1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue

Transkriptio

1 9 10 Uusikaupunki, Pyhämaa, Kari, Pöylä ym. LIITE 1 Ranta-asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n tarkoittama osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kari , Eteläranta , Pöylä , Taipale Aloite, hakija 2. Suunnittelualue Karin ja Etelärannan kiinteistöjen omistajat Jarmo, Kaija, Sami ja Terttu Varjonen sekä Kielo Aimi Hillevi Sora. Kaavaan ovat myöhemmin liittyneet kiinteistöjen Pöylä , Taipale omistajat Seppo Aalto ja Kirsti-Liisa Koskinen. Ranta-asemakaava-alue käsittää Uudenkaupungin Pyhämaassa Karin ja Etelärannan kiinteistöt. Kiinteistöjen ranta-alueen pinta-ala on noin 17 ha ja muunnettu rantaviiva noin 1180 m. Myöhemmin kaavaan ovat liittyneet Pöylän ja Taipaleen kiinteistöt (12.8 ha, rantaviiva 720 m), minkä jälkeen kokonaispinta-alaksi tulee 29 ha ja rantaviivan yhteispituudeksi 1950 m (x) Kari Antinkallio m 1-66 Kari m Etelärannan kiinteistö on emätila (muodostettu Sepän kiinteistöstä). Muunnetun rantaviivan pituus on 170 m. Nykyisen Pöylän kiinteistön 7:48 emätila on Pöylä 7:24 (muodostettu ) (x) Pöylä rantaviiva 7-35 Rinne II (x)pöylä Rahariihi m 7-38 (x) Pöylä m 7-47 Hippola m 7-48 Pöylä m 7-62 (x)kotipöylä m Taipaleen kiinteistö on muodostettu kiinteistöistä Lahdenranta ja Taipale 7-34., joka on katsottu emätilaksi (x) Taipale ja Lahdenranta rantaviiva 7-57 Taipale Antinkallio 1-66 Kari 1-66 Kari Kari 1-66, perusosa Nykyisen Karin kiinteistön emätila on Kari 1-2 (muodostettu ) (x) Kari rantaviiva 1-54 (x)kariluhta Kariluhta (Pyhäranta) Taipale 1-11 Eteläranta 7-48 Pöylä Kari 1-66, Pitkiskari, Taipale 7-57, Pöylä 7-48 (kiinteistörajat tällä kartalla virheelliset)

2 11 12 Pitkiskartan saari on Karin kiinteistön osalta rakentamaton. 2. Etelärannan kiinteistö on rakentamaton (todettu maastossa) lukuun ottamatta käyttämätöntä alle 10 m2:n vajaa (kuva 4) Pöylä 3. Pöylän kiinteistöllä (todettu maastossa) on Pitkiskartan saaressa (kuva 7) o loma-asunto 50 m2, rakentamisvuosi noin 1980 o sauna 15 m2, rakentamisvuosi noin 1980 ja merenranta-alueella on o loma-asunto 40 m2, rakentamisvuosi noin 1980 (poikkeuslupa 1978) o sauna 15 m2, rakentamisvuosi 1980 (rakennuslupa 1980) o vierasmaja 30 m2, rakentamisvuosi noin Taipaleen kiinteistöllä on Pitkiskartan saaressa o loma-asunto/sauna 16 m2 (kuva 6), rakentamisvuosi noin 1970 (rakennuslupa/vapaa-ajan rakennus 1968) Pöylä Lähtötiedot Nykytilanne Rakentamistilanne Pyhämaan alueen rakennuslupatiedot ovat puutteellisia. Rakennuslain aikaisista luvista luvuilta osa puuttuu kokonaan tai niitä ei ole löydettävissä ilman tietoa rakentamisvuodesta ja luvan hakijan nimestä. Tiedot rakennuksista perustuvat maastossa todettuihin tai maanomistajilta saatuihin tietoihin. 1. Karin kiinteistö (tiedot saatu maastosta tai maanomistajalta) Kiinteistöllä on ranta-asemakaava-alueen ulkopuolella maatilan talouskeskus (kuva 1) käsittäen seuraavat rakennukset: o asuinrakennus, 50 m2, rakentamisvuosi noin 1950 o ent. navetta, 150 m2, rakentamisvuosi noin 1950 o sauna o vaja, 80 m2, rakentamisvuosi noin 1950 Kuva 1: Karin pihapiiri Kiinteistön kaakkoisosassa on pieni (6 m2) hirsilato (pohjakartta). Edelleen Karin kiinteistön ranta-alueella vuokratontilla (kuva 2) on o loma-asunto 40 m2, rakennusvuosi noin 1980 o sauna 25 m2, rakennusvuosi noin 1980

