÄMMENSALMI (3) Selvitysalue sijaitsee Äänekosken kaupungista pohjoiseen Keitele-järven rannalla. Ranta-alueilta avautuu näkymiä pitkälle vesimaisemaan ja valtatielle 4. Pinnanmuodoiltaan alue on pienipiirteisesti vaihtelevaa kumpareista mäkimaastoa, jossa vuorottelevat kallioiset mäntymetsät, kalliojyrkänteet, tasaisten maiden kuusimetsät sekä kasvillisuudeltaan rehevät kosteat notkelmat ja painanteet. Rantametsät ovat mäntyvaltaiset, ja rannassa vuorottelevat hiekkaiset rannat ja kalliorannat. Alueella kulkee mm. rantaviivaa seuraileva ulkoilureittiverkosto. Rakennettua aluetta on ainoastaan selvitysalueen itäosassa Lossinrannan kohdalla, jossa on myös uimaranta. Lossinrannasta länteen sekä länsirannalla Kypärälahdella on venepaikkoja. Kuva 6. Pohjoisrannan metsät ovat varttuneita mäntykankaita. Metsät ovat selvitysalueen itä- ja eteläosissa pääosin nuoria puolukkatyypin (VT) kuivahkoja mäntykankaita. Karuimmilla rantakallioilla on kanervatyypin (CT) kuivaa kangasta. Länsiosassa vallitsevat tuoreet ja lehtomaiset kuusikankaat. Kasvillisuus vaihtelee mustikkatyypin (MT) tuoreista kankaista käenkaalimustikkatyypin (OMT) lehtomaisiin kankaisiin. Tyypillistä on lehtomaisten kankaiden ja lehtolaikkujen muodostama mosaiikki. Lehdot ovat valtaosin käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) tuoreita kuusilehtoja, joiden kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat metsäimarre, käenkaali, metsämansikka, metsäkastikka ja metsäkurjenpolvi. Lisäksi kosteammilla kohdin esiintyy käenkaali-mesiangervotyypin (OFiT) suurruoholehtoja ja saniaistyypin (FT) kosteita lehtoja. Tyypillisiä lajeja ovat mesiangervo, ojakellukka, metsäkurjenpolvi, huopaohdake, soreahiirenporras, metsäalvejuuri ja rönsyleinikki. Lehtopensaista alueella kasvaa lehtokuusamaa, taikinamarjaa ja terttuseljaa. Vaateliaampaa lehtolajistoa edustavat sudenmarja, mustakonnanmarja, näsiä, kaiheorvokki, lehtopähkämö, kevätlinnunherne ja metsävirna.
17 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 15 Rannat ovat vaihtelevasti kallio-, kivikko- ja hiekkarantaa. Rantakasvillisuutta on niukasti. Tyypillisiä lajeja ovat järviruoko, järvikorte, viiltosara, kurjenjalka ja terttualpi. Vesikasvillisuuteen kuuluvat mm. ulpukat, pystykeiholehti ja lahnaruohot. Rantapensastoissa kasvaa mm. pajuja, koivua, harmaaleppää, pihlajaa ja mäntyä. Nisäkkäistä alueella havaittiin kärppä. Alueen vesilinnustoon kuuluvat mm. isokoskelo, sinisorsa ja härkälintu. Metsälinnusto on kangasmetsille tyypillistä. Luonnonsuojelullisesti arvokkainta aluetta ovat useat lehtokohteet, jotka ympäröivien kangasmetsien kanssa muodostavat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän metsäalueen. Laajin yhtenäinen lehtoalue sijaitsee selvitysalueen eteläosassa (b). Rinteiden ja kalliokumpareiden väliin jäävät kuusilehdot ovat tuoretta lehtoa ja kosteaa suurruoholehtoa. Lehdot ovat paikallisesti arvokkaita luontokohteita. Kuva 7. Tuoretta kuusilehtoa.
