YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 23 2007 Kauppa maakuntakaavoituksessa Kimmo Koski YMPÄRISTÖMINISTERIÖ
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 23 2007 Kauppa maakuntakaavoituksessa Kimmo Koski Helsinki 2007 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 23 2007 Ympäristöministeriö Alueidenkäytön osasto Taitto: Ainoliisa Miettinen Julkaisu on saatavana vain internetistä: www.ymparisto.fi > Ympäristöministeriö > Julkaisut > Ympäristöministeriön raportteja -sarja Helsinki 2007 ISBN 978-952-11-2864-6 (PDF) ISSN 1796-170X (verkkoj.)
ESIPUHE Kauppa maakuntakaavoituksessa -selvityksessä on tarkasteltu maakuntakaavoitusta kaupan sijainnin ohjauksen välineenä. Työssä on analysoitu kaikkiaan 13 maakuntakaavan asiakirja-aineistoja sekä haastateltu keskeisiä toimijoita. Erityisesti kaivattiin tietoa maakuntakaavoissa omaksutuista kaupan palvelujen sijoittumisperiaatteista ja niiden välittymisestä kuntakaavoitukseen, seudullisesti merkittävän suuryksikön määrittelystä, käytetyistä kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä sekä kaupan ja viranomaisten vuorovaikutuksesta maakuntakaavan valmistelussa. Selvityksessä tarkasteltiin myös, miten kilpailun toimivuuden näkökulma oli otettu huomioon maakuntakaavojen valmistelussa. Työstä on vastannut FM Kimmo Koski Suunnittelukeskus Oy:stä. Sitä on ohjannut ympäristöministeriön asettama ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut yliarkkitehti Katri Tulkki ympäristöministeriöstä. Jäseninä ovat toimineet ympäristöneuvos Harri Pitkäranta ympäristöministeriöstä, yliarkkitehti Ritva Laine Suomen Kuntaliitosta sekä erikoistutkija Liisa Vuorio Kilpailuvirastosta. Yliarkkitehti Katri Tulkki
Ympäristöministeriön raportteja 23 2007
SISÄLLYS Esipuhe...3 1 Työn tarkoitus...7 2 Työn toteuttaminen...8 3 Kaava-aineistojen analyysi kokonaiskuvan hahmottaminen...9 3.1 Kaupan palvelujen sijoittumisperiaatteet...9 3.2 Seudullisesti merkittävän suuryksikön määrittely...10 3.3 Kaupan suuryksiköihin liittyvät kaavamerkinnät ja -määräykset... 11 3.4 Kilpailunäkökulman huomioiminen...22 4 Haastattelut kohdennettu tarkastelu...25 4.1 Yhteistyö ja vuorovaikutus maakuntakaavaa laadittaessa...25 4.2 Maakuntakaavan ohjausperiaatteiden välittyminen kuntakaavoitukseen...26 4.3 Seudullisesti merkittävä suuryksikkö...27 4.4 Kaupan varausten tarkistamistarve maakuntakaavassa...27 4.5 Kilpailunäkökulman huomioiminen...28 5 Havaintoja ja johtopäätöksiä...29 5.1 Yhteistyöryhmä kokoaa eri toimijat saman pöydän ääreen...29 5.2 Kaupan käsitteiden määrittely on tärkeää...30 5.3 Palveluverkkoselvitys luo pohjan kaupan sijoittumisratkaisuille...30 5.4 Kaupan varausten tarkistaminen auttaa pysymään ajan tasalla...30 5.5 Maakuntakaava vaikuttaa aina vähittäiskaupan kilpailuun...31 5.6 Mahdollistava maakuntakaava on harkittu kokonaisuus...32 Lähteet...35 Liite 1. Haastatellut henkilöt...36 Kuvailulehti... 37 Presentationsblad...38 Ympäristöministeriön raportteja 23 2007
6 Ympäristöministeriön raportteja 23 2007
1 Työn tarkoitus Maakuntakaavoituksen merkitys vähittäiskaupan sijainnin ohjaamisen välineenä on korostunut viime vuosina mm. myymäläkoon kasvun sekä myymäläkeskittymien määrän lisääntymisen johdosta. Suurten myymälöiden ja myymäläkeskittymien vaikutukset ulottuvat usein laajalle alueelle. Seudullinen vaikuttavuus merkitsee sitä, että sijoittumisratkaisut on tehtävä maakuntakaavassa: maakuntakaavatasolla suunnitellaan maakunnallisen ja seudullisen palveluverkon periaatteet sekä seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Tämän työn tavoitteena on muodostaa yleiskuva maakuntakaavoituksen toimivuudesta kaupan sijainnin ohjauksen välineenä: miten maakuntakaavoitusta on käytetty vähittäiskaupan palvelurakenteen ohjaamisen välineenä ja miten maakuntakaava on ohjannut kuntien yleis- ja asemakaavoitusta? Omana erityiskysymyksenään tarkastellaan kilpailunäkökulman huomioimista maakuntakaavoituksessa. Sijainti ja koko ovat hintojen, laadun ja valikoimien ohella merkittävimpiä myymälöiden kilpailutekijöitä. Maakuntakaavalla vaikutetaan aina vähittäiskaupan kilpailuun ja sitä olisi punnittava yhdessä yhdyskuntarakenteellisten tavoitteiden kanssa. Miten kilpailunäkökulma on otettu huomioon maakuntakaavoituksessa? Vastauksia edellä esitettyihin kysymyksiin etsittiin maakuntakaava-aineistojen analyysin, haastattelujen ja työseminaarin kautta. Tarkastelun kohteena olivat sellaiset vahvistetut, maakunnan liiton hyväksymät tai vähintään ehdotuksena nähtävillä olleet maakuntakaavat, joissa kaupan sijoittumiskysymykset ovat merkittävässä määrin esillä. Ympäristöministeriön raportteja 23 2007 7
2 Työn toteuttaminen Työ tehtiin maakuntakaava-aineistojen analyysin (selostukset, kartat ja kauppaa koskevat selvitykset) sekä haastattelujen pohjalta. Maakuntakaavojen analyysissä olivat mukana seuraavat 13 maakuntakaavaa: Uudenmaan maakuntakaava, vahvistettu 8.11.2006 Itä-Uudenmaan maakuntakaava, luonnos 28.2.2005 Turun kaupunkiseudun maakuntakaava, vahvistettu 23.8.2004 Pirkanmaan 1. maakuntakaava, vahvistettu 29.3.2007 Päijät-Hämeen maakuntakaava 20.2.2006, vahvistettavana Kymenlaakson maakuntakaavan vaihekaava: taajamat ja niiden ympäristöt 12.6.2006, vahvistettavana Kuopion seudun maakuntakaava 23.8.2006, vahvistettavana Pohjois-Karjalan maakuntakaava 21.11.2005, vahvistettavana Keski-Suomen maakuntakaava 20.12.2006, vahvistettavana Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, vahvistettu 23.5.2005 Pohjanmaan maakuntakaava 12.12.2005, vahvistettavana Keski-Pohjanmaan maakuntakaava (2. vaihe) 1.9.2006, vahvistettavana Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, vahvistettu 17.2.2005 Kaava-aineistojen analyysin pohjalta valittiin tarkemman tarkastelun kohteeksi Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Turun kaupunkiseudun ja Uudenmaan maakuntakaavat. Tarkoituksena oli haastattelujen avulla selvittää kaavassa tehtyjen ohjausperiaatteiden ja kaavaratkaisujen perusteita, kaavojen ohjausvaikutusta sekä eri tahojen välistä vuorovaikusta kaavoitusprosessin kuluessa. Haastateltavina oli maakunnan liittojen, ympäristökeskusten, kuntien sekä kaupan ryhmien ja kauppakamarien edustajia. Luettelo haastatelluista henkilöistä on liitteenä 1. 8 Ympäristöministeriön raportteja 23 2007
