82120665 Hattulan asemakaavan ajantasaistaminen ja laajennus, palauteraportti Hattulan asemakaavan ajantasaistaminen ja laajennus PALAUTERAPORTTI Osallistumis- ja arviointisuunnitelma VIRANOMAISLAUSUNNOT LAUSUNNON HUOMIOON OTTAMINEN 1) Hattulan rakennuslautakunta (valmistelijana rakennustarkastaja Jorma Immonen) Rakennuslautakunnalla ei ollut huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Ei 2) Hattulan sivistyslautakunta (valmistelijana sivistystoimenjohtaja Timo Laine) Sivistyslautakunnalla ei ollut huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Ei 3) Hämeen liitto (kehittämispäällikkö Matti Lipsanen, suunnittelupäällikkö Heikki Pusa) Hämeen liitto on antanut lausunnon Hattulan keskeisten alueiden osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, mutta ei asemakaavan ajantasaistamisesta ja laajennuksesta. - 4) Hämeenlinnan kaupunki (Hämeenlinnan kaupunginhallitus, yleiskaavapäällikkö Jaakko Välimaa) Hämeenlinnan kaupungilla ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. uusien asemakaava-alueitten jatkosuunnittelussa kuntarajan tuntumassa on hyvä pyrkiä sovittamaan molempien kuntien maankäyttötavoitteet toisiinsa. Rahkoilan suunnassa uusien alueitten ja niihin liittyvien liikenneja palveluratkaisujen suunnittelussa on tärkeää suuntautuminen kohti Parolaa Aulangon kautta tapahtuvan läpiajon välttämiseksi. Ei 5) Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi (vt. ympäristötoimen johtaja Juha Lahti, ympäristötarkastaja Heli Jutila) Lausunnossa todetaan, että kaava-alueella on merkittäviä maisemallisia, kulttuurihistoriallisia ja luontoarvoja. Selvityksissä tulisi erityisesti tarkastella joukkoliikenteen toimivuutta ja pohjavesioloja Merven alueella. Laadittaviin selvityksiin tulee lisätä liikennemeluselvitys, jossa tarkastellaan alueita moottoritien ja radan sekä Pälkäneentien varressa. Kaavan vaikutuksia tulisi tarkastella myös ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta sekä maisema-arvojen huomioimiseksi tulisi selvittää alueet, joihin ei lainkaan rakenneta ja rakentamistapaohjeilla ohjata muualla maisemaalueella rakentamista. Lausunnossa esitetään myös täydennys aiemmin tehtyjen selvitysten luetteloon ja huomautetaan, että kaavan aikataulu vaikuttaa liian kiireiseltä ja ehdotetaan kaavoitettavan alueen jakamista pienempiin osiin. Alueen maisemalliset, kulttuurihistorialliset ja luontoarvot pyritään selvittämään ja ottamaan huomioon mahdollisimman kattavasti. Koko kaava-alueen joukkoliikenteen toimivuutta tullaan tarkastelemaan osayleiskaavan yhteydessä laadittavassa liikenneselvityksessä. Merven teollisuusalueen tarkempi pohjavesiselvitys laadittaneen alueen rakentamisen yhteydessä. Melu- ja tärinäselvityksiä on tehty asemakaavaluonnoksessa osoitettujen uusien asuin- tai muiden ympäristöhäiriölle alttiiden alueiden asemakaavoituksen ja käyttöönoton yhteydessä. Kaavan arvioitavien vaikutusten sekä aiempien selvitysten luetteloa on täydennetty OAS:n päivitysten ja kaavaselostuksen laatimisen yhteydessä. 6) Hämeen tiepiiri (maankäytön asiantuntija Minna Huttunen) Hämeen tiepiirillä ei ollut huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Ei 7) Hämeen ympäristökeskus (arkkitehti Annu Tulonen) Todetaan, että OAS on käsitelty kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa ja lausunto korvataan sähköpostitse toimitetuilla kommenteilla. Kommenteissa esitetään täydennyksiä aiemmin Kommenteissa mainittuja selvitysten ja arvioitavien vaikutusten luetteloita on täydennetty OAS:n päivitysten ja kaavaselostuksen laatimisen yhteydessä. Melu- ja tärinäselvitykset laaditaan osoitettujen uusien 1(50)
tehtyjen selvitysten luetteloon ja huomautetaan, että arvioitavia selvityksiin lisäys meluselvitykset tarvittaessa, vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin sekä pohjaveteen sekä aikatauluun mahdollisuus, että asemakaavat etenevät osittain erillisinä hankkeina ja omilla aikatauluillaan. asuin- tai muiden ko. häiriölle alttiiden alueiden asemakaavoituksen yhteydessä. 8) Kanta-Hämeen pelastuslaitos (johtava palotarkastaja Raimo Niemi) Pelastusviranomaisella ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmissa esitettyihin tavoitteisiin. Lausunnossa todetaan, että pelastuslaitoksen toimintavalmiusajan riittävyys tulee arvioitavaksi silloin, kun kaava-alueen pinta-ala tai rakentamistehokkuus kasvaa. Ympäristölle vaaraa tai haittaa tuottavan teollisuusrakentamisen sallivia alueita vältetään sijoittamasta tärkeille tai vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille. Teollisuusrakentamiseen tarkoitettuja alueita tulee voida lähestyä kahdesta toisistaan riippumattomasta suunnasta. Sammutusveden hankinta tulee huomioida arvioitaessa vaikutuksia teknisen huollon järjestämiseen. Lausunnossa annetut ohjeet otetaan huomioon uusien teollisuusalueiden sijoituksessa ja rajauksessa. 9) Museovirasto (yli-intendentti Helena Taskinen, tutkija Eeva-Liisa Schulz) Lausunnossa todetaan, että kaavoitusta varten laadittaviin selvityksiin on lisättävä historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi. Inventoinnissa tulee selvittää ainakin keskiaikaisten kylätonttien sijainti ja historialliset tielinjat. Lausunnossa esitetään myös täydennyksiä aiemmin tehtyjen selvitysten luetteloon. Aiempia muinaisjäännösinventointeja on täydennetty kaavan valmisteluvaiheessa laadittujen karttaanalyysin ja historiallisen ajan kylätonttikartoituksen avulla. Lausunnossa mainittuja tavoitteita ja lähtötietoja sekä selvitysten ja arvioitavien vaikutusten luetteloita on täydennetty OAS:n päivitysten ja kaavaselostuksen laatimisen yhteydessä. 10) Puolustusvoimat (everstiluutnantti Arto-Pekka Nurminen, everstiluutnantti Risto Rautavirta) Lausunnossaan Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta ilmoittaa olevansa osallinen ja pyytää toimittamaan suunnittelukokousten kutsut myös Panssariprikaatiin. Lausunnossa todetaan, että kaavoituksessa tulee erityisesti ottaa huomioon, ettei asutusta tai muuta melulle altista toimintaa sijoiteta liian lähelle Puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueita. Lausunto otetaan huomioon kaavan suunnittelun yhteydessä. Puolustusvoimat on toimittanut kuntaan tiedot ampuma- ja harjoitusalueiden melutasoista heinäkuussa 2009 sekä Puolustusvoimien ja Hattulan kunnan kesken on käyty työneuvottelu joulukuussa 2010. 11) Ratahallintokeskus (kunnossapitoyksikön päällikkö Risto Heinonkoski, lakimies Laura Kuistio, ylitarkastaja Otso Kärkkäinen) Ratahallintokeskus on antanut lausunnon Hattulan keskeisten alueiden osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, mutta ei asemakaavan ajantasaistamisesta ja laajennuksesta. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTEN MIELIPITEET MIELIPITEEN HUOMIOON OTTAMINEN 1) Petteri Mäkelä 1. Pitkäniitty (AO/AR) omakotialueen laajennus: luontoselvitys/melu/rakennettavuus (mukana aktyössä) 2. Piipala (AO) omakotialueen laajennus (mukana aktyössä) 3. Rinteenkuja (AO) 5kpl (mukana aktyössä) 4. Kouratie (AO) 1-2 riviä Mielipiteessä esitetyt ehdotukset uusiksi asuinalueiksi voidaan kohtaa 5 (mahdollisesti ei) ja kohtaa 6 lukuun ottamatta ottaa huomioon asemakaavaa laadittaessa. Katinalan ranta-alue sijoittuu maisemallisesti arvokkaalle kulttuurimaisema-alueelle, joka on vahvistetussa maakuntakaavassa osoitettu virkistysalueeksi. Alueen rakentaminen olisi myös mm. valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaista 2 (50)
82120665 Hattulan asemakaavan ajantasaistaminen ja laajennus, palauteraportti 5. Visio Katinalan ranta-alueen kehittämisestä 6. VT3:n ja radan välisen osayleiskaavan TY-alueen (1 ha) asemakaavoittaminen TY:ksi (kulttuuriympäristö, tulvavaara, liikennemelu) ja lisäksi alueen rakennettavuus on heikosti kantavasta maaperästä johtuen erittäin huono. Moottoritien ja pääradan välinen alue on voimassa olevassa osayleiskaavassa osoitettu TY:ksi, mutta uudessa kaavassa alueen käyttötarkoitus muuttunee puutteellisen liikenneverkon vuoksi joko suojaviher-, tai maa- ja metsätalousalueeksi. Aluetta ei oteta mukaan asemakaavatyöhön. 2) Juha Honkasaari 1. Maatilakeskuksen rakennusoikeus ja laajennus AV AP:ksi tai AM:ksi 2. KT 57 ja Katinalantien väli PL => KL liikerakentamiseen 3. Katinalantien länsipuoli yleiskaavan AP-5, AP pientaloalueeksi 4. Katinalan ja Parolan välinen peltoaukea => AP 5. Katinalanlahden ranta-alueen visio (vrt. Mäkelä) Mielipiteen kohdat 1 ja 3 voidaan ottaa huomioon kaavaa laadittaessa. KT57:n ja Katinalatien välinen alue sijoittuu maisemallisesti arvokkaalle kulttuurimaisema-alueelle. Myöskään liikenteelliset olosuhteet eivät tue alueen osoittamista liikerakentamiseen. Myös kohdassa 4 tarkoitettu maa-alue sijoittuu kulttuurimaisemaalueelle ja lisäksi pääradan melu- ja tärinäalueelle, jolle uuden asuinrakentamisen sijoittaminen ei ole suositeltavaa. Katinalan ranta-alueen rakentamista on käsitelty mielipiteen 1 yhteydessä. 