S U U N N IT T EL U JA T EK N IIKK A MÄNTYHARJUN KUNTA PERUVEDEN RANTA-ASEMAKAAVA Kaavaselostus P17766 Hyväksytty: Kvalt. xx.xx.201x xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.5.2013 tarkistettu 11.6.2013 P17766
Kaavaselostus 1 (82) P17766 31.5.2013 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...3 1.1 Tunnistetiedot...3 1.2 Kaava-alueen sijainti...4 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus...5 2 Tiivistelmä...5 3 Lähtökohdat...5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista...5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus...5 3.1.2 Luonnonympäristö...9 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 13 3.1.4 Maanomistus... 15 3.1.5 Kiinteät muinaismuistot... 15 3.1.6 Pohjavesi... 15 3.1.7 Tekninen huolto... 15 3.1.8 Ympäristöhäiriöt... 16 3.2 Suunnittelutilanne... 17 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 17 3.2.2 Maakuntakaava... 19 3.2.3 Yleiskaava... 20 3.2.4 Asemakaava... 22 3.2.5 Muut suunnitelmat... 22 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet... 24 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 24 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 24 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 24 4.3.1 Osalliset... 24 4.3.2 Vireilletulo... 25 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 25 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 25 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 26 4.4.1 Kunnan antamat tavoitteet... 26 4.4.2 Osallisten tavoitteet... 26 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot... 27 5 Asemakaavan kuvaus... 28 5.1 Kaavan rakenne... 28 5.1.1 Mitoitus... 29
Kaavaselostus 2 (82) P17766 31.5.2013 5.1.2 Palvelut... 30 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 30 5.3 Aluevaraukset... 30 5.3.1 Korttelialueet... 30 5.3.2 Muut alueet... 31 5.3.3 Kulttuuriympäristö... 33 5.3.4 Luonnonympäristö... 34 5.3.5 Kunnallistekniikka... 34 5.3.6 Liikennealueet... 34 5.3.7 Yleiset määräykset... 34 5.4 Kaavan vaikutukset... 35 5.4.1 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 35 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan... 35 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 35 5.4.4 Vaikutukset liikenteeseen, tekniseen huoltoon ja ympäristöhäiriöt... 36 5.4.5 Sosiaaliset vaikutukset... 36 5.4.6 Taloudelliset vaikutukset... 37 5.4.7 Golfkentän vaikutukset... 37 6 Asemakaavan toteutus... 40 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 40 6.2 Toteutuksen seuranta... 40 Liitteet Liite 1: Peruveden ranta-asemakaavan mitoitustarkastelu 31.5.2013. Liite 2: Golfkentän vaikutukset 8.11.2012 GolfArk Oy Liite 3: Ranta-asemakaavan seurantalomake Liite 4: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 5: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon palaute
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (40) PERUVEDEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee Mäntyharjun kunnan tiloja 507-425-8-92; 507-425-8-98; 507-425-8-100; 507-425--8-101; 507-425-12-219 Asemakaavalla muodostuvat korttelit 101-106, urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta sekä maa- ja metsätalousaluetta. Lappeenrannassa 31.5.2013, tarkistettu 11.6.2013 Kimmo Hartikainen Suunnittelupäällikkö, arkkitehti KÄSITTELYVAIHEET Nähtävillä 2.7. 30.8.2013, luonnos xx.xx. xx.xx.2013, ehdotus Khall Kvalt xx.xx.2013, xx xx.xx.2013, xx
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (40) 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Mäntyharjun kuntakeskuksen luoteispuolella Mikkelintien VT5 varressa Suitsinlahden, Peruveden ja Pertunmaan kuntarajan välisellä alueella. Kaavaalueen sijainti ilmenee kuvista 1 ja 2. Alueelta on matkaa noin 19 km Mäntyharjun keskustaan ja 15 km Pertunmaan kuntakeskukseen. Kuva 1: Kaava-alueen sijainti Kuva 2: Kaava-alueen rajaus
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (40) Kuva 3: Kaava-alue (ilmakuva lokakuu 2010) 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 2 Tiivistelmä Kaavan nimi on Peruveden ranta-asemakaava. Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa alueelle laaditun Master Planin ja golf-selvityksen mukainen kehittäminen sisältäen matkailua palvelevaa elinkeinotoimintaa ja vapaa-ajan asumista eri muodoissaan. 3 Lähtökohdat Asemakaavassa on osoitettu urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta 9 reikäistä golfkenttää varten 33 ha ja sitä tukevaa rakentamista 1200 k-m². Matkailupalveluiden rakentamiseen on varattu 2900 k-m², loma-asunnoille 2400 k-m2 ja asumiseen 410 k-m2. Maa- ja metsätalousaluetta on 14,7 ha, josta Konnesaaren osalle 5,2 ha on merkitty ulkoilun ohjaamisen tarvetta. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue on noin 55 hehtaarin suuruinen. Alue on pääosin hoidettua talousmetsää. Metsäkasvillisuutta luonnehtivat mänty-, kuusi- ja koivu -sekametsät. Maaperä on pääasiassa moreenia ja kalliota. Alueen keskellä on vanha Saarenpään tilakeskus, jota ympäröivät peltosarat ulottuvat valtatieltä Peruveden rantaan. Pellot luovat avoimen maiseman metsäalueen keskelle. Tilakeskuksen eteläiset pelto-osuudet on muutettu golfin harjoitusalueeksi. Peruveden ranta-alueille sijoittuu viisi loma- ja saunarakennusten rakennuspaikkaa. Konnesaaren suunnittelualue on talousmetsää.