3 Kaava-aineistojen analyysi kokonaiskuvan hahmottaminen Tässä luvussa kuvataan tarkastelukohteena oleviin maakuntakaavoihin liittyviä vähittäiskaupan sijainninohjauksen periaatteita ja ratkaisuja. Kohtien 3.1 3.3 kuvaukset ja tarkastelut perustuvat kaavaselostuksiin. Kohdassa 3.4 lähteenä on käytetty myös maakuntakaavatyön yhteydessä laadittuja palveluverkkoselvityksiä ja muita kauppaa koskevia taustaselvityksiä. Tarkastelu jäsentyy seuraavasti: kaupan palvelujen sijoittumisperiaatteet seudullisesti merkittävän suuryksikön määrittely kaupan suuryksiköihin liittyvät kaavamerkinnät ja määräykset kilpailunäkökulman huomioiminen 3.1 Kaupan palvelujen sijoittumisperiaatteet Vähittäiskaupan palvelujen sijainnin ohjauksessa käytetyt yleisperiaatteet ovat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, maankäyttö- ja rakennuslain säädösten sekä maakuntakaavan sisältövaatimusten vuoksi samankaltaisia. Kaikissa tarkastelluissa maakuntakaavoissa nousivat esiin seuraavat kaupan palveluverkon kehittämisperiaatteet: nykyisen yhdyskuntarakenteen tukeminen nykyisen palvelurakenteen tukeminen keskustojen kehittämismahdollisuus ja lähipalveluiden säilyminen kaupan palvelujen hyvä saavutettavuus eri väestöryhmien kannalta uusien suuryksiköiden sijoittaminen pääsääntöisesti keskustoihin ja jo oleville keskustojen ulkopuolisille alueille kaupan toimintaedellytysten tukeminen riittävin aluevarauksin Näiden yleisperiaatteiden lisäksi maakuntavoissa on kunkin maakunnan ja niiden osa-alueiden ominaispiirteisiin ja olosuhteisiin liittyviä sijoittumisperiaatteita ja tavoitteita. Ympäristöministeriön raportteja 23 2007 9
3.2 Seudullisesti merkittävän suuryksikön määrittely Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön määrittelyä tarvitaan maakuntakaavaa laadittaessa, esimerkiksi kun maakuntakaavassa osoitetaan keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle mahdollisuus toteuttaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Merkitykseltään seudulliselle suuryksikölle ei ole yleispätevää määritelmää merkittävyys ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Tämän työn yhteydessä tarkastelluissa maakuntakaavoissa yleisin määrittelyperuste oli myymälän koko (taulukko 1). Kuopion seudun maakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksikkö-merkinnällä on osoitettu ne alueet, joissa on yli 5 000 kerrosneliömetriä vähittäiskauppaa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa koko seutua palvelevilla vähittäiskaupan suuryksiköillä tarkoitetaan hypermarketteja, suuria supermarketteja ja kauppakeskuksia. Seudullisesti merkittävän suuryksikön kerrosalan alaraja on noin 5 000 neliömetriä. Pirkanmaan maakuntakaavassa suuryksiköille ei ole annettu määräyksiä pintaalalle, sillä erityisesti erikoiskaupassa myymälän vaikutusten merkittävyys riippuu toimialasta. Suunnittelussa on kuitenkin lähdetty siitä, että hypermarket-kokoluokan myymälöillä on aina seudullisia vaikutuksia ja ne osoitetaan kaavassa. Pinta-alallisesti näillä tarkoitetaan noin 10 000 kerrosneliömetrin yksiköitä. Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolella seudullisesti merkittävänä yksikkönä on pidetty myymälöitä, jotka ovat pinta-alaltaan noin 5 000 kerrosneliömetrin suuruisia. Taulukko 1. Seudullisesti merkittävän suuryksikön määrittely kerrosalan mukaan. Uudenmaan maakuntakaavassa kerrosala tarkoittaa vain erikoiskauppaa. Osassa maakuntakaavoista 2 000 k-m 2 on tietoisesti valittu määrittelyperuste, mutta osassa kyse on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta suuryksiköstä ilman varsinaista seudullisen suuryksikön määrittelyä. Yli 10 000 k-m 2 Yli 5 000 k-m 2 Yli 2 000 k-m 2 Pirkanmaa/Tampereen seutu Pirkanmaa/muut seudut Etelä-Pohjanmaa Uusimaa/pääkaupunkiseutu Uusimaa/muut seudut Kymenlaakso Kuopion seutu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Päijät-Häme Keski-Suomi Itä-Uusimaa Turun kaupunkiseutu Keski-Pohjanmaa Uudenmaan maakuntakaavassa kerrosalaperuste kohdistuu vain erikoiskauppaan: jollei selvitysten perusteella erityisesti muuta osoiteta, merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö on Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa kooltaan yli 10 000 k-m 2 ja Uudenmaan muissa kunnissa yli 5 000 k-m 2. Päivittäistavarakaupan osalta suuryksikön merkityksen laajuus arvioidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vaikutustarkastelujen perusteella. Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa seudullisesti merkittävän suuryksikön tulkinnassa ratkaisevaa on myymälän koon lisäksi sijainnista johtuva vaikutusalueen laajuus. Etelä-Pohjanmaan, Kymenlaakson, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Päijät- Hämeen maakuntakaavoissa lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain 114 :n mukainen vähittäiskaupan suuryksikkö. Tilanne on sama myös Keski-Suomessa, mutta Jyväskylän kaupungin taajamarakenteen sisällä voi olla kooltaan 2 000 kerrosneliö- 10 Ympäristöministeriön raportteja 23 2007
metriä suurempia yksiköitä, joiden merkitys on paikallinen lähialueen riittävästä väestömäärästä ja ostovoimasta johtuen. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan ehdotusvaiheessa tutkittu vähittäiskaupan suuryksikön kokorajoitus päätettiin poistaa lopullisesta kaavaehdotuksesta. Itä-Uudenmaan vähittäiskaupan rakenteen vuoksi maakuntakaavassa lähtökohdaksi otettiin se, että kaikkia uusia suuryksiköitä on pidettävä seudullisesti merkittävinä. 3.3 Kaupan suuryksiköihin liittyvät kaavamerkinnät ja -määräykset Uudenmaan maakuntakaava Maakuntakaavan kaupan palveluverkon kokonaisratkaisu koostuu maakunnallisen keskusverkon, kaavakartalla erikseen osoitettujen merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden, taajamatoimintojen aluetta koskevien määräysten sekä kehäkaupungin kehittämisvyöhykkeen muodostamasta kokonaisuudesta. Merkitykseltään maakunnalliset ja seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan ensisijaisesti keskustatoimintojen alueille. Lisäksi maakuntakaavassa osoitetaan palveluverkkoa perustellusti täydentävät merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintikohteet taajamatoimintojen alueille keskusverkon ulkopuolella. Taajamatoimintojen alueita koskevina annetaan määräykset paikalliskeskusten sekä muiden kuin merkitykseltään seudullisten kaupan suuryksiköiden sijainnin suunnittelusta yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Tavoitteena on ohjata merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista siten, että päivittäistavarakaupan suuryksiköt sekä pääosa erikoiskaupan