LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA

Transkriptio

1 Päijät-Hämeen liitto PL LAHTI LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA Päijät-Hämeen Yrittäjät painottaa lausunnossaan elinkeinoelämän näkökulmaa, mihin maakuntakaavaehdotuksessa on kiinnitetty sisältövaatimusten ja kaavatyölle asetettujen tavoitteiden mukaisesti aiempaa enemmän huomioita. MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSEN TAAJAMA-ALUEET Maakuntakaavaehdotuksen lähtökohtana oleva tavoitteellinen keskusverkko perustuu monikeskusmalliin, jossa myös maakunnan pienempien keskusten sekä kylien elinvoima pyritään huomioimaan kaavoituksessa. Monikeskusvaihtoehto tukee yrittäjyyden mahdollisuuksia sekä taajamissa että maaseutuympäristössä. Maakuntakaavaehdotuksessa Lahti on määritelty maakuntakeskukseksi ja seutukeskuksiksi on luokiteltu Heinola, Hollola ja Orimattila. Kuntakeskuksia on 7 ja ala-/aluekeskuksia 19 mukaan lukien Hennan ja Nostavan alueet. Keskusverkko ja keskustatoimintojen alueet on maakuntakaavassa määritelty sekä nykyiset että tulevat kehittämismahdollisuudet huomioon ottaen. Erityisesti Hennan sekä Hollolan kirkonkylän-pyhäniemen alueiden kehittyminen asumisen ja palveluiden aluekeskuksina on toivottavaa. Radanvarren kehittämiskohteista Henna, Hennala-Sopenkorven alue, Lahden asemanseutu sekä Nastolan radanvarsi kehittyvät asumisen ehdoilla. Nostavan aluekeskuksen osalta maakuntakaavaehdotus yhdistää alueelle asumista ja yritystoimintaa. Lahden eteläisen kehätien toteutuessa Nostavan alueen vetovoima on yritystoiminnan kannalta erinomainen. Uuden logistiikka-alueen (LM 1) kehittyminen tulisikin ottaa Nostavan alueen päätavoitteeksi. Logistiikka-alueen välittömässä läheisyydessä radan eteläpuolella maankäytössä tulisi priorisoida teollisuus ja työpaikkaalueet asumiselle merkittyjen alueiden sijaan. Asutuksen läheisyys voi vaikuttaa haitallisesti yritysten halukkuuteen ja mahdollisuuksiin sijoittaa esim. ympäristöluvan varaista toimintaa Nostavan alueelle. Panostamalla yritystoiminnan mahdollisuuksiin Nostavaa on mahdollista kehittää raide- ja tieliikenteen solmukohtana kilpailukykyiseksi yritystoiminnan alueeksi maakunnassa. Maakuntakaavassa kylien rooliin sekä kehittämismahdollisuuksiin on kiinnitetty erityishuomiota. Kylät voivat mm. tulevaisuuden joustavien etätyöskentelymenetelmien avulla tarjota nykyisille kesäasukkaille enemmän ympärivuotisen asumisen mahdollisuuksia joita tulee sekä kaavoituksellisesti että muilla toimenpiteillä tukea. Lähikeskuskylien kohdemerkinnän muuttaminen yleispiirteisemmäksi kohdemerkinnäksi antaa laajemmin mahdollisuuksia kylien kehittämiseen tulevaisuudessa. Maaseutu- ja haja-asutuskylien osalta tiiviimpää kylärakennetta tarkoittava merkintä on riittävä.