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (40) Kaava-alueen lomaan saaren länsi- ja etelärannalle sijoittuu kuusi lomarakennuspaikkaa. Kuva 4: Saarenpään tilakeskus, ympäröivät peltosarat ja golfin harjoitusalue (ilmakuva lokakuu 2010) Kuva 5: Suunnittelualue nähtynä lännestä (ilmakuva lokakuu 2010)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (40) Yhdyskuntarakenne Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntakeskusten sekä Kuortin taajamat tarjoavat kaavaalueen lähettyvillä hyvät peruspalvelut. Suunnittelualueeseen rajautuu Mäntymotellin matkailutoimintojen alue ja Pertunmaan puolella 5 kilometrin etäisyydellä Pöylinniemen lomakeskus. Peruveden ranta-alueille sijoittuu loma-asuntoja ja mökkimajoitusta. Ranta-alueet ovat melko täyteen rakennettuja. Kaava-alueelle Suitsinlahden rantaan, valtatien motellin eritasoliittymän yhteyteen sijoittuu Teboil Suittilahti liikenneasema kahvila-ravintolapalveluineen. Mäntyharjulta kulkee ulkoilureitti Vihantasalmen, Mäntymotellin ja Karankamäen kautta Pertunmaan kirkonkylään ja edelleen Kuortin taajamaan. Vene- ja melontareitit kulkevat pohjoiseen, etelään ja itään Mäntyharjun suuntaan. Kuva 6: Matkailu- ja virkistyskohteiden sijoittuminen Pertunmaan ja Mäntyharjun palvelualueella, Peruvesi-Vihantasalmi matkailun Masten Plan 2011 Liikenne Kaava-alue rajautuu viitostiehen (valtatie 5) Heinolasta Mikkeliin. Valtatieltä 5 Kuortin liittymästä Pertunmaan kirkonkylään johtaa Kuortintie (seututie 426) ja Vihantasalmen liittymästä Mäntyharjulle Pyhäkoskentie/Vihantasalmentie (seututie 419). Alueen sisäisiä kulkuyhteyksiä on Koirakivenliittymästä Pertunmaan suuntaan johtava Honkaniementie. Peruvesi-Vihantasalmen alueella Viitostien keskimääräinen ajoneuvoliikenne on noin 7 000 ajon./vrk. Alueen sisäisillä kulkuyhteyksillä liikennemäärät ovat melko pienet ja ne ilmenevät oheisesta kuvasta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (40) Kuva 7: Maanteiden vuoden keskimääräinen ajoneuvoliikenne, ajon/vrk (Pohjois- Savon ELY-keskus 2010) Väestö ja palvelut Saarenpään tilakeskus on suunnittelualueella ainut ympärivuotinen asuinpaikka. Rannoille sijoittuvilla rakennuspaikoilla on vain kesäkäytössä olevia loma-asumuksia. Suunnittelualueella on 3,5 ha suuruinen golfin harjoituskenttä, joka on avoin kaikille alasta kiinnostuneille. Teboil-Suittilahti liikenneasema palvelee joka päivä klo 6.00-22.00 välisenä aikana. Asemalla on myymälä, kahvila- ja ravintolapalvelut, polttoainejakelu ja rantalaituri. Mäntymotelli tarjoaa majoitus- ja tapahtumapalveluita. Motellissa on 150 vuodepaikkaa sijoittuen motellihuoneisiin sekä paritaloihin ja huviloihin. Motellista löytyvät kokoustilat 25 ja 60 hengelle, kahvila-ravintolatilat sekä sauna- ja uima-allasosasto. Motellin toiminta painottuu tällä hetkellä tapahtumatarjontaan. Mäntymotellin yhteydessä sijaitsee caravan alue, jossa on 46 asiakaspaikkaa. Mäntyharjun keskustaajamassa sijaitsee mm. pankkeja, ravintoloita, terveyskeskus ja monipuoliset kaupan palvelut. Mäntyharjun asukasluku on 2012 noin 6 600 asukasta, josta keskustan alueella asuu noin 4 500. Loma-asuntoja on rannoilla noin 4400. Pertunmaan palvelut ja väestö ovat keskittyneet kunnan kahteen päätaajamaan Kuorttiin ja Pertunmaan kirkonkylään. Kuorttiin on sijoittunut alueen asukkaita, matkailijoita ja valtatien 5 ohikulkuliikennettä palvelevia kaupan palveluita. Kirkonkylä puolestaan toimii Pertunmaan hallinnollisena keskuksena. Pertunmaan väkiluku on 2012 noin 1 900 asukasta. Loma-asuntoja rannoilla on noin 1 750. Pertunmaan Pöylinniemen lomakeskus sijaitsee noin 5 km etäisyydellä. Lomakeskuksen päärakennuksessa toimii vastaanotto ja 70 -paikkainen ravintola. Majoitusmuotoina alueella on tällä hetkellä 22 rantamökkiä, 16 metsämökkiä ja 7 asunnon rivitalo. Seminaarisaunan yhteydessä on myös kokoustila 50 hengelle. Pöylinniemen alueelle
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (40) laaditun uuden ranta-asemakaavan perusteella alueelle voidaan rakentaa lisää 42 lomaasuntoa. 3.1.2 Luonnonympäristö Luonnonympäristön selvitys on tehty kaavan alkuvaiheessa määritetylle laajemmalle tarkastelu-alueelle ulottuen lännessä Pertunmaalle johtavaan Honkaniementiehen ja kunta-rajaan. Maisema Mäntyharju kuuluu Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun, joka ulottuu Mikkelistä ja Ristiinasta länteen Heinolan ja Hartolan tasalle. Alueella vesistöt ovat pienimuotoisia ja niiden vedet laskevat Kymijoen kautta Suomenlahteen. Järviseudulla metsäkasvillisuus on melko rehevää ja sekapuustoista. Soita on vähän. Kaava-alueella kallioperä on kiillegneissiä, graniittia ja amfiboliittia. Maaperä on hiekkamoreenia ja kalliomaata. Mäet ovat loivarinteisiä ja suhteellisen matalia. Korkein mäki on Kankaanmäki, jonka laki nousee 135 m mpy tasolle. Maisemalle on leimaa koivikot, taimikot, nuoret kuusi-, koivu- ja mäntykankaat. Varttunutta metsää on paikoin. Nämä ovat kuusikoita, jotka sijoittuvat valtatien 5 lähelle ja Saarenpään tilan itä- ja koillispuolelle. Varttunutta mäntymetsää on vain Kankaanmäen koillispuolella ja Saarenpään länsipuolella, pellon reunalla. Saarenpään pellot monipuolistavat metsäistä maisemakuvaa. Eteläiset peltolohkot on muutettu golfin harjoitusalueeksi, mutta pohjoislohkot ovat avoimena peltona. Peltoja reunustavat koivikot, nuoret männiköt ja varttuvat kuusikot. Osa pelloista on metsitetty koivikoiksi. Kuva 8: Saarenpään alueen maisemaa leimaa koivikot Vesistö Kaava-alue rajautuu Peruveteen (14.916.1.005), joka on kirkasvetinen järvi. Järvi on rehevyystasoltaan karu tai lievästi rehevä. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (40) Peruvesi kuuluu luokkaan erinomainen. Peruvesi kuuluu Kymijoen vesistön Volanjoen valuma-alueeseen (14.916). Sen keskisyvyys on 5,8 m ja sen korkeustaso on 104 m mpy. Alueella ei ole luokitettuja pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet ovat Pertunmaan kirkonkylän (0658801) ja Kuortin (0658802) pohjavesialueet, jotka ovat yli 5 kilometrin päässä. Alueella on yksi lähde, jolle on asetettu betonirengas ja kansi. Lähteen ympäristössä on hieman lehtomaista kasvillisuutta. Kuva 9: Kaava-alueella oleva lähde Kasvillisuus ja eläimistö Kasvillisuudessa vallitsevia ovat kuivahkot mänty- ja tuoreet sekä lehtomaiset kuusikankaat. Myös koivumetsiä on runsaasti. Lehto- ja lehtomaista kangasta on alueella erittäin vähän. Alueen ainoa lehto on Kankaanmäen puronvarsilehto. Huomattava osa metsistä on taimikkona tai nuorena varttuvana metsänä. Kuusikankaat ovat valtaosin varttuvia kasvatushakkuin käsiteltyjä kuusikoita. Pääosa mäntykankaista on nuoria metsiä. Varttuneita mäntymetsiköitä on varsin vähän. Koivikoiden kangaskasvillisuutta leimaa heinäisyys. Lisäksi alueella on vanha koivulle metsittynyt pelto, missä kasvillisuutta leimaa suurruohot ja heinät. Alueen kasvillisuus ja luontokohteet selvitettiin maastokäynnillä 26.6.2012. Alue kartoitettiin systemaattisesti kävellen. Alueen puron on lähes kaikki perattu. Luonnontilaista uomaa on vain noin 100 metrin matkalla Kankaanmäen koillispuolella olevassa purossa. Kaava-alueella on yksi luonnontilainen suokuvio. Soistuneet kankaat tai muut pienialaiset suokuviot on ojitettu. Alueen linnuston kuuluvat mm. peippo, laulurastas, punakylkirastas, talitiainen ja käpytikka.