18 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS Äänekosken ja Suolahden taajamien laajennus 0226-C7402 Mämmensalmi 1:5 000
19 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 17 Äänekosken ja Suolahden taajamien laajennus 7 KYPÄRÄLAHTI (4) Selvitysalue sijaitsee valtatien 4 itäpuolella Keitele-järven rannalla rajoittuen idässä Kypärälahteen ja pohjoisessa Laajalahteen. Ranta-alueet on pääosin rakennettu. Hotelli Särkän ympäristö muodostaa matkailupalvelujen alueen Aittolahden rannalla. Pinnanmuodoiltaan alue on kumpuilevaa mäkimaastoa, jossa vaihtelevat kuivahkot mäntymetsät, rehevämmät kuusimetsät sekä kosteat notkelmat. Alueen länsiosassa on hakkuuaukeita ja taimikoita. Nuorten metsien osuus on huomattava. Nuoria mäntykankaita on etenkin selvitysalueen pohjoisosassa. Mäntykankaat ovat pääosin puolukkatyypin (VT) kuivahkoja kankaita. Selvitysalueen keski- ja eteläosissa on metsitettyjen peltojen koivikoita ja kuusikoita. Varttuneita kuusikankaita on Aittolahden ja Niemelän talojen ympäristössä ja rantametsissä. Kasvillisuus vaihtelee mustikkatyypin (MT) tuoreista kankaista käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomaisiin kankaisiin. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat mustikka, puolukka, metsäkastikka, lillukka, metsämansikka, oravanmarja ja vanamo. Lehtokasvillisuutta esiintyy rantalehtoina, kulttuurivaikutteisina pellon- ja pihanreunuslehtoina sekä kangasmetsien lehtojuotteina, jotka ovat saniaistyypin (FT) kosteita lehtoja. Rantalehto on käenkaali-mesiangervotyypin (OFiT) kosteaa lehtoa, lisäksi pienialaisesti esiintyy käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) tuoretta lehtoa. Tyypillisiä lajeja ovat soreahiirenporras, metsäalvejuuri ja mesiangervo. Muuta lajistoa mm. käenkaali, ojakellukka, metsäkurjenpolvi, karhunputki, huopaohdake, rönsyleinikki, nokkonen ja metsäimarre. Lehtopensaista tyypillisiä ovat lehtokuusama ja punaherukka. Kuva 8. Laajalahden rannassa esiintyy pienellä alalla kosteaa suurruoholehtoa. Rannat ovat pääosin selvärajaiset. Rantakasvillisuusvyöhykkeet ovat tyypillisiä matalissa lahdissa, kuten Laajalahdessa. Järviruokoa kasvaa harvakseltaan,
20 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 18 järvikorte muodostaa vyöhykkeitä. Muuta lajisto mm. ratamosarpio, rentukka, viitakastikka, kurjenjalka, terttualpi, rantaminttu ja rantakukka. Lehtipuuvaltaisissa rantapensastoissa kasvaa mm. pajuja, koivua, harmaaleppää ja kuusta. Luonnonsuojelullisesti arvokkainta aluetta ovat liito-oravan elinalueet, joihin kuuluvat lisääntymisalueet sekä ruokailualueiksi soveltuvat lehtipuuvaltaiset metsät. Lisääntymisalueet ovat puustoltaan varttuneita kuusikankaita. Syvälahden kohteelta löydettiin neljä (4) reviiri- ja papanapuuta. Aittolahden alueelta löydettiin kymmenen (10) reviiri- ja panapuuta. Liito-oravan elinalueet ovat kansallisesti arvokkaita kohteita. Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkitystä on pienialaisilla lehtokohteilla, joita on mm. kuusimetsien painanteissa, Laajalahden pohjukassa ja Syvälahden puronotkossa. Aittolahden tilan pellot, hevoslaitumet ja pihapiiri vanhoine rakennuksineen muodostavat paikallisesti arvokkaan kulttuurimaisema-alueen. Laajalahti- Kinterniemi ranta-alueella on luonnonmaisemallista arvoa.
21 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 19 Kypärälahti 1:10 000
22 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 20 8 KOUKKUNIEMI (5) Koukkuniemen alue sijaitsee valtatien 4 länsipuolella sähkölinjan, tien ja teollisuusalueen rajaamalla alueella. Alueella on hakkuuaukeita. Eteläosassa alue rajautuu maantäyttöalueeseen. Pinnanmuodoiltaan alue on kumpareista mäkimaastoa, jossa on paikoin jyrkkiä rinteitä ja niiden väliin jääviä kosteita, kasvillisuudeltaan reheviä, notkelmia. Metsät ovat alueen itäosassa pääosin varttuneita kuusikankaita, joiden kasvillisuus vaihtelee mustikatyypin (MT) tuoreista kankaista käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomaisiin kankaisiin. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat mustikka, metsäkastikka, lillukka, metsälauha, metsämansikka, käenkaali, metsäimarre ja metsäalvejuuri. Vaateliaampaa lajistoa edustavat kevätlinnunherne ja metsävirna. Kosteissa painanteissa on korpisoistumia. Alueen keskiosissa vallitsevat puolukkatyypin (VT) kuivahkot mäntykankaat. Eteläosassa tyypillisiä ovat lehtipuuvaltaiset, nuoret metsät. Kaakkoiskulmassa on kosteaa lehtipuulehtoa, jonka kasvillisuus on valtatiehen rajoittuvana kohteena reunavaikutteista. Valtalajina on soreahiirenporras. Luonnonsuojelullisesti arvokkainta aluetta on liito-oravan elinpiiri, johon kuuluu lisääntymisalue ja ruokailualueiksi soveltuvia lehtipuuvaltaisia metsiä. Lisääntymisalue on puustoltaan varttunutta kuusikangasta. Kohteelta löydettiin neljä (4) reviiripuuta ja yksi (1) papanapuu. Kohde on kansallisesti arvokas. Kuva 9. Liito-oravan elinalue on varttunutta kuusikangasta.