2 KAUPAN RAKENNE Maakuntakaavassa keskusta-alueille on määritelty vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlasketut enimmäiskerrosalat. Lahden maakuntakeskuksen ja Heinolan seutukeskuksen osalta enimmäiskerrosalaa ei ole määritelty. Orimattilan seutukeskuksen osalta enimmäiskerrosalaksi on määritelty kerrosneliömetriä ja Hollolan seutukeskuksen osalta kerrosneliömetriä. Orimattila on seudullinen keskus, missä kaupallisten palveluiden tarve kasvaa mm. Hennan alueen kasvun sekä lähikunnista Orimattilan keskustaan suuntautuvan asioinnin takia. Orimattilan osalta vähittäiskaupan yhteenlaskettu enimmäiskerrosala tulisi asettaa Hollolan tasolle. Erikoiskaupalle on maakuntakaavassa määritelty kaupunkialueiden osalta seudullisesti merkittävän erikoiskaupan alarajat. Lahden, Hollolan ja Nastolan alarajaksi on määritetty / kerrosneliömetriä ja esimerkiksi Asikkalan sekä Orimattilan taajamaalueella / kerrosneliötä. Orimattilan seutukeskus palvelee Heinolan tavoin asiakkaita yli oman ostovoimansa ja seudullisesti merkittävän erikoiskaupan alarajan asettaminen Asikkalan kuntakeskuksen tasolle ei ole perusteltua. Orimattilan kaupunkialueella tulisi noudattaa Heinolan kanssa yhtenevää alarajamitoitusta eli / kerrosneliömetriä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden alueita ja yksittäisiä suuryksiköitä (kohdemerkintä km) lisätään jonkin verran maakuntakaavassa palvelemaan Päijät-Hämeen omaa sekä ulkoa tulevaa ostovoimaa. Vähittäiskaupan kehittämisen kohdealue merkinnän käyttöönotto maakuntakaavassa mahdollistaa tarvittavien kaupan suuryksiköiden sijoittumisen nykyistä joustavammin. Merkintä mahdollistaa suuryksiköiden sijoittamisen asiakaslähtöisesti myös keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella mm. Lahden eteläisen kehätien sekä Hennan alueelle. YRITYSTOIMINNAN ALUEET MAAKUNTAKAAVASSA Maakuntakaavaluonnoksesta vuonna 2012 antamassamme lausunnossa totesimme, että maakuntakaavan valmistelussa tulee pystyä osoittamaan aluevarauksia yritystoimintaan riittävästi siten, että yritykset voivat sijoittua ja toimia kilpailukykyisesti ilman pohjaveden suojelun edellyttämiä toiminnanrajoituksia tai lisäkustannuksia. Pohjavesien vaikutuksia yritysten toiminta-alueella on ehdotusvaiheessa osana maakuntakaavatyötä arvioitu luonnosvaihetta laajemmin. Myönteistä on, että pohjavesialueita koskevien suunnittelumääräysten sanamuodot ovat aiempaa lievemmät. Elinkeinoelämän suuret keskittymät ovat Päijät-Hämeen kilpailukyvyn kannalta avainasemassa ja niin pienimuotoiselle kuin laajemmallekin yritystoiminnalle on maakuntakaavassa löydetty uusia toimipaikkoja. Maakuntakaavaehdotuksessa palvelujen alueiden, työpaikka-alueiden sekä teollisuus- ja varastoalueiden sijainteja on tarkasteltu maakuntakaavatyön yhteydessä luonnosvaihetta kattavammin. Pohjavedet ja yritystoiminta Pohjavesiin liittyvästä selvitystyöstä huolimatta maakuntakaavassa on edelleen puutteena teollisuudelle tarkoitettujen toimipaikkojen vähäinen määrä: uusia teollisuudelle varattuja alueita on viisi kappaletta. Teollisuusyritysten nykyisten toimipaikkojen