suuryksiköistä sijoittuvat keskuksiin. Luonteeltaan lähellä tilaa vaativaa kauppaa olevat erikoiskaupan suuryksiköt ohjataan taajamatoimintojen alueille palveluverkkoa täydentävästi. Jollei selvitysten perusteella erityisesti muuta osoiteta, merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö on Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa kooltaan yli 10 000 k-m 2 ja Uudenmaan muissa kunnissa yli 5 000 k-m 2. Päivittäistavarakaupan osalta suuryksikön merkityksen laajuus arvioidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vaikutustarkastelujen perusteella. Merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö -kohdemerkintä osoittaa yksikön sijainnin yleispiirteisesti ja alueelle voidaan maakuntakaavamääräysten rajaamissa puitteissa sijoittaa yksi tai useampi yksikkö. Merkinnän osoittaman alueen yksityiskohtaisempi sijainti ja laajuus sekä alueelle sijoittuvien yksiköiden lukumäärä määritellään kunnan kaavoituksessa. Suuryksikkömerkintöjä kaavassa on 13. Näistä kahdeksan on uusia kohteita. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa saadaan osoittaa uusia merkitykseltään seudullisia päivittäistavarakaupan suuryksiköitä ainoastaan Espoon keskuksen pohjoispuolelle, Kehä III:n ja Turunväylän risteykseen. Olemassa oleville merkitykseltään seudulliselle päivittäistavarakaupan suuryksiköille voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa tilavaraus ja turvata palveluverkon tarpeiden perusteella niiden kehittämisedellytykset. Silloin, kun merkintä mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamiselle useamman kuin yhden vaihtoehdon suhteessa liikenneväylään tai liikenneväylien risteykseen, on vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ratkaisemiseksi alueelle laadittava yksityiskohtaisempi kaava. Yksityiskohtaisemmassa kaavassa on käsiteltävä kokonaisuutena alueen maankäyttöratkaisu ja vähittäiskaupan yksiköiden sijoittuminen alueelle sekä selvitettävä ratkaisun vaikutukset riittävässä laajuudessa. Ympäristöministeriön raportteja 23 2007 11
Kuva 1. Uudenmaan maakuntakaavan kehäkaupungin kehittämisvyöhyke ja maankäytön kehittämisen kohdealueet liikenteellisissä solmukohdissa. Kehäkaupungin kehittämisvyöhyke -merkintää on käytetty osoittamaan Helsingin seudulla kehämäisiin liikenneväyliin tukeutuvaa voimakkaan maankäytön muutospaineen alaista aluetta. Vyöhykettä on tarkoitus suunnitella ensisijaisesti työpaikkatoimintojen alueena, jolle voidaan sijoittaa myös kaupallisia palveluja. Kaupallisilla palveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä ainoastaan paljon tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Merkinnällä maankäytön kehittämisen kohdealue liikenteellisessä solmukohdassa osoitetaan liikenneväylien risteyksiin sijoittuvat alueet, joille kohdistuu maankäyttöpaineita sekä tarvetta liikennettä ja kuljetuksia palvelevien toimintojen kehittämiselle varsinaisen taaja-asutuksen ulkopuolella. Alueelle saa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa liikenteelle, matkailulle ja logistiikkatoiminnoille tarpeellisia tienvarsipalveluja. Yleiskaavatasolla voidaan tutkia tilaa vaativan kaupan sijoittumista, mutta edes paikallisia erikois- ja päivittäistavarakaupan suuryksiköitä ei tulisi sallia näille alueille. Itä-Uudenmaan maakuntakaava Keskustatoimintojen alueelle voi sijoittua päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan suuryksiköitä tai vaikutuksiltaan niihin verrattavia muita kaupallisia palveluja. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on luotava edellytykset monipuolisille kaupallisille palveluille ja viihtyisän kävelypainotteisen keskustan kehittämiselle. Palvelujen alueen merkinnällä (P, p) osoitetaan yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle sijoittuvat maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät julkisten palvelujen ja hallinnon sekä kaupan palvelujen alueet ja kohteet. Kaupan palvelujen pinta-alan tulee olla näillä alueilla alle 2 000 kerrosneliömetriä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kulttuuriympäristön ja rakennushistoriallisten ominaispiirteiden säilyttämiseen. 12 Ympäristöministeriön raportteja 23 2007
Vähittäiskaupan suuryksikön merkinnällä (KM, km) osoitetaan merkitykseltään vähintään seudullisesti merkittävien maankäyttö- ja rakennuslain 114 :n tarkoittamien vähittäiskaupan suuryksiköiden sekä vaikutuksiltaan niihin rinnastettavien myymäläkeskittymien yleispiirteistä sijaintia keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Suuryksiköiden toteuttamisen ajoittamisessa on otettava huomioon koko maakunnan ja kuntien palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen. Alueen suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttä, palvelujen saavutettavuutta ja toimivia liikennejärjestelyjä. Maakuntakaavassa varataan toteuttamismahdollisuudet vähittäiskaupan suuryksiköille seuraaviin paikkoihin: Sipoon Östersundom ja Talma, Porvoon Harabackan ns. Kuninkaanportin alue ja Tarmolan-Kaupunginhaan alue, Pernajan Vanhakylä sekä Loviisan ns. Länsiportin alue. Turun kaupunkiseudun maakuntakaava Suunnittelulla pyritään ohjaamaan palveluverkkoa niin, ettei palvelujen yksikkökoko kasva liian suureksi ja että palvelujen saatavuus asuntoalueilla säilytetään. Uusia suuryksiköitä tai alakeskuksia toteutetaan suunnitelmallisesti niin, että olevien keskusten asema voidaan turvata. Päivittäistavarakaupan suuryksiköitä voidaan sijoittaa vain kuntakeskustoihin ja niiden laajenemisalueille sekä erikseen kaavoissa osoitetuille alueille keskustojen ulkopuolella. Keskustoissa pitää turvata sujuvat liikenneyhteydet ja pysäköintimahdollisuudet. Muualle ohikulkutien ja E18-tien varsialueille voidaan sijoittaa ensisijaisesti tilaa vievän kaupan toimintoja niin, että liikenteen sujuvuus varmistetaan. Vähittäiskaupan suuryksikkömerkintä (km) mahdollistaa seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen. Keskusta-alueiden ulkopuolelle ei rakenneta uusia yhdyskuntarakennetta purkavia päivittäistavarakaupan suurmyymälöitä. Uuden suuryksikön suunnittelu edellyttää selvityksiä sen vaikutuksista ja neuvotteluja vaikutusalueen kuntien kanssa. Työpaikka-alueille (TP) voi sijoittua tilaa vievän kaupan keskittymiä. Pirkanmaan 1. maakuntakaava Keskustatoimintojen alueille voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Keskustatoimintojen alakeskukseen ei saa sijoittaa enempää kuin kaksi seudullisesti merkittävää