23 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 21 Koukkuniemi 1:10 000
24 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 22 9 NIITTUNIEMI-KOTAKENNÄS (6) Selvitysalue sijaitsee valtatien 4 länsipuolella, tien ja Kotakennäänsalmen välisellä alueella (kansikuva). Pinnanmuodoiltaan alue on suhteellisen tasaista sekä loivasti kumpuilevaa mäkimaastoa. Jyrkimmät rantaan viettävät rinteet sijaitsevat Kusikallion alueella. Rakennettua aluetta on ainoastaan selvitysalueen luoteisosassa sekä kaakkoiskulmassa leirintäalueella, jossa on myös uimaranta. Rannassa kulkee polku ja alueella on Keski-Suomen maakuntaura. Pohjoisosan metsämaisemaa rikkoo voimajohto, joka ylittää Kotakennäänsalmen vesialueen. Metsät ovat pääosin mustikkatyypin (MT) tuoreita havulehtipuu- ja kuusikankaita sekä puolukkatyypin (VT) kuivahkoja mäntykankaita. Kallioisilla alueilla esiintyy kanervatyypin (CT) kuivahkoja kankaita sekä jäkälätyypin (ClT) karukkokankaita. Nuoria metsiä on runsaasti etenkin selvitysalueen pohjois- ja keskiosissa. Puustoltaan ne ovat vaihtelevasti mäntykankaita sekä mäntykoivukankaita. Tuoreet kankaat vaihettuvat rehevämmillä kohdin käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomaisiksi kankaiksi. Lehtokasvillisuutta esiintyy paikoin kallionaluslehtoina, peltojen reunusmetsissä sekä ranta-alueiden metsitetyillä pelloilla. Heinäisen kenttäkerroksen valtalajina on metsäkastikka, muuta lajistoa mm. käenkaali, nurmilauha, metsäkurjenpolvi, mesiangervo, metsäimarre, metsämansikka, nuokkuhelmikkä ja karhunputki. Vaateliaampaa lehtolajistoa edustavat näsiä, sudenmarja ja kevätlinnunherne. Etenkin selvitysalueen eteläosassa on koivuvaltaisia metsiä, joiden rehevä kasvillisuus on kulttuurivaikutteista. Kuva 10. Selvitysalueen eteläisessä osassa tyypillisiä ovat valoisat koivikot. Soita on vähän ja ne on ojitettu. Rannat ovat kivikkoiset. Alavimmilla rannoilla esiintyy pienellä alalla luhtaisuutta. Viiltosara ja viitakastikka kasvavat leveänä vyöhykkeenä rantaviivassa. Muuta rantakasvillisuutta ovat mm. järvikorte, kurjenjalka, rentukka, terttualpi, ranta-alpi, korpikaisla ja luhtasara. Rantametsät
25 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 23 ovat vaihtelevasti koivikoita, koivu-haapa tai mänty-koivu sekametsää. Rantapensastoissa kasvaa mm. koivua, pihlajaa, pajuja ja korpipaatsamaa. Maisemallista arvoa on yksittäisillä järeillä männyillä. Alueen linnusto on kangasmetsille tyypillistä lajistoa. Huomionarvoinen laji on metsäkanalinnuista teeri, josta tehtiin havaintoja eri puolilta selvitysaluetta. Luonnonsuojelullisesti arvokkainta aluetta ovat liito-oravan elinalue selvitysalueen pohjoisosassa. Lisääntymisalue on puustoltaan varttunutta kuusikangasta voimalinjan ja rautatien välissä. Radan varressa on koivuvaltaista korpea. Kohteelta löydettiin kuusi (6) reviiripuuta ja yhdeksän (9) papanapuuta. Kohde on kansallisesti arvokas. Kusikallion kalliojyrkänne ja kallionaluslehto muodostaa paikallisesti arvokkaan luonto- ja maisemakohteen. Kallioalueella vaihtelevat paljaat silokalliopinnat sekä poronjäkäläpeitteiset alueet. Metsätyypit vaihtelevat karukkokankaista kuivahkoihin kankaisiin. Kasvillisuudessa tyypillisiä lajeja ovat kanerva, puolukka, mustikka, ahosuolaheinä ja lampaannata. Kalliojyrkänteen eteläreunalla on pienellä alalla kallionaluslehtoa. Tuoreen lehdon lajistoon kuuluvat mm. käenkaali, oravanmarja, metsäkastikka, nuokkuhelmikkä, lillukka ja näsiä. Kuva 11. Kusikallion maisemallisesti arvokkaalta kallioalueelta avautuu näkymiä Kotakennäänsalmen vesimaisemaan. Niittuniemen alue selvitsyalueen pohjoisosassa muodostaa paikallisesti arvokkaan kulttuurimaisema-alueen, johon kuuluu viljeltyjä peltoja, peltojen metsäsaarekkeita ja tilakeskuksia.
