Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Transkriptio

1 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen

2 JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset on käsitelty kunnissa osana MRL 8 :n mukaisia ELY-keskuksen ja kuntien välisiä kehittämiskeskusteluja. Joensuun kaupungin kehittämiskeskustelussa yhdyskuntarakennetta ei käsitelty. Joensuun osio käsitellään tässä esityksessä. Tässä esitetyt yhdyskuntarakennetta kuvaavat kartat ja diagrammit on laadittu kuntakohtaisten esitysten pohjalta maakuntatasoinen tarkastelunäkökulma huomioiden. Yhdyskuntarakenne on käsitteenä laaja, joten sen kokonaisvaltainen käsittely ei ole mahdollista. Tässä on esitetty tekijän kuvaama tiivis yhteenveto aiheesta. Esitetyt paikkatietoanalyysit sekä karttatuotanto perustuvat ELY-keskuksessa tuotettuihin omiin aineistoihin, rakennus- ja huoneistorekisterin aineistoihin sekä SYKE:n tuottamiin yhdyskuntarakenteen (YKR) seurantaaineistoihin. Diagrammitiedot on poimittu ympäristöhallinnon Hertta -tietojärjestelmästä. Analyysit on laadittu uusinta saatavilla olevaa aineistoa hyödyntäen. Teemasta riippuen aineisto on vuosilta YKR on ympäristöhallinnon kehittämä paikkatietopohjainen seurantajärjestelmä valtakunnallisesti ja ajallisesti vertailukelpoisten yhdyskuntarakenteen analyysien toteuttamiseen. YKR on tarkoitettu yhdyskuntarakenteessa pitkällä aikavälillä tapahtuvien muutosten seurantaan ja analysointiin ja ne perustuvat m2 ruututietoihin.

3 Pohjois-Karjalan kaavoitustilanne 06/2015 Pohjois-Karjalassa on voimassa 116 lainvoiman saanutta yleiskaavaa. Näistä yleiskaavan muutoskaavoja on 42 kpl. 95 yleiskaavaa on laadittu maankäyttöja rakennuslain aikana ja loput vanhan rakennuslain aikana eli ennen vuotta Pohjois-Karjalassa on vireillä 23 yleiskaavaa (laadittavana tai valituksenalaisena). Laajimpia vireillä olevia yleiskaavoja ovat Kiteetä ja Rääkkylää koskevat Oriveden rantaosayleiskaavat (Kitee hyväksytty, ei lainvoimainen) sekä Kiteen Pyhäjärven rantaosayleiskaava. Vuoden 2015 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana maakunnassa sai lainvoiman seitsemän yleiskaavaa. Joensuun seudulle on laadittu 6472 neliökilometrin alueen kattava kuntien yhteinen yleiskaava (vahvistettu ). Yhteisen yleiskaavan alueelle on laadittu myös yksityiskohtaisempia yleiskaavoja.

4 Maakunnan yleiskaavatilanne on suhteellisen kattava. ELY-keskuksen rooli kaavoituksen ohjaamisessa painottuu jatkossa yhä enemmän merkittävimpien yleiskaavojen ohjaamiseen. Kaikissa kuntakeskuksissa ei vielä ole keskustaajaman yleiskaavaa. Keskusta-alueiden yleiskaavoittaminen kuitenkin nähdään tärkeänä kunnan tulevaisuuden kehitystä ja maankäyttöä ohjaavana välineenä. Yleiskaavojen pohjalta laaditaan myös kuntien asemakaavat. Rakennuslain aikana laaditut yleiskaavat ovat pääosin vanhentuneita. Näiden yleiskaavojen päivittäminen nähdään tarpeellisena.

5 Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteen aluejako Taajama = vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettu alue. Analyysi perustuu asukaslukuun, rakennusten lukumäärään, kerrosalaan ja keskittyneisyyteen. Kylä = yli 39 asukkaan asutustihentymä. Pienkylä = asukkaan asutustihentymä. Maaseutuasutus = vähintään yksi asuttu rakennus kilometrin säteellä. Harmaan värisävyt ovat joko vesistöjä tai alueita, jotka eivät täytä yllä esitettyjä kriteerejä. Nämä alueet ovat erittäin harvaan asuttuja tai asumattomia alueita. Kuva. Kiteen seutua lähemmin tarkasteltuna. Kuntakohtaiset aluejakokartat on esitetty liitteissä 1 13.