3 toimintaedellytykset pohjavesialueella on turvattava ja Päijät-Hämeessä tulisi etsiä lisää uusia pohjavesialueiden ulkopuolelle sijoittuvia yritysalueita. Tarvetta korostaa se, että maakuntakaavaehdotuksessa aiemmin teolliselle toiminnalle varattuja T-merkintäalueita on pohjaveden vuoksi muutettu työpaikka-alueiksi (TP) muun muassa Heinolassa. Työpaikka-alueet sekä teollisuus- ja varasto-alueet Työpaikka-aluemerkintä mahdollistaa vain ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden toiminnan alueella. Tämän takia alueen luokituksen muuttaminen teollisuusalueesta työpaikka-alueeksi heikentää teollisuuden toimintaedellytyksiä alueella. Orimattilan Sampolassa riskinä on, että teollisuus- ja varastoaluemerkinnän muuttaminen vaikeuttaa pohjavesialueelle jo aiemmin sijoittuneiden teollisuusyritysten toimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa, mikäli kaavoitusratkaisut vaikuttavat esim. ympäristöluvallisen teollisuustoiminnan ehtoihin. Heinolassa Suokannaksen työpaikka-alue (TP 3) sekä Hevossaaren työpaikka-alue (TP 32) olivat aiemmin teollisuusalueita. Kumpikaan alueista ei suurimmaksi osaksi sijoitu pohjavesialueelle, joten niiden merkinnän muuttaminen työpaikka-alueeksi ei ole tästä syystä perusteltua. Ilman Suokannaksen ja Hevossaaren alueita ainoiksi teollisuusalueiksi Heinolassa jäävät Vierumäen moottoritieliittymän alue ja Rautsalon-Sahaniemen alueet. Maakuntakaavaehdotukseen on lisätty uusia teollisuusalueita tai jo olemassa olevien yritysalueiden luokitusta on muutettu työpaikka-alueesta (TP) teollisuus- ja varastoalueiksi, mikä on maakunnan kilpailukyvyn kannalta keskeistä Vierumäellä Heikkimäen teollisuusalue on muutettu työpaikka-alueesta teollisuusalueeksi, mikä on toivottu muutos. Heikkimäen alueen osalta myös teollisuusalueen laajentamista moottoritien myötäisesti pohjoisen suuntaan olisi harkittava. Pohjavesialueiden ulkopuolella sijaitseva ja hyvien logististen yhteyksien Lusin työpaikka-alue olisi perusteltua muuttaa maakuntakaavassa teollisuusalueeksi (T). Sallivampi merkintä mahdollistaisi Lusin alueen tehokkaamman hyödyntämisen yritystoiminnalle. Logistiikka-alueet Nostavan uuden logistiikka-alueen (LM 1) yhteyteen on maakuntakaavaehdotuksessa varattu työpaikka-alue (TP 5) tukemaan alueen yritystoiminnan kehittämistä. Nostava tarjoaa raide- ja tieliikenteen solmukohtana yrityksille houkuttelevan yhdistettyjen kuljetusten toiminta-alueen, mikä edistää Päijät-Hämeen mahdollisuuksia kilpailla yritysten sijoittumisesta muiden Etelä-Suomen alueiden kanssa. Jos alueella ei hyödynnetä täysin tarjolla olevia kehittymismahdollisuuksia, on Päijät-Hämeellä uhkana menettää kilpailuetua logistiikkatoimintojen osalta. Koska pohjavesialueet eivät rajoita toimintojen sijoittamista Nostavalla, olisi perusteltua harkita teollisuusaluemerkinnän käyttämistä koko Nostavan-Herralan alueella myös osassa maakuntakaavaehdotuksessa asumiselle varatuista alueista. Asumisen sijoittuminen alueelle heikentää sen houkuttelevuutta etenkin yrityksissä, jotka ovat ympäristölupavelvollisia tai Seveso-direktiivin piirissä. Yritykset arvioivat riskiä, jonka