26 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 24 Niittuniemi-Kotakennäs 1:10 000
27 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS MYLLYNTAUS-TÄRTTÄVUORI (7) Selvitysalue sijaitsee valtatien 4 länsipuolella rajautuen pohjoisosistaan Kotakennäänsalmeen ja lounaasta Pohjoislahteen. Pinnanmuodoiltaan alue on vaihtelevaa, kumpuilevaa mäkimaastoa. Etenkin pohjoisosassa on jyrkkiä salmeen viettäviä rinteitä. Jyrkimmät rinteet ovat salmiin ja lahtiin viettäviä rinteitä, mm. selvitysalueen pohjoisosassa. Rakennettua aluetta on ainoastaan Pohjoislahdessa, jossa on myös peltomaisemaa. Maiseman häiriötekijöitä ovat metsäalueita pirstovat voimalinjat sekä selvitysalueen etelä- ja itäosaan sijoittuvat valtatien 4 parantamiseen liittyvät uudet tiejärjestelyt. Metsät ovat pääosin nuoria mäntykankaita. Puustoltaan varttuneita ja uudistuskypsiä kuusikankaita on Kotakennäänsalmen rantametsissä ja Pohjoislahden alueella. Laajimmat taimikot ovat selvitysalueen keskiosissa. Mäkien lakialueilla esiintyy puolukkatyypin (VT) kuivahkoja ja kanervatyypin (CT) kuivia kankaita. Rinteillä vallitsevat mustikkatyypin (MT) tuoreet kankaat, rinteiden juurella on käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomaisia kankaita ja kosteimmissa kohdin lehtoja. Lehdot ovat pääosin käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) tuoreita kuusilehtoja, joiden tyypillistä lajistoa ovat käenkaali, metsämansikka, metsäimarre, metsäalvejuuri ja metsäkastikka. Kosteimmilla kohdin esiintyy saniaistyypin (FT) kosteita lehtoja, joiden valtalajeja ovat soreahiirenporras ja metsäimarre. Lisäksi lehtojuoteissa on käenkaali-mesiangervotyypin (OFiT) kosteita suurruoholehtoja. Tyypillisiä lehtopensaita ovat terttuselja, punaherukka ja mustaherukka. Vaateliaampaa lehtolajistoa edustavat sudenmarja, kevätlinnunherne ja kaiheorvokki. Kotakennäänsalmen rannat ovat selvärajaiset, paikoin kivikkoiset. Umpeenkasvavan ja matalan Pohjoislahden rannoilla on laajoja rantaluhta-alueita ja ruovikoita. Rantaluhdat ovat pääosin ruoho- ja saraluhtaa, reunoilta pajuluhtaa. Valtalajeina ovat järviruoko ja pullosara. Muuta lajistoa mm. leveäosmankäämi, keltakurjenmiekka, viiltosara, järvikorte, vehka, kurjenjalka, terttualpi ja suoputki. Ranta-pensastoissa kasvaa mm. koivua, pajuja ja korpipaatsamaa. Alueen nisäkäslajistoon kuuluvat mm. hirvi, metsäkauris, lumikko orava, metsäjänis ja liito-orava. Pohjoislahden vesilinnustoon kuuluvat mm. telkkä ja pikkulokki. Metsälinnusto on kangasmetsille tyypillistä. Pesimälinnustoon kuuluvat mm. peippo, pajulintu, laulurastas ja varis. Peltoalueiden tyypillinen laji on kuovi. Huomionarvoista lajistoa edustavat metsäkanalinnut teeri ja metso. Luonnonsuojelullisesti arvokkaimmat alueet sijoittuvat Pohjoislahden ympäristöön sekä Kotakennäänsalmen alueelle. Ne ovat Liito-oravan elinalueet selvitysalueen eteläosassa Pohjoislahti: linnusto- ja kasvillisuuskohde Pohjoislahden vanhat metsät ja lehdot Tärttävuoren kallioalue Pankkisalmen lehto Selvitysalueen eteläosasta löytyi neljä toisistaan erillistä liito-oravan elinaluetta, jotka sijaitsevat Pohjoislahden koillisrannan metsässä, uuden tielinjauksen
28 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 26 molemmin puolin Myllyntauksen alueella sekä valtatiehen 4 rajoittuvassa rinteenalusnotkelmassa. Pohjoislahden metsä on varttunutta kuusi-koivu-haapa sekametsää, jossa alikasvoksena kasvaa mm. harmaaleppää ja koivua. Lahopuuta on runsaasti. Kohteelta löydettiin 34 reviiripuuta ja yhdeksän (9) papanapuuta. Myllyntauksen alueen metsät ovat uudistuskypsiä ja varttuneita kuusikankaita. Tielinjan länsipuolelta löydettiin 21 reviiripuuta ja viisi (5) papanapuuta. Tielinjan itäpuolelta löydettiin 16 reviiripuuta ja yksi (1) papanapuu. Valtatiehen rajoittuva notko on koivuvaltaista sekametsää, josta löydettiin kaksi (2) reviiripuuta ja yksi (1) papanapuu. Liito-oravan elinalueet ovat kansallisesti arvokkaita kohteita. Kuva 12. Pohjoislahden koillisrannan liito-oravametsää. Niiniveden Pohjoislahti on rehevä ja paikoin umpeenkasvanut lahti. Rannat ovat pehmeäpohjaisia ja niitä kiertää paikoin yli 10 m leveä luhtareunus. Ilmaversoiskasvillisuuteen kuuluvat järviruoko, järvikaisla, järvikorte ja leveäosmankäämi. Lahden linnustoon kuuluvat mm. naurulokki, haapana, tavi, heinätavi, telkkä, nokikana, sinisorsa, tukkasotka, punasotka ja silkkiuikku. Rantapensaikoiden lajeja ovat ruokokerttunen, pajusirkku, pensastasku, punavarpunen. Alueelta on tavattu myös luhtahuitti ja satakieli. Kohde on kansallisesti arvokas. Pohjoislahden talon itäpuolella on lehtolaikkujen ja niitä ympäröivien vanhan metsän muodostama luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä metsäalue. Kasvillisuudessa vuorottelevat tuoreet ja lehtomaiset kankaat sekä pienialaiset lehtokuviot. Puusto on uudistuskypsää ja varttunutta sekametsää. Vallitsevan latvuskerroksen muodostavat kuusi, haapa ja koivu, alikasvoksena kasvaa kuusta, koivua, haapaa ja harmaaleppää. Lehtipuulaikut ovat harmaaleppä- ja pihlajavaltaisia. Lehdot ovat paikallisesti arvokkaita kohteita.