päivittäistavarakaupan suuryksikköä. Maakuntakaava ei ohjaa erikseen paljon tilaa vaativan erikoiskaupan sijoittumista, vaan näitä voidaan kunnissa yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä ohjata maakuntakaavan keskusta-, taajama- ja työpaikkatoimintojen alueille. Vähittäiskaupan suuryksikön merkinnöillä (KM1 ja KM2) osoitetaan jo olemassa olevia seudullisesti merkittäviä yksiköitä sekä ennakoidaan uusien kauppapaikkojen muodostumista. Suuryksiköiden verkostoratkaisun lähtökohtana Tampereen kaupunkiseudulla on ns. mahdollistava vaihtoehtomalli, jossa suuryksiköiden kokonaismäärä ylittää selvästi vuoteen 2020 ennakoidun ostovoiman kasvun. Maakuntakaavan periaatteiden huomioiminen konkreettisten kaava- ja hankeratkaisujen käsittelyssä turvataan liiton lausuntomenettelyllä. KM1 -alueelle saa sijoittaa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön. KM2 -alueelle saa sijoittaa seudullisesti merkittävän erikoiskaupan myymälätiloja sisältävän vähittäiskaupan suuryksikön. Merkintä mahdollistaa Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolella myös päivittäistavarakaupan myymälätilojen sijoittamisen alueelle. Suunnittelumääräyksen mukaan päivittäistavarakaupan sijoittumisedellytykset ja mitoitus tulee erikseen selvittää yksityiskohtaisen kaavoituksen yhteydessä. Ympäristöministeriön raportteja 23 2007 13
SYKE, Maakuntien liitot Kuva 2. Nokian Kalkun alue, ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta. Valtioneuvosto jätti vahvistamatta km1-kohdemerkinnän Kalkun risteyksessä. Molempia KM-alueita koskevien suunnittelumääräysten mukaan suuryksikön mitoituksessa ja tarkemmassa sijoittumisessa on otettava huomioon seudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen siten, ettei suuryksikkö aiheuta palvelutarjonnassa alueellisia tai väestöryhmittäisiä palveluiden saavutettavuuteen vaikuttavia merkittäviä haitallisia muutoksia. Aluetta ei saa myöskään ottaa käyttöön ennen kuin alueelle johtavat liikennejärjestelyt on toteutettu sinne sijoitettavan toiminnan laajuuden edellyttämällä tavalla. Lisämerkinnän v osoittamalla alueella seudullisesti merkittävää vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa toteuttaa ennen vuotta 2010. KM-merkintöjä on Tampereen kaupunkiseudulla osoitettu yhteensä 16 ja muualla Pirkanmaalla kuusi. Kaupunkiseudun KM-alueista 11 on osoitettu päivittäistavarakauppaa mahdollistavalla merkinnällä KM1 ja viisi vain erikoiskaupan suuryksiköiden merkinnällä KM2. Pääosa merkinnöistä osoittaa olemassa olevia kauppapaikkoja ja niiden suuryksiköitä. Kokonaan uusia keskustojen ulkopuolelle sijoittuvia ennen vuotta 2010 toteutettavia päivittäistavarakaupan hypermarket -kokoluokan myymälöitä (KM1) on kaupunkiseudulle osoitettu kaksi (Nokian Kalkun risteys ja Ylöjärven Elovainion alue). Tämän lisäksi ennen vuotta 2010 on varauduttu kahden myymälän laajentamiseen hypermarket -luokkaan (Kuljun kartano Lempäälässä ja Partola Pirkkalassa). Vuoden 2010 jälkeen maakuntakaavassa on varaus yhdelle uudelle hypermarket -kokoluokan myymälälle (Nokian Kalkku). Muut KM1 -merkinnät osoittavat jo olemassa olevia seudullisesti merkittäviä suuryksiköitä. 14 Ympäristöministeriön raportteja 23 2007
KM2 -varauksien alueet ovat tällä hetkellä rakentumattomia. Alueilla on kuitenkin voimassa tai vireillä olevia asemakaavoja niiden muodostamiseksi kaupallisten palvelujen alueiksi. KM2 alueista kaksi on jo toteutuneita (Lentola Kangasalalla ja Partola Pirkkalassa). Lempäälän Marjamäki on rakenteilla. Tampeereen Lahdesjärven asemakaavaa on tehty pääosin paljon tilaa vaativan erikoiskaupan Retail Park -tyyppiselle myymälälle. Ylöjärven Elovainion alueella on voimassa oleva asemakaava. Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolella seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä (KM2) on osoitettu Ikaalisiin, Kylmäkoskelle, Mouhijärvelle, Hämeenkyröön, Parkanoon ja Vammalaan. Näistä Kylmäkosken kohde on olemassa oleva suuryksikkö, jonka tontilla on voimassa oleva kaupan suuryksikön mahdollistava asemakaava. Myös Mouhijärven Häijään yksikkö on olemassa, mutta maakuntakaavassa on varauduttu oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaisesti siirtämään ja laajentamaan yksikköä. Hämeenkyrössä keskustan tuntumassa ja Parkanossa Pahkalan alueella on suuryksiköt mahdollistavat asemakaavat. Vammalassa on vireillä nykyisen marketin laajennus. Ikaalisten KM2 alue ajoittuu vuoden 2010 jälkeen (lisämerkintä v). Teksti vastaa kaavaselostuksen kirjoittamishetken tilannetta. Valtioneuvosto jätti vahvistamatta maakuntakaavasta Nokian Kalkun ja Pirkkalan Linnakorven vähittäiskaupan suuryksiköt valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan sisältövaatimusten vastaisina. Uudet suuryksiköt olisivat hajauttaneet yhdyskunta- ja palvelurakennetta sekä lisänneet liikennetarvetta ja liikenteestä ympäristölle aiheutuvia haittoja. Pirkanmaan liitto on hakenut päätökseen muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Päijät-Hämeen maakuntakaava Kaupunki- ja kuntatasoisten keskustatoimintojen alueille voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Keskustatoimintojen alakeskuksiin voidaan sijoittaa sellaisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, jotka palvelevat alakeskusten vaikutusalueen asukkaita (eivät saa olla seudullisesti tai maakunnallisesti merkittäviä). Keskustatoimintojen ja alakeskusten alueilla vähittäiskaupan suuryksiköiden toteuttamisen ajoittamisessa on otettava huomioon kaupunkiseudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen siten, ettei palvelutarjonnassa aiheudu alueellisia tai väestöryhmittäisiä palvelujen saavutettavuuteen haitallisesti vaikuttavia muutoksia. Vähittäiskaupan suuryksikön kohdemerkintää käytetään osoittamaan vähintään seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, mutta se ei sulje pois myöskään vähittäiskaupan myymäläkeskittymien sijoittumista. Suuryksiköiden toteuttamisen ajoittamisessa on otettava huomioon kaupunkiseudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen siten, ettei palvelutarjonnassa aiheudu alueellisia tai väestöryhmittäisiä palvelujen saavutettavuuteen haitallisesti vaikuttavia muutoksia. Vähittäiskaupan suuryksiköiden tarkempaa sijaintia suunniteltaessa tulee minimoida liikenteen aiheuttamat haittavaikutukset. Suuryksikkömerkintöjä on osoitettu Lahdessa Holmaan, Karistoon ja nykyiselle paikalleen Launeelle sekä Heinolan Tähtiniemeen. Maakuntakaavan palvelujen alueet ovat suurten laitosten ja paljon tilaa vaativan kaupan alueita. Kaupan tarpeisiin varatut palvelualueet ovat toistaiseksi joko vajaasti rakennettuja tai rakentamattomia alueita. Alueet sijaitsevat usein taajamien ulkopuolella, joten liikenteen toimivuuteen, pysäköintipaikkoihin ja julkisen liikenteen yhteyksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ympäristöministeriön raportteja 23 2007 15