3 13 14 Kuva 2: Karin ranta-alueen loma-asunto (vuokratontti) Kuva 4: Eteläranta Kuva 3: Pitkiskarta pohjoisesta Kuva 5: Eteläranta

4 15 16 Eteläranta Jarmo, Kaija, Sami ja Terttu Varjonen sekä Kielo Aimi Hillevi Sora Pöylä Seppo Aalto Taipale Kirsti-Liisa Koskinen Naapurikiinteistöt: 1. Karin perusranta Antinkallio (Karin rannan sisällä) yht. vesialue Kuva 6: Taipaleen kiinteistön vapaa-ajan rakennus 2. Eteläranta yht. vesialue 3. Pöylä yht. vesialue (meri) yht.vesialue (Isojärvi) Kaavoitus- ja rakennusoikeustilanne Seutukaava Alueella on ollut voimassa maakuntakaavana Varsinais-Suomen seutukaava. Seutukaavassa alue kuuluu loma-asumisen kannalta, vyöhykkeeseen, jolla enimmäisrakennusoikeus on 5-7 loma-asuntoa/km, vapaan rannan vähimmäisosuus 50 % ja jota koskevat suunnittelu- ja rakentamismääräykset SM 4,9,10 ja RM 1 (Kari) sekä SM 5, RM 2 ja S2 (Pitkiskari ja eteläranta). Alueen maakuntakaava on hyväksytty v ja vahvistettu Maakuntakaavassa on samat määräykset kuin seutukaavassa Maakuntakaavassa Pitkiskartan ja Etelärannan viereinen alue ovat Natura-2000 aluetta ja s- aluetta. Kuva 7: Pöylän kiinteistön loma-asunto (merenranta) Kiinteistöjaotus ja maanomistus Kari Jarmo, Kaija, Sami ja Terttu Varjonen sekä Kielo Aimi Hillevi Sora Yleiskaava Alueen yleiskaavassa (vahvistettu ) kaava-alue on kiinteistöjen osalta suurimmaksi osaksi RA-aluetta (Loma-asuntoalue; Loma-asutusta varten varattu alue, jolle voidaan sijoittaa loma-asuntoja siten että rakennusoikeus määräytyy tilan pinta-alan ja rantaviivan pituuden perusteella mitoitusohjeiden mukaisesti. Rakentaminen on sijoitettava puuston suojaamana siten, että rakennusten sivuräystäät ovat pääsääntöisesti rannan suuntaiset. Vaja- ja saunarakennukset on sijoitettava loma-asuntojen lähelle ja ne on suunniteltava yhtenäisesti. Kaikessa raken-