29 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 27 Kuva 13. Matalan Pohjoislahden rantoja reunustavat rantaluhdat. Tärttävuori on maakunnallisesti arvokas kallioalue, joka sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla Tärttälahden rannalla ja kohoaa pohjoisreunaltaan viistojyrkänteisenä. Korkeimmalla kohdalla on silokalliopintoja ja länsireunalla noin 15 metriä korkea pystyseinämä. Luonnontilaisuus on parhaimmillaan pohjoisrinteen kalliomännikössä. Eteläosa on tavanomaista nuorta mäntykangasta. Tärttälahden rannassa on kapea vyöhyke lehtomaista metsää. Kotakennäänsalmeen rajoittuva lehto (Pankkisalmen lehto) on pääosin saniaistyypin (FT) kosteaa kuusilehtoa. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat soreahiirenporras ja metsäimarre, muuta lajistoa mm. metsäalvejuuri, rönsyleinikki, käenkaali, mesiangervo, ojakellukka, metsäkurjenpolvi ja huopaohdake. Kohde on paikallisesti arvokas.
30 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 28 Myllyntaus-Tärttävuori 1:10 000
31 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS MYLLYRINNE-VIINAMÄKI (8) Myllyrinne-Viinamäki alue rajoittuu pohjoisessa Kuhnamon Kierälahteen ja lounaassa Niiniveden Pistesalmeen. Pohjoisosassa on uutta pientaloasutusta, itäosista alue rajoittuu viljeltyihin peltoaukeisiin. Peltoihin rajoittuvat metsät ovat nuoria mäntykankaita. Pinnanmuodoiltaan alueen keskiosat ovat suhteellisen tasaiset, mäki- ja rinnealueita on Riihimäessä sekä Kierälahdesta etelään. Kierälahden rannoilta avautuu näkymiä vesimaisemaan, alueelle ja Botnian tehtaille. Maiseman häiriötekijöitä ovat voimalinjat sekä länsiosaan sijoittuvat valtatien 4 parantamiseen liittyvät uudet tiejärjestelyt. Kuva 14. Pohjoisosan rinteeltä avautuu näkymiä Kierälahden vesimaisemaan ja in. Metsät ovat valtaosin puustoltaan nuoria, vaihtelevasti mänty-, kuusi- tai kuusikoivukankaita. Alueen pohjoisosassa on tehty siemenpuuhakkuita. Rantametsissä on varttuneita mänty-koivukankaita. Metsätyypit vaihtelevat mäkien lakialueiden puolukkatyypin (VT) kuivahkoista kankaista, mustikkatyypin (MT) tuoreisiin ja käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomaisiin kankaisiin, joissa esiintyy lehtolaikkuja. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat mustikka, metsäkastikka, metsämansikka, lillukka, kielo ja vanamo. Rannat ovat pääosin selvärajaiset. Kierälahden Heikkilänsaari-Pienisaari ympäristössä tyypillisiä ovat matalat vesialueet, joilla vallitsee viiltosaravaltainen rantakasvillisuus. Muuta lajistoa mm. järvikorte, ratamosarpio ja palpakot. Rantapensastot ovat paikoin pajuluhtaa, jossa kasvaa mm. korpikastikkaa, kurjenjalkaa, terttualpia, rentukkaa, keltakurjenmiekkaa ja mesiangervoa. Alueen linnusto on kangasmetsille tyypillistä lajistoa. Huomionarvoinen laji on harmaahaikara, joka on jokasyksyinen vierailija Kierälahdella. Lännessä alue rajoittuu liito-oravan lisääntymisalueisiin.
32 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 30 Luonnonsuojelullisesti arvokkainta aluetta on liito-oravan elinalue, jonka selvitysalueelle ulottuvalla osalla on pienellä alalla korpea sekä lehtokasvillisuutta. Kohde on kansallisesti arvokas. Myllyperän viljellyt pellot Kaakkolammen ja Salakkajoen rantamaisemassa sekä pihapiirit muodostavat paikallisesti arvokkaan kulttuurimaisema-alueen. Kuva 15. Myllyperän peltomaisemaa.
33 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 31 Myllyrinne - Viinamäki 1:10 000
34 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS PAATELA (9) Selvitysalue sijaitsee Paatelassa Loukeenvirran ja Ala-Keiteleen Paatelanlahden välisellä alueella. Itäosa on pääosin laajojen viljeltyjen peltoaukeiden, tilakeskusten ja vanhojen pihapiirien muodostamaan kulttuurimaisemaa. Länsiosa on pienipiirteisesti vaihtelevaa, kumpareista metsämaata, johon vaihtelua tuovat suopainanteet. Luonnonsuojelullisesti arvokkainta aluetta on Oittila-Rantakangas alueelta löytynyt liito-oravan elinalue. Metsä on kuusikangasta, lähes puhdasta talousmetsää. Kohteelta löydettiin yksi (1) reviiripuu ja neljä (4) papanapuuta. Lisäksi alueen pohjoispuolen Rantakangaksen pihapiirin ympäristössä on lehtisekametsää, joka on liito-oravan ruokailualuetta. Kohde on kansallisesti arvokas. Kollinkaarteen Paatelanlahden rantaluhdat muodostavat paikallisesti arvokkaan luontokohteen. Sara- ja ruoholuhtia reunustavat luhtaiset rantapensastot. Luhdan valtalajeja ovat viiltosara, pullosara, jouhisara, luhtasara ja kastikkakasvustot. Muuta lajistoa mm. suoputki, myrkkykeiso, rentukka, jouhivihvilä, kurjenjalka, rantakukka, luhtarölli, ranta-alpi, keltakurjenmiekka ja rantalemmikki. Huomionarvoisia lajeja ovat luhdan eteläosassa kasvavat piuru ja punakoiso.
35 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS Äänekosken ja Suolahden taajamien laajennus 0226-C7402 Paatela 1:10 000
36 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 34 Äänekosken ja Suolahden taajamien laajennus 13 KOTIMÄKI (10) Selvitysalue sijaitsee Suolahden keskustan länsipuolella, Kotimäen (Paadentaipaleenvuori) ja Äänekoski-Suolahti -tien eteläpuolella. Alue on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa. Länsiosassa on kallioista mäkeä, jyrkänteitä ja jyrkkyydeltään vaihtelevia rinnemetsiä. Itäosa on pinnanmuodoiltaan loivempaa. Luonnonsuojelullisesti arvokkainta aluetta on selvitysalueen länsiosassa tiedossa oleva liito-oravan elinalue. Elinalue sijaitsee kalliomäen alapuolisessa metsässä. Kevään 2006 selvityksissä merkkejä liito-oravasta ei selvitysalueelta löytynyt. Kohde on kansallisesti arvokas. Kotimäen kallioiset mäkialueet tien molemmin puolin muodostavat luonnonmaisemaltaan arvokkaan aluekokonaisuuden. Selvitysalueella sijaitsevan kalliomäen kasvillisuus on niukkaa, tyypillisiä lajeja ovat puolukka, kanerva, metsälauha ja metsäkastikka. Harvinaisempia lajeja ovat mäkitervakko ja kalliokielo. Eteläisten kallioiden juurella kasvillisuus on rehevimmillään. Lehtomaisen kangasmetsän lajeja ovat mm. mustikka, lillukka, metsäkastikka, sananjalka, kielo, lehtokuusama ja kevätlinnunherne.
37 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 35 Kotimäki 1:10 000
38 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS MANSIKKA-AHO - PAADENTAIPALE (11) Mansikka-ahon alue sijaitsee Suolahden keskustan eteläpuolella, Suojärven etelärannalla. Mansikka-ahon alueella on kulttuurimaisemaa. Pellot rajoittuvat rantaan sekä Kirppuvuoren rinnemetsiin. Alavampia alueita ovat Suojärven lounaisrannan koivuvaltaiset, paikoin luhtaiset rantametsät. Suojärven itärannalla on paikoin järeää kuusikangasta, jossa seassa kasvaa lehtipuuta. Alueella on myös lehtoa. Vaateliaampaa lehtolajistoa edustavat mustakonnanmarja ja lehtokuusama. Paadentaipaleen alueen metsät ovat valtaosin puustoltaan nuoria ja mäntyvaltaisia, tasaikäistä ja rakenteista talousmetsää. Luonnon- ja maisemansuojelullisesti arvokkaimmat alueet Mansikka-ahon alueella ovat: Liito-oravan elinalue Suojärven lounaispuolella Suojarinteen haka Parslammen puronvarsilehto Kirppuvuori Luonnonsuojelullisesti arvokkain alue on Suojärven lounaisrannalla sijaitseva liito-oravan elinalue. Elinalue on peltojen, veden ja rautatien rajaama. Alueella on pieniä lehtokuvioita, lehtipuuvaltaisia ruokailualueita sekä järeitä haapoja ja kuusia pesä- ja suojapuiksi. Kohteelta löydettiin neljä (4) reviiripuuta ja neljä (4) papanapuuta. Kohde on kansallisesti arvokas. Suojarinteen haka on kookasta koivikkoa ja koivuvaltaista sekametsää, jossa alikasvoksen muodostavat harmaaleppä ja haapa. Katajaa esiintyy harvakseltaan. Rehevän aluskasvillisuuden valtalajeja ovat rönsyleinikki, metsäkurjenpolvi, ojakellukka, nurmitädyke ja rantametsässä mesiangervo. Tyypillisiä lajeja ovat myös metsäalvejuuri, lillukka ja metsämansikka. Alueella on paikoin hevosten tallaamia polkuja. Haka on liito-oravan elinaluetta ja siten kansallisesti arvokas kohde. Parslammen puronvarsilehto on lehtipuuvaltaista kosteaa lehtoa. Valtaosin nuoren puuston muodostavat harmaaleppä, koivu, pihlaja ja haapa. Lehtokasvillisuus vaihtelee hiirenporrasvaltaisesta saniaislehdosta (FT) käenkaalimesiangervotyypin (OFiT) kosteaan suurruoholehtoon. Vaateliaampaa lehtolajistoa edustavat purolitukka, lehtoarho, näsiä, kaiheorvokki, lehtomatara ja velholehti. Kohde on paikallisesti arvokas. Kirppuvuori muodostaa luonnonmaisemaltaan arvokkaan alueen.