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (40) Kuva 10: Alueen kasvillisuus Luonto- ja lintudirektiivilajit, uhanalaiset ja harvinaiset lajit Alueelta ei ole tiedossa tai havaittu luontodirektiivin liitteen IV lajeja tai uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja. Alueen mahdolliset liito-oravametsät (varttuneet ja varttuvat kuusikot) tarkistettiin ja niiltä etsittiin merkkejä lajista. Arvokkaat luontokohteet Suunnittelualueella on kaksi luontokohdetta: Kankaanmäen puronvarsilehto ja Kankaanmäen korpi. Kankaanmäen puronvarsilehto sijoittuu pienen puron varteen ja kalliojyrkänteen alusrinteelle. Sen pinta-ala on noin 0,4 ha. Lehdon kasvillisuus on tuoretta ja saniaisvaltaista puronvarsilehtoa. Lisäksi puronvarressa on hieman saniaiskorpea. Kalliojyrkänteen alusrinteellä on tuoretta lehtoa. Kalliojyrkänne on matala, noin 5-6 metriä korkea. Kohteen kasvistoon kuuluvat mm. hiirenporras, metsäalvejuuri, kallioimarre, korpi-imarre, metsäkorte, sudenmarja, käenkaali, lillukka, metsätähti, oravanmarja, nurmilauha, suo-orvokki, korpikaisla, vuohenputki ja metsäkastikka. Puusto koostuu haavasta, koivusta, pihlajalasta, kuusesta ja harmaalepästä. Puronvarren puusto on väljennetty, mutta purouoma on luonnontilainen. Tuoreet keskiravinteiset lehdot ovat uhanalaisia ja kosteat keskiravinteiset lehdot silmälläpidettäviä luontotyyppejä. Paikallisesti arvokas kohde.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (40) Kuva 11: Kankaanmäen puronvarsilehto Kankaanmäen korpi on hieskoivuvaltainen hieman avoin sarakorpi. Nevaosa on karua saranevaa ja reunalla kasvillisuus on hieman ravinteikkaampaa. Korpisuus on vähäistä. Kasvillisuutta luonnehtivat kiiltopaju, paatsama, rätvänä, oravanmarja, kangasmaitikka, metsätähti, kurjanjalka, korpikastikka, maarianheinä tähtisara, jokapaikansara, pullosara ja jouhivihvilä. Sarakorvet ovat silmälläpidettävä luontotyyppi. Paikallisesti arvokas kohde. Kohteen pinta-ala on 0,4 ha. Kuva 12: Kankaanmäen korpi
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (40) Kuva 13: Luontokohteet 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alueelle sijoittuu Saarenpään tilakeskus 12:219. Tilan päärakennus on purettu 1973 ja korvattu samana vuonna muuratulla yksikerroksisella tiilirakennuksella. Tilan pihapiiriin kuuluu 1940-luvulta navetta ja siihen liittyvä varastorakennus. Pihatien varressa on 1930-luvulta riihi ja aitta. Tilalta johtavan Saarenpääntien päässä Peruveden rannassa on vanha hirsinen savusauna, joka on peräisin 1700-luvulta ja siirretty rantaan 1948. Savusauna on edelleen käytössä. Tilalla on myös uudempi 1972 rakennettu lautarakenteinen rantasauna. Kuva 14: Saarenpään tilakeskuksen savusauna
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (40) Kuva 15: Saarenpään tilakeskus (ilmakuva lokakuu 2010) Peruveden rannan rakennukset tiloilla 12:186; 12:191; 12:192; 12:193 ; ovat rakennusjärjestyksen ohjauksen mukaisia kevytrakenteisia loma-asuntoja, joissa saunarakennus on kokonaisalaltaan enintään 35 m2 ja mökki 80-100 m2. Rakennukset on pääasiassa toteutettu 1950-1970 luvuilla. Kuva 16: Loma-asunto tilalla 12:192
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (40) Suittilahden huoltamo on 1960-luvulla rakennettu puurakenteinen myymälä- ja kahvilarakennus, johon liittyy polttoainejakelukatos ja hirsirakenteinen kahvilan tarjoilukatos. Kuva 17: Suittilahden huoltamo Alueelle ei sijoitu suojeltuja kulttuuriympäristöjä tai rakennuskohteita. 3.1.4 Maanomistus Kaava-alueen omistavat yksityiset maaomistajat tiloilla: 1. 507-425-8-92 Huoltamo 2. 507-425-8-98 Suittikallio 3. 507-425-8-100 Eha 2 4. 507-425-8-101 Erkki-Karkia 5. 507-425-12-219 Saarenpää 3.1.5 Kiinteät muinaismuistot 3.1.6 Pohjavesi 3.1.7 Tekninen huolto Alueelle ei sijoitu kiinteitä muinaismuistoja. Kaava-alueelle ei sijoitu ympäristöhallinnon määrittämiä pohjavesialueita. Mäntymotelli ja Vihantasalmi kuuluvat Mäntyharjun kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen (Pyhäkoski-Koirakivi linja). Teboil Suittilahti -liikenneasema on liitetty vesihuoltoverkostoon. Mäntymotellilta vesihuoltoverkko jatkuu Peruvettä pitkin
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (40) Pöylinniemen matkailualueelle. Linja on yksityinen ja siihen on liittynyt Pöyliniemen matkailualueen lisäksi muutamia yksittäisiä loma-asuntoja. Muulla kaava-alueen osalla ei ole tällä hetkellä teknisenhuollon verkostoa. Kaava-alue on liitettävissä teknisen huollon piiriin Pyhäkoski-Koirakivi linjan kautta. Kaava-alueen vesihuolto perustuu kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin. Näillä alueilla vesi- ja jätehuollon osalta noudatetaan kuntien rakennusjärjestyksen määräyksiä sekä hajaasutusalueiden jätevesien käsittelyä ja jätteiden käsittelyä koskevia ohjeita. Alueella ei kulje rakentamista rajoittavia suurjännitelinjoja tai kaasuputkia. 3.1.8 Ympäristöhäiriöt Kuva 18: Pyhäkoski-Koirakivi vesihuoltolinja Mäntymotellille. Mäntyharjun kunta Häiriötä alueelle aiheuttaa valtatie 5:den liikennemelu. Liikennemelun vaikutukset on selvitetty valtatie 5:den tie- ja rakennussuunnitelman yhteydessä vv. 2006-2007. Melun osalta noudatetaan loma-asumiseen ja taajamien ulkopuolella oleviin virkistysalueisiin tarkoitettuja ohjearvoja valtioneuvoston 1987 antaman meluntorjuntalain (382/87) 9 :n mukaisesti. Melutaso ulkona eivät saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. Asuin-, ja majoitushuoneissa on ohjeena, että ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä alittaa melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvon (klo 7-22) 35