3) Eija Rintakoski Pappilanniemen sairaala-alueen rauhoittaminen ja liikennejärjestelyt (mukana aktyössä) Pappilanniemeen ei osoiteta nykyisestä poikkeavaa tai alueen liikennettä merkittävästi lisäävää maankäyttöä. 4) Risto Solitanner Valkamatien päässä sijaitsevan RH-alueen osoittaminen erillispientalojen korttelialueeksi. Mielipide huomioidaan kaavaa laadittaessa. 5) Janne Korhonen Keskitien ja Kaustantien välisen kevyen liikenteen väylän poistaminen, rakennusoikeus kevyelle autokatokselle. Mielipide huomioidaan kaavaa laadittaessa. 6) Tuija Sinkkonen Keskitien ja Kaustantien välisen kevyen liikenteen väylän poistaminen. Keskitien levennys tuhoaa 100 v. maakellarin. Mielipide huomioidaan kaavaa laadittaessa. 7) Annikki ja Mikko Valtari Keskitien ja Kaustantien välisen kevyen liikenteen väylän poistaminen. Taka-Valtarin tontin rakennusoikeus e=0,05 (oli osa Ali-Valtaria) kasvattaminen e=0,25:een. Mielipide huomioidaan kaavaa laadittaessa. 8)9) Jarmo Valtari (2 mielipidettä) Ali-Valtarin (AT) rakennusoikeuden kasvattaminen e=0,05:stä e=0,25:een. Kotipellon 6:10 puistoalueella (PL) vanhan puimala n. 300 m 2 tilalle rakennuspaikka konesuojalle/viljakuivurille. Katinalanalhden Herransuonrannan puisto/vesialueen rajaus rantaviivan mukaiseksi. Puusepäntien varren rakentamattomien AO-tonttien siirto ja tieyhteys Ruotupellon palstalle. Mielipiteet huomioidaan kaavaa laadittaessa. 10) Sakari Mäkelä 1. Puusepäntien varren rakentamattomien AO-tonttien siirto ja tieyhteys Ruotupellon palstalle 2. Tilan Katinala, Rautapaari 11:34 osoittaminen asumiskäyttöön ja työpaikka/teollisuuskäyttöön. Mielipide huomioidaan kaavaa laadittaessa. Asemakaavaa muutetaan Puusepäntien varrella siirtämällä rakentumattomat erillispientalotontit, jolloin saadaan katuyhteys Ali-Valtarin ja Paavonkulman yhteistä kiinteistörajaa pitkin. 3(50)
11) Asoy Parolan Kalliopuisto Kalliotie 3 ja 4-6 pysäköinti, kun AR 139 toteutuu, miten kunta aikoo järjestää pysäköinnin. Pysäköinnit on osoitettu asunto-osakeyhtiöiden tonteille. Mitkä alueet asunto-osakeyhtiöt ovat valmiit ostamaan ylimääräiselle pysäköinnille. 12) Asoy Parkunhaka Kalliotie 3 ja 4-6 pysäköinti, kun AR 139 toteutuu, miten kunta aikoo järjestää pysäköinnin. Pysäköinnit on osoitettu asunto-osakeyhtiöiden tonteille. Mitkä alueet asunto-osakeyhtiöt ovat valmiit ostamaan ylimääräiselle pysäköinnille. 13) Taina Regina Pappilanniemessä uimarannan laajentaminen, rantapolun leventäminen, kaupungin kellarien purku ja matkailun kehittäminen. Uimarantaa ei laajenneta tässä kaavatyössä. Muut ehdotukset eivät ole kaavoituksen kautta huomioitavissa. 14) Mika ja Kirsi Inkilä Toivotaan Kirkkotein alueen säilymistä avoimena ja ettei rakennusoikeuksia kasvateta pilviin. Mielipide huomioidaan kaavatyössä. 15) Leena Carelse ja Elina Heinisuo Pappilanniemi: avoin maisema, ei lisärakentamista, päiväkodin saattoliikenne on turvatonta. Pappilanniemestä puuttuvat kaupalliset palvelut. Uimarannan saunan rakennusoikeus 80 k-m 2 on liikaa. Kerrosalasta on toteutunut n. 26 k-m 2. Mielipiteenjättäjät haluaisivat ostaa ranta-aluetta. Edustussaunan käyttö jatkuu, jolloin ei ole tarvetta pienentää rakennusoikeutta. Ranta-aluetta ei myydä, koska rannan virkistysalueen (VL) yhtenäisyys ja rantareitti katkeaisivat. 16) Risto Sireen ja Mika Uotila Erillispientaloalueen laajentaminen Kalasuontien eteläpuolelle. Mielipide voidaan ottaa huomioon kaavaa laadittaessa niiltä osin, kuin uudisrakentamista ei sijoitu maisemallisesti arvokkaalle peltoalueelle. 17) Innoteam Kiinteistöt Oy: Parolan Korpiniitty 5 kpl asuinkerrostaloja entisten joukkoon Tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa asuinkerrostaloja alueelle. 18) Anneli Uotila Lehijärven rantatien kaavoitustilanteen arviointi ja Haljamintien puistotontin ja asuintonttien rakennusoikeuden kertoimien uudelleen arviointi suhteessa tontin kokoon ja alueen yleisilmeeseen. Lehijärvenrantatien alue ei ole tämän kaavan suunnittelualueella. Haljamintien osalta mielipide huomioidaan kaavatyössä. 19) Lasse Alkio Kaustantien korttelin 23 tonttirajojen uudelleen järjestely. Mielipide huomioidaan kaavatyössä. 20) Jaana Pasonen Tontin 82-403-2-178 tontinrajojen tarkistaminen. Mielipide huomioidaan kaavatyössä. 21) Mikkola Jukka-Pekka Kortteli 4 Kirkkotiellä TY =>TY-1 kuten Yllityssä mahdollistaa asuinrakentamisen, TY=>AO, (VL-alueet AO:ksi ei) Mielipide huomioidaan mahdollisuuksien mukaan kaavatyössä. 22) Jussi, Rauni, Marja ja Raimo Kivistö Maanomistajat Aulangontien itäpuolella tiloilla Juttilanmäki 5:18, Rolle 5:41 ja Jussila 5:17 eivät ole kiinnostuneita asemakaavan laajentamisesta tiloilleen. Mielipide huomioidaan kaavatyössä jättämällä tilat suunnittelualueen ulkopuolelle. 4 (50)
82120665 Hattulan asemakaavan ajantasaistaminen ja laajennus, palauteraportti Kaavaluonnos Kaavaluonnosvaiheen jälkeen kaavatyötä on jatkettu alueittain. Tämän raportin kaavaluonnosvastineet koskevat muodostuvaa korttelia 742 P/s (Pappilanniemen sairaala) VIRANOMAISLAUSUNNOT LAUSUNNON HUOMIOON OTTAMINEN 1) Hattulan rakennuslautakunta (valmistelijana rakennustarkastaja Jorma Immonen) - Korttelikohtaisten rakennusoikeuksien tarkistaminen ja päivittäminen (esim. AO -tonteilla tasoon e=0,20-0,25). - Asemakaavan mukaisten kiinteistöjen kaavarajojen korjaaminen vastaamaan kiinteistöjen omistusrajoja. - Asemakaavan mukaisten sitovien rakennusalojen rajojen yhdenmukaistaminen (4/5 m etäisyys katu/tiealueen reunasta, muilta osin 4 m, ellei erityisistä syistä muuta johdu). - Asemakaavan liittymäkieltoalueiden tarpeen ja sijainnin tarkistaminen - korttelikohtaisten kattokaltevuuksia koskevien määräysten tarpeellisuuden arviointi vanhoilla, jo pääosin toteutuneilla kaava-alueilla - korttelikohtaisten, rakennettavaksi sallittavien kerroslukujen tarkistaminen, mahdollisuus sallia rakennettavaksi 1-tasoratkaisusta poikkeavia ratkaisuja (mahdollistaa tehokkaamman rakentamisen rakennuskannan uudistamisen yhteydessä jo pääosin toteutuneilla kaava-alueilla, esim. Iu½-, Iu2/3-, Iu3/4-, sekä II-kerrosratkaisut). - tarvittavien autopaikkojen määrän tarkistaminen nykyvaatimuksia vastaavaksi - venevalkama-alueen osoittaminen Hattulan Pyhän Ristin kirkon viereiselle asemakaavan mukaiselle puistoalueelle (VP) Asemakaava-alueen ajantasaistamisen yhteydessä tulisi arvioida ajantasaistamisen vaikutukset nykyisin voimassa olevien asemakaavojen rakentamistapaohjeisiin. sekä arvioida tarpeen mukaan myös I-tasokerrosratkaisuista poikkeaviin ratkaisuihin ohjaaminen (kaavassa sitovana määräyksenä esim. IIkerrosratkaisu, mikäli rakennustehokkuus on suuri). Alueen 8 korttelin 742 (nyk. kortteli 632, tontti 8) kaavaehdotusta laadittaessa on lausunto huomioitu. 2) Hattulan sivistyslautakunta (valmistelijana sivistystoimenjohtaja Timo Laine) Sivistyslautakunnalla ei ole huomauttamista kaavaluonnoksen suhteen. Lausunto merkitään tiedoksi. 3) Hattulan vapaa-aikalautakunta (valmistelijana v. vapaa-aikatoimenjohtaja Jari Salmela) Alue 1: Kaavassa tulee huomioida, että EV-alueella Merventien varressa kulkee ulkoilureitti ja moottorikelkkareitti, VL-alueella Teollisuustien päästä kulkee ulkoilureitti länteen, Rannikontien vieressä kulkee osittain ulkoilureitti teollisuusalueen puolella. Kaavamerkintä ko. kohdassa väärä, istutettava puurivi, pitää olla ulkoilureitti. Alue 2: Parolan lukiolta kulkeva ulkoilureitti kohti Teollisuustietä ja ulkoilureitti Teollisuustien vieressä on merkitty ohjeellisena ulkoilureittinä, olemassa olevana reittinä tulisi merkitä ulkoilureittinä. Tonttien 22:0, 23:0, 6:35 ja 51:0 alueella sähkölinjan alla kulkee ulkoilureitti, jonka voisi merkitä EVsuojavyöhykkeenä/ulkoilureitin merkinnällä. Alueen 8 Pappilanniemen korttelin 742 osalta: Pappilanniemen sairaalan tuntumassa olevalta nurmikenttäalueelta poistetaan kaavaluonnoksessa esitetty rakennusala. Alue jää rakentamattomaksi. Tarvittessa aluetta tai osaa siitä voidaan käyttää pysäköintiin. Kaavamutosalueelta on poistettu rakennusala myös eteläosasta, joten vapaan pihaalueen määrä korttelissa on riittävä. 5(50)