Kymenlaakson maakuntakaava Keskustatoimintojen alueelle voi sijoittua vähittäiskaupan suuryksiköitä tai vaikutuksiltaan niihin verrattavia kaupallisia palveluja. Aluetta suunniteltaessa on varauduttava riittävään nykyistä keskustatoimintaa sijainnillaan tukevaan palvelutilatarjontaan. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee mahdollistaa uusien palvelujen keskittäminen olevien palvelujen läheisyyteen palvelujen vetovoiman ja kehittämisedellytysten lisäämiseksi. Vähittäiskaupan suuryksikön merkinnällä (km) osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävien MRL 114 :n mukaisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sekä vaikutuksiltaan niihin rinnastettavien myymäläkeskittymien sijaintia. Suuryksiköiden palvelutarjonnassa, mitoituksessa ja tarkemmassa sijoituksessa on varmistettava seudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen. Suuryksikköjä kehitettäessä ja sijoitettaessa on varmistettava, että tehtävät toimenpiteet eivät heikennä palveluiden saavutettavuutta seudun muissa osissa. Vähittäiskaupan suuryksiköt (hypermarketit) sijoittuvat Kotkan Jumalniemen ja Sutelan alueille sekä Kouvolan seudulla Kouvolan-Kuusankosken sauma-alueelle valtatien 6 ja Kouvola Kuusankoski -tien liittymäalueelle. Alueilla, joissa merkintää on käytetty, on jo toiminnassa taajama-alueiden ulkopuolisia vähittäiskaupan suuryksikköjä. Kaavassa ei ole uusia vähittäiskaupan suuryksikköjen tai vaikutuksiltaan niihin rinnastettavien myymäläkeskittymien alueita. Taajama-alueella jo toimiville vähittäiskaupan suuryksiköille voidaan osoittaa tilavarauksia edellyttäen, että kaupan merkitys pysyy paikallisena. Kaupan palvelujen alueen merkinnällä (p1) osoitetaan maakunnallisesti merkittävien liikenteeseen tukeutuvan kaupan palvelujen alueet ja kohteet. Palvelujen tarjonta ei saa vaarantaa vastaavien palvelujen kehittämismahdollisuuksia nykyisissä taajamissa tai keskustoissa. Merkintää on käytetty Mustilan (Elimäki) ja Kausalan palvelualueilla (Iitti), jotka sijoittuvat varsinaisen taajaman ulkopuolelle. Taajamassa jo sijaitsevien palvelujen kehittämismahdollisuuksien säilyttämiseksi tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee tutkia palvelualueiden valikoiman ja mitoituksen vaikutusta taajaman palveluihin. Työpaikka-alueille (TP) voidaan sijoittaa paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa, kun ensin selvitetään sijoittamisen vaikutukset vastaavien palveluiden saatavuuteen ja kehittämismahdollisuuksiin nykyisissä kuntakeskuksissa. Kuopion seudun maakuntakaava Pääperiaatteena kaupan rakenteen kehittämisessä on kehittää Kuopion keskustaa erityisesti erikoiskaupan keskuksena ja toisaalta mahdollistaa Kuopion asema valtakunnanosakeskuksena osoittamalla valtatien 5 varteen mahdollisia suuryksikköalueita päivittäistavarakaupalle ja tilaa vievälle erikoiskaupalle. Kuopion keskusta-alue Haapaniemen alue mukaan luettuna osoitetaan keskustatoimintojen alueeksi (C), jolle sijoittuu keskustahakuisia erikoiskaupan palveluja ja vähittäiskaupan suuryksikköjä. Alueen käytön suunnittelussa tulee luoda edellytykset korkeatasoisen ja vetovoimaisen keskusta-alueen kehittämiselle sekä monipuolisen erikoiskaupan palveluiden sijoittamiselle. Merkinnöillä ca1 ja ca2 osoitetaan Kuopion kaupunkiseudun aluekeskukset, joihin voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköjä. Maakuntakaavassa on osoitettu kohdemerkinnöillä kolme vähittäiskaupan suuryksikköä (merkinnällä km), kaksi tilaa vievän erikoiskaupan aluetta (merkinnällä kme) sekä vähittäiskaupan ja tilaa vievän erikoiskaupan kehittämisen alue (merkinnällä kma-e). Maakuntakaavan työpaikka-alueille (TP) on mahdollista sijoittaa myös paljon tilaa vaativaa erikoiskauppaa. 16 Ympäristöministeriön raportteja 23 2007
Kuva 3. Kuopion seudun maakuntakaavaa varten laadittu kaupan rakennekartta. Merkinnällä km (Päiväranta, Kolmisoppi ja Savilahti) osoitetaan vähintään seudullista merkitystä omaavat vähittäiskaupan suuryksiköt. Suunnittelumääräyksen mukaan alueelle saa sijoittaa yli 5 000 kerrosneliömetrin vähittäiskaupan suuryksikön/suuryksikköjä, jonka/joiden sijainti ja koko määritellään tarkemmin kuntakaavoituksessa. Alueelle saa sijoittaa myös tilaa vievää erikoiskauppaa. Merkinnän km-e (Siilinjärvi eteläinen ja pohjoinen) osoittamalle alueelle saa sijoittaa paljon tilaa vievää erikoiskauppaa, jonka sijainti ja koko määritellään tarkemmin Ympäristöministeriön raportteja 23 2007 17
kuntakaavoituksessa. Vähittäiskaupan ja tilaa vievän erikoiskaupan kehittämisen alueelle kma-e (Pitkälahti Hiltulanlahti) saa sijoittaa enintään kaksi maankäyttö- ja rakennuslain 114 :ssä tarkoitettua vähittäiskaupan suuryksikköä, joiden sijainti ja koko määritellään tarkemmin kuntakaavoituksessa. Alueelle saa sijoittaa myös tilaa vievää erikoiskauppaa. Pohjois-Karjalan maakuntakaava Joensuun keskustatoimintojen alueelle ja seutukeskusten keskustatoimintojen alueelle voi sijoittua vähittäiskaupan suuryksikköjä. Joensuun ydinkaupunkiseudun alakeskuksiin ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 114 :ssä tarkoitettua vähittäiskaupan suurmyymälää. Yksittäisten tätä pienempien vähittäiskaupan myymälöiden kehittäminen on kuitenkin sallittua, vaikka niiden yhteinen kokonaismyymäläala ylittäisi 2 000 kerrosneliömetriä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden osalta maakuntakaavan tarkoituksena on tuoda esille vaihtoehtoisia/mahdollisia sijaintipaikkoja, jotka tukevat kaupunkiseudun yhdyskunta- ja palvelurakenteen tasapainoista kehittämistä ja sijoittuvat saavutettavuuden kannalta edullisesti. Osoitetut sijaintipaikat soveltuvat vaihtoehtoisesti hyvin myös erikoiskaupan suuryksiköiden sijainnille. Vähittäiskaupan suuryksikön kohdemerkinnällä (km, km-1 ja km-2) osoitetaan vähintään seudullista merkitystä omaavia maankäyttö- ja rakennuslain 114 :n tarkoittamia vähittäiskaupan suuryksiköitä varten. Suuryksiköiden toteuttamisen ajoittamisessa on otettava huomioon kaupunkiseudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen siten, ettei palvelutarjonnassa aiheudu alueellisia tai eri väestöryhmiä koskevia palvelujen saavutettavuuteen haitallisesti vaikuttavia muutoksia. Lisämerkinnöillä 1 ja 2 osoitetuille alueille on kohdennettu erityinen suunnittelumääräys, joka koskee niiden toteuttamisen ajoitusta tarvittavien uusien liikennejärjestelyjen johdosta: km-1: uuden suuryksikön toteuttamisen edellytyksenä on viereisen valtatien eritasoliittymään suunniteltujen uusien liittymäjärjestelyjen toteuttaminen km-2: alueen toteuttaminen on ajoitettava siten, ettei suuryksikköä toteuteta ennen kuin viereiselle valtatielle suunniteltu eritasoliittymä on rakennettu Vähittäiskaupan suuryksikön alueina on osoitettu nykyiset kauppapaikat Käpykangas, Pilkko ja Raatekangas Joensuussa sekä uusina paikkoina valtatien 6 ja kantatien 74 risteysalue Joensuussa sekä Reijola Pyhäselässä. Työpaikka-alueiden (TP, TP-e ja TP-1) aluevarausmerkinnällä osoitetuille alueille voidaan sijoittaa myös tilaa vievän erikoiskaupan yksiköitä. Lisämerkinnällä e osoitetaan alueet, joille voidaan sijoittaa vähäisessä määrin erikoiskaupan suuryksiköitä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee tarkemmin osoittaa suuryksiköiden sijainti ottaen erityisesti huomioon toimivat liikennejärjestelyt ja toiminnan sopeutuminen lähialueen muuhun maankäyttöön. Lisämerkinnällä 1 osoitettujen alueiden toteuttamisen ajoittaminen on suunniteltava siten, ettei niitä toteuteta ennen kuin valtatien 6 ohitustie ja Reijolan eritasoliittymä on rakennettu. Alueen käyttö suunnitellaan tarkemmin yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Keski-Suomen maakuntakaava Vähittäiskaupan suuryksiköitä voidaan sijoittaa keskustatoimintojen ja keskustatoimintojen alakeskusten alueelle sekä km-merkinnällä osoitetuille taajama-alueille. Jyväskylän kaupungin taajamarakenteen sisällä voi olla yli 2 000 kerrosneliömetrin suuruisia yksiköitä, joiden merkitys on paikallinen lähialueen riittävästä väestömäärästä ja ostovoimasta johtuen. 18 Ympäristöministeriön raportteja 23 2007
Kuva 4. Keskustatoimintojen alueet ja kaupan suuryksikkömerkinnät Keski-Suomen maakuntakaavassa. (Kaava on vahvistettavana ympäristöministeriössä.) Vähittäiskaupan suuryksikön merkintään km liittyvän suunnittelumääräyksen mukaan vähintään seudullisesti merkittävä suuryksikkö tulee sijoittaa taajamaan tai sen välittömään läheisyyteen. Merkintä ennakoi uusien kauppapaikkojen muodostumista ja se on osoitettu seuraaviin taajamiin: Hankasalmen asema, Jyväskylän Etelä-Keljo, Jyväskylän maalaiskunnan Palokka, Karstula, Konnevesi, Korpilahti, Kuhmoinen, Kyyjärven Paletin kauppakeskus, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi ja Uurainen. Ympäristöministeriön raportteja 23 2007 19
Vähittäiskaupan suuryksikön merkinnän km-1 alueelle saa sijoittaa matkailu- ja myymäläkeskittymän tai vähittäiskaupan suuryksiköitä siten, että päivittäistavaramyymälöiden yhteinen pinta-ala saa olla enintään 2 000 kerrosneliömetriä. Merkintä osoittaa olemassa olevan Jyväskylän Viherlandian sekä uusina Etelä-Keljon läntisen, Jyväskylän maalaiskunnan Kanavuoren-Ruokosaaren ja Tikkakosken risteyksen, Laukaan Lievestuoreen ja Toivakan Viisarinmäen kauppapaikkojen muodostumisen. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan pääsääntöisesti keskustatoimintojen alueille (seutukuntakeskus, kuntakeskus ja keskustatoimintojen alakeskus), joissa ne tukevat muiden palvelujen saatavuutta. Suuryksiköiden mitoitus ja sijainti määritellään kunnan kaavoituksessa. Merkinnällä km osoitetaan taajamatoimintojen alueilla, mutta varsinaisten ydinkeskustojen reuna-alueille sijoittuvat yli 2 000 kerrosneliömetrin suuruiset vähittäiskaupan myymälät. Merkintä ei koske paljon tilaa vaativia erikoismyymälöitä. Merkinnällä on osoitettu kaksi kohdetta: Alahärmässä ja Alajärvellä on varattu alueet ydinkeskusta-alueiden välittömään läheisyyteen taajamatoimintojen alueille. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava vahvistettiin toukokuussa 2005, mutta sitä muutettiin jo elokuussa 2006. Muutoksen oleellisin toimenpide oli teollisuusalueen kohdemerkinnän muuttaminen km1- merkinnäksi, mikä sallii vähittäiskaupan suuryksikön rakentamisen valtatien 19 itäpuolelle Lapualla. Pohjanmaan maakuntakaava Kaupunkikeskustojen keskustatoimintojen alueen merkinnällä osoitetaan kaupunkikeskustojen palvelutoimintojen alue, jonne voi sijoittua keskustahakuisia kaupan palveluja ja vähittäiskaupan suuryksiköitä. Kuntakeskusten keskustatoimintojen alueen merkintä mahdollistaa keskustatoimintojen alueella alle 5 000 kerrosneliömetrin kokoisen vähittäiskaupan suuryksikön rakentamisen. Kaupunki- ja kuntakeskusten alueella vähittäiskaupan suuryksikön mitoitus tulee sopeuttaa ympäristöön ja selvittää tarkemmalla kaavoituksella. Kaupunkien ja kuntien alakeskuksiin ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnällä (km) osoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain määrittelemiä vähittäiskaupan suuryksikköjä ja sallitaan erikoiskaupan yksiköiden (ns. Retail Park) sijoittumista alueelle. Kaupan suuryksiköiden toteuttamisen ajoittamisessa on otettava huomioon kaupunkiseudun ja kuntien palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen. Alueidenkäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin. Maakuntakaavassa tällä merkinnällä osoitetaan kaksi aluetta (Kivihaan alue ja Vaasan moottoritien ja Yhdystien risteysalueen pohjoispuoli Vaasassa). Palvelujen alueen merkinnällä (p) osoitetaan seudullisesti merkittävät yksityisten palvelujen alueet. Alue on varattu ensisijaisesti paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tarpeisiin. Aluetta rakennettaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota liikennejärjestelyihin ja maisemaan. Maakuntakaavassa tällä merkinnällä osoitetaan Tervajoen keskusta Vähässäkyrössä ja Isossakyrössä sekä Edsevön alue Pedersören kunnassa. Keski-Pohjanmaan maakuntakaava Vähittäiskaupan suuryksikkö-merkintää (km) käytetään osoittamaan vähintään seudullisesti merkittäviä, MRL 114 :n tarkoittamia vähittäiskaupan suuryksiköitä, jotka eivät sijoitu keskustatoimintojen alueille. Merkintään ei liity suunnittelumääräyksiä. Maakuntakaavan ainoa km-merkintä on Kokkolan Heinolan alueella. Vähittäis- 20 Ympäristöministeriön raportteja 23 2007