4 sijoittuminen valitusalttiille alueelle aiheuttaisi, sillä asumiselle varattujen alueiden läheisyys luo yritysten sijoittumiselle sekä toiminnalle epävarmuutta. Nostavan maankäyttöä tulisi harkita uudelleen painottaen yritystoiminnan näkökulmaa. Yritystoiminnan aiheuttama liikenne tai mahdolliset meluhaitat eivät edistä myöskään asumismukavuutta. KEHITTÄMISEN KOHDEALUEET Hennan alue Hennan alue on maakuntakaavassa esillä kehittämisen kohdealueena ja alueelle on lainvoimainen asemakaava. Hennan alueen kehittymisen kannalta on tärkeää, että asumisen ja palveluiden toteutuminen etenevät yhtäaikaisesti. Hennaan on varattu merkintä yhdelle vähittäiskaupan suuryksikölle, jonka toteutuminen on sidottu ympäröivien taajamatoimintojen sekä työpaikka-alueiden toteutumiseen. Hennan alueen vähittäiskaupan suuryksikkö palvelee tulevaisuudessa alueen asukkaita ja on siksi perusteltavissa yhdessä tavanomaista tiukempien suunnittelumääräyksen ehtojen kanssa. Lahden eteläinen kehätie - valtatie 12 Kehätien rakentaminen mahdollistaa uusien yritysalueiden toteuttamisen Riihimäentien, Nostavan-Herralan sekä Kujalan alueelle. Lisäksi Hennalan alueelta vapautuu toimitilaa ja tontteja sekä asumiselle että yritystoiminnalle. Kehätien varren kehittämisen kohdealueet on Nostava-Herralaa lukuun ottamatta merkitty maakuntakaavaan järkevästi. Nostava- Herralan osalta korostamme jo edellä esiin tuotua, yritystoimintaa painottava ratkaisua. LIIKENNE MAAKUNTAKAAVASSA Liikenteelliset ratkaisut vaikuttavat merkittävästi Päijät-Hämeen alueen kilpailukykyyn ja vetovoimaan niin elinkeinoelämän kuin asumisen näkökulmasta. Lahden eteläisen kehätien toteuttaminen on koko maakunnan kannalta tärkein toimenpide ja se mahdollistaa uusien elinkeinoelämän alueiden syntymisen lisäksi myös liikenneturvallisuuden sekä liikenteen sujuvuuden parantamisen. Eteläisen kehätien toteuttamisen hitaus on muodostunut pullonkaulaksi, joka estää muiden maankäyttöhankkeiden toteuttamisen Lahden alueella. Liikenteen ratkaisut maakuntakaavassa on tehty pitkälti nykyisten linjausten perusteella. Ratavaraus Heinolasta Mikkeliin on syytä säilyttää osana maakuntakaava, sillä rautatieyhteyden toteuttaminen suoraan Savon radalle tarjoaisi uusia logistisia mahdollisuuksia monille eri toimialoille. Rautateiden lähiliikenteen kehittämisen mahdollistavat uudet asemanpaikkavaraukset Nostavalle, Okeroisiin, Hennalaan ja Karistoon turvaavat mahdollisuuden kehittää rautatielähiliikennettä tulevaisuudessa. Valtatie 12:n kehittäminen on tärkeää niin Päijät-Hämeen, Kymen kuin Pirkanmaan kannalta. Sujuva Länsi-Itä suuntainen yhteys palvelee laajasti elinkeinoelämän tarpeita usean maakunnan alueella. Valtatien 12 sujuvuudessa on ongelmia myös muiden maakuntien alueella, mutta Lahden ja Nastolan sekä Kymen puolella Iitin osalta tilanne on kriittisin. Valtatie 12 linjausvaihtoehtoja on maakuntakaavaan tarkastelun pohjalta

5 Nastolaan tehty kaksi eri linjausta, jotka ovat yhteensopivia Kymenlaakson maakuntakaavan kanssa. Molemmat vaihtoehdot ovat perusteltuja. Valtatie 24 on maakuntakaavassa osoitettu merkittävästi parannettavaksi tieosuudeksi. Tie on maantiekuljetusten kannalta tärkeä ja mm. Äänekosken uuden sellutehtaan myötä sen logistinen merkitys kasvanee entisestään. Valtatie 24 on Asikkalan ja Padasjoen asukkaiden ja elinkeinoelämän kannalta ensiarvoisen tärkeä tieyhteys ja sen sujuvuuteen ja turvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kalliolan linjaus valtatie 24:n osalta helpottaa toteutuessaan tiellä liikennöintiä ja nopeuttaa matka-aikoja etenkin ruuhkaaikoina. Myös