6 Asutuksen jakautuminen loma- ja pysyvään asutukseen Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan Pohjois-Karjalassa on noin asuinrakennusta. Näistä noin rakennusta käytetään vakituiseen asumiseen ja noin rakennusta loma-asumiseen*. Pysyvän asutuksen sijoittumisessa korostuvat erityisesti taajamaalueet ja niiden lähialueet sekä päätieverkon läheisyys, mutta myös ranta-alueet. Loma-asutuksen sijoittumisessa korostuu vahvasti rantojen läheisyys, erityisesti suurvesistöt, mutta myös pienemmät vesistöalueet sekä haja-asutusalueet. (*Lukumäärät perustuvat tekijän analyysiin, joten kyseessä ei ole virallinen tilastotieto). Kuva. Nurmeksen seutua lähemmin tarkasteltuna. Aineisto on vuodelta 2015.

7 Valtakunnallinen kaupunki maaseutuluokitus Keskustaajama = väestömäärä on yli ja taajama ei ole kaupunkiseudun lähitaajama. Kyseessä on valtakunnallinen luokitus, jossa alueet luokitellaan seitsemään alueluokkaan. Luokitus on toteutettu hallinnollisista rajoista riippumattomalla 250 metrin tilastoruutujaolla. Suomessa on YKRrajauksen mukaan 34 kaupunkiseutua. Lähitaajama = etäisyys keskustaajaman reunaan on enintään kolme kilometriä. Lähitaajama myös silloin, kun alue on yli kolmen kilometrin päässä keskustaajamasta, mutta sen työllisistä yli 20 % käy töissä keskustaajamassa ja lähitaajaman ja keskustaajaman välillä on yhtenäinen alue, jossa talotiheys yhden kilometrin säteellä on yli 45 ja lähitaajaman reuna on alle 40 kilometrin päässä keskustaajaman toiminnallisesta keskipisteestä. Keskus- ja lähitaajaman välillä on oltava myös suora tieyhteys ja kaupunkiseudun on muodostettava lievealueineen yhtenäinen kokonaisuus. Lievealue = yhtenäinen alue, joka ulottuu viiden kilometrin päähän keskustaajaman ulkoreunasta ja kolmen kilometrin päähän kaupunkiseudun lähitaajaman ulkoreunasta.

8 Yhdyskuntarakenteen vyöhykejako Kyseessä on valtakunnallinen paikkatietoaineisto, joka on muodostettu luokittelemalla ja yhdistelemällä 250 metrin YKR - ruutuja jalankulku-, joukkoliikenne ja autovyöhykkeisiin keskustaetäisyyden ja joukkoliikenteen palvelutason perusteella. Joukkoliikennevyöhykkeet näyttävän katkeavan Ylämyllyn, Reijolan ja Raatekankaan kohdilla. Lisäksi välttämättä kaikki joukkoliikennealueet eivät näy kartalla. Tämä johtuu valtakunnallisesta kriteeristöstä ja aineiston karkeudesta.

9 Pohjois-Karjalan kuntien ja ELY-keskuksen antamat poikkeamispäätökset

10 Pohjois-Karjalan kuntien antamat suunnittelutarveratkaisut Kunnat ovat antaneet ko. aikajaksolla yhteensä 2182 poikkeamispäätöstä. Näistä 2095 on myönteistä ja 87 kielteistä*. ELY-keskus on antanut ko. aikajaksolla yhteensä 3313 poikkeamispäätöstä. Näistä 2706 on myönteistä ja 607 kielteistä. ELYkeskuksen toimivaltaan kuuluvat poikkeamiset ovat siirtymässä kunnan toimivaltaan alkaen*. Kunnat ovat antaneet ko. aikajaksolla yhteensä 1301 suunnittelutarveratkaisua. Näistä 1260 on myönteistä ja 41 kielteistä*. (*Lukumäärät perustuvat tekijän analyysiin, joten kyseessä ei ole virallinen tilastotieto). Kuva. Joensuun seudun tilanne suunnittelutarveratkaisujen osalta.

11 Pohjois-Karjalan kuntien antamat käyttötarkoituksen muutokset lomarakennuksesta pysyväksi asuinrakennukseksi (tilanne 3/2015) Kunta Kpl Vuosina Nurmes Lieksa Juuka Valtimo Ilomantsi Rääkkylä Tohmajärvi Joensuu Liperi Kontiolahti Outokumpu Kitee Polvijärvi Yhteensä 405 Pohjois-Karjalan kunnista Liperi on antanut eniten käyttötarkoituksen muutoksia (64 kpl) ja Tohmajärvi vähiten (7 kpl) ko. aikajaksolla. Kunnat suhtautuvat käyttötarkoituksen muutoksiin pääasiassa myönteisesti. ELY-keskus on ottanut kehittämiskeskusteluissa asian esille kuntien palvelurakenteen näkökulmasta. Käyttötarkoituksen muutokset lisäävät kuntien velvoitteita ja kustannuksia muun muassa palvelujen saatavuuden ja koulukuljetusten muodossa.

12 Asuinrakennusten sijoittuminen ja -talotyyppijakauma Pohjois-Karjalassa Suurin osa maakunnan rakentamisesta tapahtuu taajama-alueilla (punaiset pylväät). Myös haja-asutusalueelle rakennetaan runsaasti (siniset pylväät). Taajamien laajenemisalueille (keltaiset pylväät) rakentaminen on myös lisääntynyt. Tätä ns. lievealuerakentamista pidetään yhdyskuntarakennetta hajauttavana tekijänä. Erillispientalojen määrä korostuu maakunnan talotyyppijakaumassa. Rivitalorakentaminen on lievässä nousussa. Sen sijaan kerrostalorakentaminen on pysynyt suurin piirtein samana koko tarkastelujakson ajan.

13 Rakennusten käyttötarkoitus- ja kerrosalajakauma Pohjois-Karjalassa Rakennustyypeittäinen jakauma osoittaa asuinrakentamisen vallitsevuuden kokonaisrakentamisesta. Muu rakentaminen on tässä suhteessa vähäistä. Maatalousrakennusten määrä on jonkin verran lisääntynyt tarkasteluaikajaksolla. Kerrosalaan suhteutettuna teollisuus- ja varastorakennusten osuus kasvaa.

14 Työpaikkojen toimialaluokitus ja työmatkojen pituus Pohjois-Karjalassa Toimialajakauma osoittaa yhteiskunnallisten työpaikkojen määrän vallitsevuutta. Myös teollisuuden ja rakentamisen työpaikkojen määrä on merkittävä verrattuna muiden työpaikkojen jakaumaan. Työmatkat ovat pidentyneet huomattavasti vuodesta 2000 alkaen, jolloin 0-2 km osuus oli vallitseva. Vuonna 2010 vallitseva luokka oli 5-20 km. Työmatkojen pituuden kasvamista tukee myös edellä esitetty asuinrakennusten sijoittumista osoittava diagrammi. Sen mukaan rakentaminen on huomattavaa taajamien lievealueilla ja haja-asutusalueella.

15 LIITTEET KUNNITTAISET YHDYSKUNTARAKENTEEN ALUEAJOT VUODELTA 2013 TAI KO. KARTAT ON ESITETTY KUNTIEN KEHITTÄMISKESKUSTELUISSA VUODEN 2015 AIKANA (POIS LUKIEN JOENSUU).

16 LIITE 1. VALTIMO

17 LIITE 2. NURMES

18 LIITE 3. LIEKSA

19 LIITE 4. JUUKA

20 LIITE 5. POLVIJÄRVI

21 LIITE 6. OUTOKUMPU

22 LIITE 7. KONTIOLAHTI

23 LIITE 8. JOENSUU

24 LIITE 9. LIPERI

25 LIITE 10. ILOMANTSI

26 LIITE 11. RÄÄKKYLÄ

27 LIITE 12. TOHMAJÄRVI

28 LIITE 13. KITEE