kaupan suuryksikön toteuttaminen Heinolaan oli jo maakuntakaavaa laadittaessa hankesuunnitteluvaiheessa, joten maakuntakaavaehdotus oli siltä osin luonteeltaan toteava. Heinolan aluetta lukuun ottamatta kaupan toiminnot sijoittuvat keskustoihin, jotka Kokkolassa on osoitettu aluemerkinnällä (C) ja muissa kunnissa kohdemerkinnällä (c). Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 114 :n mukaisten vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentaminen on mahdollista maakuntakaavan keskustatoimintojen alueilla. Sellaisiksi tulkitaan C- ja ca -merkinnät. Seutua palvelevilla vähittäiskaupan suuryksiköillä tarkoitetaan hypermarketteja, suuria supermarketteja ja kauppakeskuksia. Maakuntakaavalla ohjattavan seudullisesti merkittävän suuryksikön kerrosalan alarajana on noin 5 000 neliömetriä. Tällaisia uusia suuria yksikköjä tarvitaan ensisijaisesti Oulun Kaakkurin, Linnanmaan-Kaijonharjun ja Hiukkavaaran aluekeskuksissa. Kauppakeskuksia, joilla ei ole seudullisia vaikutuksia voidaan sijoittaa muihinkin taajamiin ja ohjata kuntakaavoituksella, vaikka yksikön koko ylittäisi laissa määritellyn kerrosalarajan. Kaupunkikehittämisen kohdealueiden suunnittelumääräyksissä on lisäksi seuraavia vähittäiskaupan sijoittumista ohjaavia suunnittelumääräyksiä: Oulun kaupunkiseutu. Alueen kaupunki-, kunta- ja aluekeskuksiin voidaan sijoittaa seutua palvelevia vähittäiskaupan suuryksikköjä. Yksiköt tulee sijoittaa siten, että ne tukevat yhdyskuntarakennetta ja ovat hyvin kevyt- ja joukkoliikenteen saavutettavissa. Raahen kaupunkiseutu. Uusien kauppapaikkojen sijoitusratkaisuilla ei saa vaarantaa kaupungin keskustan kehittämisedellytyksiä. Oulun eteläisen alueen kaupunkiverkko. Alueen kaupunkikeskuksiin voidaan sijoittaa seutua palvelevia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Yksiköt tulee sijoittaa siten, että ne ovat hyvin kevyt- ja joukkoliikenteen saavutettavissa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kaupan ja muiden palvelujen, elinkeinoelämän, asutuksen, liikenteen ja virkistystoimintojen sijoittelussa on pyrittävä tehostamaan verkostokaupungin olemassa olevien yhdyskuntien alueiden käyttöä kuntien välisellä yhteistyöllä ja työnjaolla. Huomioita km-merkinnän käytöstä Vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnän käyttö olemassa olevan tilanteen toteajana ja uusien sijoittumispaikkojen osoittajana vaihtelee maakunnan tilanteen mukaan. Esimerkiksi Kymenlaakson ja Keski-Pohjanmaan maakuntakaavoissa km-merkinnällä osoitetaan vain jo olemassa olevia kauppapaikkoja ja hankesuunnitteluvaiheessa olevia yksiköitä kun esimerkiksi Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa merkinnällä ennakoidaan myös uusien kaupan sijoittumispaikkojen muodostumista. Kaikissa kaavaselostuksissa ei tuoda selkeästi esiin, mitkä merkinnät osoittavat olemassa olevia ja mitkä uusia kaupan sijoittumispaikkoja. Km-kohdemerkintä voi mahdollistaa yhden tai useamman vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumisen tietylle alueelle. Yhdellä merkinnällä useamman suuryksikön sijoittumisen samalle alueelle mahdollistavat Uudenmaan ja Kuopion seudun maakuntakaavat. Tämä ratkaisu antaa väljyyttä kuntakaavoitukseen, mutta saattaa ajan myötä myös vaikeuttaa kehityksen hallintaa - etenkin kun kaavoissa ei ole asetettu ylärajaa suuryksiköiden kerrosalalle. Suuryksikkömerkinnälle ei ole asetettu kerrosalan ylärajaa muissakaan maakuntakaavoissa, mutta esimerkiksi Keski-Suomen maakuntakaavassa km-1 alueen päivittäistavaramyymälöiden yhteenlasketuksi enimmäispinta-alaksi määritellään 2 000 kerrosneliömetriä. Ympäristöministeriön raportteja 23 2007 21
Suunnittelumääräyksissä olisi hyvä pyrkiä mahdollisimman yksiselitteisiin määrittelyihin. Kuntakaavoituksessa tulkintaongelmia saattaa aiheuttaa esimerkiksi seuraavankaltainen määräys: lisämerkinnällä x osoitetaan alueet, joille voidaan sijoittaa vähäisessä määrin erikoiskaupan suuryksiköitä. Ratkaistavana on siis kysymys siitä, miten tulkitaan maakunnallisesti merkittävä vähäinen määrä erikoiskaupan suuryksiköitä. Maakuntakaavaprosessin kesto olisi hyvä ottaa huomioon silloin, kun suuryksikkömerkintään liitetään ajoitusvuotta koskevia määräyksiä. Maakuntakaavoitusta aloitettaessa esimerkiksi vuotta 2015 saatetaan pitää riittävän pitkän aikavälin ratkaisuna, mutta kaavan vahvistamisen aikaan se voi olla jo muutaman vuoden päässä. Tietyn vuoden sijasta saattaakin olla tarkoituksenmukaisempaa sitoa suuryksikön toteuttamisajankohta muun yhdyskuntarakenteen kehittymiseen (uusien asuin- ja työpaikka-alueiden rakentuminen, tiejärjestelyt jne.). 3.4 Kilpailunäkökulman huomioiminen Kilpailu ilmenee vähittäiskaupassa sekä myymäläryhmittymien ja -ketjujen että yksittäisten myymälöiden välisenä kilpailuna. Lisäksi vähittäiskaupan eri toimi-alat kilpailevat keskenään ja suhteessa muihin palvelualoihin. Myymälät kilpailevat pääasiassa hinnoilla, laadulla, valikoimilla, sijainnilla, koolla ja palvelulla. Kilpailuvaikutukseksi voidaan määritellä uuden tai laajennettavan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän synnyttämästä kilpailusta aiheutuvat muutokset vaikutusalueella. Kilpailun aiheuttamia vaikutuksia voi ilmetä esimerkiksi seuraavissa tekijöissä: markkinoiden keskittymisaste ja kaupan toimijoiden markkinaosuuksien kehitys uusien toimijoiden alalle tulo ostovoiman siirtymä myymälärakenne tehokkuus, tuottavuus ja kannattavuus investoinnit logistiikka työvoimatarve myymälöiden hintataso ja valikoima sekä palvelujen saavutettavuus Kilpailuvaikutusten ennakointi on haasteellista, koska monet vaikutuksista riippuvat kuluttajan käyttäytymisen mahdollisesta muutoksesta ja kilpailun aiheuttamista dynaamisista vaikutuksista yritysten toimintaan. Viranomaisten ennusteet kilpailuvaikutuksista ovatkin suuntaa antavia. Tärkeintä kilpailun toimivuuden kannalta olisi varmistaa, että kaavoituksella luodaan edellytykset sille, että niin uusien toimijoiden alalle tulo kuin uusien liikeideoiden kehittäminenkin olisivat mahdollisia. Pitämällä alalle tulon esteet mahdollisimman alhaisina varmistetaan se, että luodaan edellytykset toimivalle kilpailulle ja sen myötä positiivisille kilpailuvaikutuksille. Tarkasteluissa maakuntakaavoissa kilpailuvaikutukset tulevat useimmiten esiin taustaselvityksissä ostovoimaa ja sen siirtymiä koskevina arvioina sekä yleisen tason kuvauksina vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutuksista kilpailuasetelmaan. Tarkastelu on pääsääntöisesti kilpailuvaikutuksia yleisellä tasolla kuvailevaa, eikä kohdistu suoraan tiettyihin myymälöihin tai kaupan toimijoihin. Päivittäistavarakaupan myymälätyypeistä tuodaan useimmin esiin vaikutukset pienmyymälöiden ja erikoiskaupassa vaikutukset keskustamyymälöiden toimintaedellytyksiin. 22 Ympäristöministeriön raportteja 23 2007