Alue 3: Tuulitieltä itään kulkevalle puistoalueelle (VL) Teollisuustien vierellä tulee lisätä ulkoilureittimerkintä sähkölinjan alle Teollisuustien viereen. Alueet 4, 5, 6 ja 7: Ei huomautettavaa. Alue 8: Pappilanniemen sairaalan tuntumassa oleva nykyinen nurmikenttäalue vaatii VU-kaavamerkinnän. Kaavaluonnoksessa alueen ainoa lähiliikuntapaikka häviäisi rivitalotontiksi. Aulangontien itäpuolella olevan leikkipaikan tulee olla riittävän iso, jotta samaan yhteyteen voidaan sijoittaa lähiliikuntapaikka/pienpelikenttä. Toiminnan mahdollistava kaavamerkintä. Ihantalantien leikkipaikka-aluetta (VL) tulisi suurentaa niin, että alueen yhteyteen voi sijoittaa luistelu/pelikentän. Toiminnan mahdollistava kaavamerkintä. Yleisenä huomiona alueella on runsaasti lapsiperheitä, jatkossa jopa enemmän, sekä suuri päiväkoti, mutta VUmerkinnällä olevaa liikunta-aluetta ei ole lainkaan. Alue 9: Koulukiinteistöä varten varattu alue (YO) tulee olla riittävän iso myös 40 x 60 m pallokenttää varten. Tarvittaessa koulutontin viereinen tontti (VL) on muutettava VU-merkinnäksi. Alueet 10 ja 11: Ei huomautettavaa. 4) Hattulan perusturvalautakunta (valmistelijana Mirja Saarni) Kaavoituksen yhteydessä tulee tarkastella muutosten sosiaalisia vaikutuksia eri väestöryhmille sekä sosiaalija terveyspalveluiden käyttömahdollisuuksia ja mahdollisia muutostarpeita. Lasten, vanhusten, sairaiden ja vammaisten henkilöiden liikkumisen näkökulmasta rakennetun ympäristön esteettömyys ja turvallisuus ovat tekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa kaavoituksella ja sitä seuraavalla rakentamisella. Nämä tekijät tulee huomioida kaavoitettaessa alueita, joille tulee asuntoja tai julkisia tiloja. Pappilanniemen alueella tulee huomioida lisääntyvän liikenteen vuoksi kevyen liikenteen väylät ja rakennettaessa pinnoituksen tulee mahdollistaa liikkuminen myös pyörätuolilla. Myös Lepaalla kevyen liikenteen väylä koululle ja päivähoitoon on tärkeä turvallisuutta ja asumisen laatua edistävä tekijä. Ylipäätään kaikilla uusilla ja laajenevilla asuintarkoitukseen kaavoitettavilla alueilla tulee entistä paremmin huomioida eri asukasryhmien liikkumisen turvallisuus. Tämä koskee kevyen liikenteen väylien ohella myös paikoitusalueiden riittävyyttä ja sijoittelua etenkin alueilla, missä on runsaasti sellaisia julkisia palveluja esimerkiksi lapsille ja ikääntyneille kuntalaisille, joihin liittyy paljon sekä tavarakuljetuksia että asiakkaiden saatto- ja vierailukulkuja. Tälläisiä alueita ovat tällä hetkellä erityisesti Pappilanniemi ja Katinala. Liikkuminen on asioinnin sekä työ-, koulu- ja harrastematkojen ohella arvo sinänsä: se on tärkeimpiä ihmisten itsensä toteutettavissa olevia hyvinvointia ja toimintakykyä edistäviä ja ylläpitäviä tekijöitä, jolla on pitkällä tähtäimellä myös taloudellisia vaikutuksia palvelutuotantoon. Ympäristön monimuotoisuus on tärkeä: asuinalueilla tulee aina mahdollisuuksien mukaan olla rakennetun ympäristön lisäksi myös rakentamatonta ja luonnon ympäristöä. Jo kaavoituksen yhteydessä tulisi huomioida myös nuorten tarpeiden mukaisten mielekkäiden toimintaedellytysten luominen. Pappilanniemen ja Katinalan alueille tulee jäädä myös luonnollista metsäaluetta ja muita tilallisia liikkumissekä toimintamahdollisuuksia eri ikäryhmille. Alueilla sijaitsee myös päiväkoti ja vanhusten palveluita, jolloin Alueen 8 korttelialueen 742 osalta kaavaehdotuksen vaikutusten arvioinnissa on arvioitu kaavan vaikutuksia eri liikennemuotoihin ja väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä. Korttelialueen sisälle ei erikseen osoiteta kevyen liikenteen väyliä. 6 (50)
82120665 Hattulan asemakaavan ajantasaistaminen ja laajennus, palauteraportti luonnon- ja rakentamattomat alueet ovat tärkeitä niiden riittävän laadukkaan toiminnan kannalta. Monipuolisia liikuntamahdollisuuksia tulee edistää myös varaamalla kaavoituksen yhteydessä asuinalueille erilaisia tiloja, kuten urheilukenttiä. Perusturvan palvelutuotannon tilatarpeen näkökulmasta kaavoitussuunnitelmaan ei ole huomautettavaa. 5) Hattulan seurakunta, Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto esittää, että nykyisen seurakuntatalon ja Hattulantien välinen alue kaavoitetaan ALK -alueeksi, joka mahdollistaa alueelle rakennettavan nelikerroksisen kerrostalon, jossa ensimmäisessä kerroksessa on toimistot ja muut seurakunnalliset tilat ja seuraavat kolme kerrosta ovat asuinhuoneistoja. Mäkeläntietä pyydetään suunniteltua lyhemmäksi. Alueen 8 Pappilanniemen korttelin 742 P/s osalta ei ole 6) Hämeen liitto (maakuntajohtaja Juhani Honka, suunnittelupäällikkö Heikki Pusa) Hämeen liitto toteaa, että Hämeenlinnan seutukunnassa on vallinnut viime vuosina positiivinen vire. Hämeenlinnan seudulla on tehty valtion kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvää kehityskuvatyötä, jossa kaikki seudun kunnat ovat olleet mukana ja jota Seutukeskus Häme on koordinoinut. Hämeenlinnan seudun seutukuva on valmistunut vuoden 2008 loppuun mennessä. Hattulan kunnan asemakaavan ajantasaistaminen ja asemakaavan laajennus pyrkii toteuttamaan seutustrategiaa laaja-alaisesti turvaten laajan tonttitarjonnan kunnan omilla painopistealueilla. Hämeen liitto katsoo asemakaavan vastaavan hyvin suunnittelualueiden tiivistämis- ja täydentämistarpeita sekä edelleen huomioivan hyvin kulttuuri- ja virkistysalueiden haasteet. Maakunta- ja seututasolla Hämeen liitto katsoo asemakaavan vastaavan valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin tyydyttävästi. Kaava-alueen sirpaleisuus on Hämeen liiton mielestä kaavan toteuttamisen sekä vaikutustenarvioinnin kannalta hyvin haastavaa. Asemakaavan sisältämät osa-alueet eivät muodosta yhtenäistä maa-aluetta, josta johtuen kaavan toteuttamisessa maanomistajien tasapuolinen kohtelu sekä yhdyskuntarakenteen suotuisa kehittyminen voivat jatkossa osoittautua haastaviksi. Tämän vuoksi Hämeen liitto katsoo, että asemakaavan ajantasaistamista ja asemakaavan laajennusta voitaisiin harkita vaihtoehtoisesti viedä eteenpäin useammaksi erilliseksi kaavahankkeeksi pilkottuna, jotka etenevät omilla aikatauluillaan. Tällöin erityisesti eritasoisia seudullisia väyläongelmia sisältävät ongelmakohdat rajautuisivat tarkemmin niihin osa-alueisiin, joihin ne kytkeytyvät ja niiden ratkaisuihin voitaisiin kiinnittää nykyistä suurempi huomio. Hämeen liitto puoltaa kaavaluonnoksen jatkokehittelyä edellä esitetyllä tavalla. Asemakaavan ajantasaistamista ja laajennusta viedään jatkossa eteenpäin alueittain. 7) Hämeenlinnan kaupunki (Hämeenlinnan kaupunginhallitus, yhdyskuntalautakunta, palvelujohtaja Samuli Alppi) Asemakaavasta annettavan lausunnon lähtökohtana on Hämeenlinnan kaupungin 11.1.2010 antama lausunto Hattulan keskeisten alueiden osayleiskaavasta. Asemakaavassa on osoitettu suuret määrät rakentamismahdollisuuksia hyvin laajalla alueella, mikä väistämättä hajauttaa yhdyskuntarakennetta. Koko kaupunkiseudun kannalta tulevan yhdyskuntarakenteen kannalta merkittävin alue asemakaavassa on Hämeenlinnan rajasta Parolaan ulottuva alue. Katinalan, Yllityn ja Parolan keskustan asuinalueille on osoitettu laajennuksia. Vanajaveden Alueen 8 Pappilanniemen korttelissa 742 P/s osoitettu lisärakentamismahdollisuus ei ole yhdyskuntarakenteen kannalta merkittävä muutos. 7(50)
rantojen ja rajan tuntumaan tehtyjä kaavoja on syytä tarkastella kunnan ja kaupungin välisenä yhteistyönä ja huomioida myös valmistella oleva vaihemaakuntakaava. Katinalan yhteys Yllittyyn on osoitettu Ratavarrentietä pitkin. Linjaus kulkee hyvin lähellä päärataa, mikä voi haitata myöhemmin lisäraiteiden suunnittelua. Mahdollisen korvaavan yhteyden paikka Parolan keskustan suuntaan olisi syytä ratkaista asemakaavan laatimisen yhteydessä. Samalla tulisi varautua väylän kytkemiseen Hämeenlinnan puolelle tulevaisuudessa syntyvään katuverkkoon. Koska kuntarajan ja Parolan välinen alue liittyy sekä maankäytöllisesti, että liikenteellisesti tiiviisti Hämeenlinnaan, sen suunnittelu tulisi tehdä yhteistyössä kuntien kesken. Vanajaveden itäpuolisella alueella tulisi pitäytyä maakuntakaavassa osoitettuihin rakentamisalueisiin ja rakentamistapaan, jolloin Hämeenlinnan rajan tuntumassa olevat alueet olisivat kylämäistä asutusta. Suurin osa alueen työssäkäynti- ja asiointiliikenteestä suuntautuu tulevaisuudessakin Aulangontieltä Hämeenlinnaan. Lisääntyvä liikenne edellyttäisi katuverkon kapasiteetin nostamista, mistä aiheutuisi paitsi kustannuksia, myös haittaa Aulangon kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle ympäristölle. Hämeenlinnan kaupunki katsoo, että asemakaavassa Vanajaveden itäpuolella tulisi pitäytyä maakuntakaavassa osoitettuihin rakentamisalueisiin. Parolan keskustan ja Hämeenlinnan Kirstulan välinen alue tulee suunnitella yhteistyössä ja yhtenevillä periaatteilla kuntien kesken ja että rautatien lisäraiteiden vaikutukset aluevarauksiin tulee varmistaa. 8) Hämeenlinnan kaupunki, rakennusvalvonta ja ympäristöyksikkö (palvelupäällikkö rakennusvalvonta ja ympäristö Juha Lahti ja ympäristöasiantuntija Heli Jutila) Aineistoon kuuluvassa yleispiirteisessä rakennettavuusanalyysissä teksti ja kartan numeroidut alueet eivät tunnu kaikilta osin loogisesti vastaavan toisiaan; mm. Kinnalantien lenkki ja Rinteenkuja). Yleistä Näin laajan alueen 11 asemakaavan samanaikainen käsittely asettaa eri tahoille suuret vaatimukset. Tutustuminen jää helposti pintapuoliseksi eikä kaikkia puutteita ja virheitä tunnisteta. Hämeenlinnan seudulle on laadittu vuoden 2008 aikana kuntien yhteistyönä seudullinen Maankäytön, asumisen ja liikenteen kehityskuva 2030. Maankäytön kehityskuvan mukaan Parola on tiivistettävä kuntakeskus, Merve kehitettävä elinkeinoalue ja asumisen pääsuunnat sijoittuvat kantatie 57:n ja valtatien 3:n varteen. Asemakaavaluonnoksessa näkyy asuntoalueiden tiivistäminen ja laajentuminen reunoilta. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on keskeistä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Asemakaavaluonnoksessa uusia asuntoalueita on osoitettu merkittävästi Katinalaan, Rahkoilaan ja Pekolaan, millä on huomattava liikenteellinen merkitys myös Hämeenlinnaan. Liikenteen osalta ei ole laadittu varsinaista selvitystä, vaan on kuvattu hyvin karkealla tasolla liikennemäärien kasvua. Joukkoliikenneselvitystarvetta ei ole huomioitu eikä myöskään liikenteen merkitystä kasvihuonepäästöjä aiheuttavana tekijänä. Asemakaavaluonnoksen asuinaluevaraukset ovat varsin pitkälle ajalle suunniteltuja. Mitoitusta tulee rohkeasti purkaa ainakin alueilla, joilla on esim. melun, maiseman tai maakuntakaavan asettamia rajoitteita. Vanajaveden laakson maisema, esihistoria, rakennettu Asemakaavan ajantasaistamista ja laajennusta viedään jatkossa eteenpäin alueittain. Melu Meluselvitys on kohdennettu alueille, joille on tutkittu asuinrakentamisen mahdollisuuksia ja joilla on ollut tiedossa, että melu saattaa asettaa alueiden käytölle vaatimuksia. Alueen 8 Pappilanniemen korttelin 742 P/s ei sijoitu liikennemelualueille. Luontoarvot Alueen 8 Pappilanniemen korttelissa 742 P/s ei ole erityisiä luontoarvoja. Virkistys Alueen 8 Pappilanniemen korttelialueelle 742 P/s ei osoiteta alueita virkistyskäyttöön. Entisen sairaalan nurmikentälle ei kaavaluonnoksesta poiketen osoiteta asuinrakentamiselle rakennusalaa. Vesiasiat Alueen 8 Pappilaniemen kortteli 742 P/s täydennysrakentamisalueet ovat liitettävissä nykyisen vesi- ja viemäriverkostoon. 8 (50)
82120665 Hattulan asemakaavan ajantasaistaminen ja laajennus, palauteraportti kulttuuriympäristö ja luonto -selvitykseen kootut arvokkaat säilytettävät maisemakokonaisuudet ja muut luonnonarvot tulee säästää. Vanajaveden rantavyöhykkeen lisärakentamisesta tulee luopua. Katinalan rantavyöhykkeelle ei tule osoittaa rakentamista, sillä se sulkee lähes ainoan avoimen näkymän yli viljellyn kulttuurimaiseman Vanajavedelle. Sinne ei kannata melualueen takiakaan osoittaa rakentamista (alue 5 korttelit 315-316). Asemakaavaluonnoksen vaikutusten arviointi on keskeneräinen. Melu Valtatie 3:n, pääradan, kantatie 57:n ja pienemmässä määrin Aulangontien aiheuttama liikennemelu on merkittävä maankäyttöä rajaava tekijä, joka edellyttäisi meluselvitysten tekemistä yleiskaava- ja tarkentavasti asemakaavavaiheessa. Meluselvityksen tekemistä ei voi näin laajasti jättää maankäytön suunnitteluprosessin loppuvaiheeseen, vaan vähintäänkin asemakaavavaiheessa meluselvitysten tulee antaa riittävät tiedot alueiden suunnitteluun. Tähän asiaan kiinnitettiin huomiota ympäristötoimen OAS - lausunnossa ja ympäristöasiantuntijan osayleiskaavaluonnoskannanotossa, joissa myös edellytettiin liikennemeluselvityksen laatimista koskien alueita moottoritien ja radan sekä Pälkäneentien varressa. Useilla asumiseen osoitetuilla alueilla kantatie 57:n varrella Katinalassa ja Kauksaaren kupeessa, Kalliolanmäessä ja Rahkoilassa, radan varrella Katinalassa ja Parolassa sekä moottoritien varrella Alppilanmäki-Kanungissa (alue 4) ja Haljamissa (alue 2) melutaso ylittää valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot. Näillä alueilla asumiseen suunnitelluista alueista tulee luopua, jos asemakaavavaiheessa ei ole käytettävissä asianmukaisia meluselvityksiä. Kaavamääräys (Merkintä osoittaa, että liikennealueelta aiheutuva päivämelutaso saa sen viereisellä asumiseen varatulla alueella olla korkeintaan 55 dba ja yömelutaso 45 50 dba sekä sisätiloissa 35 dba. Rakennukset tulee sijoittaa siten, että rakennuspaikalle muodostuu melulta suojattua ulko-oleskelutilaa. Rakennusten melun puoleisten seinien ja ikkunoiden ääneneristävyyden on oltava vähintään xx dba. Meluselvityksen laatimisvastuu ja melusuojauksen toteuttamisvastuu on maanomistajalla.) tulee tarkentaa sisältämään ääneneristävyysvaatimus ja yömelutaso pudottaa 45 db:iin. Moottoritien osalta (välillä Hämeenlinna-Parolan eritasoliittymä) käytettävissä on ollut Tiehallinnon vuonna 2007 laatima selvitys, jonka mukaan 55 db(a):n melualue ulottuu Katinalan kohdalla 200-350 m päähän, Parolaan mentäessä peltoalueen kohdalla yli 600 m päähän ja Taivaskallion luona jälleen alle 100 m päähän moottoritiestä. Pälkäneentien ja ratamelun osalta käytettävissä olevat selvityksen ovat jo turhan vanhoja, vuodelta 1998. Pälkäneentien arvioidaan tuottavan 55 db noin 120 m:n ja moottoritien noin 250 m:n ja Aulangontie noin 40 m:n päähän. Raideliikenne tuottaa hankaluutta alueelle noin 200-350 m leveälle alueelle. Meluntorjuntatarpeen osoittavaa merkintää on käytetty Helsinki Tampereen moottoritien ja pääradan sekä Pälkäneentien varteen sijoittuvien asuin- ja työpaikkaalueiden kohdalla. Melun haittojen torjumisen kannalta on positiivista, että merkintöjä on osoitettu myös olemassa olevan asutuksen suojaamiseksi melulta. Meluntorjuntavelvoitetta ei tule yksinomaan osoittaa maanomistajan vastuulle, vaan oma vastuunsa on aina kaavoittajalla ja rakennuttajalla. Rata- ja moottoritien 9(50)
melun vaikutuspiiriin välille Katinala-Yllitty ei tule suunnitella asutusta melualueelle eikä maisemallisesti arvokkaalle alueelle. Myös rakennettavuus on tällä alueella huono. Kalliolanmäen ja Katinalanlahden Rautapaadenlahden alueella myös asumisen laajentumisalueet kannattaa jättää pois yleiskaavasta sekä melun että maiseman ja huonon rakennettavuuden takia. Haljamin alueelle ei kannata suunnitella lisärakentamista. Panssariprikaatin Parolannummen ampumaradan ympäristömeluselvityksen (vuodelta 2005) mukaan ampumaratamelulle asetetut ohjearvot 60-65 db(aimax) ylittyvät huomattavan laajalla alueella, aina Parolan keskustaan asti. Ampumameluvaikutusten vuoksi Alppilanmäen, Kanungin (alue 4) ja Korpiniityn uusien asuinalueiden varauksista tulisi luopua. Luontoarvot Luontoselvitys on laadittu laajalle alueelle pääosin keräämällä olemassa olevaa suojelu- ja kirjallisuustietoa. Asuin- ja työpaikka-alueiden laajentumisen osalta on tehty myös tarkastuksia maastossa. Ympäristöpalvelut katsoo, että luontoselvitys olisi saanut olla alueellisesti kattavampi ja laajemmin maastotyötä sisältävä. Aiemmassa osayleiskaavatyössä laaditut Vanajan laakson selvitykset eivät ulotu koko nykyiselle osayleiskaavaalueelle. Hattulan luonnon suojelu ja Hattulan ympäristön tila julkaisuissa on toki vanhempaa tietoa alueesta, mikä on hyvin hyödynnetty työssä. Myös eliölajeja olisi pitänyt selvittää monipuolisemmin esim. lepakoiden osalta. Luontoselvitys on sisältänyt liito-oravaselvityksen, jossa ei lajista kuitenkaan tehty havaintoja. Linnustoselvitys olisi ollut vähintään tietyille asemakaavan osille tarpeellinen. Nyt onneksi osaalueella 8 maisemaa suojelevan MT/s merkinnän avulla säästyy linnustollisestikin merkittäviä alueita, missä on tavattu vaarantunutta ruisrääkkää ja muita yölaulajia. Kaavaselostuksen luonnonsuojelualueita koskevat kuvaukset ovat liian suppeita, jotta niistä olisi hyötyä kaavan myöhemmässä tulkinnassa. Ne tulisi täydentää nimeämällä vähäiset suojelukohteet ja kuvaamalla ne luonteenpiirteidensä mukaisesti. Luonnonsuojelualueeksi (SL) on osoitettu (alue 6) jo nykyisessä asemakaavassa suojeltuna ollut alue (0,132 ha) Kauksaaren länsiosassa, lähellä Katinalan uimarantaa ja venevalkamaa. Tämän suojelualueen tavoitteena on kynäjalavien suojeleminen kyseisellä ranta-alueella. Kauksaaressa on osoitettu luo-1- merkinnällä luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja kynäjalavia kahdessa kohdassa, mutta ainakin kiinteistöllä 82-407-11-109 oleva kynäjalava on unohtunut kaavasta kokonaan. Myös se tulisi merkitä luo-1-merkinnällä. Huomautettakoon vielä, että luo-1- merkinnän rajausta on vaikea erottaa kartalta. Poransaaressa (alue 7) luonnonsuojelualueeksi (SL) on osoitettu niin ikään kynäjalavia kasvava ranta-alue Poransaaren itärannalla. Lisäksi Poransaaren eteläosassa, länsirannalla ja SL-alueen tuntumassa sekä Eerolan uimarannan kaakkoispuolella on kynäjalavia suojeltu luo-1-merkinnällä. Maakuntakaavassakin Poransaaren kynäjalavaesiintymä on mainittu. Osa näistä kynäjalavista on luonnonmuistomerkkinä rauhoitettuja. Kaavakartalla ei kuitenkaan ole suojellun luonnonmuistomerkin merkkiä. Kartta tulisikin täydentää lisäämällä seuraaville kiinteistöille luonnonmuistomerkkinä rauhoitetun puun/puiden merkintä: Sohlstrandin kynäjalavat 82-424-1-18 (3 kynäjalavaa rauhoitettu, ja näistä 2 jäljellä), Ylä-Alasaaren kynäjalavat (alun perin päätös 10 (50)