5 Tavoitteet tamisessa sekä laiturien ja muiden rakenteiden teossa on luonnontilainen maisema mahdollisuuksien mukaan säilytettävä) Karin kantapalsta on osaksi M-aluetta. Loma-asutuksen mitoituksessa kaava-alueen kuuluu 1) Karin kantapalstan osalta vyöhykkeeseen II, jolla rakennusoikeus on 5 las/rantakm tai 1 las/2ha maa-aluetta, jolloin pienempi luku on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 50 % tulee jättää vapaaksi. Rantakaavalla voidaan tapauskohtaisesti, erityisistä syistä rakennusoikeutta siirtää tai vähäisessä määrin suurentaa perusmitoitusta. 2) Pitkiskartan ja Etelärannan osalta vyöhykkeeseen III, jolla rakennusoikeus on 4 las/rantakm tai 1 las/4ha maa-aluetta, jolloin pienempi luku on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 50 % tulee jättää vapaaksi. Rantakaavalla voidaan tapauskohtaisesti, erityisistä syistä rakennusoikeutta siirtää tai vähäisessä määrin suurentaa perusmitoitusta. 3) Isojärvi merenranta-alue Merenrannan osalta kuuluu vyöhykkeeseen II, jolla rakennusoikeus on 5 las/rantakm tai 1 las/2ha maa-aluetta, jolloin pienempi luku on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 50 % tulee jättää vapaaksi. Rantakaavalla voidaan tapauskohtaisesti, erityisistä syistä rakennusoikeutta siirtää tai vähäisessä määrin suurentaa perusmitoitusta. Isojärven osalta kuuluu vyöhykkeeseen III, jolla rakennusoikeus on 4 las/rantakm tai 1 las/4ha maa-aluetta, jolloin pienempi luku on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 50 % tulee jättää vapaaksi. Rantakaavalla voidaan tapauskohtaisesti, erityisistä syistä rakennusoikeutta siirtää tai vähäisessä määrin suurentaa perusmitoitusta. Rantakaavat ja ranta-asemakaavat Kaava-alueella tai siihen rajoittuvalla alueella ei ole ranta- tai ranta-asemakaavoja Luonto Karin peruspalstan ranta on tavanomaista metsäistä ranta-aluetta. Pitkiskarta on puustoinen, alava saari. Eteläranta on sekametsää ja vanhaa kuusikkoa kasvava ranta-alue. Eteläranta ja Pitkiskarta sekä Pöylän kiinteistön merenrantaosuus rajoittuvat Natura-2000 alueeseen (Uudenkaupungin saaristofi ). Alueen luonto selvitetään kaavoitustyön pohjaksi. Pohjakartta Alueelle on laadittu ranta-asemakaavan pohjakartta 1:2000 v Kaavan tavoitteena on osoittaa alueelle kokonaisrakennusoikeuden mahdollistamat tontit loma-asutusta tai ympärivuotista asumista varten. Rakennuspaikat pyritään sijoittamaan luonnonmaaston ja tieyhteyksien kannalta parhaiten soveltuville alueille. 2. Kaupungin toimialat: 3. Valtion viranomaiset - Varsinais-Suomen ELY-keskus 4. Muut yhteisöt Fortum sähkönjakelu Varsinais-Suomen liitto 5. Muut, jotka katsovat olevansa osallisia 6. Kaavatyön vaiheet ja osallistumisen järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen vireille tulosta ilmoitus kaupungin ilmoituslehdissä osallistumis- ja arviointisuunnitelma tiedoksi ja nähtäville kaupunkisuunnittelu- ja maankäyttöosastolle Kaavan pohjakartan laatiminen alueesta laaditaan pohjakartta kaupungin hyväksyttäväksi Kaavaluonnoksen laatiminen o ranta-asemakaavan laatija tekee kaavaluonnoksen Viranomaisyhteistyö aloituskokous/neuvottelu Osallistuminen luonnosvaiheessa luonnos nähtävillä kaupunkisuunnittelu- ja maankäyttöosastolla osalliset voivat lausua mielipiteensä kaupungin harkinnan mukaan lausunto ELY-keskukselta ja Varsinais-Suomen liitolta, viranomaisneuvottelu tarvittaessa Osallistuminen ehdotusvaiheessa ehdotus virallisesti nähtäville osalliset voivat jättää muistutuksen lausuntotiedustelu ELY-keskukselle mahdollinen lausunto Fortum sähkönjakelu Oy:ltä ja aluepelastuslaitokselta Kaavaehdotuksen käsittely ehdotus virallisesti nähtäville Kaavan hyväksyminen ehdotus valtuuston käsittelyyn päätöksestä ilmoitetaan niille, jotka ovat sitä nähtävillä olon aikana pyytäneet päätöksestä ilmoitetaan ympäristökeskukselle 5. Osalliset Osallisia kaavassa ovat 1. Naapurialueiden maanomistajat Kaavan voimaan tulo ilmoitetaan kaupungin ilmoituslehdissä

6 19 7. Laadittavat selvitykset 8. Arviointi Kaavatyön pohjaksi luetteloidaan ja arvioidaan kaava-alueen rakennuskanta laaditaan luontoselvitys alueesta arvioidaan muinaismuistojen tms. selvittämistarve arvioidaan muiden perustietojen mahdollinen täydentämistarve Kaavaehdotuksen yhteydessä arvioidaan kaavan vaikutukset: luontoselvityksessä esiin tulleiden kohteiden kannalta yhdyskuntarakenteen kannalta liikenneverkon palvelujen kannalta 9. Kaavatyön arvioitu aikataulu vaihe ajankohta käynnistys I/13 osallistumis- ja arviointisuunnitelma II/13 vireilletulosta ilmoittaminen III/13 lähtö- ja perustietojen täydennys, pohjakartta, I-V/13 luontoselvitykset luonnoksen hyväksyminen VI/13, XI/13, IX/2014, V/2015 ehdotuksen hyväksyminen IX/13, I/14, XI/2014, V/2015 ehdotuksen hyväksyminen/kaup.hallitus X/13, II/14, I/2015, VIII/2015 hyväksyminen/kaup.valt. XI/13, III/14, II/2015, IX/2015 voimaantulo ja kuuluttaminen XII/13, IV/14, III/2015, X/ Suunnittelijat ja yhteystiedot Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatija: Dipl.ins. Tuomo Peltola, Karvalankuja 1 D 8, Lieto, puh , s-posti tuomosakari.peltola[at]netti.fi. Uudenkaupungin kaupunki: Kaupunkisuunnittelu- ja maankäyttöosasto, III-kerros, Välskärintie 2 C, Uusikaupunki, s-posti leena.vilen[at]uusikaupunki.fi. Lieto , , , , tark Tuomo Peltola, dipl.ins.