39 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS Äänekosken ja Suolahden taajamien laajennus 0226-C7402 Mansikka-aho ja Paadentaipale 1:10 000
40 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTOSELVITYS 38 Äänekosken ja Suolahden taajamien laajennus Suunnittelukeskus Oy Hyväksynyt: FK Jari Kärkkäinen Laatinut: FM Minna Eskelinen LÄHTEET Britschgi, R. ja Gustafsson, J. (toim.) 1996: Suomen luokitetut pohjavesialueet. - Suomen ympäristö 55. Husa, J. & Kontula, T. 1997: Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Keski-Suomen läänissä. Suomen ympäristökeskuksen moniste 71. Suomen ympäristökeskus. Knuutinen, J. 1991: Suolahden arvokkaat luontokohteet. Suolahden kaupunki, Suolahden ympäristölautakunta. Kuusipalo, J. 1996: Suomen metsätyypit. 144 s. Kirjayhtymä Oy, Rauma. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö, Helsinki, 432 s. Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmä. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Toivonen, H. & Leivo, A. 1997: Kasvillisuuskartoituksessa käytettävä kasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus. Kokeiluversio. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A; 14. Tuikka, K. 1991: Äänekoski. Länsiosan rantojen luonto- ja maisemaselvitys. Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. 567 s. Otava, Keuruu.
MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 1.11.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.2009
LisätiedotHEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206
Luhangan kunta HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206 11.1.2007 SUUNNITTELUKESKUS OY Luhangan kunta 1 11.1.2007 Luontoselvitys 488- C8206 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotHOVILAN JA VIEREVÄNNIEMEN ALUEIDEN LUONTOSELVITYS 433-C7485
Kontiolahden kunta HOVILAN JA VIEREVÄNNIEMEN ALUEIDEN LUONTOSELVITYS 433-C7485 15.12.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Kontiolahden kunta 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT TIEDONLÄHTEET...
LisätiedotEPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009
Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotISOSUON TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS
FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki ISOSUON TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN LUONTOSELVITYS Raportti 0141-D3960 28.4.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki I SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
LisätiedotASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotMADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
FCG Planeko Oy Jyväskylän kaupunki MADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Luontoselvitys 0121-D2885 1.11.2009 FCG Planeko Oy Luontoselvitys I 1.11.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT
LisätiedotKattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
LisätiedotHIMOKSEN ALUEEN OSAYLEISKAAVA
FCG Planeko Oy JÄMSÄN KAUPUNKI HIMOKSEN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Luonto- ja liito-oravaselvitys 204-D1011 8.9.2008 FCG Planeko Oy Luonto- ja liito-oravaselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN
LisätiedotTikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys
Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotPäivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET
Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu
LisätiedotKorpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava
Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotKALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo
KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotHämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys
2015 Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys Petri Parkko 18.9.2015 1 1. Taustoja Ympäristönsuunnittelu Oy on kaavoittamassa Hämeenlinnan (Hauho) Pyhäjärven Halminlahden tilalle
LisätiedotUPM KYMMENE OYJ JUANKOSKEN KAUPUNKI NUOTTINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTO- JA MAISEMASELVITYS. 2.1.2 Luonnonympäristö
UPM KYMMENE OYJ JUANKOSKEN KAUPUNKI NUOTTINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2.1.2 Luonnonympäristö Ranta-asemakaava-alueen luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynneillä 26.5.,
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotVammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004
LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Saarijärven kaupunki KOTINIEMEN ASEMAKAAVA-ALUE. Luonto- ja maisemaselvitys P13190
FCG Finnish Consulting Group Oy Saarijärven kaupunki KOTINIEMEN ASEMAKAAVA-ALUE Luonto- ja maisemaselvitys 29.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 29.9.2010 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotRÄÄKKYLÄN KUNTA ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS PAKSUNIEMESSÄ. Vastaanottaja Rääkkylän kunta. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys
Vastaanottaja Rääkkylän kunta Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.12.2014 RÄÄKKYLÄN KUNTA ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS PAKSUNIEMESSÄ Päivämäärä 8.12.2014 Laatija Tarkastaja
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotTuohimutkanrinteen luontoselvitys
LIITE 8 Tuohimutkanrinteen luontoselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki SISÄLLYS 1. Johdanto...3 2. Tutkimusmenetelmät...3 2.1. Tausta- ja maastotyöt...3 2.2.
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotHEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526
HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotRAJALAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS LUONTO- JA MAISEMASELVITYS
FCG Suunnittelukeskus Oy SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAJALAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 613-C8916 5.10.2007 FCG Suunnittelukeskus Oy I 5.10.2007 Rajalan teollisuusalueen ak muutos
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö
Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -
LisätiedotMURTONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA
FCG Finnish Consulting Group Oy RAUTALAMMIN KUNTA MURTONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA Kaavaselostus RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE RAUTALAMMIN KUNNAN IHALAIS KYLÄN TILOJA 4:167 JA 4:185-187. RANTA-ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU
LisätiedotHuhtasuon keskustan liito-oravaselvitys
Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen
LisätiedotKartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....
LisätiedotSavonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:
Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotVEKARAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA
FCG Finnish Consulting Group Oy SULKAVAN KUNTA VEKARAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA Kaavaselostus, ehdotus RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE SULKAVAN KUNNAN LINKOLAN KYLÄN TI- LAA 1:48 (OSA), IITLAHDEN KYLÄN TILAA 2:15
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotKINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS
KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset
LisätiedotTAAJAMAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS
FCG Finnish Consulting Group Oy Sulkavan Palvelut Oy TAAJAMAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS Liito-oravaselvitys 20.9.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Liito-oravaselvitys I 20.9.2011 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotTikkalan luontoselvitys
Tikkalan luontoselvitys Taru Heikkinen 22.10.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki SISÄLLYS Sisällys...2 1. Johdanto...3 2. Tutkimusmenetelmät...4 2.1. Tausta- ja maastotyöt...4 2.2. Kohteiden
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotKASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA. Luontoselvitys 2012. Markku Nironen
KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA Luontoselvitys 2012 Markku Nironen 2012 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. AIEMMAT LUONTOSELVITYKSET JA LAJISTOTIEDOT... 3 3. KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS...
LisätiedotJAAMANKANKAAN ALUEEN IDEOINTI
FCG Finnish Consulting Group Oy UPM-Kymmene Oyj JAAMANKANKAAN ALUEEN IDEOINTI Luonto- ja maisemaselvitys 11.3.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 11.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotLeppälahden liito-oravaselvitys 2012
Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Kaivoveden pohjoisrannan haapalehtoa Jätöskasa Kankaansuolla 1 1 Johdanto...2 2 Työmenetelmät...3 3 Tulokset...4 3.1 Leirikeskuksen itäpuoli....4 3.2 Kankaanhauta-tilan
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotSALMENKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SALMENKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Markku Nironen 30.09.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 LUONNON YLEISPIIRTEET... 2 4. ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA SUOJELTAVIEN
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009
Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,
LisätiedotKEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
LisätiedotVESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ
VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2
LisätiedotRamoninkadun luontoselvitys
Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133
Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotTUHANKOSKEN JA ILOKALLIONIEMEN RANTA- ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
FCG Planeko Oy Hirvensalmen kunta TUHANKOSKEN JA ILOKALLIONIEMEN RANTA- ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, ehdotus 1701-C9805 9.9.2008 FCG Planeko Oy Kaavaselostus, ehdotus I 9.9.2008
LisätiedotAinolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio
1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3
LisätiedotSULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi
SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...
LisätiedotOriveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksen päivitys
2015 Oriveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksen päivitys Petri Parkko 9.9.2015 1 1. Taustoja Oriveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksen (Parkko 2011) maastotyöt tehtiin vuosina 2009 ja 2010 ja
LisätiedotTAMPEREEN TEISKON MÄNTYNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2012
TAMPEREEN TEISKON MÄNTYNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2012 Kari Laamanen ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012 Sisällys 1 JOHDANTO... 4 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 7 3 PUUSTON NYKYTILA ( kartta
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos
RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot
LisätiedotKUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti
LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä
Lisätiedot335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
LisätiedotLiitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit
Johdanto Liito- Sisällys 1 3 Liito- liito-!"#$%& %(!$ %!&' 2 3 2.1 Yleistä 3 2.2 3 *+,"!-./01!(%##))"!"# 2.3 3 3 Kasvillisuus- ja 4 3.1 Kasvillisuus- ja luontot##))"!"#$ & %!&' luontotyypi2(3%!" 7:140!2"
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS
KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotKONTIOLAHDEN PIENVESIEN RANTA-ASEMAKAAVA
FCG Planeko Oy UPMKYMMENE OYJ KONTIOLAHDEN PIENVESIEN RANTAASEMAKAAVA Luonto ja maisemaselvitys 1701D1158 10.2.2009 FCG Planeko Oy Luonto ja maisemaselvitys I UPMKymmene Oyj 10.2.2009 Kontiolahden pienvesien
LisätiedotLuontokohteiden tarkistus
LAUKAAN KUNTA Luontokohteiden tarkistus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29017 Raportti 1 (11) Pihlaja Tuomo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 1 3 Selvitysalueiden sijainti... 1
LisätiedotPARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 2015 1 1. JOHDANTO Selvitysalue (n. 9 ha) sijaitsee Paraisten saaristossa. Kohde käsittä rakentamattoman
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015
ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 YLEISTÄ Tavoitteena oli selvittää lajin esiintymistä suunnitelluilla tuulivoima-alueilla. Selvitysalueiden laajuuden vuoksi valittiin niiltä kartta-
LisätiedotPÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010
PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin
LisätiedotTuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotPutkilahden luonto- ja liitooravaselvitys
2016 Putkilahden luonto- ja liitooravaselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 15.6.2016 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Työmenetelmät... 5 2.1 Esiselvitys... 5 2.2 Maastotyöskentely...
LisätiedotLUONTOSELVITYS 2012 16USP0127 04.06.2012. HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos. Luontoselvitys
LUONTOSELVITYS 2012 16USP0127 04.06.2012 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos Luontoselvitys Katumantie 2, asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotVatialan Lamminrahkan Ruutanan alueiden luontoarvojen yhteenveto
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KANGASALAN KUNTA Vatialan Lamminrahkan Ruutanan alueiden luontoarvojen Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18794 Kangasalan kunta Sisällysluettelo 1 Työn tarkoitus... 1 2
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotTuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala
Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka
LisätiedotLiito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
LisätiedotTAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
Lisätiedot