82120665 Hattulan asemakaavan ajantasaistaminen ja laajennus, palauteraportti sisälsi myös yhden männyn) 82-424-1-115 (yksi kynäjalava) ja kiinteistön 82-424-1-176 kynäjalavat (9 kynäjalavaa) (paikat löytyvät mm. peruskartan suojeltu puu -merkinnän avulla). Kettumäessä (alue 9) sijaitseva luonnonsuojelulain 29 mukainen luontotyyppi, jalopuumetsä eli Kettumäen lehmusalue (0,966 ha) on merkitty suojelualue (S-1) - merkinnällä. Paremmin merkinnäksi sopisi SL. Toivomuksena kaavaprosessin aikana on ollut, että luonnonmuistomerkkinä rauhoitetut puut eroaisivat vähäisessä määrin kaavamerkinnässään vain lajirauhoituksen suojan saavista kaikista kynäjalavakohteista. Merkintä olisi sikäli tarpeellinen, että lupaa tällaisten luonnonmuistomerkkipuiden kaatamiseen ei voi antaa muu kuin ympäristönsuojelulautakunta (jollaisena nykyisellään toimii Hämeenlinnan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta) tai sen määräämä taho. Vähintäänkin tämän tiedon sisällyttäminen kaavaselostukseen on tarpeen. Luonnonmuistomerkkien osalta luontoselvityksessä olisi voinut viitata ympäristöpalvelujen nettisivuille http://www.hameenlinna.fi/ymparisto-jaluonto/luonto-jaelaimet/luonnonsuojelu/luonnonmuistomerkit/hattula/. Alueella 3 (Mierolantie 3) Mierolan Kivistön erikoisen mallinen kuusi on osoitettu ympyrän sisälle sijoitetulla ristillä suojeltavana puuna tai puuryhmänä tai muuna luonnonmuodostumana (luonnonsuojelulaki 23 ), jota sen kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun vastaavan syyn vuoksi on aihetta erityisesti suojella rauhoitetuksi. Kaavamerkinnän selostusta voisi lyhentää seuraavasti: luonnonmuistomerkkinä suojeltava puu (Luonnonsuojelulaki 23 ), johon vaikuttaviin toimiin on saatava lupa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Tätä en kuitenkaan löytänyt kaavaselostuksesta, joten kaavamerkintää tulisi täydentää kohteen kuvauksella. Lisäksi karttaan oli jäänyt tarpeeton luonnonmuistomerkkipallukkaan päättyvä viiva. Alueella 5 luonnonmuistomerkkinä suojellut (ja asianmukaisesti merkityt) puut ovat kaikki kynäjalavia. Alueella 9 luonnonmuistomerkki muodostuu kahdesta lehmusryhmästä ja visakoivusta, joten aiempaa kaavamerkintäselostusta voi muuttaa seuraavasti: luonnonmuistomerkkinä suojeltava puuryhmä (82-423- 3-9) (Luonnonsuojelulaki 23 ), johon vaikuttaviin toimiin on saatava lupa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hienoa, että luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä alueena (luo) on osoitettu Pekolan lehto (ML 10 mukainen) (alueella 7), joka puuttui osayleiskaavaluonnoksesta. Poransaaren venevalkaman eteläpuolisella puistoalueella on kasvanut hoikkaängelmää, joka on alueellisesti uhanalainen kasvilaji. Kyseisen puiston hoidossa tulisi tämä laji ja muutkin niittylajit ottaa huomioon ja hoitaa kohdetta niittynä. Kaavassa kohde olisi hyvä osoittaa luomerkinnällä. Luonnoltaan paikallisesti arvokkaan Taivaskallion (alue 11) itärinne on metsälain 10 pykälän mukaista louhikkoa, joka tulisi osoittaa kaavaan luo-merkinnällä. Myös mäen päällystä avokallio on luo-merkinnän arvoinen (molemmissa pohjalla VR tai MY-aluemerkintä tai vaihtoehtoisesti ilman luo-merkintää osoittamalla alue S tai SL-merkinnällä). Loput Taivaskallion alueesta tulee osoittaa VR-merkinnällä. Lehmusten säästämisen mainitseminen yleismääräyksenä Kettumäki-Rahkoila alueella on positiivista. 11(50)
Vaikutusten arviointikappaleessa luontoarvot ja lajisto arvioidaan tavanomaiseksi alueella. Tämä on turhan vähättelevästi sanottu. Luontoarvot ovat tällä lehtokeskusalueella keskimääristä suuremmat esim. Pekolan ja Lepaan alueella asutuksen alle jää paljon lehtoa. Direktiivilajien osalta vaikutusarviointi on puutteellinen, sillä esim. lepakoista tai viitasammakosta ei ole kerätty tietoja. Myös linnustotiedot ovat varsin puutteelliset. Hattulan alueella on paljo hyönteishavaintoja ja kerättyjä museonäytteitäkin, mistä kertoo myös ilman varsinaista selvitystä tietoon tullut somerharvekiitäjäinen. Laaja kaava alue olisi antanut mahdollisuuksia ekologisten käytävien huomioimiseen, mutta tätä ei ole tarkasteltu. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on osoitettu asemakaavaluonnoksessa, silti asutusta on paikoin laajennettu maisema-alueiden suuntaan. Yksityiskohtaisemmat maisemaselvitykset ovat tarpeen ennen kuin maisema-alueille voidaan mennä. Virkistysalueet Virkistysalueiden osuus koko asemakaava-alueen pintaalasta lienee varsin pieni, vaikkei tätä tietoa olekaan helposti saatavilla selostuksessa. Osayleiskaavaan on osoitettu uimarantamerkinnällä Herniäisten, Katinalan, Eerolan ja Pappilanniemen uimarannat. Ohjeellista ulkoilureitin merkintää on käytetty mm. hiihto- ja kävelyreiteille, joiden osalta on pyritty huomioimaan niiden alueellinen jatkuvuus. Ratsastusreittikin on osoitettu alueelle. Vesiasiat Suurin osa jo rakentuneista suunnittelualueen osista kuuluu kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston ja sähköverkoston piiriin. Uusille tai olennaisesti muuttuville AO- ja AP-alueille on tarkoitus rakentaa asianmukaisesti kunnallistekniikka. Koreilan, Pekolan, Yllityn, Parolan ja Rietoon alueella on asutusta jätevesiverkoston toiminta-alueen ulkopuolella, joka tulee saattaa myös jätevesiverkoston piiriin. Arseeniriskialueet sijoittuvat pääosin Vanajaveden itäpuolelle Aulangontien varrelle. Näillä alueilla puhdasvesiverkoston laajentaminen asutuksen myötä on tärkeää. Vesihuollon toiminta-alueet tulee päivittää ajanmukaisiksi koko asemakaava-alueella kaavojen hyväksymisen yhteydessä. Asemakaavan valmisteluun tulee liittää kiinteästi vesihuollon suunnittelu, joka sisältää myös hulevesisuunnitelmat. Alueiden rakentumisen käynnistyessä vesihuollon toiminta-alueet tulee päivittää tai päivitys tulee tehdä säännöllisesti esim. vuoden tai kahden välein. Helsinki-Tampere moottoritie, radat, Merven teollisuusalue, vanhat kaatopaikat ja ampumarata aiheuttavat riskin pohjavedelle. Osayleiskaavassa on osoitettu terveyshaitan poistamistarve, joka koskee Parolan vanhaa yhdyskuntajätteen kaatopaikkaa. Tämä merkintä olisi tullut sisällyttää myös asemakaavaan. Tärkeäksi tai vedenhankintaa soveltuvaksi pohjavesialueeksi (pv) on osoitettu Kerälänharjun ja Hurttalan pohjavesialueet. Näitä alueita koskevat kaavamääräykset ovat varsin monipuoliset, ja ne on erotettu muodostumisalueeksi ja pohjavesialueeksi, joiden määräyksissä ei kylläkään ole eroa. Asemakaavaluonnos ei juuri tuo lisää rakentamista pohjavesialueelle, Rinteenkujaa ja Valkamatietä lukuun ottamatta. Merven teollisuusalueen sijoittuminen pohjavesialueelle aiheuttaa riskin pohjavedelle, mutta kaavamääräyksillä tätä riskiä on pyritty rajoittamaan. Laadittu pohjavesiselvitys on kuitenkin luonteeltaan varsin suppea eikä yksityiskohtaisesti tarkastele 12 (50)
82120665 Hattulan asemakaavan ajantasaistaminen ja laajennus, palauteraportti pohjavesioloja Merven teollisuusalueella eikä sitä minkälaista teollisuutta alueelle voidaan sijoittaa. Vähän oudolta sen sijaan vaikuttaa Merven alueen (1) TY-2 määräyksen lause Kullekin rakennuspaikalle saa tehdä enintään yhden asunnon. Liekö se vain kopioitunut muualta. Hyvä on, että hulevesienhallintaa koskevia määräyksiä on osoitettu moniin kaavan osa-alueisiin. Kaavaluonnoksen tietyillä osa-alueilla (mm. 1, 2) edellytetään asianmukaisesti hulevesisuunnitelman laatimista. Kaavan vesistövaikutukset on arveluttavasti arvioitu merkityksettömiksi ilman perusteluja. On hyvä, että Vanajaveden rannalla on asianmukaisesti määrätty alimmasta rakentamiskorkeudesta (Alin sallittu kuivana pidettävän lattiarakenteen lämpöeristeen alapinnan korkeus on +80,90 (N60- järjestelmä) Vanajaveden rannalla.) 9) Hämeen ELY-keskus (yksikön päällikkö Heikki Kankaanpää, arkkitehti Annu Tulonen) Hämeen ELY-keskus antaa tässä vaiheessa kaavaluonnoksesta alustavan lausunnon ja varaa mahdollisuuden täydentää lausuntoa liikenteen osalta. Tässä lausunnossa Hämeen ELY-keskus ei ota kantaa yksittäisiin kaavamääräysten tarkennuksiin, kuten rakennusoikeuksiin, rakennusaloihin tai vähäisiin merkintämuutoksiin, vaan pääosin sellaisiin seikkoihin, joilla on vaikutusta lähinnä yhdyskuntarakenteeseen, ympäristön- ja luonnonsuojeluun, kulttuuriympäristöön ja terveelliseen, turvalliseen ja viihtyisään elinympäristöön. Kaavaselostuksessa ratkaisujen perustelut ja vaikutusten arviointi on tässä vaiheessa vielä niin keskeneräinen, että kaikkiin tehtyihin ratkaisuihin on mahdotonta ottaa kantaa. Asemakaavan laajennuksista ja oleellisista muutoksista todettakoon, että muutosten mahdollisuus ja tarkoituksenmukaisuus tulee ratkaista vireillä olevassa yleiskaavassa ennen asemakaavoitusta. Niiden osalta viittaamme yleiskaavatyön yhteydessä pidettyihin neuvotteluihin ja lausuntoihin. Alue 1: TY-2-korttelialueen kaavamääräys esitetään täydennettäväksi pohjaveden määrän ja laadun suojelun turvaamiseksi vastaavaksi kuin KTY-1 korttelialueen määräys. Jatkosuunnittelussa tulee arvioida, miten kaavan mukaisen katualueen rakentaminen ja sillä sijaitsevan muinaisjäännöksen (sovintokivi) säilyminen on sovitettavissa yhteen. Alue2: TY -alueiden kaavamääräykseen esitetään tarkennettavaksi millaisia vaatimuksia ympäristö asettaa toiminnan laadulle, vrt. Mervin teollisuusalueen TY -alueet. Muutaman uuden pientalotontin