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (40) db ja yöohjearvon (klo 22-7) 30 db. Opetus- ja kokoontumistiloissa sovelletaan ainoastaan melutason päiväohjearvoa 35 db sekä liike- ja toimistohuoneissa päiväohjearvoa 45 db. Kuva 19: Valtatie 5 parantaminen välillä Koirakivi-Hurus Tiesuunnitelman melulaskelmat: Ennustetilanne 2030 / nykyiset esteet (Tiehallinto 2007) Kaava-alueella tai sen läheisyydessä ei ole muuta ympäristöhäiriötä aiheuttavaa toimintaa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2008. Tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (40) Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä lomaasumisen viihtyisyys. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisen laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaaajantoimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Yleiskaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Alueidenkäytössä on otettava huomioon alueen maaja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön, turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Maankäyttö- ja rakennuslaki 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on alueiden käytössä ja rakentamisessa luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. 4 Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi ja ohjaamiseksi laaditaan yleiskaavoja ja asemakaavoja. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa. Asemakaavassa osoitetaan kunnan osa-alueen käytön ja rakentamisen järjestäminen. 5 Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti tasapainoisen ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (40) 3.2.2 Maakuntakaava muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saavutettavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Suunnittelualueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava, jonka Ympäristöministeriö on vahvistanut 4.10.2010. Kuva 20: Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta, punaisella rajattu suunnittelualueen sijainti. Vihantasalmella valtatien 5 ja Pyhäkoskentien liittymäalueelle on osoitettu matkailupalveluiden alue merkintä (rm). Merkinnällä on osoitettu matkailun kehittämisen kannalta potentiaalisia painopistealueita, joihin kohdistuu maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä kehittämistarpeita. Alueen ytimen muodostaa Pyhäkosken, Vihantasalmen ja Mäntymotellin välinen alue. Maakuntakaavassa on osoitettu Viitostien uudet eritasoliittymät Mäntymotellin ja Koirakiven alueille. Mäntyharjulle johtava Miekankoskentie on osoitettu matkailutieksi (Vihreän kullan kulttuuritie). Valtatien 5 eteläpuolella kulkeva Suuri Savontie on osoitettu kulttuuriympäristön kannalta valtakunnallisesti merkittäväksi alueeksi. Myös Mäntyharjulta Pertunmaan kirkonkylään johtava ulkoilureitti on merkitty maakuntakaavaan. Maakuntakaavassa ei ole käsitelty lainkaan Lahti Mikkeli oikoratavarausta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (40) 3.2.3 Yleiskaava Maakuntakaavan selostuksessa todetaan, että nykyisessä suunnittelutilanteessa ei ole perusteita riittävän kokonaisvaltaisesti arvioida Helsinki-Pietari akselin ja koko maan rautatieliikenteen kehittämistarpeita ja niihin liittyviä valintoja, ei myöskään Lahti- Mikkeli -oikoratavarauksen osalta. Eri vaihtoehdot on syytä pitää avoimena kunnes selvitykset, suunnittelutilanne ja poliittinen päätöksenteko etenevät. Vanha seutukaava jää näin ollen voimaan Lahti Mikkeli -oikoratavarauksen osalta ja oikoratavarausta käsitellään aikanaan erillisellä vaihemaakuntakaavalla. Maakuntakaavassa ei ole aluevarausmerkintöjä suunnittelualueelle. Suunnittelualueella on voimassa Toivola-Mynttilä-Peruvesi rantaosayleiskaava joka on hyväksytty Mäntyharjun kunnanvaltuustossa 4.7.2002. Rantaosayleiskaavassa on osoitettu yhteensä 8 matkailupalvelujen aluetta (RM) lähinnä Vihantasalmen-Mäntymotellin seudulle. Noin puolet varauksista on maatilamatkailukohteita. Matkailupalveluiden alueet sijoittuvat Peruveden eteläpäähän, Mäntymotellin ympäristöön sekä Vihantasalmelle Pyhäkoskentien liittymän yhteyteen ja Pyhäniemen alueelle. Peruvesi-Vihantasalmen ydinalue on osoitettu pääosin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Valtatien molemmin puolin on osoitettu laajat maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on ympäristöarvoja ja/tai ulkoilun ohjaamistarpeita (MU). Kaavamääräyksen mukaan MU-alueelle ei saa sijoittaa rakentamista, lukuun ottamatta kaavassa osoitettua rakennusoikeutta sekä maa- ja metsätalouden sekä kalatalouden rakennuksia. Alueelle ei saa muodostaa rakennuspaikkoja. Loma-asuntoalueita (RA) sijaitsee runsaasti vesistöjen ja etenkin Peruveden ja Lahnaveden rannoilla.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (40) Kuva 21: Ote Toivola-Mynttilä-Peruvesi rantaosayleiskaavasta (Mäntyharjun kunta 2011) Kuva 22: Ote Toivola-Mynttilä-Peruvesi rantaosayleiskaavan merkinnöistä (Mäntyharjun kunta 2011) Loma-asuntoalueet (RA) sijoittuvat rantavyöhykkeelle. Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (MU) sijoittuvat loma-asuntoalueiden yhteyteen. 5-tien varret ovat maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M-1). Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueella on yleiskaavan mitoitusperusteiden ja kunnan rakennusjärjestyksen mukainen rakennusoikeus, mutta sitä ei ole osoitettu yleiskaavassa. Rasterilla (DK) merkitylle alueelle on laadittu oikeusvaikutukseton rantakaavaluonnos. Rantayleiskaavan selostusosassa todetaan, että Vihantasalmen-Mäntymotellin alue on kytketty kunnalliseen vesihuoltoverkostoon ja tämä mahdollistaa alueella myös tehokkaamman rakentamisen, joka edellyttää kuitenkin pääsääntöisesti yleiskaavoituksen lisäksi asemakaavoitusta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (40) 3.2.4 Asemakaava Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Peruveden Saarenpään alueelle on laadittu rantakaava 1995 yleiskaavassa rasterilla merkitylle alueelle, mutta kaavaa ei ole vahvistettu. Kuva 23: Peruveden Saarenpään rantakaava 1995, vahvistamaton 3.2.5 Muut suunnitelmat Matkailun Master Plan - selvitys Päijänne-Leader ry, Veej jakaja ry sekä yrittäjät ovat rahoittaneet Matkailun Master Plan selvityksen, joka on osa Peruvesi-Vihantasalmen alueen kehittämishanketta vuosille 2010-2015. Peruvesi-Vihantasalmi matkailun Master Planin tavoitteena on kartoittaa alueen matkailupalveluiden ja maankäytön nykytila ja sekä visioida alueen tulevaisuutta ja kehittämismahdollisuuksia.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (40) Suunnitelmassa on alueelle esitetty matkailupalveluiden ydinaluetta golf-palveluineen. Kuva 24: Ote Peruvesi-Vihantasalmi matkailun Master Plan suunnitelmasta 18.8.2011 Peruvesi Vihantasalmi matkailualue; Golfmatkailun toteutettavuusselvitys, 31.5.2011 Golfmatkailun kehittämisedellytyksiä on tarkasteltu Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:n tilaamassa toteutettavuusselvityksessä. Selvityksen runkona on Peruvesi Vihantasalmi -matkailualueen strategiatyön perusselvitysvaiheessa kerätty matkailua koskeva aineisto. Selvityksen on laatinut golfarkkitehti Jari Rasinkangas (GolfArk Oy). Selvityksessä on laadittu myös alustavia golfkentän layout -suunnitelmia, joiden avulla voidaan kartoittaa kehittämistoimenpiteiden mahdollisuudet maankäytön osalta sekä arvioida tilatarpeita ja infrastruktuurin rakentamista. Kuva 24: Vola Golfin alueen 9-reikäinen kenttävaihtoehto, Golfmatkailun toteutettavuusselvitys 31.5.2011 Meluselvitys VT5