Toteutuessaan 5 000 kerrosneliömetrin suuruisena erikoiskaupan yksikkönä sijaintipaikka ei vaikuttaisi maakuntakaavaan merkittyihin keskuksiin negatiivisesti. Kirkonkylän tämänhetkisiin palveluihin sijaintipaikka vaikuttaisi toimintoja tukevana. Sijoittumisensa vuoksi uusien hypermarkettien kilpailuvaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin keskustan erikoismyymälöihin ja lähialueen päivittäistavarakaupan pienmyymälöihin. Näiden myymälöiden saattaa olla vaikeaa vastata kiristyvään kilpailuun hinnoilla, mutta kauppiaiden kilpailukeinona voivat olla esimerkiksi palvelussa ja tuotevalikoimassa tehtävät muutokset. Myös päivittäistavarakaupan myymälöiden nykyiset markkinaosuudet nousevat esiin maakuntakaavojen taustaselvityksissä. Tarkastelu on useimmiten toteutettu myymälätyyppien välisinä prosenttiosuustarkasteluina tai yleisen tason sanallisina kuvauksina: kuusi suurinta päivittäistavaramyymälää myy 26 % päivittäistavaran kokonaismyynnistä. Uusien suuryksiköiden vaikutusta markkinaosuuksiin on tarkasteltu vain muutamissa taustaselvityksissä. Kaavaselostuksissa vähittäiskaupan kilpailunäkökulman vaikutus kaavaratkaisuihin tuodaan esiin joko viittauksella maakuntakaavatyön yhteydessä tehtyyn kaupalliseen selvitykseen, maininnalla kilpailuvaikutusten huomioimisesta tai lyhyellä kuvauksella siitä, miten ja miksi kilpailunäkökulma on vaikuttanut. Vähittäiskaupan suuryksiköiden suunnittelukriteerit perustuvat mm. seuraaviin lähtökohtiin: ostovoiman alueellisen kehityksen ennakointi, kaupan omat mm. tuottavuuteen ja kilpailukykyyn liittyvien tavoitteiden huomioiminen, kilpailulainsäädäntö ja eri osapuolien tasapuolista kohtelua koskevat lähtökohdat. Kaupan tehokkuusvaatimukset edellyttävät uusia liikeideoita ja toimintatapoja. Tämän mukaisesti uusia hankkeita kaavaillaan mm. kaupunkirakenteen ulkopuolelle hyvien liikenneyhteyksien varteen. Osoittamalla erikoiskaupan suuryksiköille riittävän monta palvelurakenteen ja sijainnin kannalta järkevää paikkaa, turvataan kilpailu maakunnan alueella yhdyskuntarakennetta vaarantamatta. Kaavassa osoitetaan riittävästi tyydyttäviä sijoituspaikkoja merkitykseltään seudullisille suuryksiköille siten, että ne täydentävät palveluverkkoa, turvaavat yritystoiminnan toimintaedellytyksiä ja mahdollistavat osaltaan kaupan kilpailua. Suuryksiköiden verkostoratkaisun lähtökohtana olevalla ns. mahdollistavalla vaihtoehtomallilla on haluttu turvata suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluva avoimen kilpailun periaate. Maakuntakaavassa tehtyjen kaupan sijoittumista koskevien ratkaisujen vaikutus vähittäiskaupan kilpailuun tuodaan esiin mm. seuraavasti: Olennaista kilpailuvaikutusten kannalta on alueiden toteuttamisjärjestys ja toteutunut mitoitus. Ensimmäisenä rakentuvalla yksiköllä on luonnollinen kilpailuetu, mikä vaikuttaa olennaisesti kilpailevien aluevarausten toteutumiseen ja laajuuteen. Liikepaikkojen asteittainen rakentuminen muuttaa markkinoita, mutta tutkituista paikoista suuri osa voidaan toteuttaa ilman kielteisiä vaikutuksia palveluverkolle. Suuryksiköiden sijoittumisalueiden toteutuminen tapahtuu seudullisen palvelutarpeen, ostovoiman kehittymisen ja kaupan kilpailutilanteen edellyttämässä laajuudessa. Ympäristöministeriön raportteja 23 2007 23
Yhteenvetona voidaan todeta, että kilpailunäkökulma tiedostetaan ja otetaan huomioon etenkin silloin, kun maakuntakaavatyön yhteydessä on tehty palveluverkkoselvitys tai muu kattava kaupallinen selvitys. Kilpailuvaikutusten syvällinen tarkastelu yhdessä yhdyskuntarakenteellisten tekijöiden kanssa näyttäisi kaavaselostusten pohjalta olevan kuitenkin enemmän tai vähemmän hahmottumaton kokonaisuus. Useimmiten tarkastelun kohteena on ollut uusien suuryksiköiden vaikutus kilpailutilanteeseen, kilpailun toimivuuden tarkastelu on jäänyt taka-alalle. 24 Ympäristöministeriön raportteja 23 2007
4 Haastattelut kohdennettu tarkastelu Tässä luvussa kuvataan Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Turun kaupunkiseudun ja Uudenmaan maakuntakaavoitusta koskevissa haastatteluissa esiin tuotuja näkemyksiä. Haastateltavina oli maakunnan liittojen, ympäristökeskusten, kuntien sekä kaupan ryhmien ja kauppakamarien edustajia. Luettelo haastatelluista henkilöistä on liitteenä 1. Tarkastelu koostuu seuraavista asioista: yhteistyö ja vuorovaikutus maakuntakaavaa laadittaessa maakuntakaavan ohjausperiaatteiden välittyminen kuntakaavoitukseen seudullisesti merkittävä suuryksikkö kaupan varausten tarkistamistarve maakuntakaavassa kilpailunäkökulman huomioiminen 4.1 Yhteistyö ja vuorovaikutus maakuntakaavaa laadittaessa Maakuntaliittojen ja kuntien välinen yhteistyö ja vuorovaikutus sujui pääsääntöisesti hyvin. Näkemysten yhteensovittamisessa ei ollut ylitsepääsemättömiä ongelmia. Palveluverkkoselvitykset olivat antaneet hyvän lähtökohdan keskusteluille ja yhteisymmärryksen löytymiselle. Aivan ongelmitta ei kuitenkaan selvitty: kunnat ehdottivat suuryksikköpaikkoja enemmän kuin kaavaan merkittiin, mahdottomuuksia ei kuitenkaan esitetty kuntien näkemykset olivat osin ristiriidassa keskenään, jolloin maakuntaliitolta olisi kaivattu voimakasta seudullista näkemystä yhteistilaisuudet maakuntaliiton ja kaikkien kuntien kanssa olisivat olleet tarpeen Myös kauppa olisi toivonut suuryksiköille useampia mahdollisia sijoittumispaikkoja ja maakuntaliitoilta kaivattiin vahvaa roolia seudullisista asioista päätettäessä. Voimakasta ristiriitaa maakuntaliittojen ja kaupan näkemysten välillä ei kuitenkaan ollut. Maakuntakaavan kaupan sijoittumisratkaisuja pohtimaan perustetuissa yhteistyöryhmissä asioista voitiin keskustella saman pöydän ääressä: kaavaratkaisuihin ei tullut yllätyksiä. Yhteisesti hyväksyttävissä olevaan ratkaisuun pääseminen edellytti kuitenkin mm. seuraavien asioiden käsittelyä: maakuntakaavan mahdollistavuus, joustavuus ja yleispiirteisyys kaupan monialaisuus kaupan sijoittumismahdollisuudet keskustoissa (tila, liikenne, parkkipaikat) Maakuntaliitoilla ja ympäristökeskuksilla ei myöskään ollut suuria näkemyseroja kaupan sijainnin ohjausperiaatteista. Ympäristökeskuksilta saatu palaute kohdistui Ympäristöministeriön raportteja 23 2007 25