HAAPAJÄRVELLÅ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T. Abstract : The Mires and Peat Resources of the Commune o f Haapajärvi and Their Potential Us e

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 18 5 Martti Korpijaakko ja Markku Koivist o HAAPAJÄRVELLÅ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T Abstract : The Mires and Peat Resources of the Commune o f Haapajärvi and Their Potential Us e Kuopio 1986

Korpijaakko,Martti ja Koivisto, Markku1986. Haapajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. The Mires and Peat Resource s of the Commune of Haapajärvi and Their Potential use. One of the tasks of the Geological Survey of Finland is to mak e an inventory of the useful peat resources of Finland. In thi s report the results of the mire and peat studies carried out i n the municipality of Haapajärvi in the south of the province o f Oulun lääni are dealt with. The mires selected in preliminary studies were surveyed using, survey line grids. They consist of a main line and secondar y lines, perpendicular to it. The study sites are staked out a t 100 m intervals in the lines. At each study site such feature s as cover type, wetness of mire, density and quality of tree stan d were determined first. Then the peat deposit was studied fro m the surface to the bottom. Samples were taken with a russia n type peat sampler (Macaulay sampler). Peat type was determine d according to its botanical origin and the degree of humificatio n on v. Post's ten scale. A volumetric peat sampler was used t o take peat samples from selected sites to determine water content, bulk density, ash content, heating value and sulphur content o f peat. Based on the results obtained, 1460 ha of mire was estimated goo d for fuel peat production. This is 17 % of the surveyed area o f 8560 ha. Areas good for production of horticultural peat wer e not found. An area of about 600 ha was recommended fo r conservation or to be left for recreational use. Key words : peat, mire, inventory, Haapajärv i Martti Korpijaakko, Markku Koivist o Geological Survey of Finlan d P.O. Box 23 7 SF-70101 Finland KUOPIO ISBN 951-690-226- X ISSN 0782-852 7 KUOPION TY6KESKUS, KUOPIO 1986

SISÄLTÖ JOHDANTO 4 TUTKIMUSMENETELMÄT 6 Kenttätutkimukset- 6 Laboratoriotutkimukset 6 Arviointiperusteet 7 Laskelmat 8 Tulosten esitys 9 YHTEENVETO 1 0 Yleistä 1 0 Polttoturvesuot 1 0 Kasvuturvesuot 1 1 Suojelusuot 1 1 TARKASTELU... 1 1 SUOKOHTAISET TULOKSET 2 1 KIRJALLISUUS, 17 9 LIITTEET : 1. Merkkien ja lyhenteiden selitykse t 2. Polttoturpeen luokitu s 3. Tutkittujen soiden aakkosellinen hakemisto

JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus on selvittänyt Haapajärven kunnan turvevaroja vuosina 1983 ja 1984. Työ on osa valtakunnan turvevarojen inventointia. Tehtävän päätarkoitus on Suomen teollisesti käyttökelpoisten turvevarojen selvitys, kuitenkin huomiota kiinnitetään myös soiden muihin mahdollisiin käyttömuotoihin mukaanlukien suojelu ja virkistyskäyttö. Alueelta tutkittiin 45 suota (kuva 1).. Niiden yhteispinta-ala on 8560 ha (taulukko 1), mikä on noin 40 % alueen yl i 20 ha laajuisten soiden pinta-alasta, 21 000 ha :sat (Lappalainen, Häikiö, Heiskanen 1980). Nyt tutkimusten ulkopuolelle jääneet 10 000 hehtaaria on pääosin erittäin matalaa ja vailla teollista mielenkiintoa. Alueella tullaan kuitenkin suorittamaa n lisätutkimus, jonka tulokset julkaistaan erillisessä täydennysraportissa.

1. Rämeneva 16. Myllylänneva 31. Petäjänev a 2. Antinneva 17. Vihtaneva 32. Nokkoudenjärv i 3. Jokisuunneva 18. Korsunneva 33. Juurikkanev a 4. Pieni Haapaneva 19. Rahkaneva 34. Pykälönev a 5. Rämeneva 20. Hanhineva 35. Lampareennev a 6. Aittosuo 21. Lähdesuo 36. Konineva 7. Tervaneva 22. Makuusuo 37. Isonev a 8. Juurikkaneva 23. Savineva 38.. Hirsinev a 9. Kellarilamminneva 24. Savineva 39. Lamminnev a 10. Pitkäneva, 25. Makkaraneva 40. Pesäneva 11. Kananeva 26. Ankonahonneva 41. Lukkaristenneva 12. Kivikuru 27. Murisjärvenneva 42. Ruostenev a 13. Lehtosneva 28. Lamminneva 43. Malistennev a 14. Välineva 29. Kettukaarronneva 44. Rantanev a 15. Niinineva 30. Multakaarronneva 45. Rajaräme Kuva 1. Haapajärvellä tutkitut suot.

TUTKIMUSMENETELMXT Kent.tätutkimukse t Kenttätutkimuksissa on noudatettu Geologian tutkimuskeskuksen "Turvetutkimusten maasto-oppaassa" kuvattuja menetelmi ä (Lappalainen, Sten, Häikiö 1978). Suot on tutkittu käyttäen. linja - tutkimusmenetelmää, jossa suon hallitsevan osan halki vedetää n selkälinja ja tälle kohtisuoria poikkilinjoja. Poikkilinja t ovat yleensä 400 m :n välein. Tutkimuspisteet ovat linjoilla sa - dan metrin välein. Niiden sijainti maastossa on merkitty paa - luin. Tutkimuslinjojen lisäksi on soille tehty. syvyydenmittauslinjoja. Syvyydet näillä samoinkuin tutkimuslinjoilla on mitat - tu 50 m :n välein. Syvyyspisteitä ei ole paalutettu. Kullakin tutkimuspisteellä tehtiin seuraavat havainnot : suotyyppi, ojitus, suon pinnan vetisyys ja mättäisyys sekä puuston tiheys ja laatu. Muita havaintoja on tehty tarpeen mukaan. Turvekerroksen rakenteen selvittämiseksi määritettiin kul - lakin tutkimuspisteellä turvelajit, turpeen maatuneisuus, kuituisuus ja kosteus. Näytteet otettiin ns. venäläisellä suokairalla. Kerrostumassa esiintyvien liekojen määrää selvitettiin luotaamalla kahden metrin tangolla kymmenen kertaa tutkimuspisteide n ympärillä. Lieko-osumat kirjattiin erikseen 0-1 m :n ja 1-2 m :n syvyydelle. Soilta on lisäksi otettu näytteitä laboratoriomäärityksi.ä varten. Näytteet ovat tilavuustarkkojå ja ne on otettu tätä tarkoitusta varten kehitetyllä mäntäkairalla (M. Korpijaakko.1981). Laboratoriotutkimukse t Näytteet laboratoriotutkimuksia varten otettiin tutkimuspisteiltä, jotka edustavat mahdollisimman hyvin suon käyttökelpoista turvekerrostumaa. Turpeen happamuus on mitattu suoraan märästä näytteestä. Vesipitoisuus on ilmoitettu prosentteina märkäpainosta.(kuivatus 1050C :ssa) ja tuhkapitoisuus prosentteina turpeen kuivapainosta (hehkutus 815 ± 25 C). Lämpöarvot on määritetty LECO AC

300 -kalorii,netrillä (ASTM D 3286-77) ja tulokset on ilmoitett u megajouleina kilogramm.aa kohti (MJ /kg). Lisäksi määritettii n rikkipitoisuus LECO-rikinmäärityslaitteella. Arviointiperustee t Turpeiden_käyttökelpoisuutte selvitettäessä on nojaudutt u Turveteollisuusliiton laadunmäärittelyohjeeseen (liite 2). Mikäli turve täyttää nämä vaatimukset tuhka- ja rikkipitoisuude n ja lämpöarvon suhteen määritetään se polttoturpeeksi soveltuvaksi seuraavasti : - Saraturve (C) soveltuu myös heikosti maatuneena jyrsinturpeeksi. Palaturpeeksi se soveltuu mikäli mukana on riittäväst i sitovaa ainetta, esim. maatunutta rahkaa, jotta palat pysyvä t koossa. - Rahkaturve (S) ja sekaturve soveltuu kohtalaisesti tai hy - vin maatuneena (H5-10) joko jyrsin- tai palaturpeeksi. Soi den_käyttökelpoisuutta arvioitaessa on käytetty nelijakoa : polttoturvesuo, kasvuturvesuo, suojelusuo ja muu käyttö, joista jäkimmäinen tarkoittaa lähinnä suon jättämistä luonnontilaiseksi tai esim. metsänviljelyyn. Perinteisesti polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen vähimmäissyv?yytenä on pidetty kahta metriä, mutta käytännön raja on nykyään 1,5 m. Mikäli turpeen kuiva-ainepitoisuus on suuri, o n tuotantokelpoiseksi katsottu yli metrinkin syvyiset alueet. soveliaan alueen vähimmäiskooksi on otettu 20 ha. Jyreinturvetuotantoon Käytännössä näin pienen kentän kunnostaminen tuotantoon vaatinee, että lähistöllä on muitakintuotantoalueita. Palaturvetuotantoon soveltuvan alueen vähimmäiskokoa on vaike a määritellä, koska kyseeseen saattaa tulla myös pienimuotoinen kotitarvetuotanto. Tapaukset on arvioitava yksittäin ottaen huomi - oon mm. tiestö sekä kuivatus ja kunnostustyöt sekä kerrostuma n liekoisuus. Yksinomaan kasvuturvetuotantoon soveltuvaksi on katsottu suo, jossa on pinnalla vähintään 80 cm heikosti maatunutta (H1--3) rah - katurvetta 30 ha :n alalla. Suon omistussuhteita ei tässä tutkimuksessa ole otettu huomioon. Sen sijaan mm. pitkälle viedyt metsähoidoll.iset toimenpi