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (40) Katso kohta 3.2.5: Ympäristöhäiriöt Rakennusjärjestys Alueella on 1.6.2001 voimaan tullut kunnanvaltuustossa hyväksytty rakennusjärjestys. Pohjakartta Pohjakartta on hyväksytty Pohjois-Savon maanmittaustoimistossa 28.4.2011. Pohjakarttaa täydennettiin Suittilahden ja Konnesaarentien tilojen 507-425-8-100 ; 8-92; 8-98 ja 8 58 tilojen osalta. Täydennysalueen osalta pohjakartta on hyväksytty Pohjois-Savon maanmittaustoimistossa 14.12.2012 MML/67/621/2012. Rakennuskiellot Alueella ei ole MRL 53 :n mukaista rakennuskieltoa. 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan suunnittelu on lähtenyt liikkeelle maaomistajien aloitteesta. Tarkoituksena on mahdollistaa alueen matkailua palvelevan elinkeinotoiminnan, vapaaajan asumisen ja virkistyskäytön kehittäminen. Tavoitteena on muodostaa alueelle vetovoimainen ja tasokas matkailu- ja vapaa-ajanalue, joka tukeutuu alueella jo oleviin palveluihin sekä hyviin liikenneyhteyksiin. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Mäntyharjun tekninen lautakunta on tehnyt asemakaavan laatimista koskevan päätöksen 29.10.2012 ja hyväksynyt asemakaavan laatijaksi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n. Kaavan tilaaja on Orasmaa Oy. Tilaajataho on hankkinut suostumukset kaavan laadintaan muilta kaavassa mukana olevilta maanomistajilta. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 7.12.2011 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin julkisesti nähtäville 13.11. - 13.12.2012 väliseksi ajaksi. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Maanomistajat ja asukkaat - asukkaat - yritykset - maanomistajat - loma-asukkaat
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 25 (40) Viranomaiset Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Savon elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskus (liikenne ja infra) Liikennevirasto (tiet ja vesiväylät) Etelä-Savon maakuntaliitto Savonlinnan maakuntamuseo Hallintoelimet Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Mäntyharjun tekninen lautakunta Mäntyharjun rakennuslautakunta Mäntyharjun kunnanhallitus ja -valtuusto Pertunmaa Naapurikunnat Yhteisöt ja järjestöt - Mahdolliset kylätoimikunnat ja yhdistykset - Osakaskunnat - Suur-Savon sähkö - Fingrid 4.3.2 Vireilletulo Tekninen lautakunta päätti asemakaavan laatimisesta 29.10.2012. Kaavan laatimisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kunnan virallisella ilmoitustaululla, kunnan kotisivuilla (http://www.mantyharju.fi) sekä Pitäjänuutiset - lehdessä. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on mahdollista ottaa kantaa kaavaluonnokseen ja ehdotukseen niiden ollessa nähtävillä. Tarpeen mukaan järjestetään neuvotteluja ja pyydetään lausuntoja. Kaavaluonnos oli nähtävillä 2.7.- 30.8.2013 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta tuli yhteensä xxx lausuntoa ja mielipidettä, Liite xx. Lausuntojen pohjalta kaavaan tehtiin Kaavaehdotus oli nähtävillä xx.xx. xx.xx.2013 välisen ajan. Kaavaehdotuksesta tuli xx lausuntoa ja xx muistutusta. Muistutusten perusteella.. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Alustava neuvonpito kaavahankkeesta ja yleiskaavamuutoksen tarpeellisuudesta pidettiin Etelä-Savon ympäristökeskuksessa 16.9.2011. Aloitus viranomaisneuvottelu pidettiin Etelä-Savon ympäristökeskuksessa 5.10.2012.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 26 (40) 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa 9-reikäisen golf-kentän toteuttaminen sekä siihen tukeutuvien matkailupalveluiden ja loma-asuntojen sijoittaminen alueelle. Tarkoituksena on mahdollistaa Suittilahden liikenneaseman laajentaminen sekä valtatien varren liiketoiminnan mahdollisuuksien hyödyntäminen. Golfkentän palvelurakennukseksi muuttuvalle tilakeskuksen asuinrakennukselle haetaan korvaava paikka tilalta. Tavoitteena on alueen virkistyskäytön kehittäminen huomioiden myös Konnesaaren retkeilymahdollisuudet. Kokonaisuutena alueesta pyritään luomaan vetovoimainen ja tasokas matkailu- ja vapaa-ajankokonaisuus, joka tukeutuu jo oleviin palveluihin sekä hyviin liikenneyhteyksiin. Asemakaavan laadullisena tavoitteena on mahdollistaa vetovoimaisen, korkeatasoisen ja tasokkaan matkailu- ja vapaa-ajankokonaisuus toteuttaminen. Kaavassa otetaan huomioon matkailua palvelevien rakennusten korttelialueille osoitetun rakennusoikeuden määrä ja sen sekä muiden uusien toimintojen mahdollistaman käyttäjämäärän lisääntymisen vaikutukset kaava-alueen ympäristön ranta-alueiden nykyiseen maankäyttöön. 4.4.1 Kunnan antamat tavoitteet Toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet Kunta suhtautuu myönteisesti matkailun kehittämiseen alueella. Alueen rakentamisessa tulee pitää painopiste loma-asumisessa ranta-asemakaavan hengessä. Uusien lomaasuinkiinteistöjen ja matkailupalvelualueiden toteuttaminen edellyttää keskitetyn vesihuollon järjestämistä alueelle ja siihen liittymistä. Liikenteelliset tavoitteet Liikenneverkko toteutetaan alueen sisäisinä yksityisteinä. Venevalkamien ja alueen sisäisten paikoitusalueiden toteuttamisesta vastaavat maanomistajat. Ympäristölliset tavoitteet Alueen kehittämisessä tulee huomioida luonto- ja ympäristöarvot sekä jo olemassa oleva loma-asutus mahdollisimman hyvin. 