Vesivehmaan yhteystarvemerkintä tukee valtatie 24:n kehittämistä. Kantatie 46 Heinolasta Kouvolaan ja kantatie 54 Lahdesta Riihimäen suuntaan ovat Päijät- Hämeessä tärkeitä tieyhteyksiä. Kantatie 46 on erityisesti elinkeinoelämän logistiikan kannalta tärkeä väylä, mutta sen palvelutaso ei tällä hetkellä ole tarpeeksi hyvä. Kantatie 46:n kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota, koska tie ei ole liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kannalta riittävällä tasolla. Kantatie 54:n merkitys tulee Lahden eteläisen kehätien toteuttamisen myötä kasvamaan ja esitys tien muuttamisesta valtatieksi on kannatettava. Kantatie 54 on jo nykyisin elinkeinoelämän kuljetuksille tärkeä, mutta kehätien myötä liikennemäärän voi arvioida lisääntyvän niin merkittävästi, että palvelutason tulee vastata valtatieluokitusta. LUONNONVAROJEN KÄYTTÖ Tuulivoima-alueet Tuulivoima-alueiden varauksia on maakuntakaavan luonnoksessa usean kunnan alueella. Tuulivoima-alueilla on merkittävää vaikutusta loma-asumiseen, matkailuun sekä yritysten energian saantiin ja nämä eri näkökulmat tulee huomioida tapauskohtaisesti ja tarkasti. Myös tuulivoima-alueiden tuotanto-olosuhteiden tulee olla riittävän hyvät energian tuotannolle. Tuulivoiman hyödyntämisessä on Päijät-Hämeen alueella käytettävä harkintaa, jossa pohditaan tuotannon mahdollisten hyöty- ja haittavaikutusten välistä suhdetta. Tuulivoima-aluevarauksia on maakuntakaavaehdotuksessa luonnosvaihetta vähemmän, mutta mm. tuulivoiman tuotantotukeen tehtävien leikkausten takia laajojen tuulivoimapuistojen toteuttaminen on aiempaa epätodennäköisempää. Luonnonvaralogistiikan alueet Luonnonvaralogistiikan merkitys voi tulevaisuudessa olla suurikin, koska energiaomavaraisuuteen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota, mikä edesauttaa toimialan kehittymistä. Metsäenergiaterminaalit mahdollistavat energiapuun tehokkaamman hyötykäytön sekä helpottavat alan yritysten logistiikkaa. Luonnonvaralogistiikan kehittämisalueita on maakuntakaavaan merkitty mm. Padasjoelle sekä Viljaniemen, Nostava-Herralan ja Lusin alueelle. Maakuntakaavassa on järkevää mahdollistaa toimialan kehittymiselle mahdollisimman monta vaihtoehtoista sijoittumispaikkaa, jolloin toiminta sijoittuu omaehtoisesti logistiikan ja materiaalivirtojen kannalta järkevästi.

6 MAASEUTU, VIRKISTYS, MATKAILU JA LOMA-ASUMINEN Maaseudun elinvoimaisuus on ratkaisevassa asemassa keskustojen ulkopuolella harjoitettavan yritystoiminnan sekä loma-asumisen edellytysten turvaamisessa. Maakuntakaavaehdotuksen linjaukset perustuva monikeskusmalliin, joka mahdollistaa elävän maaseutuympäristön olemassa olon Päijät-Hämeen alueella. Vaihtoehto turvaa peruspalvelut sekä yritystoiminnan, loma-asumisen, virkistymisen ja matkailun toimintaedellytykset koko maakunnan alueella. Matkailun osalta Päijät-Hämeen Yrittäjät painottaa elinkeinotoiminnan edellytysten turvaamisesta luonnonvaroja hyödyntäen. Matkailuliiketoiminnan tulee olla mahdollista hyödyntää luonnonympäristön tarjoamia mahdollisuuksia kuten yleiseen virkistykseen kaavoitettavia alueita palveluissaan. Loma-asumisen ympärivuotisuutta tulee edesauttaa parantamaan pienten keskusten palveluiden käyttöä myös talvisaikaan. Lahdessa Päijät-Hämeen Yrittäjät