teet, turvealueiden sijainti vesistöjen suhteen. sekä luonnonsuojellulliset näkökohdat on huomioitu. Mikäli suossa on huom.attavastihyödynnettävissäolevaa turvetta on sen määrä ja energiasisältö arvioitu, vaikkei suo jostain.em, syystä olisikaan tuotantoon otettavissa., Laskelma t Turvemäärät on laskettu käyttäen vyöhykkeistä laskutapaa. Syvyysvyöhyke on metrinvälein piirrettyjen syvyyskäyrien välinen alue. Syvyysvyöhykkeen turvemäärä on saatu kertomalla vyöhykkeen pinta-ala sillä olevien tutkimus- ja syvyyspisteide n keskisyvyydellä. Tämän jälkeen on koko suon ja eri syvyysalueiden turvemäärät saatu laskemalla vyöhykkeiden turvemäärät yhteen. Polttoturpeen tuotannossa mahdollisesti saatavissa oleva n turpeen määrä on saatu vähentämällä kyseisen : alueen turpeen kokonaismäärästä heikosti maatuneen rahkaturpeen ja pohjalle jäävä n 50 cm :n paksuisen turvekerroksen osuus. Tuotantomenetelmist ä johtuvia vähennyksiä ei ole otettu huomioon. saatu jakamalla turvemäärä pinta-alalla. Koko suon samoinkuin eri syvyysalueiden keskisyvyydet on saatu jakamalla turvemäärä pinta-alalla. Suossa olevan turpeen m..ärä on ilmoitettu miljoonina su o kuutiometreinä (milj. suo-m3 ). Suossa olevan kuiva-aineen määrä on. saatu kertomalla suokuutioiden lukumäärä yhden suokuution sisältämällä kuiva-ainemäärällä (kg/suo-m 3 ). Kuiva-ainemäärä ilmoitetaan tuhansina tonnein a (103 t). Energiasisältö on laskettu sekä kuivalle että 50 % kostea l le turpeelle. Kuivalle turpeelle se saadaan kaavasta 1 ja kostealle turpeelle kaavasta 2. 1. E = N suo-m 3 ' Ed ' Hu 2. E = N suo -m 3 ` Ed. (100/1.00-K). H~

- 10 - YHTEENVET O Yleist ä Haapajärven kunta kuuluu Pohjanmaan aapasoiden vyöhykkeeseen. Tutkitusta suoalasta on noin 75 % puustoista ja 25 % avointa. Yleisimmät suotyypit puustoisella alueella ovat varsinainen sararäme, tupasvillaräme ja lyhytkortinen nevaräme se - kä avoimilla alueilla lyhytkorsineva ja varsinainen saranev a (taulukko 2). Runsaat 60 % tutkitusta suoalasta on ojitettu. Yhtään täysin luonnontilaista suota ei alueella ole (taulukko 3). Turvekerrostumien keskisyvyys on 1,1 m, yli 1,5 m syvie n alueiden 2,2 m ja yli 2,0 m syvien 2,6 m (taulukko 1). Turpeista on noin puolet rahka- ja puolet saravaltaisia (taulukko 4). Keskimääräinen maatumisaste on 6,4. Liekoja on kerrostumiss a yleensä vähän. Kerrostumien keskimääräinen happamuus on 4,6, vesipitoisuus 90,4 %, suokuution sisältämän kuiva-aineen.määrä 94,5 kg, tuhkapitoisuus 4,6 %, kuivan turpeen tehollinen lämpöarv o 20,7 MJ/kg ja 50 % kostean turpeen lämpöarvo 9,1 MJ/kg. Polttoturvesuo t Polttoturvetuotantoon soveliaaksi arioitiin yhteensä 145 7 ha :n laajuinen alue, joka jakautuu 21 suon osalle (kuva 2, tau - lukko 5, ss. 19-20). Alue käsittää 17 % tutkitusta suoalast a (8560 ha). Polttoturpeeksi soveliasta turvetta on kyseiseltä ~. lueelta saatavissa noin 22,5 milj. suo-m 3. Sen energiasisält ö on kuivana noin 43,7 milj. GJ ja 50 % kosteana noin 39,6 milj. GJ. Taulukossa 5 lueteluitten soiden lisäksi on VAPO :lla varattuna kolme suota polttoturvetuotantoon (kuva 2).

- 11 - Kasvuturvesuo t Kasvuturvetuotantoon soveliaita soita ei alueelta ol e löydetty. Suojelusuo t Osittain Haapajärven kunnan puolella sijaitsevat Terva - neva ja Sivakkaneva (kuva 2) ovat soiden suojelun perusohjelmassa. Lisäksi suojeluun tai virkistyskäyttöön otollista aluetta ovat Murtojärven ja Lehtostenlampien lähitienoot käsittäe n osia Niininevasta (15), Pitkänevasta (10) ja Kananevasta (11 ) sekä Lehtosnevan (13) ja Välinevan (14). Alueen järviä käytetään nykyisin kalastukseen ja ympäristön soilla on merkityst ä marjasoina. Turvetuotantoon alueen suot eivät kelpaa. TARKASTEL U Nyt tutkitut, VAPO :n tuotantoon varaamat ja soiden suojelun perusohjelmassa olevat suot käsittävät noin 50 % Haapa - järven yli 20 ha laajuisten soiden pinta-alasta. Jäljellä ole - vat noin 10 000 ha ovat valtaosin matalia. Esimerkkeinä tarkemman tutkimuksen ulkopuolelle jätetyistä erittäin matalista soista mainittakoon Siiponneva, Hakulinneva, Teerineva, Tulponnev a ja Pöyhösenneva (kl. 2344 09) sekä Hakulinneva ja Hirvasnev a (kl. 2344 08). Alle 20 ha :n laajuisia soita alueella on runsaasti. Ne ovat enimmäkseen matalia, mutta osalla niistäkin varmaankin o n mahdollisuuksia pientuotantoon. Alueella tullaan tekemään lisätutkimus, jonka piiriin liitetään mm. Järvinevan Haapajärven puoleinen osa (kl. 2344 12 + 3322 03) sekä Rimminneva ja Åijänneva (kl. 2343 08), Korpinev a (kl. 2343 09) sekä Heikinräme (3321, 06).

SYUYYSALUE > 0.3 M Taulukko 1. Haapajärven kunnan alueella tutkittujen soide n numerotietoja. SUON N :0 SUON NIMI KARTTA TUTKIMUS - LEHTI PISTETTÄ YHT SYU. UYöH. PINIA- KESKISYVYY S ALA HA H1-10 H1-4 H5-10 KESKIMAATUNEISUUS TURUEMAÄRÄ MILJ. M3 LINJASTOA H1-10 H1-4 H5-10 H1-10 H1-4 H5-1 0 CM ) 6 AITTOSUO 234312 112 4 145 1.37 0.60 0.77.04.93.91 1.993.877 1.116 318 5 26 ANKONAHONNEUA 234408 105 2 155.66 0.63 1.04 5.02 3.87 5.71 2.579 0.971 1.608 286 5 2 ANTINNEUA 234309 85 4 70 1.10 0.50.60.12.47.50.767 0.349 0.418 257 0 20 HANHINEVA 234404 70 5 40.60 0.64 0.96 5.26 3.15 6.67 0.641 0.257 0.384 2165 38 HIRSINEUA 234412 583 26 575 1.72.81.91 4.83 3.07 6.40 9.888 4.663 5.225 1544 0 37 ISONEUA 234411 82 12 70 1.02 0.17 0.86 6.71.76 7.29.717 0.118 0.599 2380 3 JOKYSUUNNEUA 234309 66 17 100 0.71 0.35 0.36 4.91 3.46 6.30 0.708 0.346 0.362 305 5 8 JUURIKKANEVA 234401 339 15 340 1.40.41 0.99 5.55 3.21 6.51 4.747 1.380 3.366 10125 33 JUURIKKANEUA 234410 56 19 150 0.62.20 0.42 6.13 3.00 7.64 0.934.304 0.630 270 0 11 KANANEVA 234404 185 13 145.38.49 0.89.27.42 6.81 1.998 0.704 1.294 5670 9 KELLARILAMMINNEVA 234401 65 3 65 1.23.40.83 5.79 2.74 7.25 0.798 0.258 0.540 244 29 KETTUKAARRONNEUA 234408 46 1 2-115 0.77 0.33 0.44 4.89 3.49 5.95.886-0.383 0.502 216 12 KIVIKURU 234404 48 7 40 0.73.31 0.41 4.73 3.00 6.04 0.291 0.126 0.166 211 0 36 KONINEUA 234410 193 13 175 1.41 0.20 1.21 6.06 2.95.56 2.466.346 2.120 539 18 KORSUNEVA 234404 162 15 125 1.31.44.87.30 3.61 6.15 1.639 0.550 1.089 486 5 28 LAMMINNEUA 332202 94 8 115 0.87 0.24 0.63 5.18.10 5.96 1.000 0.273 0.727 296 39 LAMMINNEUA 234408 531 34 530 1.40.34.06.58.60 6.22 7.426 1.825 5.601 1500 0 35 LAMPAREENNEUA 234410 142 140.25.20 1.05 5.29 3.18 5.69 1.754.277 1.477 397 13 LEHTOSNEUA 234404 96 6 95 1.11 0.47 0.64.26.96.94.052.444.608 298 0 41 LUKKARISTENNEVA 332204 1S0 38 240 0.58.25 0.33.20 2.89.92 1.393 0.594 0.799 6570 ~ 21 LAHDESUO 234404 59 1 50.82.68 1.14 5.66 3.67 6.85 0.911.342 0.568 1830 N 25 f7akkaraneua 234408 118 4 115 1.05 0.15 0.90.95.38.36 1.203.167 1.036 225 0 22 MAKUUSUO 234404 69 11 55 0.64 0.24 0.41 5.08 3.13 6.21 0.353 0.129 0.224 2030 1 43 MALISTENNEVA 332205 87 32 340 0.60 0.13 0.47 5.77 3.54 6.39 2.046 0.445.602 430 0 30 MULTAKAARRONNEVA 234408 190 20 155.14.22.92 6.14 3.30 6.82 1.769 0.341 1.429 5880 27 MURISJÅRVENNEUA 234408 181 16 165 1.27 0.52 0.74 5.01.58 6.01 2.091.863 1.228 5505 16 MYLLYLANNEVA 234404 94 S 95 0.98.57.41 4.40 3.90 5.11 0.933 0.546 0.387 2690 15 NIININEUA 234404 443 42 485 1.02 0.49 0.53 4.84.08 6.49 4.932 2.381 2.551 1393 0 32 NOKKOUDENJARUI 234410 64 12 125 0.35.02.33 7.07 3.00 7.28 0.434 0.021 0.413 308 0 31 PESÅNEUA 332204 154 19 150 1.04.29.75 5.58 2.04 6.93 1.564 0.433 1.131 4785 40 PETÄJANEVA 234409 319 29 375 0.91 0.36 0.55.97 3.19.15 3.422.368 2.054 905 5 4 PIENI HAAPANEVA 234312 201 13 245.09.58.51 4.31.38.53 2.672 1.429 1.242 5520 ' 10 PITKANEUA 234404 388 29 540 1.06 0.34 0.72 5.36 2.68 6.63 5.700 1.823 3.877 1153 5 34 PYKALöNEUA 234410 131 22 155 0.83.16.67 5.94.90.67 1.281 0.247.034 4740 1 9 RAHKANEVA 234404 237 13 235 1.35.59.75 4.83 2.61 6.59 3.161 1.395 1.765 831 0 44 RAJARAME 332206 234 30 190 0.86 0.32 0.53.06.08.27 1.629 0.617.012 862 5 RANTANEUA 332205 187 16 225 1.03.34.70 5.62.37 6.71 2.326 0.755 1.571 528 0 4 2 RUOSTENEVA 332205 52 20 150 0.52 0.15 0.37 4.98 3.27 5.71 0.778.231 0.548 250 1 RAMENEVA 234312 148 6 135 1.57 0.57 1.00.07.38.05 2.121 0.775 1.346 383 5 RAMENEVA 234308 156 14 150 0.98 0.35 0.63 5.46 3.57 6.51 1.473 0.526 0.947 419 0 23 SAUINEVA 234407 282 16 335.09.28.80.50.52 6.20 3.648.951 2.696 892 5 24 SAUINEUA 234407 119 1S 150 1.13.23 0.90 5.53 3.70 5.99 1.697 0.341 1.357 418 0 7 TERVANEVA 332103 28 13 190 0.62 0.11.51.20.27 5.84.183.212.971 236 0 17 VIHTANEUA 234404 195 19 140.04.44.60 5.28 2.88 7.04 1.454 0.616 0.838 686 5 14 Uf4L I NEVA 234404 208 8 180 1.54 0.69 0.85 4.93 3.09 6.42 2.772 1.243 1.528 633 0 YHTEENSA 8560 1.11 0.39 0.72 5.27 3.15 6.40 95.23 33.24 61.99 237.1 KM jatkuu...