4.4.2 Osallisten tavoitteet Uusien loma-asuntokorttelialueiden sijoittumista tulee tutkia ns. kuivanmaan rakennuspaikkoina Konnesaarentien varteen ja golfkenttäalueeseen rajautuen Kaijanlahden tuntumaan. Lisäksi tulee tutkia matkailupalveluiden sijoitusmahdollisuutta Teboil huoltamon palveluita vastapäätä Suitsinlahden tyveen. Perusteina alueen lisäpalveluiden tarpeelle nähdään niiden tukeva vaikutus oleville liiketoiminnoille ja muulle alueen kehittämiselle. Uimarannan ja veneenlaskupaikan mahdollisuus tulee selvittää Erkki-Karkia- tilan ( 8:101 ) alueella. Konnesaarta tulee kehittää melonnan ja lähiretkeilyn kohteena. Saareen voisi sijoittua rantautumispaikka, huollettu tulipaikka sekä sauna takkatupineen. Suitsinlahden Teboil-huoltamon tavoitteena on toimintojensa laajentaminen Suitsinlahden ranta-alueelle siten, että rantakaavan mukainen loma-asuntoalue poistettaisiin rannasta ja vapautuva alue liitettäisiin huoltoaseman palveluiden alueeseen. Suitsinlahden venevalkama-alueiden paikat tulee määrittää.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 27 (40) Golf-yhtiön tavoitteena on toteuttaa ensi vaiheessa harjoitusaluetta tukeva pay & playkenttä. Tämä vaihe on mahdollista toiminnallisesti pyörittää nykyisen rangen huoltorakennuksen pohjalta. Kun kenttäaluetta laajennetaan 9- väyläiseksi golfkeskukseksi, kenttäyhtiön toiminnat siirretään nykyisen Saarenpään talouskeskuksen yhteyteen. Saarenpään talouskeskuksen asuinrakennukselle tulee esittää korvaava paikka tilalta esimerkiksi Kaijanlahden saunarakennuksen yhteyteen. Alueen huoltotieverkosto tulee sovittaa yhteen Mäntymotellin alueen ja Honkaniemen Huviloiden sekä Pöylinniemen lomakeskuksen latu- ja kuntorataverkoston kanssa. Reittilinjaukset samoin kuin vesihuollon ja kaapelointien edellyttämät linjaukset tulee määrittää ranta-asemakaavan yhteydessä laadittavan vesihuollon yleissuunnitelman pohjalta. Ranta-alueiden avonaisena pidettävät maisemanäkymät golfkenttäalueelta vesistöön tulisi merkitä kaavamääräyksiin. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Asemakaavan pohjaksi on laadittu useita erilaisia vaihtoehtoja golfväylien sijoittelun suhteen. Vaihtoehdoista huolimatta golfväylävaraukset täyttävät pääosin tilakeskuksen ympäröivät pelto- ja metsäalueet rantavyöhykkeen reunaan asti. Loma-asumisen vaihtoehtoiselle sijoittamiselle ns. kuivanmaan yksikköinä muodostuu vain rajattu alue, jota ohjaa kentän rakenne. Valitun kenttäsuunnitelman pohjalta on uudet loma-asuntoalueet ovat määrittyneet kahteen yksikköön. Kaavan aloitusvaiheessa laadittiin alustava suunnitelma laajemmalle tarkastelu-alueelle ulottuen lännessä Pertunmaalle johtavaan Honkaniementiehen ja kunta-rajaan, kuva 26. Kaavan tarkastelualue rajattiin kuitenkin suppeammaksi maanomistajien kuulemisvaiheen jälkeen, kun osa maanomistajista tahtoi irtaantua kaavahankkeesta. Kuva 26: Peruveden ranta-asemakaavan havainnekuva; maanomistajakuuleminen 12.2.2013
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 28 (40) 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavalla on osoitettu Mäntyharjun Vola golfkenttäalue (VU-1). Golfväylien ryhmittelyyn vaikuttaa mm. klubirakennuksen sijainti, johon pelin lähtö- ja päätös sijoittuvat. Klubirakennuksena ja kenttäyhtiön toiminnan keskuksena tulevat toimimaan nykyisen Saarenpään talouskeskuksen rakennukset. Kenttäalueen rakentamisen ja ylläpitoon liittyvien maa-ainesten ym. materiaalien varastoimisalueena toimii kaava-alueen lounaisosan erillinen VU-1 maa-alue. Alueelta on huoltotieyhteys golfkenttäalueelle valtatien varren kevytväylän kautta. Golfkentän asiakasliikenne ohjautuu valtatien suuntaiselle kevytväylälle ja klubin sekä harjoituskentän yhteyteen erilleen alueen muusta tieverkosta. Ajoyhteydet rantaasumuksille hoidetaan keskitetysti Konnesaarentien kautta. Tällä ratkaisulla on saatu tilakeskuksen alueet rauhoitettua läpiajoliikenteeltä ja golftoimintojen käyttöön. Kentän läheisyyteen on varattu kaksi loma-asuntoryhmää. Nämä ns. kuivanmaan lomaasunnot sijoittuvat golfväylien lomaan Peruveden rantavyöhykkeen ja valtatie 5:den 45 db meluvyöhykkeen väliin. Kuivanmaan loma-asuntoyksiköille (3kpl) on esitetty omat yhteisrantaosuudet maa- ja metsätalousalueelle (M-1). Yhteisrantaosuudelle sijoittuu loma-asuntoyksiköitä palvelevat sauna, takkatupa, varasto ja uimaranta sekä venevalkama-alueet. Tilakeskuksen asuinrakennukselle on osoitettu uusi paikka Kaijanlahden rannasta tilan rantasaunojen läheisyydestä. Asuinrakennus sijoittuu golfkentän reunalle ja on saavutettavissa Konnesaarentieltä rakennettavan uuden tieyhteyden kautta. Alueen kehittämistä tukeville uusille matkailupalveluiden on varattu lisäaluetta Suitsinlahdelta Teboilin liikenneaseman rannasta ja vastarannalta golf harjoituskentän vierestä. Alueelle on mahdollista sijoittaa matkailu- ja elämyspalveluita sekä muuta liiketoimintaa. Ranta-alueille on osoitettu yksityisiä venevalkama-alueita (LV-1) ja niihin liittyviä paikoitusalueita. Konnesaari on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Alueelle on varattu rantautumispaikka sekä retkeilijöiden laavun ja halkokatoksen paikka. Olemassa olevien loma-asuntojen ja uuden golfalueen väliin on jätetty maa- ja metsätalousalue (M-1) suojavyöhykkeeksi. Suojavyöhykkeen kautta on johdettu ajoyhteydet loma-asunnoille ja rannan saunatuville, uimarannoille ja venevalkamiin. Kaavan noudattaa Toivola- Mynttilä- Peruvesi rantaosayleiskaavan muutoksen aluevarauksia ja rantamitoitusta. Rantaosayleiskaavan muutos on laadittu samanaikaisesti tämän ranta-asemakaavan kanssa. Lähtökohtana rantaosayleiskaavan muutoksessa rantamitoituksen osalta on, että sitä ei avata eikä rantavyöhykkeelle esitetä uusia loma-asuntoalueita. Rantavyöhykkeelle on kuitenkin osoitettu yleiseen käyttöön kaksi saunatuvan rakennuspaikkaa ns. kuivanmaan loma-asuntoyksiköiden yhteiskäyttöön Kaijanlahden rantaan ja Konnesaarentien päähän. Kaijanlahden saunatuvan paikka sijoittuu olemassa olevan savusaunan, uimarannan ja venevalkaman yhteyteen. Konnesaarentien päässä oleva saunatuvan paikka sijoittuu olemassa olevan venevalkaman ja uimarannan yhteyteen. Saunatuvilla voi kyseisillä paikoilla olla
