Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin."

Tapio Lehtilä
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja se on vahvistettu valtioneuvostossa Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain mukaan maakuntakaava tulee vahvistumisensa jälkeen pitää ajan tasalla, ja sitä on kehitettävä edelleen. Tämän työn pohjaksi maakunnan liiton tulee seurata alueiden käytön, yhdyskuntarakenteen sekä kulttuuri ja luonnonympäristön kehitystä alueellaan. Maakuntakaavan seurannan tarkoituksena on tarkastella kaavan ja sen tavoitteiden toteutumista. Tarkastelu kohdistuu myös kuntien kaavoitukseen ja muuhun maankäytön suunnitteluun. Seurannan tulosten avulla voidaan tehdä johtopäätöksiä maakuntakaavan muutostarpeista, ja tämä voi johtaa uuden kaavan laadintaprosessin käynnistämiseen. Pirkanmaan 1. maakuntakaavan toteutumisen seurantaa ei ole tehty aikaisemmin. Tämä raportti on ensimmäinen versio, ja sitä on tarkoitus kehittää edelleen. Raportti koostuu teemakartoista, jotka kuvaavat Pirkanmaalla tapahtunutta yhdyskuntarakenteen muutoskehitystä 2000 luvulla. Muutosta tarkastellaan alueellisesti väestön, ikäluokkien, työpaikkojen ja teollisuusrakennusten lukumäärän vaihtelun avulla. Lisäksi kehitystä kuvataan taajama ja kylärakenteen avulla. Tarkasteltavaan jaksoon kuuluvat vuodet lukuun ottamatta työpaikkojen lukumäärän muutosta, jossa ajankohtana käytetään vuosia Yhdyskuntarakenteessa tapahtunut muutos on laskettu näiden kahden vuoden erotuksesta. Muutos kuvataan 1 km x 1 km kokoisilla ruuduilla. Ruuduissa tarkasteltava ilmiö on joko lisääntynyt, vähentynyt tai pysynyt ennallaan. Punaiset ruudut kuvaavat ilmiön lisääntymistä; siniset puolestaan vähentymistä. Ruudut, joissa ei ole tapahtunut muutosta, ovat valkoisia. Värisävyn voimakkuus kuvaa muutoksen suuruutta; mitä tummempi väri, sitä suurempi on muutos. Aineistolähteenä on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämä yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä, joka perustuu Väestörekisterikeskuksen ja Tilastokeskuksen tuottamaan tietoon. Aineistoja on myös poimittu Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä Oiva ympäristöja paikkatietopalvelusta. Lisäksi raportissa on käytetty museoviraston aineistoja. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Tämän työn pohjaksi maakunnan liiton tulee seurata alueiden käytön, yhdyskuntarakenteen sekä kulttuuri ja luonnonympäristön kehitystä alueellaan.

3 Väestön lukumääräinen muutos vuosina Väestön lukumääräinen muutos kuvaa väestönkehitystä vuosina Pirkanmaalla väestö keskittyy Tampereen kaupunkiseudulle. Keskittyminen on voimakasta Tampereella ja sen naapurikunnissa. Suurin osa Pirkanmaan väestönkasvusta tapahtuu noin 20 km vyöhykkeellä Tampereen keskustasta. Erityisesti väestön lisäys näkyy valtateiden varsilla. Väestönkasvu on merkittävää lähes kaikkien Tampereelta lähtevien suurten pääväylien varsilla. Ylöjärvellä ja Hämeenkyrössä kehitys on kuitenkin hajautuneempaa. Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolella väestö on vähentynyt. Alueellisesti tarkasteltuna vähenemistä tapahtuu tasaisesti kautta Pirkanmaan. Suurimmassa osassa ruuduista väestön menetys tai lisäys on lievää; yhdestä viiteen henkilöä. Lukumääräisesti suurimmat väestökadot ovat tapahtuneet Pirkanmaan reunakuntien keskustoissa. Tämä on selvästi nähtävissä esimerkiksi Ylä ja Luoteis Pirkanmaaalla: Virroilla, Mänttä Vilppulassa ja Parkanossa.

Erityisesti väestön lisäys näkyy valtateiden varsilla. Väestönkasvu on merkittävää lähes kaikkien Tampereelta lähtevien suurten pääväylien varsilla.

5 Väestön lukumääräinen muutos vuosina Karsittu luokittelu Väestön lukumäärässä tapahtunutta muutosta kuvaava kartta muodostuu samasta aineistosta kuin edellinenkin kartta. Ilmiön luokittelua on kuitenkin karsittu siten, että alle 10 henkilön muutosta ei ole kuvattu. Tällä tavalla jakauman äärilaidat tulevat paremmin esille. Keskelle Pirkanmaata on itä länsi suunnassa muodostunut kaistale, jossa sijaitsevat voimakkaimmin kasvavat väestöruudut. Suurimmat negatiiviset muutokset ovat tapahtuneet tämän kaistaleen pohjois ja eteläpuolella. Toisaalta väestön määrä vähenee myös tietyissä Tampereen kaupunginosissa, esimerkiksi keskustan itäpuolella.