Taulukko 1 jatku u SYUYYSALUE > 1.0 M SUO N N :0 SUON NIMI KARTTA TUTKIMUS - LEHTI PISTETTÄ YHT SYV. UYGH. PINTA- KESKISYUYY S ALA HA H1-10 H1-4 H5-10 KESKIMAATUNEISUUS TURVEMÄARÄ MILJ. M3 LINJASTO A H1-10 H1-4 H5-10 H1-10 H1-4 HS-1 0 (M ) 6 AITTOSUO 234312 112 2 70 2.07 0.72 1.34 5.11 3.92 5.74 1.448 0.507 0.941 318 5 26 ANKONAHONNEUA 234408 105 5 110 2.03 0.71 1.33 5.08 3.84 5.74 2.237 0.779 1.458 286 5 2 ANTINNEUA 234309 85 7 35 1.52.58 0.94 5.32 3.64 6.36 0.531 0.203 0.328 257 0 20 HANHINEUA 234404 70 5 25 2.23 0.85.38 5.38.12.77 0.558 0.213 0.346 216 5 38 HIRSINEUA 234412 583 24 390 2.25 1.07 1.18 4.84 3.16 6.35 8.782 4.169 4.613 1544 0 37 ISONEUA 234411 82 5 25 1.83 0.13 1.69 7.00.89 7.24.457.034.424 238 0 3 JOKISUUNNEUA 234309 66 6 20.03.47 0.56 4.84.38.09 0 :206 0.095 0.111 305 8 JUURIKKANEUA 234401 339 20 235.75.43 1.32 5.66.17 6.48 4.113 1.019 3.094 1012 5 33 JUURIKKANEUA 234410 56 0 1.00.33 0.67 6.13 3.00 7.64 0.010.003 0.007 270 11 KANANEUA 234404 185 13 90 1.87 0.62 1.26 5.35 2.43 6.77 1.687 0.554 1.133 567 0 9 KELLARILAMMINNEUA 234401 65 1 35.74.45 1.29 6.28 2.51 7.61.610.159.451 2440 29 KETTUKAARRONNEVA 234408 46 3 18.22.45.77 5.24 3.32.38.219 0.081.138 216 12 KIVIKURU 234404 4B 8 10 1.31 0.63 0.68 4.79 2.82 6.60 0.131-0.063 0.068 211 0 36 KONINEUA 234410 193 14 110.84.25.59.90 2.96.36 2.026.274 1.752 539 18 KORSUNEVA 234404 162 11 70.95.56.39.44 3.61 6.17 1.368.393.976 486 5 28 LAMMINNEUA 332202 94 7 35 1.51 0.29 1.22 5.17 2.97 5.70 0.529 0.102 0.426 296 0 39 LAMMINNEUA 234408 531 29 380.70.40.30.56 3.64 6.15 6.467 1.513 4.953 1500 0 35 LAMPAREENNEUA 234410 142 5 65 1.97.23-1.74 5.22 2.87 5.53 1.281 0.150 1.130 397 0 13 LEHTOSNEUA 234404 96 7 40.97 0.76 1.21.37 3.04 6.83.789.305 0.485 298 0 41 LUKKARISTENNEUA 332204 1S0 14 35 1.23.52 0.71.16 2.61 7.00.430.181.250 6570 ~ 21 LÄHDESUO 234404 59 4 40 2.11 0.75 1.37 5.76 3.69 6.89 0.846 0.299 0.547 183 0 25 MAKKARANEVA 234408 118 12 60.33 0.21.12.80.28.27.797.125.672 2250 22 MAKUUSUO 234404 69 4 7 1.49 0.38 1.11 5.81 3.45 6.62 0.104 0.026 0.078 203 0 43 MALISTENNEVA 332205 87 7 8 1.06 0.40 0.67 5.20 3.46 6.23 0.085 0.032 0.053 4300 30 MULTAKAARRONNEUA 234408 190 9 73.81.40.41 6.22.31 7.04.318.289.029 588 0 27 MURISJÄRUENNEUA 234408 181 8 95 1.74 0.65 1.09 5.10 3.77 5.90 1.656 0.621 1.035 550 5 16 MYLLYLANNEUA 234404 94 8 45.44.85.58 4.48.86 5.39 0.646 0,384 0.262 269 15 NIININEUA 234404 443 22 205 1.59 0.66 0.93 5.10 3.12 6.51 3.262 1.360 1.902 1393 32 NOKKOUDENJÄRUI 234410 64 0 0 0.00.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.000.000.000 308 0 31 PESäNEVA 332204 154 7 65.69 0.42 1.26 5.72 2.07 6.95 1.096 0.275 0.821 478 5 40.PETÄJÅNEUA 234409 319 27 130 1.57 0.60 0.96 4.97 3.07 6.16 2.035 0.786 1.250 905 5 4 PIENI HAAPANEVA 234312 201 17 115.61.73 0.89 4.73.44.61 1.857 0.837 1.020 552 0 10 PITKÄNEVA 234404 388 29 233.66.45.22.43 2.55.48 3.877 1.037 2.840 1153 5 34 PYKÄLtlNEUA 234410 131 6 30.81.30.52 5.73 3.16.23 0.544 0.089 0.455 474 19 RAHKANEVA 234404 237 15 130.94.86 1.07 4.94 2.71.74 2.519 1.123 1.396 831 44 RAJARAME 332206 234 28 70 1.31 0.43 0.87 5.28 3.02 6.40 0.916 0.304 0.612 862 0 45 RANTANEVA 332205 187 17 105.47.41 1.06.91 3.55 6.82 1.542.429 1.113 528 42 RUOSTENEUA 332205 52 2 4 1.03 0.19 0.85 5.27 2.75 5.83 0.041 0.008 0.034 250 0 1 RfSMENEUA 234312 148 2 80 2.23.84 1.38.02.37.02 1.781.675 1.106 383 5 RÄMENEUA 234308 156 7 65 1.41.47 0.94 5.44 3.68 6.31 0.917.304 0.613 419 0 23 SAVINEUA 234407 282 27 140 1.76 0.50.26.40.85 6.01 2.461 0.697 1.764 892 5 24 SAUINEUA 234407 119 5 55 2.13.41 1.72 5.33 3.86 5.67 1.170.224 0.946 418 7 TERUANEUA 332103 28 4 12.03 0.28 0.75 5.32 2.45.37 0.123 0.033.090 236 0 17 UIHTANEUA 234404 195 16 60.59.80 0.79 4.97.02.94 0.952 0.478 0.474 686 5 14 Vf4LINEUA 234404 208 11 130 1.89 0.82 1.07 5.00 3.15 6.43 2.460 1.071 1.389 6330 YHTEENSÄ 3756 1.78 0.59 1.19 5.30 3.20 6.34 66.88 22.30 44.59 237.1 KM jatku.u...

