9 KAAVASELOSTUS Harju-Härkälä 2:n asemakaava

Transkriptio

1 Someron kaupunki Maanomistus Kaavoitettava alue on pohjois- ja länsiosaltaan kaupungin omistuksessa sekä itä- ja eteläosiltaan yksityisessä omistuksessa. Kuvassa kaupungin omistamat maat turkoosilla (n. 4 ha) ja yksityiset maat valkoisella (n. 11 ha). 5 KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET 5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavahanke toteuttaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden päämääriä; suunniteltu rakennuskanta hyödyntää olemassa olevaa taajamaa sekä tiivistää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta.

2 Asemakaava Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Nyt kaavoitettavan alueen pohjoispuoliselle alueelle on valmistunut v Harju-Härkälä 1:n asemakaava, jossa alue on kaavoitettu pientaloalueeksi sekä virkistysalueeksi. Kuva pohjoispuolella sijaitsevasta Harju-Härkälä 1:n asemakaavasta v Pohjakartta Pohjakarttana toimii Kiinteistö ja mittaus Oy:n Someron kaupungille valmistama digitaalinen pohjakartta, joka on hyväksytty Tehdyt inventoinnit ja muut selvitykset Alueen kulttuuriympäristö, maisena sekä rakennuskanta on inventoitu osana vuosina toteutettua Sarakum projektia (Salon seudun rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema, Salon seudun kunnat, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto ja Lounais- Suomen ympäristökeskus, 2005). Someron arkeologinen perusinventointi on suoritettu Museoviraston toimesta (Somero: Arkeologinen perusinventointi, Museovirasto, 2007). Alueelta ei ole löydetty arkeologisia kohteita. Someron Härkälän kaava-alueen luontoinventointi on suoritettu Arkkitehtitoimisto AJAK Oy:n ja FM Juha Kinnusen toimesta Luontoinventointia tullaan täydentämään keväällä 2013.

3 12 Yleiskaavaan liittyvät selvitykset. Alueen yleiskaavoituksen yhteydessä v on inventoitu alueen luonto- ja maisemallisia arvoja. 6 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 6.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan tarkoituksena on uusien pientalotonttien kaavoittaminen keskustan läheisyyteen. Alueen pohjoispuolella on vastikään rakentunut pientaloalue, jonka tontit ovat jo pääosin rakennettu. Somerolla on kysyntää uusille pientalotonteille keskustan läheisyydessä ja kaupungin nykyinen tonttivaranto alkaa olla lopussa. 6.2 Suunnittelun käynnistäminen ja vireilletulo Asemakaavan laatiminen on käynnistynyt kaupungin toimesta. Kaavahankkeen vireilletulo on tapahtunut Someron kaupunginhallituksen päätöksellä Kaavoituskonsultiksi on valittu Arkkitehtitoimisto AJAK Oy. 6.3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavahankkeesta on tehty osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jonka ympäristölautakunta on hyväksynyt päätöksellään xx.xx.xxxx xx. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä koko kaavahankkeen keston ajan Someron kaupungin rakennustoimiston ilmoitustaululla. 6.4 Osalliset Kaavahankkeessa ovat osallisia seuraavat tahot: Alueen maanomistaja: Someron kaupunki Naapurikiinteistöjen ja lähialueen asukkaat ja maanomistajat Yritykset ja yhteisöt: Someron Omakotiyhdistys ry. Somero-Seura ry. Someron Vesiensuojeluyhdistys ry. Fortum Oyj Salon Seudun Puhelin Oy Viranomaiset: Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen liitto Turun maakuntamuseo Someron kaupungin viranomaiset ja lautakunnat: Tekninen lautakunta Tekninen johtaja Ympäristölautakunta

