Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Transkriptio

1 Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu

2 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena 28 (26) kuntaa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitot yhdistyivät vaihemaakuntakaavan teemat: Alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Kilpailukyvyn vahvistaminen Kylien ja muun hajarakentamisen ohjaaminen Kaupan palveluverkko osaksi alue- ja yhdyskuntarakennetta v. 2009: v. 2035: väestö n. 1,5 milj. n. 2 milj. työpaikat n n. 1 milj. n n. 1 milj.

3 Asumisen hajautuminen Uudellamaalla 3

4 Helsingin seudun VAT-erityistavoitteet 4 Alueidenkäytössä tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Alueidenkäytön suunnittelulla tuetaan olemassa olevaa kyläverkostoa ohjaamalla rakentamista kylien yhteyteen.

5 5 Asumisen hajautuminen Uudellamaalla Hajautuminen yksittäisten rakennuslupien kautta on paikallista, mutta ilmiönä ja vaikutuksiltaan maakunnallisesti merkittävää 11 % uusmaalaisista asuu asemakaava-alueen ulkopuolella Hajautuminen jatkuu ja kiihtyy, tällä hetkellä 13 % väestönkasvusta: Määrällisesti eniten Keski-Uudellamaalla (vuosittain asukasta muuttaa asemakaava-alueen ulkopuolelle, eli 23 % väestönkasvusta, joidenkin kuntien kasvusta jopa yli puolet) Suhteellisesti voimakkaimmin Itä- Uudellamaalla (33 % kasvusta asemakaavaalueen ulkopuolelle)

6 Asemakaava-alueen ulkopuolinen rakentaminen 6 Kylien (maakuntakaavoissa nyt 140 kpl) ja muun hajarakentamisen vertailua ei eroja liikkumisen päästöissä tai joukkoliikennepalveluissa kylät eivät ole muuta haja-asutusta tiiviimmin asuttuja vain joka viidennessä kylässä kauppa Kuitenkin: kyliin rakentamisella on merkitystä mm. kunnallisten palveluiden järjestämisen kannalta kyliin rakentaminen säilyttää pellot ja metsät sekä maisemaa ehjinä kokonaisuuksina

7 7 Liikkuminen haja-asutusalueilla Asuinalueen sijainti Koko Uusimaa CO2/ g/as/arkivrk Asemakaava-alue 2391 Asemakaava-alueen ulkopuolinen alue 3460 Kyläalue 2 km säde Kaikki kylät 3479 Asemakaava-alueen kylät 2754 kaikki kylät ja muu hajaasutus ovat käytännössä UZ autovyöhykettä joukkoliikenne satunnaista (20 as/ha vain joissain taajamissa) CO 2 päästöt asemakaavaalueen ulkopuolella kolmanneksen suuremmat kaikki matkat kolmanneksen pidemmät

8 Kylät ja 20 as/ha... 8

9 Kaavaratkaisu: Maakuntakaavan perusrakenne 2035 Maakunnalla on vahva ydin, selkeät kasvuvyöhykkeet ja rakennetta täydentävät monipuoliset keskukset. Taajama- ja työpaikka-alueet Raideliikenteeseen tukeutuvat uudet taajama-alueet Taajama- ja työpaikka-alueiden reservialueet Maakunnallisesti merkittävät kylät (89 kpl) Metropolin ydinalue (pk-seutu ja kasvukäytävät) Kuntakeskukset/vahvat kuntakeskukset, seutukeskukset

10 Kaavaratkaisu: Asumisen ohjaaminen Koko maakuntakaava-alueelle asumista ohjaava kehittämissuositus: Ympärivuotista asumista on ohjattava ensisijaisesti maakuntakaavan taajamatoimintojen alueelle, tiivistettäviä alueita painottaen. Taajamatoimintojen ulkopuolelle suuntautuvaa asumista on ohjattava suunnitelmallisesti kyliin.

11 11 Kaavaratkaisu: Valkoiset alueet Suunnittelumääräys Helsingin seudun 14 kunnan alueella, jossa ohjaamisen tarve VAT-erityistavoitteiden mukaan suurin. Kehittämissuositus 14 muun kunnan alueella. Alueelle suuntautuvaa asuinja työpaikkarakentamista on ohjattava taajamatoimintojen alueille ja kyliin.

12 Kaavaratkaisu: Kylät 12 Maakunnallisen kylän perusperiaatteet: Kylä on tunnistettavasti kasvupainealuetta ja sillä on edellytykset kasvaa jatkossakin Kylä voi sijaita taajaman lievealueella vain perustellusta syystä (esim. silloin, kun lievealue ei ole ensisijaisella kasvusuunnalla) Kylässä on pääsääntöisesti - 14 kunnan alueella vähintään 300 asukasta - muualla maakunnassa vähintään 150 asukasta - maakunnan reuna-alueella ja saaristossa voi harkinnan perusteella riittää pienempi asukasmäärä Kaavamerkintä

13 Kaavaratkaisu: Kylät 13 Maakunnallisesti merkittäviin kyliin tavoitellaan voimakkaampaa väestönkasvua, kun muissa kylissä kasvu on maltillisempaa. Maakuntakaavalla ohjataan vain maakunnallisten kylien suunnittelua, ei kylien muuta toimintaa tai kehittämistä, eikä yhteiskunnallisia tai muita tukia Ei ELYn joukkoliikennesuunnittelua, painopisteen tulee olla taajamissa Ei vesihuoltoavustuksia, niissä eri syistä johtuvaa tarveharkintaa Ei kouluverkkoa, se on kunnan päätösvallassa

14 Kaavaratkaisu: Kylät (suunnittelumääräys) 14 Kylän sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tavoitteena on ympäröivää haja-asutusaluetta tiiviimpi rakentaminen. Kylän suunnittelussa on otettava huomioon liikenteen ja vesihuollon järjestäminen, ekologiset yhteydet sekä kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet.

15 Kaavaratkaisu: Maakunnan kyläverkko (89 kohdetta) Maakunnallisesti merkittäviin kyliin tavoitellaan muita kyliä voimakkaampaa väestönkasvua. Vähäisempi kasvu paikallisesti merkittäviin kyliin, joiden suunnittelusta päättää kunta. 15

16 Maakuntakaava hajarakentamisen ohjaamisessa? Maakuntakaavassa ei ole mahdollisuutta määritellä suunnittelutarvealueita. Helsingin seudulla kaikki asemakaava-alueiden ulkopuoliset alueet ovat jo usein suunnittelutarvealueita. Mutta miten haitallinen yhdyskuntakehitys (MRL 137 ) perustellaan? Haittaa kaavoitukselle aiheutuu lähinnä taajamien lievealueilla. Maakuntakaava ei ohjaa asuntojen käyttötarkoitusmuutoksia tai poikkeamispäätöksiä. Rakennusluvalla ohjataan mm. rakennuksen sijoittumista rakennuspaikalla, ei rakennuspaikan sijaintia yhdyskuntarakenteessa. 16 Maakuntakaava on ohjeena alueilla, joissa ei ole muuta kaavaa ja yleiskaavaa muutettaessa Maakuntakaavan määräyksellä ei voida oikeudellisesti sitovalla tavalla vaikuttaa yksittäiseen lupaharkintaan, mutta kunta voi halutessaan hyödyntää sitä tausta-aineistona päätöksenteossa.

17 Lisätietoja