Taulukko 1 jatku u SYUYYSALUE > 1.5 M SUO N N :0 SUON NIMI KARTTA TUTKIMUS - LEHTI PISTETTÄ YHT SYV. UYÖH. PINTA- KESKISYUYY S ALA HA H1-10 H1-4 H5-10 KESKIMAATUNEISUUS TURUEMAARA MILJ. M3 LINJASTO A CM ) H1-10 H1-4 H5-10 H1-10 H1-4 H5-1 0 6 AITTOSUO 234312 112 3 50.43.59.84.32.93.76.215.294 0.921 318 26 ANKONAHONNEUA 234408 105 5 80 2.34 0.82 1.52 5.03 3.85 5.67 1.871 0.657 1.214 286 5 2 ANTINNEUA 234309 85 7 20 1.79 0.67.13.35.71 6.33.359.133.225 257 0 20 HANHINEUA 234404 70 4 15 2.91 1.06 1.86 5.57 3.04 7.02 0.437 0.159 0.278 216 5 38 HIRSINEUA 234412 583 24 300 2.58 1.23.35 4.85 3.24 6.32 7.752 3.702 4.050 1544 37 ISONEVA 234411 82 3 25 1.83 0.13 1.69 7.00 3.89 7.24 0.457 0.034 0.424 238 0 3 JOKISUUNNEUA 234309 66 0 0 0.00.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.000.000 0.000 305 8 JUURIKKANEUA 234401 339 28 170 1.97 0.45 1.52 5.67 3.18 6.41 3.353 0.763 2.590 1012 5 33 JUURIKKANEUA 234410 56 0 0 0.00.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.000.000.000 270 11 KANANEVA 234404 185 9 65 2.17.68 1.49 5.43 2.53 6.75 1 :408.441.968 567 9 KELLARILAMMINNEVA 234401 65 8 25 1.96 0.52 1.44 6.35 2.63 7.68 0.490 0.129 0.361 244 0 29 KETTUKAARRONNEUA 234408 46 5 5.60.32 1.28.79 3.44 6.38.080.016.064 216 12 KIVIKURU 234404 48 2 2 1.76 0.82 0.94 5.07 3.00 6.87 0.035 0.016 0.019 211 0 36 KONINEUA 234410 193 8 75.19.26 1.93.87.02 6.25 1.641.196 1.445 539 18 KORSUNEUA 234404 162 4 45 2.40 0.74 1.66 5.37 3.65 6.13 1.078 0.332 0.746 486 5 28 LAMMINNEVA 332202 94 4 19.76.40 1.36 4.94 2.95 5.52 0.334 0.075 0.259 296 0 39 LAMMINNEUA 234408 531 47 250 1.97.47 1.51.49 3.69 6.04 4.935 1.165 3.770 15000 35 LAMPAREENNEUA 234410 142 6 50 2.24 0.24 2.00 5.08 2.97 5.34 1.121 0.121 1.000 397 0 13 LEHTOSNEUA 234404 96 4 30 2.25.85 1.40 5.36 3.05 6.77 0.675 0.256 0.419 2980 41LUKKARISTENNEUA 332204 150 2 6 1.72 0.37.35.88.14.63.103.022.081 657 0 21 LAHDESU O 234404 59 2 30 2.40.88.52.76 3.75 6.92 0.721 0.263 0.457 1830 25 MAKKARANEUA 234408 118 6 20 1.70.16 1.54 5.71.00 5.99.340.031.309 225 0 22 MAKUUSUO 234404 69 1 2 2.51 0.37 2.14 6.00 3.71 6.39 0.050 0.007 0.043 2030 43 MALISTENNEVA 332205 87 0 0 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.000 0.000 0.000 430 0 30 MULTAKAARRONNEVA 234408 190 4 49 2.15 0.50 1.64 6.21 3.35 7.08 1.052 0.247 0.805 588 0 27 MURISJARUENNEUA 234408 181 13 60 2.11 0.86 1.25.93.78.72 1.265.515.750 5505 16 MYLLYLANNEVA 234404 94 9 20 1.73 0.86 0.87 4.61 3.74 5.47 0.346 0.172 0.174 269 0 15 NIININEVA 234404 443 25 100 2.01.84 1.17 5.20 3.15 6.68 2.008.843 1.165 13930 32 NOKKOUDENJARUI 234410 64 0 0 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.000 0.000 0.000 308 0 31 PESANEUA 332204 154 4 40 2.05.54.51.56 2.25.76 0.819.217.603 4785 40 PETAJANEUA 234409 319 12 70 1.92.67.25 5.11 3.16.16 1.346.472 0.874 905 5 4 PIENI HAAPANEUA 234312 201 7 60 2.05 0.88 1.17 4.87 2.50 6.66 1.228 0.527 0.701 5520 10 PITKANEUA 234404 388 16 115.17.52.65.39 2.76.22 2.496.602 1.894 1153 5 34 PYKALöNEUA 234410 131 6 20.15 0.38 1.77 5.58 3.20 6.09 0.431 0.076 0.354 474 0 19 RAHKANEUA 234404 237 19 95 2.22.97.26.02.79.74 2.113.919 1.194 831 0 44RAJARAME 332206 234 12 19.72.56.16 5.39 2.98.56.326 0.107.220 8620 45 RANTANEVA 332205 187 8 45 1.85 0.51 1.34 6.02 3.64 6.92 0.832 0.229 0.602 528 0 42 RUOSTENEVA 332205 52 0 0 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.000.000.000 2500 1 RAMENEUA 234312 148 4 55 2.72 1.01 1.71 5.06 3.36 6.07 1.495 0.556 0.939 383 0 5 RAMENEUA 234308 156 11 30 1.76.70.05.14.79.04 0.527.211 0.316 419 0 23 SAVINEVA 234407 282 23 BS 2.12 0.63 1.48 5.36 3.86 6.00 1.798 0.538 1.260 892 5 24 SAUINEUA 234407 119 3 40 2.51.47 2.04 5.34 3.90 5.67 1.003.188 0.814 418 7 TERVANEVA 332103 28 0 0 0.00 0.00.00 0.00 0.00 0.00.000.000 0.000 236 0 17 VIHTANEUA 234404 195 14 35 1.91 1.13 0.78 4.68 3.16 6.87 0.668 0.394 0.274 686 5 14 UALINEUA 234404 208 11 95 2.17 0.93 1.24 5.00 3.17 6.37 2.057 0.879 1.178 633 0 YHTEENSÄ 2317 2.17 0.71 1.46 5.29 3.27 6.28 50.27 16.51 33.76 237.1 KM jatkuu...

Taulukko 1 jatkuu SYVYYSALUE > 2.0 M SUO N N :0 SUON NIMI KARTTA TUTKIMUS - LEHTI PISTETTÄ YHT SYV. UYÖH. PINTA- KESKISYVYY S ALA HA H1-10 H1-4 H5-10 KESKIMAATUNEISUUS TURUEMAARA MILJ. M3 LINJASTO A H1-10 Hi-4 HS-10 H1-10 H1-4 HS-1 0 CM ) 6 AITTOSUO 234312 112 15 40.61.53 2.08.38.95 5.74 1.045 0.211 0.834 318 5 26 ANKONAHONNEUA 234408 105 15 55 2.63 0.83 1.79 5.00 3.84 5.55 1.444.459.985 286 5 2 ANTINNEVA 234309 85 4 5 2.15 0.35 1.80.89 3.29.41.108.018.090 257 0 20 HANHINEVA 234404 70 4 10 3.52 1.34 2.18 5.42 2.99 6.92 0.352 0.134 0.218 216 5 38HIRSINEVA 234412 583 42 215.93 1.44.49 4.75 3.36 6.09 6.302 3.104 3.198 1544 37 ISONEVA 234411 82 3 4 2.21.47 1.74 6.32 3.80 7.00 0.089 0.019 0.070 238 0 3 JOKISUUNNEUA 234309 66 0 0 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.000.000 0.000 3055 8 JUURIKKANEUA 234401 339 31 80 2.24 0.45 1.79 5.67 3.24 6.28 1.791 0.358 1.433 1012 5 33 JUURIKKANEVA 23'±`±10 56 0 0 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00.000.000.000 270 11 KANANEVA 234404 185 15 40.45.73.72 5.39 2.44 6.63.982.292.690 567 0 9 KELLARILAMMINNEVA 234401 65 6 8 2.38.62 1.77 6.54 3.17 7.72.191.049.141 2440 29 KETTUKAARRONNEVA 234408 46 O.00.00.00.00.00.00.000.000.000 216 12 KIVIKURU 234404 48 0 0 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.000 0.000 0.000 211 0 36 KDNINEVA 234410 193 12 46.51.24.27.79 2.94 6.09 1.155.111 1.044 539 5 18 KORSUNEUA 234404 162 7 25 2.97 0.94 2.02 5.23 3.61 5.98 0.742 0.236 0.506 4865 28 LAMMINNEVA 332202 94 3 S.09.48.61 4.66.00 5.15 0.105.024 0.081 296 0 3 9 LAMMINNEUA 234408 531 30 110 2.33.59 1.73 5.41 3.78 5.97 2.558 0.653 1.905 15000 35 LAMPAREENNEVA 234410 142 17 32.58 0.27 2.30 4.95.00 5.18.825.088.737 397 0 15 LEHTOSNEVA 234404 96 13 20 2.49 1.03 1.46 5.12 3.12 6.52 0.499 0.206 0.293 2980 41 LUKKARISTENNEUA 332204 150 0 1 2.00.43.57 5.88.14 6.63.020.004.016 6570 ~ 21 L'AHDESUO 234404 59 5 20 2.74.83.91 6.09.73 7.11 0.549 0.167 0.382 1830 (I7 25 MAKKARANEVA 234408 118 4 2.01 0.18 1.82 5.71 3.00 5.99.080.007.073 225 0 22 MAKUUSUO 234404 69 0 1 3.30.20 3.10 6.09 4.00 6.23.033.002.031 203 0 43 MALISTENNEUA 332205 87 0 O 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.000 0.000 0.000 4300 30 MULTAKAARRDNNEVA 234408 190 13 33.35 0.55.80 6.17.31 7.05.776.182.594 588 0 27 MURISJARVENNEVA 234408 181 14 35 2.43 1.08 1.35 4.76 3.85 5.50 0.852 0.379 0.473 550 5 16 MYLLYLANNEUA 234404 94 1 1.10.36 0.74 4.70.62.71 0.021.014.007 269 0 15 NIININEVA 234404 443 30 45 2.36 1.02 1.33 5.20 3.07 6.83 1.060 0.461 0.599 13930 32 NOKKOUDENJARVI 234410 64 0 0 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00.000.000.000 308 0 31 PESÄNEUA 332204 154 7 24.30 0.60.70 5.33 2.40 6.37.553.145.408 478 40 PETÄJANEUA 234409 319 10 25.38 0.76.62 4.97 3.54 5.64.595.190.405 905 5 4 PIENI HAAPANEVA 234312 201 11 30.40 0.95.45.06.45.76 0.719.284 0.436 552 0 10 PI TKäNEUA 234404 388 25 70 2.44 0.58 1.86 5.30 2.74 6.10 1.711 0.407 1.304 1153 5 34 PYKALÖNEVA 234410 131 8 9.68 0.58 2.10.34 3.43 5.87 0.241.052.189 474 19 RAHKANEUA 234404 237 21 55 2.61 1.11 1.51 5.08 2.83 6.73 1.437 0.608 0.829 831 0 44 RAJARAME 332206 234 1 2.12 0.74 1.38 4.75 2.00.23.042.015.028 862 45 RANTANEUA 332205 187 1 11 2.58.46 2.12 6.02 3.47 6.58 0.284 0.051 0.233 528 0 42 RUOSTENEVA 332205 52 0 0 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.000.000.000 250 I RAMENEUA 234312 148 9 45 2.95 1.09 1.86 5.13 3.33 6.18 1.329 0.490 0.839 383 0 5 RÅMENEUA 234308 156 2 2.00.90.10 5.05 3.83.05.040.018.022 419 0 23 SAVINEUA 234407 282 6 35.74.92 1.82 5.31 3.83 6.05 0.960 0.321 0.638 892 5 24 SAVINEUA 234407 119 12 35 2.61 0.50 2.11 5.27 3.89 5.60.912.173.739 418 '] TERUANEUA 332103 28 0 0 0.00 0.00.00 0.00 0.00 0.00.000.000.000 236 0 17 VIHTANEVA 234404 195 11 13 2.36 1.59 0.77 4.30 3.09 6.79 0.306 0.206 0.100 686 5 14 VALINEUA 234404 208 27 60 2.42 1.02 1.40 4.86 3.07 6.17 1.454 0.615 0.839 6330 YHTEENSA 1251 2.57 0.86 1.71 5.20 3.30 6.15 32.16 10.75 21.41 237. 1, K M