4 13 Rakennustarkastaja Rakennusneuvoja Ympäristönsuojelusihteeri Palotarkastaja Terveystarkastaja Lisäksi osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. 6.5 Viranomaisneuvottelut Kaavahankkeesta on pidetty viranomaisneuvottelu Someron kaupungin, Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen, Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen maakuntamuseon kesken. 6.6 Kaavaluonnos Someron ympäristölautakunta on hyväksynyt päätöksellään xx.xx.xxxx xx kaavahanketta koskevan kaavaluonnoskartan. Kaavaluonnoskartta on asetettu julkisesti nähtäville xx.xx.xxxx xx.xx.xxxx. Kaavaluonnokseen voi jättää muistutuksia sen nähtävilläoloaikana. 6.7 Kaavaehdotus Someron kaupunginhallitus on hyväksynyt kaavaehdotuksen päätöksellään x.x.xxxx xx ja asettanut sen julkisesti nähtäville 30 vuorokauden ajaksi aikavälille xx.xx.- xx.xx.xxxx. Kaavaehdotukseen voi jättää muistutuksia sen nähtävilläoloaikana. Kaavaluonnosta kehitetään kaavaehdotukseksi luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen sekä edelleen valmiiksi asemakaavaksi ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen. Kaavaehdotus on päivätty xx.xx.xxxx. 6.8 Kaavan hyväksyminen Someron kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan. Kaavan hyväksymistä koskeva päätös saatetaan yleisesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoitukset Someron kaupungissa julkaistaan. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä ilmoitetaan viipymättä niille kaupungin jäsenille, muistutuksen tekijöille sekä viranomaisille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. 6.9 Voimaantulokuulutus Kaava tulee voimaan, kun lainvoiman saaneesta kaavan hyväksymispäätöksestä on kuulutettu niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. 7 ASEMAKAAVAN KUVAUS 7.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Kaavalla mahdollistetaan enintään kerrosneliömetriä uutta pientalorakentamista. Asemkaavassa on yhteensä 1-vaihtoehdossa 35 pientalotonttia ja 2-vaihtoehdossa 27 pientalotonttia.

5 Aluevaraukset AP - Asuinpientalojen korttelialue. AO Erillispientalojen korttelialue. VP - Puisto. VL - Lähivirkistysalue. MA- Maisemallisesti arvokas peltoalue. M Maa- ja metsätalousalue 7.3 Suojeltavat rakennukset Alueella ei sijaitse suojelumerkinnällä suojeltavia rakennuksia. 8 KAAVAN VAIKUTUKSET 8.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Koska kaavoitettava alue on nykyisellään rakentamaton, alueen rakentaminen tulee muuttamaan merkittävästi alueen luonnetta. Alueen pohjoispuolella sijaitsee v lähtien rakennettu pientaloalue, jonka kaltaiseksi nyt kaavoitettava alue tulee todennäköisesti muuttumaan. Myös alueen itä- ja länsipuolella sijaitsee jo nykyisellään pientaloasutusta. Alueen länsiosan peltoalue ja alueen eteläosan metsäkaistale tulevat säilymään nykyisellään. Uuden pientaloalueen sisälle muodostuu yksi isompi ja yksi pienempi viheralue (puisto) sekä yksi viheralue alueen koilliskulmaan, alueen itäreunassa virtaavan puron länsipuolelle. 8.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luontoselvityksen perusteella alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Suurin osa alueesta on entistä tai nykyistä peltoaluetta. Rakentamisen vaikutukset luonnonympäristöön kohdistuvat eniten alueen eteläreunan metsäalueen muuttumiseen pientaloalueeksi. Alueen läpi kulkee myös ekologisena käytävänä toimiva viheryhteys luode-kaakko -suunnassa. 8.3 Vaikutukset sosiaaliseen toiminta- ja kulttuuriympäristöön Kaavoitettavalle alueelle ei sijoitu palveluita, mutta alueen rakentuminen pientaloalueeksi tulee elävöittämään aluetta uusien asukkaiden kautta, mikä osaltaan elävöittää alueen sosiaalista ympäristöä. 8.4 Vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen Alueen liittäminen kunnallisteknisiin verkostoihin voidaan suorittaa ilman merkittävää lisäpanostusta nykyisiin verkostoihin. 8.5 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneverkkoon Kaavamuutoksen vaikutukset alueen liikenteellisiin olosuhteisiin ovat vähäiset eivätkä tarvitse erillistä tarkastelua.

6 15 9 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan muodostavat korttelialueet ovat alueiden omistajien rakennettavissa välittömästi kaavan lainvoimaisuuden ja kunnallistekniikan toteutuksen jälkeen. 10 YHTEENVETO ALUEVARAUKSISTA Alue Pinta-ala yht. Pinta-ala (%) Kerrosala (ke-m 2 ) Tehokkuus (e) (ha) A-yhteensä 5,82 (ve1) (ve1) 0.25 V-yhteensä 1,30 (ve1) M-yhteensä 1,47 MA-yhteensä 4,89 Katualueet 1,34 Yhteensä 14,82 100, Helsingissä Adalbert Aapola Arkkitehtitoimisto AJAK Oy