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 29 (40) 5.1.1 Mitoitus laajempaakin yhteiskäyttöä. Konnesaareen on esitetty paikka retkeilijöiden laavua ja halkokatosta varten. Suitsinlahden matkailupalveluiden alue (RM-1) Konnesaarentien ja golfkentän harjoitusalueen vieressä sijoittuu rantavyöhykkeelle, mutta erotetaan rannasta 40 metrin levyisellä maa- ja metsätalousalue (M-1) varauksella. Alue sijoittuu valtatien välittömälle melualueelle, jossa loma-asumiselle annetut melun ohje-arvot ylittyvät. Alue soveltuu kuitenkin hyvän saavutettavuutensa ja näkyvyytensä vuoksi liiketoiminnoille. Alueelle voi sijoittua golftoimintoja tukevia palveluita sekä muuta matkailun ja vapaa-ajan liiketoimintaa. Suitsinlahden rantaan maa- ja metsätalousalueelle (M-1) sijoittuu uimaranta- ja venevalkamavaraus. Lähtökohtana on ollut liittää uusi golfkenttä toiminnallisesti harjoituskentän ja golfklubiksi kaavaillun Saarenpään tilakeskuksen ympärille. Väylien läheisyyteen on sijoitettu matkailutoimintaa tukevaa uutta loma-asutusta kolme korttelia. Suitsinlahden itärannan matkailupalveluiden korttelialuetta (RM-2) on laajennettu Suitsinlahden rantaan asti. Laajennus mahdollistaa Teboil-liikenneaseman kehittämisen monipuolisemmaksi palvelutarjonnaltaan ja avata esimerkiksi liikenneravintolan tilat Peruveden vesistömaisemaan ja rantaterassille. Suitsinlahden rantaa sijoittuu venevalkamavaraus. Konnesaaren retkeilykohde palvelee melojia ja muita matkailijoita lähiretkikohteena. Rantakaavamitoituksen perustana käytetyn emätilatarkastelun perusteella rannan rakennuspaikat ovat kaava-alueen tilojen osilta käytetty; kts. liite 1: Peruveden rantaasemakaavan mitoitustarkastelu 31.5.2013. Saarenpään tilakeskuksen rantasauna sijaitsee erillään tilakeskuksesta ja on laskettu itsenäisenä rantaa varaavana rakennusyksikkönä. Tilakeskuksen korvaava päärakennuksen paikka on laskettu tämän rantarakennusyksikön yhteyteen ja merkitty: Matkailupalveluiden ja asumisen alueena, (RMA). Rakennusoikeutta on osoitettu 350 k-m2 asuinrakennusta varten ja 60 k-m2 olemassa olevalle saunatuvalle sekä 20 k-m2 olemassa olevalle savusaunalle. Rantavyöhykkeelle sijoittuvat uudet yhteiskäyttöiset saunatuvan rakennusalat. Ne on merkitty M-1 alueelle määräyksellä: Rakennusaloja ei saa lohkoa omiksi rakennuspaikoikseen. Rakennusaloille saa toteuttaa yhteensä 30 k-m2 suuruisen yhteiskäyttöön tarkoitetuille rantasauna, tupa- ja varastorakennuksen. Rakennusoikeutta on osoitettu ns. kuivanmaan loma-asuntojen korttelialueille (RA-2) yhteensä 2400 k-m². Loma-asuntojen korttelialueet sijaitsevat 100-150 metrin etäisyydellä rakennetusta rantaviivasta. Urheilu- ja virkistyspalveluiden alueella (VU-1) sijaitsevalle tilakeskuksen rakennusalalle on merkitty 1200 k-m2 rakennusoikeus. Suitsinlahden länsirannan matkailupalvelu-alueelle (RM-1) on varattu 900 k-m2:n rakennusoikeus ja Suitsinlahden itärannan matkailupalvelujen alueelle (RM-2), Teboilhuoltamon alueelle, 2000 k-m2 rakennusoikeus. Maa- ja metsätalousalueelle (M-1) saa rakentaa kaavan merkittyjen varausten lisäksi vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia, jotka eivät sisällä asuntoja. Maa- ja metsätalousalueelle (MU) Konnesaareen saa rakentaa kaavan merkittyjen varausten lisäksi vain maa- ja metsätalouden ja kalatalouden rakennuksia.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 30 (40) 5.1.2 Palvelut Kaavalla on osoitettu neljä tilakohtaista venevalkamaa (LV-1) ja niihin liittyvät paikoitusalueet (p) sekä rantautumisalue (lv-1) Konnesaareen. Ranta-asemakaavan kokonaispinta-ala on 55 ha. Maa- ja metsätalousaluetta (M-1 ja MU) on 14,7 ha ja urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta (VU-1) on 33 ha. Alueelle mahdollistetaan matkailu-, liikenne- ja virkistyspalveluiden toteuttaminen, kehittäminen ja laajentaminen. Muulta osin alue tukeutuu Kirkonkylän ja lähialueen palveluihin. Suittilahden Teboil liikenneaseman laajentaminen mahdollistuu. Ravintolakahvilapalveluita voidaan laajentaa ja sijoittaa ranta- / laituriterassin yhteyteen. paikoitusalueita voidaan laajentaa ja rajata liikennemuotojen perusteella eri ryhmiin. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavassa on pyritty löytämään sellaiset ratkaisut, jotka huomioivat ympäristön laatuun liittyvät arvot ja vaatimukset. Toimintojen sijoittelulla ja annetuilla kaavamääräyksillä on pyritty ohjaamaan alueiden käyttöä ja rakentamista siten, ettei siitä koidu häiriötä nykyisille toiminnoille ja loma-asumiselle. Uudet reitit ja alueen parantuneet palvelut hyödyttävät alueen nykyisiä asukkaita samoin kuin kuntalaisia ja matkailijoita. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asuinrakentaminen RMA Matkailupalveluiden ja asumisen korttelialue Alueelle saa sijoittaa asuinrakennuksen ja siihen liittyvät talousrakennukset, elämys- ja matkailupalveluita sekä niiden vaatimia rakennuksia. Ranta-asemakaavalla on osoitettu matkailupalveluiden ja asumisen korttelialue tilakeskuksen rantasaunan yhteyteen, kortteli 101. Alueelle saa sijoittaa päärakennuksen rakennusalalle kerrosalaa 350 m2 asuinrakennusta ja siihen liittyviä talousrakennuksia varten sekä elämys- ja matkailupalveluiden vaatimia rakennuksia varten. Rakennusoikeutta on merkitty olemassa olevalle saunatuvalle (t-1) 60 k-m2 ja savusaunalle (t-1) 20 k-m2. Kerroskorkeus päärakennusalalla on ½ r II ja saunoilla I. Korttelialue on noin 0,9 ha suuruinen. Saarelan tilan päärakennuksen muuttuessa golftoimintojen keskukseksi, tilan asuintoiminnoille on rajattu rakennusala tilan saunojen rantarakennuspaikan yhteyteen, Kaijanlahteen. Rannassa sijaitsee tilan rantasaunat: saunatupa ja savusauna. Lomarakentaminen RA-1 Loma-asuntojen korttelialue. Alueelle saa sijoittaa loma-asuntoja sekä niihin liittyviä autotalli- ja talousrakennuksia. Kokonaisrakennusoikeus tulee jakaa erillisiin rakennusmassoihin siten, ettei yksittäisen rakennuksen rakennusala nouse yli 200 k-m2. Rakennukset voidaan kytkeä toisiinsa