Taulukko 2. Suotyyppien prosenttiosuudet pinta-alasta. Suon nimi A V 0 S U 0 T R Å M E E T K 0 R V E T - LUN RHSN VSN RIN LKN KN RN SIN VL RHSR VSR LKNR TR PSR KR KGR IR RR KER KOLK LHK RHK VK NK RÅK 1. Rämeneva 1 6 43 3 10 7 21 '. 2. Antinnev a 9 11 1 3 8 3 7 4 3. Jokisuunneva 11 17 2 30 11 11 4 10 2 2 4. Pieni Haapaneva 3 39 24 5 14 4 3 3 1 3 1 5. Rämeneva 3 1 6 32 22 6 3 1 1 6 6. Aittosuo 56 4 15 1 3 11 1 1 7. Tervaneva 6 18 13 13 8 6 3 6 8. Juurikkaneva 9 1 1 7 14 1 11 13 11 4 7 1 5 4 1 9. Kellarilamminneva 12 13 3 3 19 3 47 10. Pitkäneva 1 2 2 6 1 3 4 1 2 3 3 1 9 1 3 1 11. Kananeva 29 21 14 8 2 _ 4 12 18 2 12. Kivikuru 3 3 3 10 42 18 1 0 13. Lehtosneva 19 15 1 31 17 1 7 14. Välineva 1 14 1 15 21 6 1 8 30 3 15. Niinineva 1 1 13 1 14 4 2 10 13 6 1 1 22 3 1 16. Myllylänneva 3 4 14 26 24 1 9 5 9 5 17. Vihtaneva 3 5-4 1 2 6 7 13 28 5 1 13 3 2 5 3 18. Korsuneva 1 5 3 7 32 28 2 11 5 5 2 19. Rahkaneva 6 1 21 7 3 11 19 1 1 13 1 1 20. Hanhineva 2 1 2 10 25 4 25 19 8 4 21. Lähdesuo 5 7 24 9 29 23 3 22. Makuusuo 15 26 24 14 5 4 1 0 23. Savineva 8 2 4 21 30 2 2 6 2. 1 0 24. Savineva 1 8 8 8 14 17 15 1 12 2 3 25. Makkaraneva 5 5 48 5 25 3 6 26. Ankonahonnev a 1 2 7 6 2 0 46 27. Murisjärvenneva 9 7 10 1 2 29 3 23 2 4 5 2 1 28. Lamminneva 1 1 1 1 1 1 10 40 8 14 2 7 3 1 6 29. Kettukaarronneva 4 27 13 11 7 1 2 30. Multakaarronneva 2 12 4 2 9 7 22 2 2 25 5 5 3 31. Petäjäneva 4 10 9 4 9 8 14 3 13 4 3 4 10 1 1. 32. Nokkoudenjärvi 36 10 32 11. 33. Juurikkaneva 2 7 6 8 3 8 12 34. Pykälöneva 20 44 4 21 9 35. Lampareenneva 3 1 3 18 27 29 1 0 36. Konineva 2 52 10 24 1 2 37. Isoneva 2 17 19 4 6 15 14 4 14 2 38. Hirsineva 4 14 3 25 6 5 3 7 2 16 6 9 39. Lamminneva 24 12 35 13 4 5 4 40. Pesäneva 5 28 8 5 18 5 18 7 6 41. Lukkaristenneva 7 9 4 2 50 13 1 3 5 42. Ruosteneva _ I 2 10 38 12 6 15 2 43. Malistenneva 15 33 24 3 1 3 1 3 44. Rantaneva 12 1 9 1 6 2 3 1 7 5 2 45. Rajaräme 4 12 4 35 11 1 7 26 Keskiarvo* 1 1 7 2 10 0 3 0 0 3 15 11 14 7 4 2 7 8 0 0 0 1 0 0 0 *Soiden pinta-aloilla painotettu.

- 17 - Taulukko 3. 0jitustilanne prosentteina pinta-alasta. Suon nimi Luonnon- Ojikko Muuttuma Turve- Pelto tilainen kankaa t 1. Rämeneva 2 93 5 2. Antinneva 75 2 2 3 3. Jokisuunneva 2 34 6 4 4. Pieni Haapaneva 73 8 1 9 5. Rämeneva 22 27 41 1 0 6. Aittosuo 1 3 88 8 7. Tervaneva 18 60 2 2 8. Juurikkaneva 83 15 2 9. Kellarilamminneva 87 1 3 10. Pitkäneva 62 24 4 1 0 11. Kananeva 84 15 1 12., Kivikuru 76 13 1 1 13. Lehtosneva 70 3 0 14. Välineva 98 2 15. Niinineva 56 19 19 6 16. Myllylänneva 24 6 7 0 17. Vihtaneva 55 26 1 9 18. Korsuneva 15 39 4 6 19. Rahkaneva 46 39 9 6 20. Hanhineva 55 40 5 21. Lähdesuo 11 20 6 9 22. Makuusuo 4 5 89 2 23. Savineva 1 33 54 1 2 24. Savineva 2 2 85 1 1 25. Makkaraneva 1 96 3 26. Ankonahonneva 18 22 6 0 27. Murisjärvenneva 45 9 43 3 28. Lamminneva 19 12 65 4 29. Kettukaarronneva 1 73 2 6 30. Multakaarronneva 56 35 9 31. Petäjäneva 57 13 29 1 32. Nokkoudenjärvi 5 84 1 1 33. Juurikkaneva 12 18 7 0 34. Pykälöneva 8 10 80 2 35. Lampareenneva 3 6 82 6 3 36. Konineva 19 14 6 7 37. Isoneva 56 5 35 4 38. Hirsineva 77 19 4 39. Lamminneva 17 12 68 3 40. Pesäneva 52 44 4 41. Lukkaristenneva 41 4 49 6 42. Ruosteneva 10 12 64 1 4 43. Malistenneva 92 5 3 44. Rantaneva 15 15 37 30 3 45. Rajaräme 5 39 5 6 Keskiarvo * 38 17 41 4 0 * Soiden pinta-aloilla painotett u

- 18 - Taulukko 4. Turvelajijakaumat prosentteina turpeen määrästä. Rahkavaltaiset turpeet (S-t) Saravaltaiset turpeet (C-t ) Suon nimi Rahkaturve Sararahkaturve Sara- ja rahkasaraturv e S ErS L NS S Muut S S CS ErCS LC NCS S Muut S C S CS CS C ShC SC MnSC LSC Muu t BS ShSC NSC SC C S C BC L N 1. Rämeneva 6 6 3 1 16-3 - - 3 19 54-3 1 9 27 81 13 3 4 2. Antinneva 5 14 - - 19 5 3-11 19 38 23-13 - 4 22 62 7 2 3. Jokisuunneva 1 13 1 6 21 7 3 1-11 32 - - 32-23 13 68 32 4 4. Pieni Haapaneva 10 14-1 25 10 3 1 1 15 40 35 1 18 2 1 3 60 4-5. Rämeneva 21 9 - - 30 1 11-1 13 43 28-13 - 3 13 57 2 5 6. Aittosuo 1 1-2 4 2 4 1 4 11 15 58-7 2 5 13 85 3 1 5 7. Tervaneva 9 16 - - 25 - - 40-40 65 7-13 - 15-35 56-8. Juurikkaneva 9 6-2 17 11 4-7 22 39 29 1 16 2 1 12 61 2 1 9. Kellarilamminneva 22 23-37 82 4 3 - - 7 89 - - 5 - - 6 11 6-10. Pitkäneva 21 29 1 1 52 10 6-6 22 74 10 2 4 2-8 26-2 11. Kananeva 22 31 1 2 56 24 15 1-40 96-2 1 - - 1 4 1 1 12. Kivikuru 34 18-2 54 28 2 1-31 85 - - 12 3 - - 15 1-13. Lehtosneva 20 16-5 41 31 25-14 52 93 - - 1 - - 6 7 - - 14. Välineva 14 16-4 34 17 10-10 37 71 11 6 5 3-4 29 - - 15. Niinineva 11 5 1 3 20 21 8 1 7 37 57 17 3 13 3-7 43 2 1 16. Myllylänneva - - - - - 9-7 3 19 19 1-26 - 16 38 81 16 1 7 17. Vihtaneva 7 13 9 1 30 15 6 5 3 29 59 23 4 12-1 1 41 15 5 18. Korsuneva 10 10 2 2 24 26 7 9 3 45 69 5-19 - 1 6 31 8 5 19. Rahkaneva 29 22 6 8 65 6 2 2 7 17 82 5 4 4 2-3 18 8-20. Hanhineva 12 17 5 8 42 15 19 10 5 49 91 1 1-4 1 2 9 19 2 21. Lähdesuo 5 9-3 17 7 10 3 6 26 43 4-40 1 8 4 57 12-22. Makuusuo 2 37 3 1 43 8 6 1-15 58 - - 22-15 5 42 19 2 23. Savineva 8 - - 2 10 11-8 14 33 44 19-10 2 9 16 56 5 2 7 24. Savineva 4 3 2 1 10 12 1 6 8 27 39 32 1 4-6 18 61 8 3 0 25. Makkaraneva 6 1-1 8 20 9 5 7 41 49 3-12 3 21 12 51 12 1 6 26. Ankonahonneva 2 - - - 2 7-1 7 15 17 1-49 - 6 27 83 7 5 27. Murisjärvenneva 2 7-1 10 6 1-4 11 21 6-33 2 9 29 79 2 1 0 28. Lamminneva 3 3 1-7 7 2 1 4 14 21 9 2 37 1 15 15 79 10 1 4 29. Kettukaarronneva 1 2 2-5 5 4 2 1 15 20 - - 41-30 9 80 4 3 1 30. Multakaarronneva 17 5-1 23 19 2-1 22 45 20-25 - 1 9 55 1 1 31. Petäjäneva 8 12-1 21 24 10 1 2 37 58 13-17 - 4 8 42 6 32. Nokkoudenjärvi - 5 - - 5 21 12-57 90 100 - - - - - - - - 7 33. Juurikkaneva 32 8 - - 40 33 24 - - 57 97 - - - - - 3 3 - - 34. Pykälöneva 17 - - - 17 14 4 2 1 21 38 12-19 1 11 19 62-1 4 35. Lampareenneva 8 6 - - 14 4 4 1 2 11 25 42-14 - 9 10 75 3 2 8 36. Konineva 9 12-2 23 7 10 1 2 20 43 31 1 9-5 11 57 2 1 2 37. Isoneva 2 11 - - 13 8 2 3-13 26 - - 33-21 20 74 24 1 38. Hirsineva 15 7-1 23 17 - - 1 18 41 21 2 31 3 1 1 59-1 39. Lamminneva 10 25 1-36 9 3 3 1 16 52 - - 37 1 9 1 48 13-40. Pesäneva 29 26 - - 55 22 2-1 25 80 - - 19 - - 1 20 - - 41. Lukkaristenneva 8 59 2 2 70 7 17 2 1 27 97 - - 2 - - 1 3 3 3 42. Ruosteneva 5 4 4 1 14 20 12 9 5 46 61 2-21 - 13 3 39 15 1 3 43. Malistenneva 9 - - 3 12 24-11 24 59 71 - - 22 3 1 3 29-1 1 44. Rantaneva 19 3 1-23 19 2 1-22 45 17 1 37 - - - 55 3-45. Rajaräme 17 24-2 43 6 9 2 2 19 62 - - 30-5 3 38 7 2 Koko aineisto 12 11 1 2 26 13 5 2 5 25 51 15 1 19 1 5 8 49 5 8

Kuva 2. Haapajärvellä tutkittujen soiden käyttöönsoveltuvuus. I, II, III - VAPO :n polttoturvetuotantoon varaamat suot. IV, V -Soiden suojelunperusohjelmassa olevat suot.

- 20 - Taulukko 5. Polttoturvetuotantoon soveltuvat suot, turpee n määrä ja energiasisältö. Suon nimi Pinta-ala Koko suo (ha) Tuotantoon sovelt.alue yli 1,5 m syvä alue milj. 3 suo-m Tuotettavissa oleva turv e Määrä Kuiva - ainetta 10 3 1 Energiasisältö milj. G J Kuivaturve 50 % kos - tea turve Tuotantotap a 1. Rämeneva 150 30 0,30 34 0,73 0,64 j t 2. Antinneva 70 20 0,20 18 0,42 0,37 j t 6. Aittosuo 145 50 0,92 80 1,53 1,35 j t 8. Juurikkasuo 340 165 2,20 213 4,50 3,90 jt,p t 15. Niinineva 485 40 0,80 68 1,47 1,30 j t 16. Myllylänneva 95 20 0,23 23 0,47 0,42 jt,p t 1 7. Vihtaneva 140 23 0,35 27 0,53 1,46 jt,(pt ) 18. Korsuneva 125 30 0,75 74 1,60 1,40 jt,p t 23. Savineva 150 40 0,76 93 1,88 1,65 jt,p t 24. Savineva 335 85 1,38 168 3,26 2,87 jt,p t 25. Makkaraneva 115 18 0,19 22 0,48 0,42 p t 26. Ankonahonneva 155 80 1,39 121 2,52 2,23 jt,p t 2 7. Murisjärvenneva 165 55 0,78 76 1,57 1,39 jt,p t 28. Lamminneva 530 240 3,30 338 6,90 6,10 jt,p t 30. Multakaarronneva 155 34 0,58 48 0,97 0,85 jt,(pt ) 31. Petäjäneva 375 40 0,60 50 1,01 0,89 jt,p t 34. Pykälöneva 155 20 0,27 29 0,62 0,56 p t 35. Lampareenneva 140 50 0,72 84 1,79 1,58 jt,(pt ) 36. Konineva 175 75 1,04 103 2,10 1,85 jt,p t 38. Hirsineva 575 300 5,18 384 8,00 7,10 jt,(pt ) 44. Rantaneva 225 42 0,58 62 1,35 1,19 p t Yhteensä 4800 1457 22,52 115 43,70 39,52

- 21 - SUOKOHTAISET TULOKSE T Sivu 1. Rämeneva 2 2 2. Antinneva 2 7 3. Jokisuunneva 3 1 4. Pieni Haapaneva 3 2 5. Rämeneva 3 6 6. Aittosuo 4 0 7. Tervaneva 4 4 8. Juurikkaneva 4 5 9. Kellarilamminneva 5 0 10. Pitkäneva 5 3 11. Kananeva 5 9 12. Kivikuru 5 9 13. Lehtosneva 5 9 14. Välineva 5 9 15. Niinineva 6 6 16. Myllylänneva 7 1 17. Vihtaneva 7 5 18. Korsunneva 8 1 19. Rahkaneva 8 6 20. Hanhineva 9 2 26. Ankonahonneva 11 1 27. Murisjärvenneva 11 5 28. Lamminneva 12 0 29. Kettukaarronneva 12 6 30. Multakaarronneva 12 7 31. Petäjäneva 13 2 32. Nokkoudenjärvi 13 7 33. Juurikkaneva 13 9 34. Pykälöneva 14 0 35. Lampareenneva 14 4 36. Konineva 14 9 37. I s oneva 15 3 38. Hirsineva 15 4 39. Lamminneva 16 1 40. Pesäneva 16 4 41. Lukkaristenneva 16 6 42. Ruosteneva 16 9 43. Malistenneva 16 9 44. Rantaneva 17 1 45. Raj aräme 175 21. Lähdesuo 9 6 22. Makuusuo 9 8 23. Savineva 9 9 24. Savineva 10 3 25. Makkaraneva 108

- 22-1. Rämeneva (kl. 2343 08, x = 70589, y = 5687) sijait - see noin 14 km etelään Haapajärven kaupungista. Pinta o n 129,5-123,4 m mpy ja viettää luoteeseen (kuvat 3 ja 4), Pinta-aloja, keskisyvyyttä ja turvemääriä koskevat tie - dot ovat taulukossa 6. Taulukko 6. Rämenevan pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät. Syvyysalue Pinta - al a (ha) pint a H 1-4 Keskisyvyys pohj a H 5-10 (m) yht. H 1-10 TurvemaAr ä pinta pohj a H 1-4 H 5-10 (milj. suo-m 3 ) yht. H1-10 Koko suo 150 0,35 0,63 0,98 0,52 0,95 1,47 10 0 Yli 1 m 65 0,47 0,94 1,41 0,30 0,61 0,91 6 2 yli 1,5 m 30 0,70 1,06 1,76 0,21 0,32 0,53 3 6 Yli 2 m 2 0,90 1,10 2,00 0,02 0,02 0,04 3 Suo on kauttaaltaan ojitettu. Ojituksen vaikutus näkyy voimakkaasti suotyypeissä. Yleisimmät tyypit ovat keskialueilla varsinainen sararämemuuttuma sekä muualla ruohoinen sara - räme-, tupasvillaräme-, isovarpuräme- ja rahkarämemuuttumat. Turvekerrostumasta on noin 82 % sara- ja 18 % rahkavaltaista turvetta (kuvat 5 ja 6). Yleisin yksittäinen turvelaji on saraturve, jonka osuus koko kerrostumasta on noin 55 %. Rahkasaraturpeen osuus on noin 27 %, rahkaturpeen 15 % j a sararahkaturpeen 3 %. Koko turvekerrostuman keskimääräinen maatumisaste o n 5,5, heikosti maatuneen pintaosan 3,6 ja hyvin maatuneen pohja - osan 6,5. Heikosti maatuneen pintakerroksen keskisyvyys o n 0,35 m (taulukko 6). Siitä on noin 60 % sara- ja 40 % rahkaturvetta. Suon pohja on verrattain tasainen. Maalajit ovat hiekk a ja kivinen moreeni. Näytteet laboratoriomäärityksiä varten on otettu pisteeltä A 500 (taulukko 7). Turvenäytteet vastaavat hyvänlaatuiselle jyrsinturpeelle asetettuja vaatimuksia, lukuunottamatta pinnimmaisen näytteen korkeahkoa rikkipitoisuutta.

- 23 - Rämenevalla on yli 1,5 m syvää aluetta noin 30 ha. Tältä alueelta on saatavossa mpom 0,3 milj. suo- m 3 lähinnä jyrsinturpeeksi kelpaavaa turvetta. Mikäli tuotantoon otetaan myös yli metrin syvyiset alueet, saadaan sen piiriin noin 65 ha, jolla on kelvollista turvetta noin 0,45 milj. suo-m 3. Alla - olevassa jaotelmassa on laskettuna yli 1,0 m ja yli 2,0 m sy - vien alueiden polttoturpeen tuotantoon kelpaavan turpeen mää - rä ja energiasisältö (laskentaperusteet ss. 8-9). Syvyys Turvetta Kuiva- Energiasisältö milj. GJ alue milj. ainetta Kuiva- 50 % koste a suo-m 3 10 3 t turve turv e yli 1,0 m 0,45 50 1,09 0,9 7 yli 1,5 m 0,30 34 0,73 0,64 Laskelmissa on käytetty seuraavia keskiarvoja : suokuu - tion sisältämä kuiva-aineen määrä 112 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 2.1,6 MJ/kg, 50 % kostean turpeen lämpöarv o 9,6 MJ/kg.

- 27-2. Antinneva (kl. 2343 09, x = 7062,0, y =562,2) sijaitsee noin 10 km lounaaseen Haapajärven kaupungista (kuva t 7, 8). Suo rajoittuu idässä kalliokumpareisiin, muualla moreenimäkiin. Pinta on 157 m - 153,4 m mpy ja viettää pohjoiseen. Pinta-aloja, keskisyvyyttä ja turvemääriä koskevat tie - dot ovat taulukossa 8.

- 28 - Taulukko 8. Antinnevan pinta-alat, keskisyvyydet ja turvemäärät. Syvyysalue Pinta- Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj. suo-m 3 ) ala pinta oh a (ha) P J Yht. Pinta pohja yht. o H 1-4 H5-10 H 1-10 H 1-4 H5-10 H 1-1 0 Koko suo 70 0,50 0,60 1,10 0,35 0,42 0,77 10 0 Yli 1 m 35 0,58 0,94 1,52 0,20 0,33 0,53 6 9 Yli 1,5 m 20 0,67 1,12 1,79 0,13 0,23 0,36 4 7 Yli 2 m 5 0,35 1,80 2,15 0,02 0,09 0,11 14 Runsaat 80 % suosta on rämettä. Sitä luonnehtivat varsinainen sararäme ja lyhytkortinen nevaräme. Reunamilla esiintyy myös samojen tyyppien ojikkoja ja muuttumia. Keskustan avosuoaluetta hallitsevat lyhytkorsi-, varsinainen sara- sek ä kalvakkaneva. Suon reunamilla on vanhaa ojitusta. Puust o on valtaosin vielä vajaatuottoista rämemännikköä. Turpeesta on yli 70 % sara- ja loput rahkavaltaist a (kuva 9). Yleisin turvelaji on rahkasaraturve, jonka osuu s kerrostumasta on 38 Seuraavina ovat saraturve (24 %), rahkaturve (19 %) ja sararahkaturve (18 %). Tasaisen pohjan maalajit ovat moreeni ja hiekka. Näytteet laboratoriomäärityksiä varten on otettu suo n keskustan luonnontilaiselta saranevalta (taulukko 9). Tulokset vastaavat turveteollisuusliiton hyvälaatuiselle polttoturpeelle asettamia vaatimuksia. Suon reunamien vanhoill a ojitusalueilla kuiva-ainepitoisuudet ovat ilmeisesti taulu - kossa 4 annettuja korkeammat. Antinnevalla on noin 20 ha yli 1,5 m syvää aluetta, jos - sa on noin 0,20 milj. suo-m 3 hyvälaatuista turvetta. Allaolevassa jaotelmassa on laskettuna yli 1,5 m syvän alueen saatavissa oleva polttoturpeen määrä ja energiasisältö (laskentaperusteet ss. 8-9). Syvyys Turvetta Kuiva- Energiasisältö milj. GJ alue milj. ainetta Kuiva- 50 % koste a suo-m 3 10 3 t turve turv e yli 1,5 m 0,20 18,0 0,42 0,3 7

- 29 - Laskelmissa on käytetty seuraavia keskiarvoja : suokuution sisältämä kuiva-aineen määrä 92 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 22,7 MJ/kg, 50 % kostean turpeen lämpö - arvo 10,1 MJ/kg.

- 31-3. Jokisuunneva (kl. 2343 09, x = 7063,7, y = 568,4 ) sijaitsee noin 9 km etelä-kaakkoon Haapajärven keskustast a Hautaperän tekojärven eteläpuolella, Haapajärvi-Jyväskyl ä -radan itäpuolella (kuva 10). Suo rajoittuu moreenikankai - siin ja pohjoisreunaltaan peltoihin. Pinta on 99-108 m mpy ja viettää länsi-luoteeseen kohti Hautaperän tekojärveä. Taulukkko 10. Jokisuunnevan pinta -alat, keskisyvyydet j a turvemäärät. Syvyysalue Pinta - ala (ha) Keskisyvyys (m) Turvemåårå (milj. suo-m3 ~ pinta pohja yht. pinta pohja yht. o H 1-4 H5-10 H I-10 H 1-4 H5-10 H I-1 0 Koko suo 100 0,35 0,36 0,71 0,35 0,36 0,71 10 0 Yli 1 m 20 0,47 0,56 1,03 0,10 0,11 0,21 30 Yli 1, 5 m - - - - - - - - Yli 2 m - - - - - - - - Länsi- ja eteläalueita luonnehtivat rahkaräme- ja tupasvillarämeojikot. Pohjois- ja itäosissa vaihtelevat varsinainen ja ruohoinen sararäme- sekä korpirämemuuttumat. Laiteita hallitsevat kangasrämeet ja pallosararämemuuttumat. Suolla on sekä vanhaa että uutta ojitusta. Turpeista on noin 67 % sara- ja 33 % rahkavaltaista. Rahkavaltaisista turpeista 80 % on heikosti maatunutta pinta - turvetta. Pohjamaa on hieta- ja lohkaremoreenia. Suolta ei ole otettu laboratorionäytteitä. Jokisuunneva ei mataluutensa ja epätasaisen pohjans a vuoksi sovellu turpeen tuotantoon.

- 32-4. Pieni Haapaneva (kl. 2343 12, x = 7061,1, y = 573,0) sijaitsee noin 13 km Haapajärveltä kaakkoon (kuvat 11, 12). Lähin tie tulee lähes suon reunalle asti. Suota ympäröivät moreenikankaat, joissa on länsireunalla kalliopaljastumia. Itäpuolella on turvepeltoja, joiden takana sijaitse - vat Lohijoki ja Vaisulanräme. Pinta on noin 144-148 m mp y ja viettää itäkoilliseen kohti Lohijokea (kuva 12). Taulukko 11. Pieni Haapanevan pinta-alat, keskisyvyydet j a turvemäärät. Syvyysalue Pinta - Keskisyvyys (m) Turvemåårå (milj. suo-m 3 ) ala (ha) pinta pohja yht. pinta pohja yht. $ H 1-4 H5-10 H I-10 H 1-4 H5-10 H I-1 0 Koko suo 245 0,58 0,51 1,09 1,43 1,24 2,67 10 0 Yli 1 m 115 0,73 0,88 1,61 0,84 1,02 1,86 7 0 Yli 1,5 m 60 0,88 1,17 2,05 0,53 0,70 1,23 4 6 Yli 2 m 30 0,95 1,45 2,40 0,28 0,44 0,72 27

- 33 - Suon itäpuolta leimaavat varsinainen saraneva, saranevamuuttuma ja sararäme. Länsipuoli on pääasiassa lyhytkortista nevaa. Reunoilla esiintyy kangas-, tupasvilla- j a korpirämettä sekä ruohoista korpea. Reuna-alueet on ojitet - tu. Turpeista on noin 61 % sara- ja 39 % rahkavaltaisia. Rahkavaltaisista turpeista on noin 50 % heikosti maatunutt a pintaturvetta, joka sijoittuu pääosin suon länsiosaan. Lie - koja ei ole tavattu lainkaan. Pohjamaa on hietaa ja hiekkaa, jossa runsaasti kiviä (kuv a Näytteet laboratoriomäärityksiä varten on otettu yhdeltä pisteeltä suon länsiosasta. (taulukko 12). Pieni Haapaneva käsittää kaksi erillistä yli 1,5 m sy - vää allasta (kuva 11). Näistä itäinen on muodostunut kokonaan jyrsinturpeeksi soveltuvasta saraturpeesta (kuva 13). Alue on kuitenkin liian pieni teolliseen turvetuotantoon. Läntisen suuremman altaan turpeet ovat pääosin rahkavaltaisia (kuva 13) ja soveltuisivat täten hyvin myös palaturvetuotantoon. Alueella on kuitenkin haittana paksu heikosti maatunut pintarahkakerros. Suo ei täten sovellu hyvin polttoturvetuotantoon. Alla olevassa jaotelmassa on kuitenkin las - kettu suon yli 1,5 ja 2,0 m syvien alueiden tuotantoon kelpaavan saatavissa olevan turpeen määrä ja energiasisältö (laskentaperusteet ss. 8-9). Syvyys Turvetta Kuiva- Energiasisältö milj. GJ alue milj. ainetta Kuiva- 50 % koste a suo-m 3 10 3 t turve turve Yli 1,5 m 0,70 70 1,70 1,5 1 Yli 2,0 m 0,42 45 1,02 0,91 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotuloste n keskiarvoja : suokuution sisältämän kuiva-aineen määrä 108 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 22,5 MJ/kg, 50 % kostea n turpeen lämpöarvo 10,0 MJ/kg.

- 36-5. Rämeneva (kl. 2343 12, x = 7062,2, y = 573,0) sijaitsee noin 11 km Haapajärveltä kaakkoon (kuvat 12, 14). Lähin tie tulee Kankaanpäähän suohon pohjoispuolelle. Reunojen kivennäismaat ovat moreeniselänteitä, joissa on kallio - paljastumia. Pinta on 144,7-146,6 m mpy ja viettää luoteeseen. Vedet laskevat Kokko-ojaan ja Lohijokeen. Taulukko 13. Rämenevan pinta-alat, keskisyvyydet ja turve - määrät. Syvyysalue Pinta- Keskisyvyys (m) Turvemåårå (milj. suo-m 3 ) (ha) pint a H 1-4 pohj a H 5-10 yht. H 1-10 pinta H 1-4 pohj a H 5-10 yht. H 1-10 Koko suo 135 0,57 1,00 1,57 0, 78 1,34 2, 12 10 0 Yli 1 m 80 0,84 1,39 2,23 0,68 1,10 1,78 8 4 Yli 1,5 m 55 1,01 1,71 2,72 0,56 0,94 1,50 7 1 Yli 2 m 45 1,09 1,86 2,95 0,49 0,84 1,33 63 o Keskiosia luonnehtivat lyhytkortinen neva ja lyhytkortinen nevaräme. Lisäksi esiintyy rahkarämettä, varsinaist a saranevaa ja sararämettä. Reunoilla vallitsevat kangasräm e ja kangasrämemuuttuma. Suon pohjoisosa ja reuna-alueet o n ojitettu. Turpeista on noin 56 % sara- ja 44 % rahkavaltaisia. Rahkavaltaisista turpeista on noin 67 % heikosti maatunutt a pintaturvetta. Liekoja kerrostumassa on erittäin vähän. Pohjamaa on pääasiassa hiekkaa (kuva 15 ). Näytteet laboratoriomäärityksiä varten on otettu yhdeltä pisteeltä suon keskiosasta (taulukko 14). Rämenevassa on polttoturpeeksi soveltuvaa, tuotetta - vissa olevaa turvetta noin 0,78 milj. suo-m 3, mutta suon keskimäärin 0,7 m :n paksuisen heikosti maatuneen pintarahkakerroksen vuoksi tuotanto ei kannata. Allaolevassa jaotelmassa on laskettuna yli 1,5 m j a yli 2,0 m syvien alueiden polttoturvetuotantoon kelpaava n turpeen määrä ja energiasisältö (laskentaperusteet ss. 8-9).

- 37 - Syvyys Turvetta Kuiva- Energiasisältö milj. G J alue milj. ainett a Kuiva - 50 % koste a suo-m 3 10 3 t turve turv e Yli 1,5 m 0,78 73 1,56 1,3 8 Yli 2,0 m 0,74 70 1,48 1,31 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotuloste n keskiarvoja : suokuution sisältämä kuiva-aineen määrä 94 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 21,3 MJ/kg ja 50 % kos - tean turpeen lämpöarvo 9,4 MJ/kg.

- 40-6. Aittosuo (kl. 2343 12, x = 7066,1, y = 573,7) sijaitsee noin 10 km Haapajärveltä kaakkoon (kuvat 16, 17). Lähin tie on suolta noin 2 km lounaaseen Kankaanpäässä. Aittosuo rajoittuu moreeniselänteisiin, joissa on paikoin kalliopaljastumia. Pinta on noin 138,0-144,0 m mpy ja viettä ä luoteeseen. Taulukko 15. Aittosuon pinta-alat, keskisyvyydet ja turve - määrät. Syvyysalue Pinta- Keskisyvyys (m) Turvemäärä (milj. suo-m 3 ) ala pinta pohja yht. pinta pohja yht. (ha) H 1-4 H5-10 H I-10 H 1-4 H5-10 H I-10 Koko suo 145 0,60 0,77 1,37 0,88 1,11 1,99 10 0 Yli 1 m 70 0,72 1,35 2,07 0,51 0,94 1,45 7 3 Yli 1,5 m 50 0,59 1,84 2,43 0,29 0,93 1,22 6 1 Yli 2 m 40 0,53 2,08 2,61 0,21 0,84 1,05 53 Suurin osa suosta on varsinaisen saranevan muuttumaa, keskiosassa on pienehkö alue rimpinevamuuttumaa. Muutamall a pisteellä on myös karhunsammalmuuttumaa. Reunaosaa luonnehtii korpirämemuuttuma. Suo on kokonaan ojitettu. Turpeista on noin 86 % sara- ja 14 % rahkavaltaisia. Liekoja on tuotannossa hyvin vähän. Pohjamaa on valtaosi n hiekkaa, paikoin moreenia (kuva 18 ). Näytteet laboratoriomäärityksiä varten on otettu yhdeltä pisteeltä suon keskialueelta (taulukko 16). Kanden lähinnä pintaa otetun näytteen tuhkapitoisuude t ylittävät turveteollisuusliiton laadunmääritysohjeen arvo t (liite 2 ). Turvelajiensa puolesta Aittosuo soveltuu hyvin jyrsinturvetuotantoon, mutta mikäli alueelle suunnitellaan polttoturvetuotantoa, on pintakerrostuman tuhkapitoisuus selvitettävä eripuolilta suota otetuin näyttein. Allaolevassa jaotelmassa on laskettuna yli 1,5 m ja yl i 2,0 m syviltä alueilta saatavissa olevan polttoturpeen määr ä ja energiasisältö. Laskelmissa on oletettu, että myös runsastuhkainen pintakerros olisi hyödynnettävissä (laskenta - perusteet ss. 8-9).

- 41 - Syvyys Turvetta Kuiva- Energiasisältö milj. G J alue milj. ainetta Kuivaturve 50 % koste a suo-m 3 10 3 t turve Yli 1,5 m 0,92 80 1,51 1,3 5 Yli 2,0 m 0,80 70 1,17 1,03 Laskelmissa on käytetty seuraavia laboratoriotuloste n keskiarvoja : suokuution sisältämä kuiva-aineen määrä 87 kg, kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo 20,8 MJ/kg, 50 % kostea n turpeen lämpöarvo 9,2 MJ/kg.

4 4 7. Tervaneva (kl. 3321 03, x = 7068, 0, y = 427,0 ) sijaitsee noin 9 km Haapajärveltä kaakkoon (kuva 19). Tervanevaa ympäröivät matalat moreenikankaat ja pohjoisessa pellot. Pinta on 126,9-128,9 m mpy ja viettää länsiluoteeseen kohti Musulanojaa, joka toimii lasku-uomana suon vesil - le. 0,6 m. Tervaneva on erittäin matala. Keskisyvyys on vai n Koko tutkittu alue on ojitettu. Suotyyppeinä esiintyvät rahka-, tupasvilla-, sara-, pallosara- ja isovarpuise t rämeet sekä ruohoiset korvet. Turpeista on noin 65 % rahka- ja 35 % saravaltaisia. Pohjamaa on hiesua ja hietaa. Tervaneva ei sovellu turvetuotantoon mataluutensa vuoksi.

- 45-8. Juurikkaneva (kl. 2344 01, x = 7072,9, y = 549,3 ) sijaitsee noin 20 km länteen Haapajärven kaupungista. Noi n puolet suosta kuuluu Reisjärven kuntaan (kuvat 20, 21). Su o rajoittuu moreenipeitteisiin mäkiin. Kaakossa suo liitty y pääosin Reisjärven kunnan alueella sijaitsevaan Lonkerinnevaan, jonka turvevarat käsitellään Reisjärven soita koskevassa raportissa. Juurikkanevan pinta on 127-135 m mpy j a viettää kaakkoon, jonne myös vedet laskevat suon halki virtaavaa Juurikkaojaa myöten, jonka uusi kaivettu uoma seura a osin kunnan rajaa. Taulukko 17. Juurikkanevan pinta-alat, keskisyvyydet j a turvemäärät. Syvyysalue Pinta- Keskisyvyys (m) Turvemåårå (milj. suo-m 3 ) ala pinta pohja yht. pinta pohja yht. (ha) H 1-4 H 5-10 H 1-10 H 1-4 H 5-10 H 1-1 0 Koko suo 340 0,41 0,99 1,40 1,38 3,37 4,75 10 0 Yli 1 m 235 0,43 1,32 1,75 1,02 3,09 4,11 8 7 Yli 1,5 m 170 0,45 1,52 1,97 0,76 2,59 3,35 7 1 Yli 2 m 80 0,45 1,79 2,24 0,36 1,43 1,79 38 Noin puolet suosta on puustoista ja puolet avointa. Avosuota on suuri osa B-linjaston alueesta sekä A-linjaston alueella selkälinjasta koilliseen. Avosoita luonnehtivat lyhytkorsi-, ruohoinen sara- ja varsinainen saraneva. Rimpinevaa esiintyy A-selkälinjan tuntumassa. Puustoisia osia hallitsevat ruohoinen sara-, varsinainen sara- sekä lyhytkortinen nevaräme. Reunamilla esiintyy myös pallosara- ja kangas - rämettä. Suon reunamat on ojitettu. Suon yli 1,5 m syvän alueen turpeista on runsas 70 % sara- ja loput rahkavaltaisia. Rahkaturpeet ovat sijoittuneet pääosin suon luoteispäähän. Suon ns. heikosti maatunu t pintakerros on pääosin polttoturpeeksi kelpaavaa saraturvetta (kuva 22). Kerrostuman keskimääräinen maatumisaste on 5,7. Lie - koja esiintyy vähän. Pohjamaa on kivistä moreenia.