merkitys suhteessa taajaman viheryhteyksien ja lähivirkistysalueiden määrän ja laadun heikkenemiseen tulee harkita uudelleen. Hämeen ELY -keskus ei näe perusteltuna keskeisen pohjois-eteläsuuntaisen vihervyöhykkeen ja laajan pientaloalueen lähivirkistysalueen kaventamista uusilla pientalotonteilla. Ainoan keskustasta pohjoiseen jatkuvan viheryhteyden tarve ja merkitys myös kevyen liikenteen ja ulkoilun reittinä tulee tulevaisuudessa vielä korostumaan asutuksen laajentuessa pohjoiseen. Alue 3: Mierolan arvokkaan kulttuuriympäristön kaavamerkintöjä ja määräyksiä esitetään vielä arvioitavaksi yksiselitteisyyden ja johdonmukaisuuden kannalta. Keskeistä on, että alueella tehtävät korjausja muutostyöt sekä mahdollinen lisärakentaminen ja muut ympäristöä muuttavat toimenpiteet sopivat alueen mittakaavaan, rakennustapaan ja ympäristöön. Asemakaavan ajantasaistamista ja laajennusta viedään jatkossa eteenpäin alueittain. Meluselvitys on kohdennettu alueille, joille on tutkittu asuinrakentamisen mahdollisuuksia ja joilla on ollut tiedossa, että melu saattaa asettaa alueiden käytölle vaatimuksia. Meluselvitys on kohdennettu alueille, joille on tutkittu asuinrakentamisen mahdollisuuksia ja joilla on ollut tiedossa, että melu saattaa asettaa alueiden käytölle vaatimuksia. Alueen 8 korttelialue 742 P/s ei sijoitu liikenteen melualueille. Liikenneselvitystä on tarkennettu Keskeisten alueiden osayleiskaavan kaavaehdotusvaiheessa. Uusien ja toteutumattomien alueiden vaikutukset on arvioitu osayleiskaavatyön yhteydessä. Asemakaavoituksessa vaikutusarvioinneissa tukeudutaan yleiskaavoituksessa tehtyihin selvityksiin. Aluetta 6 halkovan kantatien 57 osalta on valmistunut Toimenpideselvitys kantatien 57 liikenneturvallisuuden parantaminen Parolan taajaman kohdalla (Sito Oy 4.7.2013). Alueen 8 korttelialueen 742 P/s kaavamuutoksella mahdollistetaan mm. seurakunnan ja teknisen viraston palvelujen tarjonta alueella. 13(50)
Korttelialueiden ja tonttien kaavamerkintöjen ja määräysten tulee ohjata alueen tarkempaa suunnittelua, riippumatta siitä onko kohde tai alue valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas. Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet voidaan esittää erikseen liitekartalla. Kaavan salliman rakennusoikeuden ja miljöön säilymistavoitteen yhteensopivuus tulee vielä tarkistaa. Pälkäneentien varteen Parolantien eteläpuolelle osoitetun uuden pien- ja rivitaloalueen osalta viittaamme yleiskaavasta antamaamme lausuntoon maisemaan sopivuuden ja meluhaittojen osalta. Korttelin tonttien 3 ja 4 laajentaminen viheralueelle johtaa tilanteeseen, jossa jäljelle jäävän kapean viheralueen merkitys ja käytettävyys jää hieman epäselväksi. Alue 4: Erillispientalojen korttelialueiden laajentamisen edellytykset moottoritien vaikutusalueella tulee arvioida uudelleen liikenteestä aiheutuvien melu- ja päästöhaittojen takia. Moottoritien ja lähivirkistysalueen välille tulee osoittaa melualueen mukaisesti suojaviheralue. KTY-alueiden toteutumista esitetään ohjattavaksi tarkemmin eri toimintojen osalta, jotta toimitila-alueen liikenteelliset ja elinkeinolliset vaikutukset ovat arvioitavissa. Kortteli 735 muodostaa irrallisen asemakaava-alueen. Rakenteellisen meluesteen suojausvaikutus tulee osoittaa luotettavin melumallinnuksin, ennen kuin kortteliin voidaan osoittaa asumista. Tontille 4 ei ole kulkuyhteyttä. Korttelista tulee suunnitella katuyhteys yleiselle tielle. Alue5: Pälkäneentien liikenteestä aiheutuva meluhaitta tulee selvittää ja melumallinnuksiin perustuen varmistua, että asuin- ja virkistysalueilla voidaan kaavan toteuduttua saavuttaa melun ohjearvot alittavat olosuhteet sekä sisä- että ulkotiloissa nyky- ja ennustetilanteessa. Etenkin kaavaluonnoksessa esitettyjen uusien ja toteutumattomien asuinkortteleiden ja tonttien mahdollisuudet rakentamiseen tulee arvioida yleiskaavatyön yhteydessä ja riittäviin selvityksiin perustuen. Melun lisäksi tulee arvioida mm. rakennettavuus, tulviin varautuminen, rakentamattoman rantaviivan ja yhtenäisten viheralueiden riittävyys sekä rakentamisen vaikutukset ja sopivuus maisemaan. Hattulan kirkon arvokkaassa ympäristössä tavoitteena tulee olla rakentamisen mittakaavan ja rakentamistavan ohjaaminen ympäristöön sopivaksi. Asemakaava on tältä osin vielä keskeneräinen. Korttelin 406 länsiosan asemakaava vastaa tavoiteltavaa asemakaavan ohjaustasoa. Alue 6: Pälkäneentien liikenteen meluhaitat sekä uudet ja toteutumattomat alueet vrt. alue 5. Kaavaluonnoksen ja selostuksen perusteella on hankala arvioida Pälkäneentien varren toimitila-alueiden vaikutuksia ja kokonaisrakennusoikeutta. Kaavaa esitetään tarkennettavaksi siten, että yksiselitteisemmin voidaan arvioida kaavan mahdollistamat vaihtoehtoiset toiminnat ja vaikutukset mm. liikenteeseen, elinkeinoihin ja kunnan kaupallisiin palveluihin. Katinalassa teollisuuskortteleiden sijoittuminen asuinkortteleiden välittömään läheisyyteen on asuinviihtyvyyden ja terveellisyyden kannalta kyseenalaista. Asumisen ja teollisuuden välille tulee muodostaa riittävä suojavyöhyke tai muuttaa teollisuusalue työpaikka-alueeksi tai vähintään ympäristöhäiriöttömäksi teollisuudeksi. 14 (50)
82120665 Hattulan asemakaavan ajantasaistaminen ja laajennus, palauteraportti Alue 7: Kaavamääräyksissä todetaan, että Poransaaren alueella on noudatettava kaavaselostuksessa olevia rakennustapaohjeita ja Poransaaressa ovat voimassa vuoden 1987 rakennustapaohjeet. Rakennustapaohjeet tulee liittää mukaan nähtävillä oleviin kaava-aineistoihin ja hyväksyä asemakaavojen yhteydessä. Alue 8: Aulangontien varrelle esitettyjen uusien asuinalueiden ja asutuksen lisääntyminen edellyttää mm. palveluiden ja liikenteen järjestämistä. Yksittäisin ja irrallisin asemakaavoin kokonaisvaikutuksia ja tarpeita on mahdotonta suunnitella ja arvioida. Asutuksen laajentamisen tulee perustua yleiskaavassa hyväksyttäviin periaatteisiin. Asemakaavakartalta ja selostuksesta on hankala todeta, mitkä korttelit esim. sairaala-alueen reunaosissa ovat uusia ja maankäyttöä laajentavia alueita, joiden vaikutusten arviointi nykytilanteeseen nähden on hankalaa. Kortteleiden numerointi selostuksessa helpottaisi asiaa. Alue 9: Laajennuksen osalta vrt. kohta 8. Alue 10: Alueella on voimassa asemakaavan muutos vuodelta 2007. Kaavamerkintöjä yhtenäistetään. Alue 11: Keskustan kehittämiseksi esitetään suunniteltavaksi MRL:nkin edellyttämiä vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat esitettyä enemmän asutusta rautatieseisakkeen ja keskustan palveluiden vaikutusalueelle. Pientalo- ja rivitaloasutuksen lisääminen esim. radan varteen sulkee pois muut mahdolliset kehityssuunnat. Yhdyskuntarakenteen kannalta radanvarren taajamissa kannattaisi maankäyttöä suunnitella esitettyä tehokkaammin. Maakuntakaavasta tai yleiskaavasta poikkeavat alueet edellyttävät yleiskaavallista tarkastelua ennen maankäytön ratkaisua yleiskaavalla vrt. alue 5. Yhteenveto: Kunnan tavoite vanhentuneiden asemakaavojen päivittämisestä on hyvä ja ajankohtainen. Työllä kunta varautuu v. 2013 voimaan astuvaan velvoitteeseen, jonka mukaan asemakaavan ajantasaisuus tulee arvioida rakennusluvan yhteydessä. Asemakaavan päivitysaineistojen rajauksen ulkopuolelle tai väleihin on paikoin jäämässä alueita, jotka ovat jo rakentuneet ja luontevasti kuuluisivat osaksi asemakaavoitettua aluetta. Asemakaavan kattavuutta esitetään jatkossa harkittavaksi. Kunnan johdonmukainen tavoite pohjavesien suojelemiseksi teollisuus- ja toimipaikka-alueiden kaavamerkintöjä ja määräyksiä päivittämällä toteuttaa hyvin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Asemakaavaluonnoksessa ja etenkin sen laajennusalueissa on kuitenkin vielä ratkaistavana sellaisia merkittäviä maankäytöllisiä muutoksia, jotka edellyttävät yleiskaavallista tarkastelua ja arviointia. Mikäli asemakaavojen päivitystä halutaan viedä eteenpäin ennen yleiskaavan etenemistä, voidaan niin tehdä sellaisilla alueilla, joissa maankäyttö ei merkittävästi muutu nykyisistä asemakaavoista. Kaava-aineiston selkeyden ja arvioinnin kannalta esitetään jatkossa kiinnitettäväksi huomiota riittävään, kuhunkin osa-alueeseen ja sen ominaispiirteisiin kohdistuvaan tavoiteasetteluun ja suunnittelun tarkkuuteen. Kaavaan tehdyt muutokset olisi hyvä myös esittää selkeästi ja kattavasti. Vaikutusten arviointi esitetään tehtäväksi osa-alueittain ja aidosti keskittyen tehtyihin tarkennuksiin ja muutoksiin. Muutoinkin esitetään harkittavaksi, että kaavan osa-alueet käsiteltäisiin ja hyväksyttäisiin erikseen tai pienempinä kokonaisuuksina. 15(50)
Uudenmaan ELY-keskusta ei ole mainittu lausuntopyyntökirjeen jakelulistalla. Jatkossa lausuntopyyntö ja kaava-aineisto pyydetään lähettämään myös Uudenmaan ELY-keskukselle. 11) Kanta-Hämeen pelastuslaitos (paloinsinööri Raimo Niemi) Pelastusviranomaisella ei ole huomauttamista kaavoituksen yleisten periaatteiden, alueiden sijoittelujen eikä vaikutusten arvioinnin suhteen. Pelastuslaitoksen toimintavalmius kaava-alueella (SM- 2002-00018/Tu-35) Laajentunut asemakaava-alue rakentuessaan saattaa muuttaa pelastustoimen riskialuejakoa vaativampaan suuntaan, vaikka rakentamisen tehokkuus onkin määritelty melko alhaiseksi. Tarkemmat vaikutukset pelastustoimen palveluvaatimuksiin voidaan arvioida vasta rakentumisen yhteydessä. Korttelialueet ja asemakaavamääräykset Pidetään suotavana, että rakentamisen yhteydessä laaditaan erityinen hulevesisuunnitelma, jossa huomioidaan myös mahdollisten sammutusjätevesien ympäristölle aiheuttama riski (esim. raskaan kuljetusyksikön palo piha-alueella). Asiaa voidaan tarkastella tapauskohtaisesti, jolloin se voidaan liittää vaatimukseksi rakennuslupaan tai yleisluontoisesti, jolloin vaatimus kannattaa kirjata asemakaavamääräyksiin. Muutamilla AO-merkinnällä osoitetuilla korttelialueilla (mm. alue 6 korttelit 300, 302, 303, alue 11 kortteli 150) on mahdollista sijoittaa rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja useampaan kuin kahteen päällekkäiseen tasoon. Tämä saattaa tiukentaa rakennuksilta edellytettyjä paloteknisiä vaatimuksia, mutta ne voidaan määrittää rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Asemakaavamääräyksissä on esitetty määräyksiä käytettävien materiaalien suhteen (esim. alue 2, mat-6, mat-7, mat-9, mat-10, mat-11). Tässä lausunnossa on lähdetty siitä tulkinnasta, että näillä vaatimuksilla tarkoitetaan käytettäväksi sallittuja julkisivumateriaaleja. Alueen 8 korttelialue 742 P/s on pääosin toteutettu ja lisärakentaminen ei oleellisesti muuta alueen tai rakennusten saavutettavuutta pelastustoimien tai hulevesien hallinnan kannalta. 12) Museovirasto (yli-intendentti Mikko Härö, tutkija Kaija Kiiveri-Hakkarainen) Samaan aikaan asemakaavatyön kanssa on vireillä kunnan keskeisten alueiden osayleiskaavojen uudistustyö. Museovirasto on antanut lausunnon osayleiskaavojen uudistamisen luonnoksesta 5.2.2010 (014/303/2010). Kaavaselostukseen kohtaan 2.6.13.1.1. Kulttuuriympäristö tulee lähdetietoihin lisätä uusittu luettelo valtakunnallisesti merkittävistä rakennettujen kulttuuriympäristöjen kohteista, joka löytyy osoitteesta www.rky.fi. Museovirasto on toistuvasti neuvotteluissa tuonut esiin, että on tarpeetonta jaotella suojelukohteet valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti merkittäviksi. Kun rakennuksen tai kohteen kulttuurihistoriallinen arvo on tunnistettu ja se on päätetty suojella, ei kolmijakoa tarvita, yksi selkeä kaavamääräys riittää. Luokittelun poistaminen selkiyttäisi kaavakarttoja huomattavasti ja lisäisi niiden luettavuutta. Hattulan asemakaavassa suojelluille kohteille riittää sr-merkintä kaavamääräyksellä: Suojeltu rakennus tai rakennettu ympäristökokonaisuus, jolla on huomattavaa rakennustai kulttuurihistoriallista tai maisemallista arvoa. Korjaus- tai muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen tai kohteen rakennustaiteellinen, Kaavaselostusta täydennetään lisäämällä luettelo valtakunnallisesti merkittävistä rakennettujen kulttuuriympäristöjen kohteista lähdetietoihin. Rakennetun ympäristön suojelukohteiden osalta suojelumääräystä yksinkertaistetaan Museoviraston lausunnon mukaisesti. Asemakaavaselostuksen vaikutusten arviointi täydennetään kaavaehdotusvaiheessa. Kaavamääräyksiä ja -merkintöjä tarkistetaan ja selkeytetään kaavan jatkosuunnittelussa. Muinaisjäännösten merkinnät ja määräykset tarkistetaan Museoviraston lausunnon mukaisiksi. Hattulan kunta on osayleiskaavoituksen yhteydessä neuvotellut arvokkaan kulttuuriympäristön merkinnöistä ja määräyksistä 19.6.2013 Museoviraston kanssa. Keskeisten alueiden osayleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu Maisema- ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutuksien arviointiselvitys osayleiskaavan eteläosan aluevarauksien maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutuksien arvioimiseksi. Pappilanniemen sairaala-alueella on kaavaluonnoksessa esitettyä uudisrakentamisen 16 (50)
82120665 Hattulan asemakaavan ajantasaistaminen ja laajennus, palauteraportti kulttuurihistoriallinen tai maisemallinen arvo säilyy." Kaikkiaan Museovirasto on huolissaan kaavakarttojen luettavuudesta ja merkintöjen tulkittavuudesta. Kaavaselostuksessa on esitetty kaavalla suojeltavat rakennetun ympäristön kohteet. Kohteiden valinta perustuu kaavaa varten tehdyn rakennusinventoinnin päivitykseen ja arvotukseen (Lauri Putkonen, 25.5.2009). Selostuksessa on todettu kuitenkin joidenkin edellä mainittuun luetteloon otettujen kohteiden jättäminen vaille suojelumerkintää. Koska selvityksessä kohteet on katsottu suojelun arvoisiksi, tulee kaavaselostuksessa erityisesti perustella, miksi kohteita ei kaavassa ole huomioitu. Museovirasto pitää rakentamattomien tonttien ylimitoitusta verrattuna tilastokeskuksen väestöennusteeseen turhana, etenkin kun asemakaavojen ajanmukaisuutta tulee tarkastella 13 vuoden välein. Asemakaavaselostuksen luku vaikutusten arvioinnista on puutteellinen, ja kaavaselostusta olisi hyvä selkiyttää. Selostuksen luettelo muinaisjäännöksistä on syytä tarkistaa, koska jotkut kohteet puuttuvat. ALUE1: Alueella sijaitseva Sovintokivi-niminen rajamerkki (82010017) on merkitty oikein kartalle ja määräysteksti on hyvä. Kartalta kohdetta on kuitenkin hyvin vaikea erottaa. ALUE3: Kaavamerkintä AP-3/s on muutettava muotoon: asuinpientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Rakennusten julkisivut ja vesikatto on rakennettava siten, että ne ovat sopusoinnussa ympäristön historiallisten rakennusten kanssa rakennusmateriaalien, mittasuhteiden, pintojen ja värityksen suhteen. Mierolan keskiaikaisen kyläpaikan (1000008732) smmerkinnän (alueen osa) pistekatkoviiva on niin heikko tai muiden viivojen kaltainen, ettei muinaisjäännöksen rajausta pysty kartalta erottamaan tai sen paikkansa pitävyyttä tarkastamaan. Erityisesti juuri Mierolan betonisillan eteläpuolisella alueella on liian paljon erilaisia merkintöjä ja niitä on lähes mahdoton erottaa toisistaan. Rautakautinen uhrikivi, Mierolan sillankorva (82910061) on merkitty oikein kaavaan. ALUE 5: Hattulan Pyhän Ristin kirkon läheisyyteen sijoittuvien kortteleiden 402, 403, 405 ja 406 rakennusalat on syytä asemakaavassa määritellä mahdollisimman tarkasti. Muinaisjäännösryhmän Herniäisten kartano (82010064) merkintätapa on outo, koska osa siitä on merkitty (SM- 1) alueena ja osa alueen osana (sm). Museovirasto suosittelee yhdestä muinaisjäännöskohteesta käytettäväksi yhtä merkintää, ja po. kohde on sopivaa merkitä alueen osana (sm, pistekatkoviiva), koska alueen pääkäyttötarkoitus ei ole suojelu. Esim. lähivirkistysalueen (VL) laajentaminen auttaa muinaisjäännöksen suojelemisessa. Em. kohteen läheisyydessä sijaitsee historiallisen ajan tiiliruukin jäännökset, Herniäisten tiiliruukki (82010074), joka on huomioitu ja merkitty asiallisesti. Alueella sijaitsee myös laaja muinaisjäännösalue, jossa ovat Hurttalan keskiaikainen kyläpaikka (1000013925), Pyhän Ristin kirkko (1000014809), rautakautinen uhrikivi, Vanha kirkko N (82010063) ja keskiaikaiset maarakenteet, Vanha Kirkko NNNW (82010062) on huomioitu ja merkitty oikein. Valitettavasti kohteita ja aluerajausta on osin vaikea erottaa. ALUE 6: Katinalan kaavakartan luoteisosan uudet AOkorttelit 36, 44, 45, 46, 48 ja 50 sijoittuvat Hattulan Pyhän Ristin kirkon valtakunnallisesti merkittävään määrää vähennetty poistamalla kaksi rakennusalaa. Kaakon puoleista rakennusalaa on lisäksi rajattu siten, että entiselle sairaalarakennukselle jää ympäristöönsä riittävä väljyys. 17(50)
rakennettuun kulttuuriympäristöön. Museovirasto ei pidä korttelien kaavoittamista rakennettaviksi perusteltuna tai välttämättömänä. Kartat 6 ja 11 ovat saman valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön ja maisema-alueen eri reunoja. Perustelut maiseman säilyttämiseen rakentamattomana on luettavissa alueen 11 kohdalta. Katinalan kortteleiden 310-214 (nk. Tiilitehtaanranta) merkittävä uudisrakennusoikeus sijoittuu valtakunnallisesti merkittävälle maisema-alueelle ja maakuntakaavaan merkitylle virkistysalueelle. Alueella sijaitsevat Katinalan keskiaikainen kyläpaikka (1000013926), Mäkelän rautakautiset röykkiöt (82010065) ja Puotilan seitsemän rautakautista röykkiötä ja uhrikivi (82010067) on huomioitu kaavassa, mutta niidenkin erottaminen kartalta on osittain hyvin vaikeaa. Museovirasto edellytti osayleiskaavalausunnossaan, että maakuntakaavan ja valtakunnallisten kulttuuriympäristöä koskevien tavoitteiden vastaiset uudet AP-alueet Katinalan ja Yllitynmäen välissä, nk. Tiilitehtaan rannassa sekä viereiset uudet TP- ja VSalueet Pälkäneentien molemmin puolin edellyttäisivät perusteellista arkeologista selvitystä viimeistään asemakaavatyöskentelyn yhteydessä, samoin AM-alue Mäkelän tilan ja Mäkelä nimisen muinaisjäännöksen eteläpuolella. Nämä alueet on kuitenkin asemakaavaluonnoksessa edelleen kaavoitettu rakentamiselle ilman, että alueille on tehty tarkempia arkeologisia selvityksiä. Ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista selvitykset on tehtävä. ALUE 7: Kaavakartalta puuttuvat kohteet Poransaaren leikkipuisto (82010079) ja Tenhiälä (1000013923) kokonaan tai ne on merkitty väärin luo-1 merkinnällä. Tenhiälän vanhan kylänpaikan kohdalla pistekatkoviivalla tehty rajaus kuitenkin merkitsee muinaisjäännösrekisterin aluerajausta, eikä se vastaa Museoviraston muinaisjäännösrekisterin aluerajausta. Kaavakartan rajaus on liian pieni. LV-aluetta muinaisjäännöksen luoteispuolella olisi hyvä supistaa niin, ettei se ulotu muinaisjäännöksen päälle. ALUE 8: Pappilanniemen sairaala-alueelle on kaavaluonnoksessa esitetty 2000 k-m 2 uudisrakentamista, mikä on tontin koon ja alueen kulttuurihistoriallisen arvon huomioon ottaen ylimitoitettua. Etelälaidan rakennusala on syytä poistaa ja länsilaidan rakennusalaa pienentää eteläisestä osastaan. Rautakautinen muinaisjäännösryhmä Pappilanniemi 1 (82010060) on huomioitu ja merkitty kaavaan aluevarauksena SM-1. Aluevarauksen sisäpuolelle merkitty sm merkintä on turha. Pappilanniemi, keskiaikainen asuinpaikka (100013928) muinaisjäännösstatusta ei ole huomioitu. Kohde, jonka säilyneisyysaste ja laajuus ovat määrittelemättä, tulee huomioida sm- merkinnällä ja määräyksellä. ALUE 9:Kaavakartalla on VL -merkintä kahden rakentamiselle kaavoitettavan alueen välillä. Tällä halutaan säilyttää Rahkoilan maisema-alueen pohjoiseteläsuuntainen avoin peltoyhteys. Korttelin 1001a VL alueen länsireunassa on kaavallisesti irrallinen ja kuuluu pikemmin osaksi VL -aluetta. Alueella sijaitseva historiallisen ajan viljelyröykkiökohde Kettumäki (82010059) on huomioitu ja merkitty oikein. ALUE 11 (ja alue 6): Valtakunnallisesti merkittävissä rakennetuissa ympäristöissä on tärkeää, että ei tapahdu muutoksia tai rakentamista, joka on oleellisesti ristiriidassa kohteen kulttuuriympäristön kanssa. Tehtävät kaavaratkaisut eivät saa olla ristiriidassa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen 18 (50)
82120665 Hattulan asemakaavan ajantasaistaminen ja laajennus, palauteraportti kulttuuriympäristöjen ominaisluonteen ja erityispiirteiden kanssa. Museovirasto totesi Hattulan keskeisten alueiden osayleiskaavaluonnoksen lausunnossaan Hattulan Pyhän ristin kirkon valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristörajauksen sisäpuolisten AP-rajausten heikentävän kulttuuriympäristöä ja maisemayhteyttä Hattulan vanhalta kirkolta. Asemakaavaluonnoksessa on osoitettu kulttuurimaisema-alueelle merkittävä määrä uudisrakentamista. Asemakaavan asuntojen ylimitoituksella tulevaan tarpeeseen nähden, Museovirasto katsoo, että ko. valtioneuvoston päätöksen mukaisille, valtakunnallisesti merkittäville alueille kaavoitettu rakentaminen ei ole perusteltua ja ettei se noudata MRL:n 24 :n toista momenttia VAT:iden huomioon ottamisesta ja 54 :n toista momenttia rakennetun ja luonnonympäristön vaalimisesta ja niihin liittyvien erityisten arvojen hävittämiskiellosta. Museovirasto edellyttää, että korttelien 735 ja 736 asuinkerrostalot sallivat kaavamerkinnät on poistettava ja muutettava ne joko MA tai M merkinnöiksi. Korttelin 34 AP ja AR merkinnät sijoittuvat juuri RKY -rajauksen ulkopuolelle. Myös näiden uudisrakennuskortteleiden tarpeellisuus on kyseenalainen. Luonnosvaiheen kaavamateriaali ei sisällä maisematarkastelua, joten sitä ei ole huomioitu tässä lausunnossa. Museovirasto toteaa, että rakentaminen Hattulan vanhan kirkon maisemaan oleellisesti kuuluville avoimille pelloille väistämättä muuttaa maisemakokonaisuutta, vaikka pyrittäisiin rakentamisen ja maiseman yhteensovittamiseen ja on näin vastoin VAT:eita ja MRL:n 5 :n momenttia 3. 13) Puolustusvoimat (Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta, esikuntapäällikön sij. everstiluutnantti Simo Hautala ja osastoupseeri Majuri Tatu Pulkkinen) Yleistä Panssariprikaatin varuskunta- ja harjoitusalue sijoittuu Korpiniityn asemakaavoitettavan alueen välittömään läheisyyteen. Korpiniityn kerros- ja pientalot ovat aikoinaan toimineet puolustusvoimien henkilökunnan työsuhdeasuntoina. Alueen laajennuksessa ehdotetaan mm. asuinkerrostalojen (AK-1) ja asuinpientalojen (AP- 5) lisäämistä (korttelialue 734 ja 735). Alueella sijaitsee nykyisellään neljä kerrostaloa sekä neljä pientaloa. Kaavaluonnoksessa pientaloalueelle on osoitettu kaksi lisätonttia ja kerrostaloalueelle on kolmeen kohteeseen osoitettu rakennusalaa. Panssariprikaatin pääpanssariuran puoleisen suunnittelualueen reunalle on osoitettu myös leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa (le). LSSLE:n 27.1.2010 antama lausunto keskeisten alueiden osayleiskaavasta Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta on viiteasiakirjassa mainitusta osayleiskaavan luonnoksesta 27.1.2010 antamassaan lausunnossa MG2908 pyytänyt poistamaan moottoritien länsipuolella olevat AP- ja AK-alueet, joissa sallittaisiin uusien asuntokäyttöön tulevien rakennusten rakentaminen. Ainoastaan olemassa olevien rakennusten korjaaminen voidaan sallia. Näistäkin hankkeista tulee pyytää Puolustusvoimien lausunto. Lisäksi oikeusvaikutteisella kaavamääräyksellä tulee varmistaa, että Parolannummen pohjoispuolella (Korpiniitty) ja muuallakin melualueilla ei sallita päiväkoti- eikä koulurakentamista eikä muutakaan melulle eri-tyisen herkkää toimintaa(uimahalli/liikuntakeskus voidaan sallia). Hattulan kunta on käynyt työneuvottelun Puolustusvoimien kanssa kaavamerkinnöistä ja määräyksistä. Lausunto on huomioitu alueen 4 kaavoituksessa. Alueen 8 osalta ei 19(50)
Merkintää tulee siis täsmentää. Oikeusvaikutteisella kaavamääräyksellä tulee varmistaa, että Puolustusvoimien lausunto pyydetään myös rakennus- ja kaavahankkeista, jotka sijoittuvat moottoritien ja rautatien väliselle alueelle. Uusia asuntoja ja muita melulle herkkiä toimintoja koskevista hankkeista tulee niin ikään pyytää Puolustusvoimien lausunto, jos ne sijoittuvat liitteen mukaisille melualueille. LSSLE:n lausunto Hattulan Hakolan asemakaavasta 31.3.2008, BE3817 Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta on lausunnossaan 31.3.2008 edellyttänyt, että erillispientalojen korttelialueen kaavamääräykseen tulee lisätä seuraava teksti: Puolustusvoimien toiminta saattaa rajoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 54: :n vaatimuksia terveellisestä, turvallisesta ja viihtyisästä elinympäristöstä ammunta-, lento- ja muun harjoitustoiminnan aikana. Rakennukset on rakennettava niin, ettei ulkoinen melu asuintiloissa ikkunoiden ollessa suljettuina ylitä 35 db(laeq klo 7-22) ja 30dB(LAeq klo 22-7). Alueelle saa rakentaa asuinrakennuksia edellyttäen, ettei leikki- ja oleskelualueena käytettävän piha-alueen melutaso ylitä 55dB(LAeq klo 7-22) ja 50 db(laeq klo 22-7). Huomiot Parolannummen ampumaradan melualueet - selvityksen perusteella Korpiniityssä ylittyvät ampumaratamelulle asetetut ohjearvot 60 65 db (Almax). Ampumaratojen meluntorjunnan lähtökohtana on riittävien suoja-alueiden varaaminen ampumaradan ja melulle herkkien kohteiden välille. - Kunnan asettamat tavoitteet viihtyisälle ja turvalliselle asuinympäristölle eivät täyty kaavaesityksen myötä. Lähtökohtana on, ettei melualueelle sijoiteta uutta asutusta. Luonnoksen asemakaavamerkintöjen perusteella kyse ei ole vähäisestä lisärakentamisesta. - Korpiniitty-Kanunki sijoittuu melualueille 1 (70 db Almax) ja 2 (65 db Almax), kaavaluonnoksessa lisäasutusta osoitetaan alueelle, jossa on häiritsevää melua. - Kaavaluonnoksen AK-, AP- ja le- aluevarausten ja - merkintöjen vieressä kulkee prikaatin pääpanssariajoura, jolloin alueelle ei tule sijoittaa melun ohella pölylle, tärinälle ja raskaalle liikenteelle herkkiä toimintoja. - Parolannummen ampumaradan ja harjoitusalueen välittömään ympäristöön ei tule sijoittaa uutta asutusta tai muuta melulle ja raskaalle liikenteelle herkkää toimintaa. Puolustusvoimien toimintaedellytykset Parolannummella tulee säilyttää ja lakisääteisten tehtävien toteuttaminen, mm. varusmiesten koulutus, sisältää toimivat ja riittävät ampuma- ja harjoitusalueet. Nämä tulee turvata asiantuntevalla kaavoituksella. Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunnan lausunto Liitteenä on kartta melualueista. Se on toimitettu Hattulan kuntaan yleiskaavalausunnon yhteydessä. Asemakaavasta tulee poistaa karttalehdellä 4 Kanungin alueella olevat uudet rakennuspaikat (esim korttelit 734 ja 735) sekä kortteleissa 52, 48, 50 ja 724 olevat uudet rakennuspaikat. Kortteleiden 52, 48, 50 ja 724 rakennuspaikat voidaan mahdollisesti jättää kaavaan, jos alueelle rakennetaan tarvittavat melunestorakenteet sekä jos kaavaan kunkin korttelialueen kohdalle lisätään seuraavat kaavamääräykset: Korttelialue sijaitsee ympäristömeluselvityksen mukaisella ampumatoiminnan melualueella, jossa melutaso on yli 50dB(Aeq), mutta alle 55dB(Aeq). 20 (50)