TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 S U U N N IT T E LU JA T E K N II K K A MÄNTYHARJUN KUNTA TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus P Tarkistettu Hyväksytty: xx.xx.2012 x FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17766

2 Kaavaselostus 1 (50) Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Osayleiskaava Osayleiskaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Maisema ja luonnonympäristö Rakennettu ympäristö ja kulttuurihistorialliset kohteet Maanomistus Väestö, työpaikat ja palvelut Kunnallistekniikka Liikenne Pohjavesialueet Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Muut suunnitelmat OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET JA TAVOITTEET Suunnittelun tausta ja tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö, suunnitteluvaiheet Osalliset Osallistuminen ja yhteistyöosalliset Tarkastellut yleiskaavalliset vaihtoehdot Osayleiskaavan muutoksen tavoitteet OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja kuvaus Osayleiskaavan rakenne Mitoitus Aluevaraukset ja merkinnät Yleiset määräykset Liikenne Yhdyskuntatekninen huolto Erityispiirteet ja suojelukohteet... 27

3 Kaavaselostus 2 (50) OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Vaikutukset maisemaan ja luonnonympäristöön Taloudelliset ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset Liikenteelliset, teknisenhuollon ja ympäristöhäiriöiden vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Kulttuuriset vaikutukset Seudullisten suunnitelmien toteutuminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen YLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Liitteet Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon palaute

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (32) TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Yleiskaavan muutoksen tarpeellisuus todettiin ELY-keskuksessa kunnan ja maanomistajien kanssa käydyssä työneuvottelussa. Maanomistajat jättivät Mäntyharjun tekniselle lautakunnalle keväällä 2012 kaavoitushakemuksen, jossa he omalla kustannuksellaan laadituttavat omistamilleen maa-alueille Peruveden ranta-asemakaavan ja Toivola- Mynttilä Peruvesi rantaosayleiskaavan muutoksen. Mäntyharjun tekninen lautakunta on tehnyt yleiskaavan laatimista koskevan päätöksen ja hyväksynyt yleiskaavan laatijaksi Finnish Consulting Group Oy:n. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Aloitus viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ja 31 ) pidettiin ELY -keskuksessa Mikkelissä Valmisteluaineisto oli nähtävillä Saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella kaavaan on tehty tarkistuksia ja laadittu osayleiskaava ehdotus. Kaavaehdotus on nähtävillä xxxx Kaavaluonnoksen laadintaa ovat ohjanneet Mäntyharjun kunnassa tekninen johtaja Hannu Lakka, rakennustarkastaja Asko Patjas ja kaavoitusinsinööri Hanna Nirkko. 1.2 Osayleiskaava Alueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen Toivola-Mynttilä Peruvesi rantaosayleiskaavan tarkistus. Tarkoituksena on mahdollistaa alueen kehittäminen laaditun Master Planin ja golf-selvityksen mukaisesti sisältäen matkailua palvelevaa elinkeinotoimintaa ja vapaa-ajan asumista eri muodoissaan. Lisäksi tavoitteena on Teboil-Suittilahti liikenneaseman kehittäminen. Yleiskaavatyöllä luodaan maankäytölliset ohjeistukset, jotka mahdollistavat rantaasemakaavan laadinnan ja sen laadukkaan toteuttamisen. Keskeisen Saarenpään tilakeskuksen ympärille on osoitettu matkailupalveluiden aluetta (RM-2), Konnesaarentien ja Kaijanlahden alueille 6,5 ha. Matkailupalveluiden alueet on ulotettu Peruveden rantaan, johon sijoittuu voimassa olevassa yleiskaavassa venevalkama-alueet. Kaijanlahden rantaan on varattu matkailupalveluiden ja asumisen alue (RMA) tilan rantasaunojen yhteyteen 1,2 ha. Matkailupalveluiden aluetta (RM-3 ja RM-4) on rajattu Suitsinlahden Teboil-huoltamon ja lahden vastarannan alueelle 1,6 ha. Aluevaraukset mahdollistavat liikenne- ja matkailupalveluiden kehittämisen.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (32) Matkailupalveluiden alueiden rakentaminen edellyttää ranta-asemakaavaa alueiden tarkemman toteuttamisen ohjaamiseksi. Voimassa olevan yleiskaavan mukaiset loma-asuntoalueet (RA) on merkitty; Volanselän puolelle RA/3 ja Suitsinlahteen RA/1, yhteensä neljä rakennuspaikkaa (2,8 ha). Suitsinlahden Teboil huoltamorannan loma-asuntoaluetta ei ole merkitty. Keskeiset metsä- ja peltoalueet on rajattu urheilu- ja virkistyspalveluiden alueena (VU- 2) suunniteltua 9 reikäistä golfkenttää varten, 34,2ha. Maa- ja metsätalousalueena (M-2) on merkitty rantavyöhykkeelle sijoittuvat metsät,5,5 ha. Konnesaareen on esitetty maa- ja metsätalousvaltainen alue (MU), jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta, 5,2 ha. Kaavaan on merkitty melualueen raja eli alue, jonka melutaso ylittää ennustetulla liikennemäärällä sallitun päivämelun ohjearvon (55dB(A) tai 45 db(a). Alueelle ei saa sijoittaa ilman melusuojausta uusia asuinrakennuksia tai muita toimintoja, jotka ovat herkkiä melun haittavaikutuksille. Yleiskaavassa on osoitettu luontoselvityksessä todetut huomionarvoiset luontokohteet luo-1 j luo-2. Yleiskaava pitäytyy Peruveden ranta-alueilla Toivola-Mynttilä-Peruvesi rantaosayleiskaavan loma-asuntoalueiden mitoitukseen eikä esitä uusia loma-asuntojen rakennuspaikkoja välittömään rantalinjaan. Suitsinlahdelle valtatien tuntumaan esitetään rantavyöhykkeelle matkailupalveluiden aluerajaus (RM-3). Matkailupalveluiden alueet on ulotettu rantaviivaan liittyviin vene- ja uimarantaalueisiin. Matkailupalveluiden alueiden kehittäminen mahdollistetaan rantaasemakaavan kautta. Kaavassa on osoitettu tilakohtaisia venevalkama-alueita Kaijanlahteen, Konnesaarentien päähän ja Suitsinlahteen. 1.3 Osayleiskaavan toteuttaminen 2. LÄHTÖKOHDAT Tämän yleiskaavan alueella saa myöntää rakennusluvan yleiskaavan mukaiseen rakentamiseen loma-asuntoalueelle (RA) ilman ranta-asemakaavaa. Muilta osin osayleiskaavan toteuttaminen edellyttää asemakaavan laadintaa. Osayleiskaava-alue on yksityisessä omistuksessa ja alueen toteuttamisesta vastaa maanomistaja. 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Mäntyharjun kuntakeskuksen luoteispuolella Mikkelintien VT5 varressa Suitsinlahden, Peruveden ja Pertunmaan kuntarajan välisellä alueella. Kaavaalueen sijainti ilmenee kuvista 1 ja 2. Alueelta on matkaa noin 19 km Mäntyharjun keskustaan ja 15 km Pertunmaan kuntakeskukseen.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (32) Kuva 1: Suunnittelualueen sijainti Kuva 2: Suunnittelualueen likimääräinen rajaus Suunnittelualueeseen kuuluvat tilat :92; 8:98; 8:100; 8:101; 12:219. Aluetta rajaa eteläsuunnassa VT 5 ja pohjoissuunnassa Peruvesi. Kaavoitettava alue on noin 57 hehtaarin suuruinen. Alue on pääosin hoidettua talousmetsää. Metsäkasvillisuutta luonnehtivat mänty-, kuusi- ja koivu -sekametsät. Maaperä on pääasiassa moreenia ja kalliota. Alueen keskellä on vanha Saarenpään tilakeskus, jota ympäröivät peltosarat ulottuvat valtatieltä Peruveden rantaan. Pellot luovat avoimen maiseman metsäalueen keskelle. Tilakeskuksen eteläiset pelto-osuudet on muutettu golfin harjoitusalueeksi. Kaava-alueelle Peruveden ranta-alueille sijoittuu kymmenen loma- ja saunarakennusten rakennuspaikkaa. Konnesaaren suunnittelualue on talousmetsää. Kaava-alueen lomaan saaren länsi- ja etelärannalle sijoittuu kuusi lomarakennuspaikkaa.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (32) Kuva 3: Selvitysalue nähtynä kaakosta (ilmakuva lokakuu 2010) Kuva 4: Saarenpään tilakeskus ja golfin harjoitusalue

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (32) Kuva 5: Suunnittelualue nähtynä lännestä Maisema ja luonnonympäristö Luonnonympäristön selvitys on tehty kaavan alkuvaiheessa määritetylle laajemmalle tarkastelu-alueelle ulottuen lännessä Pertunmaalle johtavaan Honkaniementiehen ja kunta-rajaan. Alueen kasvillisuus ja arvokkaat luontokohteet selvitettiin maastokäynnillä Alue kartoitettiin systemaattisesti kävellen. Maisema Mäntyharju kuuluu Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun, joka ulottuu Mikkelistä ja Ristiinasta länteen Heinolan ja Hartolan tasalle. Alueella vesistöt ovat pienimuotoisia ja niiden vedet laskevat Kymijoen kautta Suomenlahteen. Järviseudulla metsäkasvillisuus on melko rehevää ja sekapuustoista. Soita on vähän. Mäet ovat loivarinteisiä ja suhteellisen matalia. Korkein mäki on Kankaanmäki, jonka laki nousee 135 m mpy tasolle. Maisemalle on leimaa koivikot, taimikot, nuoret kuusi-, koivu- ja mäntykankaat. Varttunutta metsää on paikoin. Nämä ovat kuusikoita, jotka sijoittuvat valtatien 5 lähelle ja Saarenpään tilan itä- ja koillispuolelle. Varttunutta mäntymetsää on vain Kankaanmäen koillispuolella ja Saarenpään länsipuolella, pellon reunalla. Saarenpään pellot monipuolistavat metsäistä maisemakuvaa. Eteläiset peltolohkot on muutettu golfin harjoitusalueeksi, mutta pohjoislohkot ovat avoimena peltona. Peltoja reunustavat koivikot, nuoret männiköt ja varttuvat kuusikot. Osa pelloista on metsitetty koivikoiksi. Kuva 6: Saarenpään alueen maisemaa leimaa koivikot.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (32) Maa- ja kallioperä Kaava-alueella kallioperä on kiillegneissiä, graniittia ja amfiboliittia. Maaperä on hiekkamoreenia ja kalliomaata. Mäet ovat loivarinteisiä ja suhteellisen matalia. Korkein mäki on Kankaanmäki, jonka laki nousee 135 m mpy tasolle. Pinta- ja pohjavedet Kaava-alue rajautuu Peruveteen ( ), joka on kirkasvetinen järvi. Järvi on rehevyystasoltaan karu tai lievästi rehevä. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Peruvesi kuuluu luokkaan erinomainen. Peruvesi kuuluu Kymijoen vesistön Volanjoen valuma-alueeseen (14.916). Sen keskisyvyys on 5,8 m ja sen korkeustaso on 104 m mpy. Alueella ei ole luokitettuja pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet ovat Pertunmaan kirkonkylän ( ) ja Kuortin ( ) pohjavesialueet, jotka ovat yli 5 kilometrin päässä. Alueella on yksi lähde, jolle on asetettu betonirengas ja kansi. Lähteen ympäristössä on hieman lehtomaista kasvillisuutta. Kuva 7: Kaava-alueella oleva lähde Kasvillisuus ja eläimistö Kasvillisuudessa vallitsevia ovat kuivahkot mänty- ja tuoreet sekä lehtomaiset kuusikankaat. Myös koivumetsiä on runsaasti. Lehto- ja lehtomaista kangasta on alueella erittäin vähän. Alueen ainoa lehto on Kankaanmäen puronvarsilehto. Huomattava osa metsistä on taimikkona tai nuorena varttuvana metsänä. Kuusikankaat ovat valtaosin varttuvia kasvatushakkuin käsiteltyjä kuusikoita. Pääosa mäntykankaista on nuoria metsiä. Varttuneita mäntymetsiköitä on varsin vähän. Koivikoiden kangaskasvillisuutta leimaa heinäisyys. Lisäksi alueella on vanha koivulle metsittynyt pelto, missä kasvillisuutta leimaa suurruohot ja heinät.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (32) Alueen puron on lähes kaikki perattu. Luonnontilaista uomaa on vain noin 100 metrin matkalla Kankaanmäen koillispuolella olevassa purossa. Kaava-alueella on yksi luonnontilainen suokuvio. Soistuneet kankaat tai muut pienialaiset suokuviot on ojitettu. Alueen linnuston kuuluvat mm. peippo, laulurastas, punakylkirastas, talitiainen ja käpytikka. Kuva 8: Alueen kasvillisuus Luonto- ja lintudirektiivilajit, uhanalaiset ja harvinaiset lajit Alueelta ei ole tiedossa tai havaittu luontodirektiivin liitteen IV lajeja tai uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja. Alueen mahdolliset liito-oravametsät (varttuneet ja varttuvat kuusikot) tarkistettiin ja niiltä etsittiin merkkejä lajista. Arvokkaat luontokohteet Suunnittelualueella on kaksi luontokohdetta: Kankaanmäen puronvarsilehto ja Kankaanmäen korpi. Kankaanmäen puronvarsilehto sijoittuu pienen puron varteen ja kalliojyrkänteen alusrinteelle. Sen pinta-ala on noin 0,4 ha. Lehdon kasvillisuus on tuoretta ja saniaisvaltaista puronvarsilehtoa. Lisäksi puronvarressa on hieman saniaiskorpea. Kalliojyrkänteen alusrinteellä on tuoretta lehtoa. Kalliojyrkänne on matala, noin 5-6 metriä korkea. Kohteen kasvistoon kuuluvat mm. hiirenporras, metsäalvejuuri, kallioimarre, korpi-imarre, metsäkorte, sudenmarja, käenkaali, lillukka, metsätähti, oravanmarja, nurmilauha, suo-orvokki, korpikaisla, vuohenputki ja metsäkastikka. Puusto koostuu haavasta, koivusta, pihlajalasta, kuusesta ja harmaalepästä.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (32) Puronvarren puusto on väljennetty, mutta purouoma on luonnontilainen. Tuoreet keskiravinteiset lehdot ovat uhanalaisia ja kosteat keskiravinteiset lehdot silmälläpidettäviä luontotyyppejä. Kohde on paikallisesti arvokas. Kuva 9: Kankaanmäen puronvarsilehto Kankaanmäen korpi on hieskoivuvaltainen hieman avoin sarakorpi. Nevaosa on karua saranevaa ja reunalla kasvillisuus on hieman ravinteikkaampaa. Korpisuus on vähäistä. Kasvillisuutta luonnehtivat kiiltopaju, paatsama, rätvänä, oravanmarja, kangasmaitikka, metsätähti, kurjanjalka, korpikastikka, maarianheinä tähtisara, jokapaikansara, pullosara ja jouhivihvilä. Sarakorvet ovat silmälläpidettävä luontotyyppi. Kohde on paikallisesti arvokas. Kohteen pinta-ala on 0,4 ha.