Ilmiön luokittelua on kuitenkin karsittu siten, että alle 10 henkilön muutosta ei ole kuvattu. Tällä tavalla jakauman äärilaidat tulevat paremmin esille.

7 Väestön prosentuaalinen muutos vuosina Kartassa kuvataan väestön määrässä tapahtunutta muutosta suhteellisena muutoksena. Tulosten luokittelu on karkea: väestö on joko lisääntynyt, vähentynyt tai muutosta ei ole tapahtunut. Muutoksen kuvaaminen prosenteissa on mahdotonta ruuduissa, joissa vuonna 2000 ei ole ollut asukkaita, mutta vuoteen 2009 mennessä sinne on muuttanut väestöä. Näihin ruutuihin asutus on levittäytynyt. Kartta tuo paremmin esille ne maaseutualueet, jotka ovat saaneet pientä väestönlisäystä, mutta jotka eivät tule niin hyvin esille absoluuttisilla luvuilla kuvattuna. Tämä näkyy etenkin Pirkanmaan reunakunnissa.

Muutoksen kuvaaminen prosenteissa on mahdotonta ruuduissa, joissa vuonna 2000 ei ole ollut asukkaita, mutta vuoteen 2009 mennessä sinne on muuttanut väestöä.

9 YKR aluejaot ja maakuntakaavan palvelukeskusverkko Kartassa kuvataan yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) mukaiset kylä ja taajamaaluejaot sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavan mukainen palvelukeskusverkko. Aluejaot ovat vuoden 2008 tilanteen mukaisia. Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän mukaiset alueet luokitellaan taajamaksi, kyläksi tai pienkyläksi muun muassa niiden asukasmäärän mukaan. Pienkyläksi katsotaan alue, jossa on asukasta. Kylässä on vähintään 40 asukasta ja taajama muodostuu kun asukasmäärä on vähintään 200. YKR aluejaot on muodostettu Suomen ympäristökeskuksessa. Pirkanmaan 1. maakuntakaavan mukainen palvelukeskusverkko muodostuu yhdestä valtakunnanosakeskuksesta, kaupunki ja kuntakeskuksista sekä paikallis ja palvelukyläkeskuksista. Näiden määrittelyn perusteena ovat olleet palvelut ja niiden määrä. Pirkanmaalla kylien ja pienkylien osalta on huomattava, että suuremman asukastiheyden kylät ovat pinta alaltaan paljon pienempiä kuin väljemmin asutut pienkylät. Pienkylämäistä asutusta on paljon taajamien jatkeena erityisesti Tampereen kaupunkiseudun kunnissa. Pohjoisella Pirkanmaalla asutus on tiiviimpää taajamien ympärillä. Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän mukaan Pirkanmaalla asutus näyttää eriytyvän joko taajamiin tai pienkyliin, mutta näiden välissä oleva kylärakenne ei ole yhtä selkeästi edustettuna. Kartan mukaan YKR aluejaot ja Pirkanmaan 1. maakuntakaavan palvelukeskusverkko eivät kohtaa. Tämä tarkoittaa sitä, että asuminen ja palvelut ovat erillään toisistaan. Pirkanmaalla on paljon kyliä ja pienkyliä, mutta niissä ei ole palveluita.

Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän mukaiset alueet luokitellaan taajamaksi, kyläksi tai pienkyläksi muun muassa niiden asukasmäärän mukaan. Pienkyläksi katsotaan alue, jossa on 20 39 asukasta.

11 Työpaikkojen määrän muutos vuosina Työpaikkojen määrän muutos vuosina kuvaa työpaikkojen kokonaismäärässä tapahtunutta muutosta 2000 luvulla. Työpaikka aineisto ei ulotu väestötietojen tapaan vuoteen Työpaikkojen määrässä on huomioitu kaikki toimialat. Alle 10 työpaikan muutosta ei ole kuvattu. Kartan mukaan työpaikkojen kokonaismäärä on vaihdellut alueellisesti 2000 luvulla. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet kuntien keskuksissa. Pienellä alueella uusia työpaikkoja on syntynyt lakkautettujen viereen. Tampereen seudulla kehätien varteen ja suurten risteysalueiden tuntumaan on tullut lisää työpaikkoja. Työpaikat siirtyvät keskustasta kehän varteen. Maaseutualueille on syntynyt uusia työpaikkoja. Ympäri Pirkanmaata on hajallaan yksittäisiä ruutuja, joissa työpaikat ovat merkittävästi lisääntyneet.

Kartan mukaan työpaikkojen kokonaismäärä on vaihdellut alueellisesti 2000 luvulla. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet kuntien keskuksissa.

Samankaltaiset tiedostot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset