YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

Transkriptio

1 YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen käyttöönoton johdosta. Tiehallinnon muun liikenteen lisääntymisen johdosta tehtäviä investointeja ei ole otettu huomioon. Ei myöskään yleiseltä tieltä käsittelyalueelle johtavan tien kustannuksia, sillä ne kuuluvat Mustankorkean omiin kustannuksiin. Ramboll Finland Oy:n mukaan jätteenkäsittelykeskuksen sijoittuminen Mörkökorven alueelle aiheuttaisi 0,1 miljoonan euron investointitarpeen Saviontielle valtatien 9 ja laitoksen liittymien väliselle osuudelle. Seivässuon vaihtoehdossa jouduttaisiin investoimaan Nisulan Korisevan yhdystien (16634) huomattavaan parantamiseen 2,5-3 miljoonaa euroa ja Vahtivuoren vaihtoehdossa valtatien 23 liittymäjärjestelyihin 0,3-0,4 miljoonaa euroa. Mustankorkea Oy on tehnyt vaihtoehtoalueiden toteuttamiskustannuksia ja siirtokuljetuskustannuksia koskevan kustannusvertailun. Sen mukaan Mörkökorpi oli kokonaiskustannuksiltaan halvin. Toteuttamiskustannuksiltaan se tuli selvästi halvimmaksi ja siirtokuljetuskustannuksiltaan käytännössä yhtä edulliseksi kuin Vahtivuori. Vahtivuori olisi kokonaiskustannuksilta 4 Me kalliimpi ja Seivässuo 8 Me kalliimpi vaihtoehto. Yhteenlaskettuna edellä esitetyt kustannuserot halvimpaan eli Mörkökorpi vaihtoehtoon verrattuna ovat: Mörkökorpi 0,- (halvin vaihtoehto) Vahtivuori + 4,2 4,3 miljoonaa euroa kalliimpi Seivässuo + 10,4 10,9 miljoonaa euroa kalliimpi Edellä esitetyt kustannukset antavat käsityksen eri vaihtoehtojen välisistä kustannuserojen suuruusluokista. Ne ovat käsittelylaitoksen toteuttajan eli Mustankorkea Oy:n oman valintapäätöksen pohjaksi tehtyjä laskelmia. Mörkökorven ratkaisusta yhtiö on laatinut erikseen tarkat kustannusarviot. LIIKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (helmikuu 2008) Johdanto Mustankorkea Oy on tarkastelun lokakuussa 2007 valmistuneen 1. version laatimisen jälkeen selvittänyt aiempaa tarkemmin jätteenkäsittelyn vaihtoehtoisia toimintaperiaatteita sekä syntyviä jätemääriä ja liikennevirtoja. Selvitykset on tehty osana laadittavana olevaa Mörkökorven jätteenkäsittelykeskuksen yleissuunnitelmaa, joka on keskeinen hankkeen ympäristölupahakemukseen liitettävä asiakirja.

2 Yhtiö arvioi, että yhdyskuntajätteeltä vuonna 2016 vaadittavaan 70 %:n hyödyntämistavoitteeseen voi päästä vain jätteitä polttamalla. Jätteenkäsittelyn perusvaihtoehtoina Mustankorkea Oy pitää seuraavia: 1. Jätteen massapoltto Jyväskylän Rauhalahden voimalan yhteydessä 2. Jätteen massapoltto muualla kuin Jyväskylässä 3. REF-kierrätyspolttoaineen valmistaminen jätteestä. Mustankorkea Oy:n arvion mukaan jätteenkäsittely tulee tapahtumaan massapolttona (VE1 tai VE2) eikä yhtiö pidä REF-kierrätyspolttoaineen valmistamista (VE 3) todennäköisenä vaihtoehtona. Jätteen poltto tulisi alkamaan viimeistään vuonna 2016, mutta toiminta Mörkökorvessa käynnistyisi todennäköisesti vasta noin vuonna Liikennemäärät Liikenteen yleinen kasvu Mörkökorven jätteenkäsittelykeskus vaikuttaisi lähialueiden teiden liikennemääriin eniten valtatiellä 9 ja seututiellä 640 (Saviontie). Vt:n 9 vuoden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä KVL on vuonna 2006 ollut Metsolahden liittymän (vt 9/st 640) länsipuolella noin 8500 ja itäpuolella runsaat 9000 ajon./vrk sekä Saviontiellä noin 1100 ajon./vrk. Raskaan liikenteen osuus on ollut 9- tiellä 10 %:n tasoa ja Saviontiellä 4-5 %. Liikenteen odotetaan lisääntyvään Keski-Suomen valtateillä vuodesta 2006 vuoteen 2020 mennessä noin 25 % ja seututeillä 24 %. Vuodesta 2006 vuoteen 2040 valtatieliikenteen kasvu on 43 % ja seututeiden 40 %. (Tieliikenne-ennuste Tiehallinto. Tulevaisuuden näkymiä 3/2007). Jäteliikenne Jätteenkäsittelykeskuksen synnyttämän liikenteen määrä riippuu laitoksen sijainnin ohella valittavasta jätteiden käsittelytavasta (eli valinnasta aiemmin mainittujen vaihtoehtojen 1, 2 ja 3 välillä). Liikennemäärätiedoissa on kyse vuoden keskimääräisestä arkipäivän liikenteestä (KAVL), sillä jätekuljetuksia ei ajeta viikonloppuisin. Luvut kuvaavat tien poikkileikkausliikennettä; yksi laitoksella käyvä jäteajoneuvo kasvattaa liikennemäärää kaksi yksikköä. Määrätiedoissa ovat mukana kaikki laitokselle jätettä tuovat ajoneuvot, joista noin kolmannes on henkilö- ja pakettiautoja. Raskasta liikennettä aiheutuu varsinaisten jäteautojen ( pakkari autojen) lisäksi mm. teollisuuden ja rakennustoiminnan jätekuljetuksista. Seuraavassa taulukossa ja kuvassa on esitetty arviot vaihtoehdossa 1 (jätteen massapoltto Rauhalahdessa) syntyvien jätekuljetusten määristä Mörkökorpeen, Mustankorkealle (Ronsuntaipaleentie) ja Rauhalahteen johtavilla teillä.

3 VE 1. Ajoneuvomäärät (ajoneuvoja/vrk) VT 9 Metsolahdesta länteen VT 9 Metsolahdesta itään Saviontie 640 Laukaan suunnasta Mustankorkean Ronsuntaipaleentie Rauhalahteen Jätteen massapolttoon Rauhalahdessa perustuvan toimintamallin (VE 1) synnyttämät jätekuljetukset Mörkökorven, Mustankorkean ja Rauhalahden lähialueiden tiestöllä, ennuste (KAVL) vuosille 2015, 2025, 2040 ja Mustankorkea Oy, helmikuu Kuvasta havaitaan, että jäteliikenne tulisi Rauhalahden massapolttovaihtoehdossa kaikilla teillä jäämään selvästi pienemmäksi kuin nykyinen jäteliikenteen määrä Ronsuntaipaleentiellä. Valtatiellä 9 tulisi Metsolahden länsipuolella olemaan laitoksen käynnistyessä jäteliikennettä noin 200 ajon/vrk, mistä se kasvaisi vuoteen 2040 mennessä tasolle 285 ja vuoteen 2060 mennessä tasolle 335 ajon./vrk. Metsolahden liittymän itäpuolinen jäteliikenne asettuisi tarkastelujaksolla välille ajon./vrk. Saviontiellä tulisi VE:ssa 1 jätekeskuksesta Laukaan suuntaan (pohjoiseen) olemaan toiminnan käynnistyessä jäteliikennettä 15 ajon./vrk, mikä määrä nousisi 20 vuoteen 2060 mennessä. Jätekeskuksen ja Metsolahden liittymän välisellä Saviontien osuudella vastaavat määrät olisivat 230 ja 295 ajon./vrk. Seuraavassa taulukossa ja kuvassa on esitetty vaihtoehdossa 2 syntyvät liikennemäärät, joiden voidaan havaita olevan hiukan VE:n 1 määriä korkeammat (Rauhalahden yhteyttä lukuun ottamatta).

4 VE 2. Ajoneuvomäärät (ajoneuvoja/vrk) VT 9 Metsolahdesta länteen VT 9 Metsolahdesta itään Saviontie 640 Laukaan suunnasta Mustankorkean Ronsuntaipaleentie Jätteen massapolttoon muualla kuin Jyväskylässä perustuvan toimintamallin (VE 2) synnyttämät jätekuljetukset Mörkökorven ja Mustankorkean lähialueiden tiestöllä, ennuste (KAVL) vuosille 2015, 2025, 2040 ja Mustankorkea Oy, helmikuu REF-kierrätyspolttoaineen valmistukseen perustuvat VE:n 3 liikennemäärät selviävät seuraavasta taulukosta ja kuvasta. Ne ovat Saviontiellä ja valtatiellä 9 Lievestuoreen suuntaan muuten samat kuin VE:ssa 2, mutta Jyväskylän suuntaan tulisi olemaan selvästi enemmän jätekuljetuksia kuin toisissa vaihtoehdoissa. Ajoneuvomäärät (ajoneuvoja/vrk) VT 9 Metsolahdesta länteen VT 9 Metsolahdesta itään Saviontie 640 Laukaan suunnasta Mustankorkean Ronsuntaipaleentie

5 REF-kierrätyspolttoaineen valmistukseen Mörkökorvessa perustuvan toimintamallin (VE 3) synnyttämät jätekuljetukset Mörkökorven ja Mustankorkean lähialueiden tiestöllä, ennuste (KAVL) vuosille 2015, 2025, 2040 ja Mustankorkea Oy, helmikuu Vaikutukset liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen sekä ympäristöön Arvioitaessa jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen sekä ympäristöön on olennaista verrata laitoksen synnyttämää liikennettä tarkasteltavien väylien muuhun liikenteeseen ja sen kehitykseen. Vaikutusten arvioinnissa on oletettu, että valittava jätteen käsittelytapa tulee olemaan massapoltto (VE1 tai VE2). Valtatiellä 9 jätekuljetukset keskittyvät Metsolahden liittymän itäpuolelle. Laitoksen käynnistymisen (minkä Mustankorkea arvioi tapahtuvan todennäköisimmin noin v. 2020) jälkeisessä tilanteessa jätekuljetukset muodostaisivat vajaan 2 %:n osuuden tämän tiejakson arkipäiväliikenteestä, kun vastaava osuus liittymän itäpuolella olisi noin 0,2 %. Seututiellä 640 vastaava jäteliikenteen osuus olisi laitoksen eteläpuolella noin 15 % ja pohjoispuolella 1 %. Voidaan arvioida, että valtatiellä 9 ja seututiellä 640 lisääntyvä jäteliikenne vaikuttaisi pienessä määrin Metsolahden liittymän toimivuutta heikentävästi. Samaten jätekuljetusautot (etenkin raskas liikenne) alentaisivat hiukan liikenteen sujuvuutta Metsolahden itäpuolisella mäkisellä valtatieosuudella, jolta ohituskaistat toistaiseksi puuttuvat. Jätekuljetusten suhteellisen pienestä osuudesta johtuen valtatien 9 ja sen liittymien (toimivuuden ja turvallisuuden) parantamistarpeen ei voi kuitenkaan sanoa aiheutuvan jätteenkäsittelykeskuksen sijoittumisesta Mörkökorpeen, vaan lähinnä tien nykyisen liikenteen määrästä ja sen yleisestä kasvusta. Myös melunsuojaustarpeet ovat valtatien 9 nykyisistä liikennemääristä ja niiden yleisestä kasvusta aiheutuvia. Saviontiellä jäteliikenne muodostaa suhteellisen suuren (n.15 %) osan Metsolahden liittymän ja jätekeskuksen välisestä liikenteestä, mutta on keskuksen pohjoispuolella (Laukaan suunnalla) jok-

6 seenkin vähäinen (n. 1 %). Jätekuljetukset eivät aiheuta tiejaksolla varsinaisia toiminnallisia ongelmia, vaikka Vuonteen kapea (käytännössä yksikaistainen) silta haittaakin jossain määrin liikenteen sujuvuutta. Jätekuljetuksista aiheutuvat turvallisuusriskit ovat liikennemäärien perusteella suhteellisen vähäisiä, vaikka monet Savion ja Vuonteen kylien asukkaat kokevatkin liikenneturvallisuuden vaarantuvan. Laukaan suunnalla olisivat Saviontien jätekuljetusten vaikutukset liikennemeluun jokseenkin vähäisiä. Jätekeskuksen eteläpuolella laitoksesta aiheutuva liikennemäärien suhteellinen osuus on selvästi suurempi, mutta tällä osuudella ei ole häiriintyviä toimintoja. Jätekuljetukset tulevat ajoittumaan normaalisti välille 7-18, joten ilta- ja yöajan häiriöiltä vältytään. Laitoksen rakentaminen tulee synnyttämään jossain määrin liikennettä ja siihen liittyviä haittoja. Vaikutukset lienevät samantyyppisiä kuin muissa vastaavissa runsaasti maarakentamista ja siihen liittyviä kuljetuksia sisältävissä hankkeissa. Toteuttamisen on Mustankorkea Oy:n mukaan tarkoitus tapahtua pitkän ajan kuluessa, mikä lieventää syntyviä häiriöitä. Liikenteellisiä kehittämistarpeita Tarkasteluun sisältyneillä liikenneväylillä on huomattavia jäteliikenteestä riippumattomia kehittämistarpeita. Näistä suurimmat liittyvät valtatiellä 9 Vaajakosken tiejaksoon, jonka parantaminen edellyttää nykyisen moottoritien jatkamista Kanavuoreen. Myös tämän itäpuolisella 9-tieosuudella tarvitaan huomattavia parantamistoimenpiteitä, jotta se pystyy jatkossa palvelemaan sujuvana ja turvallisena Keski-Suomea ja Pohjois-Savoa yhdistävänä runkotietasoisena yhteytenä. Tien merkittävän parantamisen tarve on otettu huomioon vahvistettavana olevassa maakuntakaavassa. Seututiellä 640 (Saviontiellä) tulisi parantaa kevyen liikenteen olosuhteita ja uusia Vuonteen kapea silta osana Keitele-Päijänne kanavareitin siltojen korottamista. Nämä parantamistarpeet eivät kuitenkaan aiheudu jätteenkäsittelylaitoksen sijoittumisesta Mörkökorpeen. Johtopäätökset Tehtyjen tarkennettujen laskelmien mukaan laitoksen jätekuljetusten määrä jäisi kaikissa kolmessa vaihtoehdossa alhaisemmaksi kuin ennen on oletettu. Tuloksien perusteella ei ole näin tarvetta muuttaa aiempaa arviota, jonka mukaan Mörkökorpi (kuten myös Seivässuo ja Vahtivuori) olisi liikenteellisesti sopiva ja mahdollinen jätteenkäsittelykeskuksen sijoituspaikaksi

7 LÄHDELUETTELO K. Vihanti. Jätteenkuljetusten muuttuva toimintaympäristö Keski-Suomen tiepiirin alueella. TTY Keski-Suomen tiepiiri. Jätteenkäsittelykeskuksen liikenteelliset vaikutukset ja mahdolliset investointitarpeet. Neuvottelu Mustankorkea Oy. Jätteenkäsittelykeskuksen jäte-, kävijä- ja liikenne-ennusteet, Mörkökorven jätteenkäsittelykeskuksen yleissuunnitelma (keskeneräinen, helmikuu 2008). Mustankorkea Oy. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus RIL Liikenne ja väylät II Tasoliittymät. Tiehallinnon verkkojulkaisu 2001 Tiehallinnon internet-sivujen liikennemääräkartat (elokuu 2007) Tiehallinto. Tieliikenne-ennuste Tiehallinnon internet-sivujen liikenneonnettomuustiedot (elokuu 2007) Tiehallinnon liikenneonnettomuusrekisteri Tiehallinto. Valtatien 4 parantaminen välillä Oravasaari-Kanavuori, Tiesuunnitelma. Liikenteelliset tarkastelut 2003