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 31 (40) 5.3.2 Muut alueet katoksin ja varastoin. Kuhunkin rakennukseen voidaan toteuttaa loma-asuntoja 1-4 kappaletta. Golfkenttävarauksen reunalle on varattu kolme loma-asuntojen korttelialuetta, korttelit 102-104. Kortteliin 102 Kaijanlahden tuntumaan on varattu rakennusoikeutta 1200 k- m2 ja Konnesaarentien kortteleihin 103-104 on varattu 800 k-m2 ja 400 k-m2. Rakennusaloille on esitetty määräyksen mukaiset ohjeelliset rakennuspaikat. Kerroskorkeus rakennuksilla on hallitseva yksikerroksisuus joko ullakolla I 2/3u tai maanvastaisella alakerralla 1/2r I. Rakennusoikeutta kortteleissa on yhteensä 2400 k- m2. Kuivanmaan loma-asuntokorttelille on rajattu rantavyöhykkeen maa- ja metsätalousalueelta saunan rakennusalat (t-2 t-3). Nimikoidut saunayksiköt ohjaavat ranta-alueen hallittua käyttöä. Matkailupalvelurakentaminen RM- 1 Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa liiketiloja, elämys- ja matkailupalveluita ja niiden vaatimia rakennuksia ja oheistoimintoja. Valtatien varteen Suitsinlahden länsirannalle ja golfharjoituskentän viereen sijoittuvalle matkailupalveluiden alueelle on varattu kerrosalaa 900 m2. Rakentaminen voidaan toteuttaa maanvastaisella alakerralla kahteen kerrokseen, 1/2r II. Korttelialueen valtatien puoleiseen reunaan sijoittuu paikoitusaluevaraus, jonka kautta on ajoyhteys venevalkama-alueelle. Korttelialue on noin 0,5 ha suuruinen. RM- 2 Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa huoltoaseman, liiketiloja, elämys- ja matkailupalveluita ja niiden vaatimia rakennuksia ja oheistoimintoja. Rakennusluvan yhteydessä tulee selvittää mahdolliset pilaantuneet maa-alueet. Valtatien varteen Suitsinlahden itärannalle sijoittuvalle Teboil-matkaliikenneaseman matkailupalveluille on varattu kerrosalaa 2000 m2. Rakentaminen voidaan toteuttaa maanvastaisella alakerralla kahteen kerrokseen, 1/2r II. Korttelialueen valtatien puoleiseen reunaan sijoittuu paikoitusaluevaraukset ja varaus polttoainejakeluasemalle. Suitsinlahden rantaan on rajattu venevalkama-alue. Korttelialue on noin 9 ha suuruinen. Korttelialue on noin 0,9 ha suuruinen. Yksittäiset alueet Aluevaraus Pinta-ala[m2] K-ala[m2] Urheilu- ja virkistysalueet RMA 9027 430 RA-1 17917 2400 RM-1 5210 900 RM-2 9181 2000 VU-1 Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 32 (40) Alueelle saa sijoittaa golfkentän sekä oheispalveluiden vaatimat rakennukset ja rakennelmat. Alueelle saa sijoittaa reitistöjä mm. kävelyä, hiihtoa, pyöräilyä ja ratsastusta varten. Golfkenttiä varten on osoitettu yhteensä 33 ha aluetta. Saarenpään tilakeskuksen rakennusten ympärille on esitetty rakennusala, jolla on rakennusoikeutta klubia, huoltoja talousrakennuksia varten yhteensä 1200 m². Tilakeskuksen nykyiset rakennukset tulevat soveltuvin osin palvelemaan golfkeskuksen tiloina. M-1 Maa- ja metsätalousalue. Alueelle saa rakentaa kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia, jotka eivät sisällä asuntoja. Alueelle ei saa muodostaa rakennuspaikkoja. Maa- ja metsätalousaluetta on mantereella yhteensä 9,5 ha. MU Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alueella on erityistä ulkoilun ohjaamisen tarvetta. Alue on tarkoitettu pääasiassa maaja metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle ei saa sijoittaa rakentamista, lukuun ottamatta kaavassa osoitettua rakennusoikeutta sekä maa- ja metsätalouden sekä kalatalouden rakennuksia. Alueelle ei saa muodostaa rakennuspaikkoja. Maa- ja metsätalousaluetta on Konnesaaressa yhteensä 5,2 ha. VV Uimaranta-alue. Uimaranta-alueeksi on osoitettu Kaijanlahden ranta-aluetta, Konnesaaren vastaista ranta-aluetta ja Suitsinlahden ranta-aluetta yhteensä noin 1,4 ha alue. LV-1 Tilakohtainen venevalkama Venevalkaman toteuttamisesta vastaavat maanomistajat. Veneenpito edellyttää maanomistajan lupaa taikka yksityistielain tai kalastuslain mukaisen oikeuden perustamista. Kaijanlahden ranta-alueelle, Konnesaaren vastaiselle ranta-alueelle ja Suitsinlahden molemmille ranta-alueille on varattu venevalkama-alueet, yhteensä noin 0,2 ha. lv-1 Rantautumisalue Konnesaaren itärannalle on varattu rantautumisalue melojia ja muita matkailijoita varten. p Paikoitusalue Maa- ja metsätalousalueelle venevalkama alueiden yhteyteen sekä Suitsinlahden matkailupalveluiden alueille on varattu paikoitusalueita, yhteensä noin 2,5 ha. tj-1 Rakennusala, jolle saa sijoittaa korttelin 101 toimijoiden käyttöön tarkoitetun rantasaunan, tuvan ja varastorakennuksen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 33 (40) Rakennusaloille on osoitettu rakennusoikeutta 80 k-m2 yhteen kerrokseen kahdelle eri rakennusalalle. Rakennusaloilla sijaitsee kyseisen suuruiset saunarakennukset. tj-2 Rakennusala, jolle saa sijoittaa korttelin 102 toimijoiden käyttöön tarkoitetun rantasaunan, tuvan ja varastorakennuksen. Rakennusalalle on osoitettu rakennusoikeutta 30 k-m2 yhteen kerrokseen. tj-3 Rakennusala, jolle saa sijoittaa korttelin 103 ja 104 toimijoiden käyttöön tarkoitetun rantasaunan, tuvan ja varastorakennuksen. Rakennusalalle on osoitettu rakennusoikeutta 30 k-m2 yhteen kerrokseen. tj-4 Rakennusala, jolle saa sijoittaa Konnesaaren retkeilijöiden ja muiden matkailijoiden käyttöön tarkoitetun laavun ja halkokatoksen. Rakennusalalle ei ole osoitettu rakennusoikeutta. me aluerajamerkintä: MELUALUEEN RAJA Merkinnällä osoitetaan ne alueet, joiden melutaso ylittää ennustetulla liikennemäärällä valtioneuvoston meluntorjuntalain nojalla antamassaan päätöksessä annetut melutason ohjearvot. Luku merkinnän yhteydessä osoittaa alueen, jolla melutaso ylittää sallitun päivämelun ohjearvon (55dB/45dB). Alueelle ei saa sijoittaa ilman melusuojausta uusia asuinrakennuksia, loma-asuntoja tai muita toimintoja, jotka ovat herkkiä melun haittavaikutuksille. Alueelle olevia asuin- ja lomarakennuksia saa peruskorjata, laajentaa ja korvata uusilla. Sijoitettaessa alueelle uusia asuin- tai lomarakennuksia tulee nämä varustaa meluvallilla tai muulla ääntä eristävällä rakenteella siten, että liikennealueelta aiheutuva melutaso ei ylitä ennustetulla liikennemäärällä valtioneuvoston meluntorjuntalain nojalla antamassaan päätöksessä annettuja melutason ohjearvoja. Aluerajausmerkinnälle - me 55 db, sijoittuu matkailupalveluiden alueet RM-1 ja RM-2 sekä golfin harjoituskenttäalue ja osa golfkeskuksen aluetta. Aluerajausmerkinnälle me 45 db sijoittuu golfkeskus ja noin puolet kenttäalueesta. Kaavan loma-asuntoalueet eivät sijoitu melualueelle. 5.3.3 Kulttuuriympäristö Kaava-alueella ei ole osoitettu merkittäviä rakennussuojelukohteita tai suojeltuja kulttuuriympäristöjä. Alueella ei sijoitu tunnettuja muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä.