Tilakeskuksen vastaus Joensuun kaupungin arviointikertomukseen 2013

Tilakeskuksen vastaus Joensuun kaupungin arviointikertomukseen 2013 Joensuun kaupungin tarkastuslautakunta on vuoden 2013 arviointikertomuksen Joensuun Tilakeskusta koskevassa osiossa todennut seuraavaa: Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota useisiin merkittäviin investointikohteisiin, joiden kohdalla alkuperäinen kustannusarvio on poikennut lopullisesta kustannusarviosta huomattavasti. Hankkeen valmistelijoilla on velvollisuus tehdä sellaiset arviot, joihin valtuutetut voivat luottaa päätöstä tehdessään. Edelleen investointeihin liittyen tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että rakentamisen aikataulutus on syytä laatia siten, että varmistetaan aina riittävä aika rakennusmateriaalien kuivumiselle. Samoin on syytä kiinnittää erityistä huomiota projektien valvontaan ja vastuisiin sekä Myös kiinteistöjen ilmanvaihdon suunnitteluun, toteutukseen, käyttöön ja huoltoon on jatkossa annettava niille kuuluva painoarvo. Lisäksi on kiinteistöjen huoltotarve kartoitettava kattavasti jo suunnitteluvaiheessa. Se on dokumentoitava niin, että sen pohjalta voidaan tarvittavat huoltotoimenpiteen toteuttaa koko kiinteistön elinkaaren ajan ja tarvittaessa huolto-ohjeet on päivitettävä. Valtuuston päätettäväksi tuotavissa hankesuunnitelmissa tulee selkeämmin ilmaista, millaisia tiloja rakentamisessa on tarkoitus tehdä, kuten useissa kaupungeissa jo menetellään. Tällöin valtuutetuilla olisi nykyistä parempi mahdollisuus arvioida hanketta suhteessa kuntalaisten palvelutarpeeseen. Joensuun Tilakeskus: Kokonaisuudessaan toimitilainvestointeja tarkasteltaessa tilakeskuksen on pysynyt annetun määrärahan puitteissa. Viimeaikaisista investointihankkeista Tikkarinteen peruskorjaus ja Uimaharjun peruskorjaus ja uudisrakennushanke ovat ylittäneet kustannusarvionsa huomattavasti. Tilakeskus on kaupunginhallituksen 15.10.2012 475 Tikkarinteen kustannnusarvion muutoksen yhteydessä selvittänyt laajasti syitä kustannusylitykseen. Osa ylityksistä johtui mm. ilmanvaihtojärjestelmän oletettua huonommasta kunnosta, mutta merkittävä osa johtui tilojen käytäjien muuttuneista tarpeista ja lisääntyneestä tilantarpeesta. Koska tilakeskus tekee tiloja käyttäjien tarpeisiin ja tilojen käyttäjät ovat hyväksyneet muutosten aiheuttamat kustannusvaikutukset, ei tilakeskuksella ole ollut suuria vaikutusmahdollisuuksia käyttäjän tilaratkaisuihin. Vuoden 2013 alusta käyttöön otettu tilaaja/tuottaja hallintomalli on selkeyttänyt merkittävästi tilannetta tältä osin. Nykyisen hallintomallin mukaisesti tilojen käyttäjien halumat muutokset ja niiden kustannusvaikutukset on käyttäjän hyväksytettävä omalla tilaajallaan. Tilakeskus toteuttaa muutokset vasta kun tilaaja on ne hyväksynyt ja sitoutunut käyttäjän kanssa syntyviin kustannuksiin. Uimaharjun koulun kustannusylityksessä ei ole kyse käyttäjämuutoksista. Ainoa suurempi käyttäjämuutos on ollut kirjaston ja nuoritilojen sijoittaminen koulurakennukseen. Tämä on ollut kustannuksiltaan vähäinen ja on kokonaisuutena katsottuna taloudellisesti erittäin järkevä muutos. Hankkeen ongelmat johtuvat mitä suurimmassa määrin hankkeen riittäämättömistä perustiedoista. Mm. pohjaolosuhteet poikkesivat oleellisesti tutkitusta, mikä aiheutti maarakennustöissä arvioitua suuremmat kustannukset. Peruskorjausosan kuntotutkimukset eivät olleet riittävän tarkat, jolloin vasta työaikaisissa rakenneavauksissa havaittiin rakenteiden olettua huonompi kunto. Tilakeskus on kaupunginhallituksen 23.6.2014 310 Uimaharjun kustannnusarvion muutoksen yhteydessä selvittänyt syitä kustannusylitykseen.

Hankkeen suunnittelunohjaus on ollut myös vajavaista, koska suunnitteluratkaisua ei ole pystytty ohjaamaan rakentamispäätöstä tehtäessä hyväksytyn kustannusarvion kustannusraamiin. Tilakeskuksen johtaja on saanut Kaupunginhallituksen 16.6.2014 302 päätöksen mukaisesti luvan käynnistää tilakeskuksen rakenuttamistoiminnan uudelleenjärjestelyn ja tuomaan rakennuttamisen uuden organisaatioesityksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi syksyn 2014 aikana. Tämä tulee pitämään sisällään mm. tehtäväjärjestelyjä sekä uusien resurssien hankkimista. Nykyisen henkilökunnan tehtäväjärjestelyillä pyritään tehtäväkuvia muuttamaan siten, että ne vastaavat paremmin henkilöiden ydinosaamisaluita. Henkilöstösuunnitelman mukaisesti tilakeskus esittää rakennuttajan palkkaamista. Lisäksi tullaan esittämään rakennusteknisten töiden valvojan palkkaamista, jota valtuutetutkin ovat olleet esittämässä. Järjestelyillä pyritään vahvistamaan tilakeskuksen rakennuttajaorganisaatiota ja osaamista rakennusprosessien entistä paremman hallinnan ja entistä paremman lopputuksen aikaansaamiseksi. Tilakeskuksen investointihankkeiden rakennusaikatauluissa on huomioitu riittävät kuivumisajat yms. Rakentamisen aloitus pyritään ajoittamaan vuodenaikaan, jolloin sääolosuhteiden vaikutus rakennusprosessiin ja lopputuotteen laatuun saadaan minimoitua. Kahdessa viimeisimmässä päiväkotihankeessa, jotka kaupunginhallituksen päätöksellä muutettiin omiksi hankkeiksi ja joiden aikataulu oli kiireinen, tilakeskus esitti tavoiteaikataulun ja KVR-urakoitsija sai esittää oman aikataulunsa. Sopimuksen tehtiin urakoitsijoiden esittämillä aikatauluilla, jolla varmistettiin riittävä rakennusaika. Rakennusten rakennus- ja taloteknisten järjestelmien suunnittelussa ollaan entistä enemmän menossa elinkaarisuunnittelumalliin. Suunnittelutoimistojen osaaminen tällä osa-alueella on kehittynyt merkittävästi viime vuosina. Elinkaarisuunnittelulla pyritään saamaan rakennuksen elinkaaren kannalta kestävät ja taloudelliset ratkaisut. Tämä ei vältämättä tuo edullisinta investointiratkaisua, mutta säästöt syntyvät rakennuksen elinkaaren aikana. Sähköinen huoltokirja on tilakeskuksella on ollut käytössä jo vuosia. Suunnittellijat ja urakoitsijat velvoitetaan toimittamaan huoltokirja-aineiston tilaajalle. Tilakeskus käyttää hankeissa huoltokirjakoordinaattoria, jonka tehtävä on laatia rakennuttajan kanssa kohteelle huoltokirja. Tilakeskus käyttää Granlund Manager huoltokirjaa (ent.ryhti). Huoltokirjaa päivitetään kiinteistön elinkaaren aikana, kun kiinteistöön tehdään muutos- tai korjaustöitä. Hankesuunnitelmissa on esitetty huonetilaohjelmat, joista käyvät ilmi tilat ja laajuudet. Hankesuunnitelmassa on kuvattu tilojen mitoitusta ja toiminnallisia vaatimuksia. Rakennuksen huonetilojen käyttötarkoitusta osaa kuvata parhaiten tilojen tuleva käyttäjä. Hankesuunnitelmia voidaan kehittää tältä osin ja liittää hankesuunnitelmiin käyttäjän kuvaus tilojen tulevasta käytöstä, jotta päättäjille saadaan entistä tarkempi ja selkeämpi kuvaus tilojen tulevasta käytöstä. Tilakeskuksen johtaja Timo Korhonen

Joensuun Työterveys, liikelaitoksen johtaja Jari Korhonen: Joensuun Työterveyden osalta totean, että lääkärivaje on jonkin verran helpottanut, kun erikoistumassa ollut lääkäri palasi vajaan kahden vuoden opintovapaalta. Talouden osalta vuosi 2014 näyttää sujuneen paremmin kuin 2013. Toiminnassa painopistettä on pystytty siirtämään oman tuotannon suuntaan, mikä parantaa taloudellisessa mielessä tulosta. Aiempaan nähden tietojärjestelmämuutokseen liittyvä tuloksen heikentyminen on nyt jäänyt pois. Suuret kunnalliset työterveyslaitokset ovat lähes kaikki uusineet parin kolmen vuoden aikana tietojärjestelmänsä ja miltei kaikkialla tietojärjestelmämuutos on aiheuttanut merkittävän laskun tuloskehityksessä (tappioita). Tulosta oli kuitenkin heikentämässä Joensuun kaupungin tilaaja-tuottajamalliin siirtymisen aiheuttamat tietokantamuutokset, jotka Joensuun Työterveys maksoi. Hinnaston osalta totean, että vuoden 2013 talousarvioon liittynyt hinnankorotusten rajoittaminen on 2014 talousarviossa saatu purettua pois. Paineet hinnankorotukseen olivat jo tuolloin olemassa selkeästi suurempana, minkä budjettiraami mahdollisti. Haluan myöskin korostaa sitä, että perustehtävässään Joensuun Työterveys on onnistunut erittäin hyvin. Suurten ja keskisuurten kaupunkien ja sairaanhoitopiirien sarjassa Joensuun kaupungin sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyseläkekustannukset olivat kaikkein pienimmät, mistä on aiheutunut mitattavaa säästöä koko kuntaorganisaatioon (tulokset olivat varsin samansuuntaiset myös PKSSK:ssa). Painopisteen asettaminen ennaltaehkäisevään palveluun (Kela I) on tässä takana Huolimatta siitä, että Outokummun kaupungin järjestämisvastuulle kuuluva työterveyshuolto siirtyi Joensuun Työterveyden hallinnoitavaksi 1.1.2014 lukien varsin nopealla aikataululla, oletan, että sen vaikutus tuloskehitykseen on hieman positiivinen. Suurimpana yksittäisenä asiana tässä on kokonaisulkoistamiseen liittyvä laskennallinen arvonlisäveron palautus. 1.1.-31.7.2014 osavuosikatsauksessa on mahdollista tarkastella tuloskehitystä tarkemmin, luvut eivät vielä ole käytettävissä

Joensuun Vesi liikelaitoksen johtaja Juha Lemmetyinen Joensuun Veden osalta totean seuraavaa: Enon jätevedenpuhdistamon suuri tulevan jäteveden määrä johtuu Enon taajaman viemäriverkoston huonosta kunnosta, jonka johdosta puhdistamolle ohjautuu poikkeuksellisen paljon sinne kuulumattomia vuotovesiä. Taajaman alueelle on tehty vuonna 2011 kattava vuotovesiselvitys ja sen perusteella laadittu FCG:n toimesta viemäriverkoston saneerauksen toimenpideohjelma (30.12.2011), jonka mukaan vuosien 2012 2018 välisenä aikana verkoston vuotovesisaneerauksia toteutetaan yhteensä noin 550 000 eurolla. Vuonna 2013 toteutettiin ohjelman mukaista saneerausta noin 110 000 eurolla ja vuoden 2014 talousarvio sisältää 100 000 euron määrärahavarauksen. Taloussuunnitelmavuosille 2015 ja 2016 on toimenpideohjelman mukaisiin totutuksiin 100 000 euron vuosittainen varaus.

Arviointikertomuksen huomiot kaupunginhallituksen toimialueelta 1. Yleishallinnon ja kulttuuripalvelujen investointimenojen ylityksiä ei selvitetty. Tilinpäätösasiakirjassa ei ylityksiä ole erikseen selostettu. Kaupunginvaltuusto käsitteli 31.3.2014 vuoden 2014 talousarvion toteutumista. Asian selostusosassa ylityksistä todettiin seuraavaa: Investointiosa toteutui kaupunginvaltuuston sitovuustasolla pääsääntöisesti talousarvion mukaisesti. Tulosalueen 120 Yleishallinto investointimenot ylittivät talousarvion maanhankinnan menojen osalta. Vastaavasti maanhankinnan tuloja kertyi selvästi talousarviossa arvioitua enemmän. Lisäksi tulosalueen 660 Kulttuuripalvelut investointimenot ylittyivät 0,2 milj. euroa vuodelta 2012 siirtyneen kirjastoauton hankinnan johdosta. 2. Taseeseen sisältymättömien vastuiden määrä ja omavaraisuusaste Taseeseen sisältymättömät vastuut konsernin osalta Tilinpäätöksen liitetietojen konsernisarake sisältää aina sekä kaupungin että konserniyhtiöiden tiedot ja vastuut yhteenlaskettuna pois lukien keskinäiset erät. Taseen ulkopuolisissa vastuuerissä esitettyjä sopimusvastuita on kaupungilla 27,7 milj. euroa ja konsernilla 28,5 milj. euroa sisältäen kaupungin vastuut. Konserniyhtiöiden sopimusvastuita on siten vain vähäinen osa sopimusvastuista. Sopimusvastuut koostuvat lähinnä kaupungin tekemistä pitkäaikaisista vuokrasopimuksista kaupungin omia toimintoja varten. Vuokravastuiden riskien hallinnassa on olennaisinta kyky sitoutua kyseiseen toimintaan ja paikkaan vuokrakauden ajaksi. Johdannaissopimusvastuissa on kyse korkosuojauksista, joilla muutetaan muuttuvakorkoista lainaa kiinteäkorkoiseksi lainaksi ja suojaudutaan koron nousulta. Tältä osin riski ja vastuu on enintään tulevaisuudessa toteutuva muuttuvan ja kiinteän koron euromääräinen erotus, ei sopimusten kokonaissumma (36,1 milj. euro), mikäli korot eivät nousekaan. Konsernin velkaantuneisuus Konsernitaseen velkaantuneisuusprosentti 64,2 % koostuu sekä kaupungin että konserniyhtiöiden konsernin ulkopuolisista veloista keskinäiset erät eliminoituna. Konserniyhtiöiden lainakanta (239,4 milj. euroa, sisältäen konsernin keskinäiset erät, TP-kirja sivu 31) johtuu pääasiassa kahden suurimman asuntovuokrataloyhtiön, Joensuun Kodit Oy, Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli, velat n. 191,7 milj. euroa) toiminnan luonteesta. Yritystoimintaan liittyviä velkoja on pääasiassa kahdella yrityksellä, Joensuun Yrityskiinteistöillä ja Joensuun Tiedepuistolla, vuoden 2013 lopussa n. 46,0 milj. euroa. Pienemmistä yhtiöistä on velattomia 12. Kahdeksalla yhtiöllä velkaa on alle 0,5 milj euroa/yhtiö, yhteensä 1,7 milj. euroa. Myös takausvastuut kohdistuvat lähes kokonaan konserniyhtiöiden velkoihin. Konsernin yritysten rahoituksen osalta kaupunki omistajana on valinnut linjauksen, että pääasiassa yhtiöt rahoittavat itse investointinsa oman taseensa kautta ja tämä konsernitaseessa velkana. Kaupunki sijoittaa omaa pääomaa vain harvoin yhtiöiden toimintaan. Vastineena konsernin veloille konsernitaseessa on rakennusten tasearvo 421,1 milj. euroa (kaupungin taseessa rakennukset 135 milj. euroa). Konsernitaseen aineellisten hyödykkeiden kokonaisarvo on 672,2 milj. euroa. Suurimmat tytäryhtiöt ovat kaupunginhallituksen ohjauksessa ja yhtiöt raportoivat toiminnastaan säännöllisesti. Kaupunki voi ohjata yhtiöiden toimintaa siten, että riskit pysyvät hallinnassa.

3. Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden selkeys Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että valtuuston nähden sitovat tavoitteet tulisi merkitä selkeämmin ja että tavoitteiden tulisi olla sellaisia, joiden toteutumaa voidaan mitata. Vuoden 2015 talousarviossa valtuustoon nähden sitovat tavoitteet tullaan merkitsemään selkeämmin. Kaikki tavoitteet pyritään asettamaan siten, että niiden toteutumista voidaan seurata. 4. Pitkäaikaistyöttömien määrän vähentäminen ja työmarkkinatuen kuntaosuus Kansantalouden heikko kasvu on kasvattanut työttömyyttä ja sitä mukaa myös pitkäaikaistyöttömien määrää sekä työmarkkinatuen kuntaosuutta. Yritystoiminnalla on omat haasteensa heikon kysynnän vallitessa ja julkinen sektori painii samoin talousongelmissa. Työpaikkamäärä molemmilla sektoreilla on pikemminkin laskussa kuin nousussa. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla pyritään tukemaan uusien työpaikkojen luomista, mutta kokonaistalous asettaa omat raaminsa. Kaupunginhallitus on 23.6.2014 päättänyt rakennemuutosohjelman yhteydessä perustaa uuden työllistämisyksikön 1.1.2015 lukien. Yksiköllä tavoitellaan 5 % säästöjä työmarkkinatukiosuuteen vuonna 2015 ja 10 % säästöä vuonna 2016. Nettosäästö vuonna 2016 voi olla lähemmäs 1 milj.. Yksikön perustaminen rahoitetaan työmarkkinatuen kuntaosuuksista. Valtiovallan valmistelema kuntien maksuosuuden kasvattaminen vuoden 2015 alusta uhkaa mitätöidä talouden tasapainon haun, jota on tehty usean vuoden aikana säästö-, tuottavuus- ja rakennemuutostoimenpiteillä.

Kaupunkirakennelautakunta 187 12.08.2014 Joensuun tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2013 / kaupunkirakenne 3438/02.02.01/2014 KRAKLK 187 Joensuun kaupunginvaltuusto on 26.5.2014 63 merkinnyt tar kas tus lau ta kun nan arviointikertomuksen vuodelta 2013 tiedokseen ja velvoittanut kau pun gin hal lituk sen, lautakuntien ja liikelaitosten ryhtymään toimiin ar vi oin ti ker to muk sessa esitettyjen huomioiden johdosta sekä raportoimaan näistä valtuustolle syyskuun 2014 loppuun mennessä. Tarkastuslautakunnan arvio kaupunkirakennelautakunnan toiminnasta: 'Kaupunkirakennelautakunnan tulosalueella esitetyt toiminnalliset tavoitteet ja niiden toteutuminen on esitetty esimerkillisesti.' Lisäksi tarkastuslautakunta oli kiinnittänyt erityistä huomiota investointien kustan nus ar vioi den pitävyyteen. Kaupunkirakennelautakunnan vastuulle kuuluvista in ves toin neista oli tarkastuskertomuksessa esille nostettu Ylisoutajansillan hanke, josta on todettu seuraavasti: 'Alkuperäinen kustannusarvio vuosille 2012-2014 oli 4,4 milj. euroa. Laskelma perus tui siltasuunnittelijan laatimaan kustannusarvioon. Urakkakilpailussa saatiin viisi tarjousta, joista kaik kien tarjoushinta ylitti suunnittelijan kustannusarvion. Korjat tu kustannusarvio on 5,9 milj. euroa. ARA oli myöntänyt ehdollisen ennakkopäätöksen 1.155.000 euron avustuksesta Pent ti län ran nan alueelle vuodelle 2012. Keskeinen peruste avustukselle oli juuri kevyen liikenteen yhteyksien ja sillan toteuttaminen. Mikäli hanke siirtyisi eteen päin seu raa val le vuodelle, ARA:n vastaavasta päätöksestä ei olisi varmuutta. Laaditut siltasuunnitelmat perustuivat hankesuunnitelman ja kau pun gin val tuus ton hyväksymän yleissuunnitelman mukaisesti siltakilpailuun, ja suun nit te lu kus tan nuksia oli kertynyt jo noin 400.000 euroa. Kaupunginhallitus päätti 15.10.2012 hyväksyä korjatun kustannusarvion ja ottaa muut tu neen kustannusarvion huomioon talousarvioehdotuksessa. Kau pun gin hal litus päätti 22.10.2012 oikeuttaa teknisen viraston tekemään han kin ta so pi muk sen ja toimeenpanemaan kilpailutuksen mukaisen hankintapäätöksen en nen ta lous ar vioeh do tuk sen käsittelyä.' Selvitys Ylisoutajansillan kustannusarvion ylittymisestä: Sillan alkuperäinen kustannusarvio perustui kokeneen siltasuunnittelijan te kemään arvioon. Lisäksi kustannusarvion oli tarkastanut ulkopuolinen asiantuntija, jo ka on yksi kokeneimmista avattavien siltojen asiantuntijoista Suomessa. Suunnit te li joi den tekemät kustannusarviot perustuvat kokemusperäisiin, kes ki määräi siin toteutuneisiin kustannuksiin. Avattavien siltojen rakentaminen on Suomes sa erittäin harvinaista (noin 1/10 vuotta)ja kukin avattava silta on ainakin jos-

sain määrin uniikki rakenne. Näin ollen avattavista silloista ei ole käy tet tä vis sä samantasoista toteutuneiden kohteiden vertailukustannusaineistoa, kuin esimer kik si tavanomaisista talonrakennus- tai kadunrakennuskohteista ja siksi suun ni tel mas sa esitetty kustannusarvio sisältää suurempia epävarmuustekijöitä. Lisäksi Yli sou ta jan sil las sa käytetyt tekniset- ja ma te ri aa li rat kai sut perustuvat jär jes tet tyyn siltakilpailuun ja ovat ainakin osittain ta val li ses ta poikkeavia. Rakennusurakoissa lopullinen ja oikea hintataso määräytyy vasta tar jous kil pailus sa. Tarjoushintoihin vaikuttavat eniten tarjoajien työtilanne, yleinen hin ta ta so tar jous het kel lä, kilpailutilanne sekä tarjoajien itse laskentavaiheessa mää rit te lemät rakentamiseen vaikuttavat työtekniikat. Urakkakilpailussa tuli viisi tarjousta, joista halvin ylitti alkuperäisen kus tan nus arvion noin 1,5 miljoonalla eurolla. Ylisoutajansillassa suurin yksittäinen kustannusarviota korottava tekijä oli työnai kai nen apusilta Pielisjoen yli. Tätä ei oltu arvioitu suunnittelijan kus tan nus arvios sa ja urakoitsijan tarjouksessa sen arvo oli 800 000 euroa. Muita hintaa korot ta via tekijöitä olivat sillan LED-valaisimet sekä puiset kaiderakenteet. Varsinaisen sillan toteuttamiskustannusten lisäksi Ylisoutajansillan toteutuksen kal leu teen on vaikuttanut uit to joh tei den to teut ta mi nen liikenneviraston vaa timus ten mukaisesti. Uittojohteiden osuus sillan toteutuskustannuksista oli kustan nus ar vion mu kaan noin 30%. On myös huomattava, että sillan kustannusarvio ei sisältänyt Kirkkopuiston raken ta mis ta eikä rantaraitin rakentamista Penttilänrannan puolella sillan koh dalla, jotka sisältyivät urakoitsijan tarjoukseen. Investointiohjelmassa ao. koh tei den rahoitusvaraus oli sisällytetty kohteisiin Penttilänrannan kadut ja klv:t sekä Pentti län ran nan raitit ja aukiot. Investointiohjelma laaditaan usein vielä yleissuunnitelmatasoisilla suun ni tel milla. Hankkeiden tarkemmat kustannukset selviävät vasta lopullisten suun ni telmien ja urakkakilpailun jälkeen. Yksittäisiä hankkeita on toteutunut sekä kus tannus ar vioi ta halvemmalla että kalliimmalla. Kaikkiaan Penttilänrannan hankkeen menot ovat tähän saakka toteutuneet hanke suun ni tel maa edul li sem min. Vaikka sillan toteuttamiskustannukset näyttävät nou se van alus ta via arvioita suuremmiksi, on koko hankkeen talous edelleen tasa pai nos sa. Todettakoon, että ARA korotti avustussummaansa kesken sillanrakennuksen 210 000 eurolla yh teen sä 1,365 miljoonaan euroon. Kokonaisuutena kaupunkirakennelautakunta ja aiemmin tekninen lautakunta ovat pystyneet toteuttamaan investointiohjelmien mukaiset hankkeet in ves tointei hin varatuilla määrärahoilla valtuuston hyväksymällä sitovuustasolla. Vuo den 2013 kaupunkirakennelautakunnan investointimenot toteutuivat noin 16 000 euroa talousarviovarausta pienempinä.

Teknisen johtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää merkitä tarkastuslautakunnan arvion tie dok seen, antaa edellä kirjoitetun selvityksen Ylisoutajansillan kus tannuk sis ta sekä todeta, että tarkastuskertomus ei edellytä toimenpiteitä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

Tarkastuslautakunta 2013-2016 42 06.05.2014 Kaupunginvaltuusto 63 26.05.2014 Liiketoiminnan johtokunta 51 21.08.2014 Joensuun kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2013 3438/02.02.01/2014 TARKLK13 06.05.2014 42 Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan on arvioitava, miten valtuuston tilikaudelle asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Kaupunginhallitus on 31.3.2014 allekirjoittanut kaupungin 2013 tilinpäätöksen. Tilinpäätösasiakirjassa on selvitetty valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tarkastussäännön 9 mukaan lautakunta antaa valtuustolle arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta (arviointikertomus) kultakin vuodelta tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyn yhteydessä ja muutoin tarvittaessa. Arviointikertomus 2013 liitteenä. Puheenjohtajan päätösehdotus: Tarkastuslautakunta päättää hyväksyä vuoden 2013 arviointikertomuksen, lähettää arviointikertomuksen kaupunginvaltuustolle tiedoksi ja käsiteltäväksi, sekä esittää, että kaupunginvaltuusto käy arviointikertomuksesta keskustelun ja velvoittaa kaupunginhallituksen, lautakuntien ja liikelaitosten ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta sekä raportoimaan näistä valtuustolle syyskuun 2014 loppuun mennessä. KV 26.05.2014 63 Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Ehdotus: Tarkastuslautakunta ehdottaa, että kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi ar vioin ti ker to muk sen, käy ar vioin ti ker to muk ses ta keskustelun ja

velvoittaa kau pun gin hal li tuk sen, lautakunnat ja lii ke lai tokset ryhtymään toimiin ar vioin ti ker to muk ses sa esitettyjen huomioiden johdosta se kä raportoimaan näistä val tuus tol le syyskuun 2014 loppuun mennessä. Keskustelu: Keskustelun aluksi tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Kari Savolainen esitteli tarkastuskertomusta. Tämän jälkeen asiassa käytiin keskustelu, jossa 4 valtuutettua käytti puheenvuoron. Keskustelussa ei tehty päätösehdotuksesta poikkeavia esityksiä. LTJK 51 Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Tarkastuslautakunnan arviossa liiketoiminnan johtokunnan toiminnasta todetaan seuraavaa: Osa asetetuista tavoitteista oli sellaisia, joiden toteutumisen arviointi on lähes mahdotonta. Johtamisen välineenä tavoitteiden asettamiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Tavoitteiden seurannan mittareiden tulee olla selkeitä ja sellaisia, jotka todella kertovat tavoitteessa edistymisestä. Tekninen keskus aloitti toimintansa uutena yksikkönä siirryttäessä tilaaja-tuottajajärjestelmään vuoden 2013 alusta. Organisaation perustamisen yleisenä tavoitteena oli palvelujen tuottamisen tehokkuuden ja laadun parantaminen, läpinäkyvä hinnoittelu, monipuoliset tehtäväkuvat, sijaisuuksien hoidon parantaminen ja ruuhkahuippujen tasoittaminen. Yksikön perustamisen taustalla oli halu taata tehokas oma tuotanto, joka on kilpailukykyinen yksityisten palvelutuottajien kanssa. Teknisen keskuksen toimintaa koskevat tavoitteet ovat luonteeltaan sellaisia, että ne kohdistuvat pääosin pidemmälle aikavälille. Vuositason määrä- ja suoritekustannustavoitteet sekä taloudelliset tavoitteet esitetään tilauksen muodossa ja seurataan samalla formaatilla. Seurantamenettelyä uudistettiin 2014 aikana, jotta liiketoiminnan johtokunnan tehtävä raportointi olisi selkeämpää ja ymmärrettävämpää. Vuoden 2014 talousarviossa strategiset tavoitteet on esitetty tiivistetysti ja niiden osatavoitteet on konkretisoitu liiketoiminnan johtokunnan hyväksymässä käyttösuunnitelmassa. Tavoitteiden toteutumista raportoidaan osavuosikatsausten yhteydessä. Tavoitteita kuluvalle ja tuleville vuosille on asetettu myös rakennemuutosselvitysten ja kaupunkistrategian toteuttamisohjelmien eli palveluohjelmien ja niiden toteuttamisohjelmien yhteydessä. Johtamisen kannalta on tärkeää, että toiminnan kehittämisen ja talouden tavoitteet ovat selkeitä ja merkityksellisiä. Tekninen keskus ottaa saamansa arviointipalautteen parhaansa mukaan huomioon vuoden 2015 talousarviota laadittaessa.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2013 on esityslistan tausta-aineistona. Lisätietoja: teknisen keskuksen johtaja Hannele Portman, p. 050 4360528 Teknisen keskuksen johtajan päätösehdotus: Liiketoiminnan johtokunta päättää antaa kaupunginvaltuustolle edellä esitetyn selvityksen tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esitetyistä huomioista. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

1 Puheenjohtajan katsaus Johdanto Joensuun kaupungin tarkastuslautakunta antaa toimikautensa ensimmäisen, valtuustokauden 2013 2016 arviointikertomuksen, jossa arvioidaan vuoden 2013 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti Joensuun kaupungissa ja kaupunkikonsernissa. Vuosi 2013 oli kaupungin ensimmäinen toimintavuosi tilaaja tuottajamalliseksi muutetulla organisaatiolla. Taloudellinen tilanne oli vuonna 2013 edelleen erittäin haasteellinen myös kuntasektorilla. Joensuussakin jouduttiin turvautumaan poikkeuksellisiin toimenpiteisiin talouden huonon kehityssuunnan kääntämiseksi paremmaksi. Taloustoimikunnan valmistelemien säästötoimenpiteiden toteutus ja poikkeuksellisen suuret kertaluonteiset erät nostivat kaupungin talouden hieman positiiviselle puolelle. Sosiaali ja terveyspalvelut olivat myös vuonna 2013 ylivoimaisesti suurin menoerä Joensuun tilinpäätöksessä, reilusti yli puolet kaupungin kokonaismenoista. Sosiaali ja terveyspalvelut Sosiaali ja terveyspalvelujen osalta oli vuosi 2013 poikkeuksellinen aikaisempaan nähden ainakin siinä mielessä, että vuoden alussa käynnistettiin Kontiolahden kunnan kanssa yhteinen sosiaali ja terveydenhuollon yhteistoiminta alueen toiminta. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Asiat, joista tarkastuslautakunnassa on keskusteltu, ovat olleet talousarvion valmisteluvaiheen aikataulutus ja isäntäkunnan ja yhteistyökunnan Sote alan toimijoiden välinen tiedonsaannin tärkeys. Erityisen positiivisena asiaa on pidettävä sitä, että vuoden 2013 talousarviossa sosiaali ja terveyspalveluihin varattua summaa ei ylitetty, kun edellisellä valtuustokaudella näin ei tapahtunut kertaakaan.

2 Sosiaali ja terveyslautakunta Kaupunginhallituksen sosiaali ja terveyspalveluiden tilaajajaosto on kunta ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain mukainen yhteistoimintaelin. Jaosto tilasi vuonna 2013 sosiaali ja terveydenhuollon palvelut Joensuun kaupungille ja Kontiolahden kunnalle. Tilaajatiimi toimii tilaajajaoston alaisuudessa. Tilaajatiimi valmistelee palvelusopimuksen/palvelujen tilauksen yhdessä palvelutuottajien kanssa. Sosiaali ja terveyslautakunnan tehtävistä on sovittu Joensuun kaupungin ja Kontiolahden kunnan yhteistoimintasopimuksessa. Sopimuksen mukaan sosiaali ja terveyspalvelujen tuottamisesta vastaa Joensuun kaupungin sosiaali ja terveyslautakunta, joka tuottaa palvelut joko itse tai hankkii ne ostopalveluina tilaussopimusten mukaisesti. Yhteistoimintasopimuksessa on sovittu, että tuottajalautakuntaa varten perustetaan kirjanpidollinen taseyksikkö, jolle laaditaan oma tulos, investointi ja rahoitusbudjetti sekä tase. Tuottajatehtävän talousarviossa esitetään palvelutuotannon tavoitteet ja tunnusluvut sekä budjettien perustelut. Vastuukunnan eli Joensuun kaupungin valtuusto hyväksyy tuottajalautakunnan talousarvion esityksen mukaisesti tai palauttaa sen uudelleen valmisteltavaksi. Edelleen yhteistoimintasopimuksen mukaan yhteistoiminta alueen kustannukset jaetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti siten, että molemmat osapuolet vastaavat oman kuntansa asukkaiden käyttämien palveluiden kustannuksista. Kuntien maksuosuus määräytyy luovutettujen palveluiden määrän ja budjetoitujen kustannusten perusteella. Palveluiden yksikköhinnat määritellään vuosittain talousarvioprosessin yhteydessä. Maksuosuuksia voidaan tarkistaa kesken talousarviovuoden. Vuoden 2013 talousarvion valtuustoon nähden sitovaksi tavoitteeksi on asetettu sosiaali ja terveyslautakunnan taseyksikön tilikauden tulos (talousarviossa nolla euroa). Sosiaali ja terveyslautakunnan taseyksikön tulos on nolla euroa. Vuoden aikana taseyksikkö on laskuttanut ennakoita soten maksuosuudesta sekä tilaajajaoston yhteisistä kustannuksista sekä Joensuulta että Kontiolahdelta. Joensuun lopullinen kulu on ollut 209.300.168,17 euroa, ja Joensuulle on kirjattu tasauslaskuna 3.188.968,21 euroa. Kontiolahden tasauslaskun määrä on ollut 206.504,21 euroa. Kontiolahden soten palveluiden maksuosuus ja osuus tilaajajaoston menoista on ollut 30.705.404,21 euroa.

3 Tarkastuslautakunta on korostanut aiempina vuosina hoidonporrastuksen tehostamisen tarvetta. Edellisissä arviointikertomuksissa todettiin, että jonotuspäivien suuri määrä on merkki siitä, ettei tärkeää hoidon porrastusta ole saatu kuntoon. Erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon jonottavien potilaiden jonotuspäivien (siirtoviivepäivien) määrä on kehittynyt seuraavasti: Päivien lkm kasvu edell. päivinä kasvu % 2013 3187 490 18,2 % 2012 2697 479 21,6 % 2011 2218 311 16,3 % 2010 1907 853 30,9 % 2009 2760 Vuoden 2013 jonotuspäivien määrästä on aiheutunut Joensuun kaupungille 1.715.126 euron suuruinen meno. Päiviä on kertynyt keskimäärin 265 päivää kuukautta kohti. Korkeimmillaan ne olivat lokakuussa (422 päivää) ja matalimmillaan heinäkuussa (66 päivää). Lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on asiakkaina keskimäärin 70 lasta/perhettä per työntekijä. Valtakunnallinen suositus on 30 lasta/perhettä. Joensuussa pystytään valmentamaan sijaisperheiksi vain yksi ryhmä vuodessa. Ryhmässä on noin kahdeksan perhettä. Sijaisperheiden tarve on suurempi, mutta kaupungin nykyiset henkilöresurssit eivät riitä enempään kouluttamiseen. Sijoittaminen sijaisperheeseen maksaa noin 15.000 euroa vuodessa. Laitossijoitus maksaa noin 90.000 euroa vuodessa.

4 Tarkastuslautakunnan arvio Sote yhteistoimintasopimuksen tavoitteena on moniammatillisen ja ennakoivan toimintaotteen kehittäminen. Tämä ei tule selkeästi esille sosiaali ja terveystoimen talousarviossa. Sote asiantuntijat ovat vahvasti olleet mukana kaupungin strategian (Rajaton tulevaisuus) mukaisessa lasten ja nuorten palvelujen kehittämisessä. Ennaltaehkäisy ja moniammatillisuus ovat kehityshankkeen keskeinen toimintatapa. Yhteistyötä on tehty Varkon toimijoiden kanssa. Lasten ja nuorten ja palveluissa ennalta ehkäisevää ja varhaista tukea on tehty mm. asetuksen edellyttämissä tarkastuksissa neuvoloissa sekä koulu ja opiskeluterveydenhuollossa. Moniammatillista yhteistyötä ja eri alojen osaamisen hyödyntämistä on kehitetty mm. mielenterveys ja päihdetyön palveluissa, kun palveluprosessissa eri ammattilaisten työtä on jalkautettu eri työyksiköihin. Verkostotapaamiset ovat vähentäneet asiakkaiden siirtelyä eri ammattilaisten vastaanotoille. Neuvoloissa terveydenhoitajaresurssia on parannettu. Asetuksen mukaiseen toimintaan on saatu lisää yksi toimi, jonka myötä terveydenhoitajamitoitus lastenneuvoloissa on nyt 342 lasta/th. Taloustilanne ja lääkärien saatavuustilanne eivät ole mahdollistaneet lääkäreiden lisäämistä koulu ja opiskeluterveydenhuoltoon. Moniammatillisuus ja ennaltaehkäisevät toimet eivät tule talousarviorakenteessa erikseen esille, vaikka niitä on systemaattisesti kehitetty ja toteutettu. Tähän kiinnitetään huomiota tulevaisuudessa erityisesti. Ennaltaehkäisevä toiminta on palveluohjelmienkin kautta toiminnan keskiössä. Ennaltaehkäisevää toimintaa lisättiin vuoden 2012 aikana mm. tehostetun perhetyön kokeilulla, joka vakinaistettiin vuoden 2013 alusta. Kokeilusta on saatu hyviä tuloksia, mm. useamman lapsen huostaanotto voitiin ehkäistä tällä kotiin annettavalla palvelulla. Toiminta on valtakunnallisen lastensuojelun laatusuosituksen ja lausunnolla olevan uuden sosiaalihuoltolain mukaista. Ennaltaehkäisevä toimintaa tulee kuitenkin lisätä niin, että perheitä autetaan ennen varsinaisen lastensuojelun tarvetta. Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain uudistuksessa muuttumassa lakisääteiseksi toiminnaksi, joka vaatii kunnilta lisäresurssointia. Lasten ja nuorten palveluohjelma antaa tähän uutta vaikuttavuutta. Kaupunginjohtajan huomio (s. 69 talousarvio 2013): Tehostettu perhetyö on osoittautunut toimivaksi ja tehokkaaksi keinoksi ehkäistä lastensuojelun laitossijoituksia. Tarkastuslautakunta toteaa positiivisen kehityssuunnan. Hyväksi todettua toimintaa kehitetään edelleen. Lastensuojelun pitkäaikaisten sijoitusten vähentäminen tavoitteessa mittarina on hoitopäivien määrä. Toimintakertomuksessa tulee selvyyden vuoksi esittää sekä pitkäaikaisten laitossijoituspäivien että sijoituskotipäivien määrät ja niiden kustannukset. Yhteistoiminta alueella pitkäaikaiset laitossijoituksia oli yhteensä 34 005 hoitopäivää ja sijaiskotihoitoa 35 350 hoitopäivää.

5 Joensuussa pitkäaikaisessa laitossijoituksessa tai ammatillisessa perhekodissa oli yhteensä 111 lasta/nuorta ja kustannukset olivat 5,98 miljoonaa euroa. Vastaavasti sijaisperheissä oli 94 lasta/nuorta ja kustannukset 1,48 miljoonaa euroa. Maiseman mukaan Kontiolahden pitkäaikaisessa laitossijoituksessa tai ammatillisessa perhekodissa oli yhteensä 7 lasta/nuorta ja kustannukset olivat 447 500 euroa. Vastaavasti sijaisperheissä oli 11 lasta/nuorta ja kustannukset 260 000 euroa. Lastensuojelussa ennaltaehkäisevää toimintaa tulee edelleen pitää ensisijaisena. Sen lisäksi resurssien lisäys sijaisperhetoimintaan olisi kokonaistaloudellisesti kannattavaa. Vuoden 2014 tilauksessa tilaaja siirsi väliaikaisesti yhden työntekijän nuorisoasemalta ja ½ sosiaalityöntekijää perheneuvolasta lastensuojelun sijaishuoltoyksikköön. Tämä on vähentänyt nuorisoaseman ja kasvatus ja perheneuvolan ennaltaehkäisevää toimintaa entisestään. Vuoden 2013 talousarviossa on s. 69 tuottajan viestinä tilaajalle: Tavoitteena on mm. kaupungin eri toimijoiden lastensuojeluun liittyvien tehtävien osalta päällekkäisyyksien karsiminen ja uusien toimintatapojen käyttöönotto. Myös näihin viesteihin olisi ollut hyvä antaa toimintakertomuksessa selvitys. Tuotannon neuvottelukunnan alaiset työntekijät ja heidän johdollaan kokoontuneet eri hallintokuntien työntekijöistä muodostuneet työryhmät ovat työstäneet tätä tavoitetta. Lastensuojelussa ei ole päällekkäisiä tehtäviä, vaan tällä viitataan siihen, että samojen lasten ja perheiden kanssa työskentelee eri hallintokuntien alaisia työntekijöitä, jolloin uusien toisiaan tukevien toimintatapojen työstäminen on järkevää. Sosiaali ja terveyspalvelujen työntekijät ovat työstäneet näitä kaupungin palveluohjelmien mukaisia suunnitelmia ja toimeenpano ohjelmia, mm. lasten ja nuorten palveluohjelmassa, jonka toimeenpanosuunnitelma on ollut kaupunginhallituksen käsittelyssä vasta kesäkuussa 2014. Omaishoidon tuen saajien määrässä on tapahtunut nousua edellisvuodesta, mutta omaishoitajia tulisi edelleen lisätä, jotta päästään valtakunnalliselle suositustasolle. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota myös siihen, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä sosiaali ja terveysministeriö ovat kehottaneet kuntia lisäämään omaishoidontukea. Hoito ja hoivapalvelujen vuoden 2013 talousarvioraami ei mahdollistanut omaishoidon tuen saajien määrän lisäämistä enempää, koska omaishoidon kustannuksia nostaa huomattavasti myös omaishoidon tuen vapaapäivien järjestäminen. Jokainen tuen saaja on oikeutettu kolmeen vapaapäivään kuukaudessa. Tilauksen mukaisesti on toimintaa toteutettu. Sosiaali ja terveyslautakunnan kohdalla esitetyistä talousarvion euromääräisistä toteumista havaitaan, että erikoissairaanhoidon määräraha on soten sisällä ylittynyt 310.383 euroa. Joensuun erikoissairaanhoidon menot (tyks 5420) alittuivat n. 149.000 euroa budjetoidusta ja Kontiolahden erikoissairaanhoidon menot ylittyivät 459.000 budjetoidusta. Yhteistoiminta alueen yhteinen ylitys oli 310.383 euroa. Mahdollinen lopullinen ylitys tai alitus selviää vasta tilinpäätöksen yhteydessä, kun erikoissairaanhoidosta saadaan loppukirjaukset tilinpäätökseen.

6 Jonopäivät ovat selvä merkki siitä, että koko hoitoketjua ei ole saatu toimivaksi. Tarkastuslautakunta toistaa jo aiemmissa arviointikertomuksissa esitetyn: Yksi yö erikoissairaanhoidossa on kustannuksiltaan samaa suuruusluokkaa kuin omaishoitajan kuukausikorvaus. Esim. sisätautien hoitopäivän hinta on v. 2013 ollut alimmillaan 352 euroa ja kalleimmillaan tehovalvonnassa 805 euroa. Hoitoketjun toimivuuden parantamiseksi jatkettiin kotiutushoitajatoimintaa erikoissairaanhoidossa, Koivupihaan perustettiin kuntoutumiskoti, kotihoidossa pilotoitiin Medimobilea välittömän työajan lisäämiseksi ja loppuvuodesta palkattiin Siilaisen sairaalaan kotiutushoitaja, jonka työpanos näkyi positiivisena potilaiden kotiutuksissa jo muutaman kuukauden jälkeen. Lisäksi tehostettu kotisairaanhoito teki vaikuttavaa työtä vähentämällä sairaalanhoitojaksoja. Kaikista tehostamistoimista huolimatta jonopäiviä kertyi. Osittain niitä selittää se, että tehostetun asumispalvelun uusia paikkoja saatiin vain 13, minkä vuoksi osastoilla oli odottamassa enemmän asiakkaita kuin aikaisemmin. Erikoissairaanhoidon kotiutushoitajan raporttien mukaan potilaat ovat entistä huonompikuntoisia ja tarvitsevat jatkohoitoa terveyskeskussairaalan osastoilla. Lomautuksilla ja henkilösäästöillä oli myös omat vaikutuksensa, kun töitä jouduttiin priorisoimaan. PKSSK:n osastoilta laitetaan yhä enemmän potilaita jatkohoitoon terveyskeskuksen sairaaloihin. Vuonna 2010 laitettiin jonoon keskimäärin 54 potilasta kuukaudessa, v. 2013 keskimäärin. 70 potilasta/ kk ja 2014 keskimäärin. 85 potilasta kuukaudessa. Osastoilla on yhä enemmän tehostettuun palvelutaloon jonottajia, mikä vähentää akuuttipaikkojen määrää. Vaikka kotiutumisia ja kotihoidon toimintaa onkin tehostettu, eivät nämä toimenpiteen yksin riitä pitämään jonoa kurissa. Tarvitaan jatkohoitopaikkoja, kotihoidon resurssien lisäämistä ja myös edistyksellisempiä kuntoutumista edistäviä käytänteitä, joita vuonna 2014 on Siilaisen sairaalan osastoilla jo aloitettu. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto kaikille tiimeille epäonnistui, mutta kahdella pilottitiimillä on saatu lupaavia tuloksia varsinaiseen asiakastyöhön käytetyn työajan lisääntymisenä. Tarkastuslautakunta toteaa pilotoinnin onnistumisen ja näin ollen näkee hyväksi kodinhoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton kaikille tiimeille. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmää ei otettu käyttöön, koska siihen ei saatu määrärahoja. Tilalle otettiin suppeampi Medimobile järjestelmä, jota pilotoitiin kolmessa tiimissä. Medimobilen käyttö on laajennettu koko Joensuun kotihoidon alueelle kesäkuun 2014 loppuun mennessä. Kehitysvammaisten laitosasumisen purkaminen ja palveluprosessin saaminen kaupungin omaan hallintaan kehittämishankkeen tavoitteena on ollut vähentää PKSSK:lta tehtyjä ostopalveluja. Ostopalveluita ei ole saatu vähennettyä aivan tavoitteen mukaisesti, vaikka siihen suuntaan on myös tarkastuslautakunnan havainnon mukaan edetty. Toiminnan kustannus ja laatuvaikutukset olisi ollut syytä tuoda toimintakertomuksessa esille.. 12 asiakasta on siirtynyt vakituisesta laitosasumisesta kodinomaiseen palveluasumiseen. Laatuvaikutukset näkyvät ihmisten elämässä. PKSSK:n kuntasetin mukaan pitkäaikaisen laitosasumisen kulut Joensuussa olivat 2,5 miljoonaa v. 2012 ja 2,3 miljoonaa vuonna 2013. Kokonaiskustannuksissa laitosasuminen näkyy viiveellä. Lisäksi kehitysvammaisten palveluasumista ja laitosasumista tarvitsevien asiakasmäärät ovat kasvaneet. Esim. laitosasumiseen on tullut myös uusia laitosasumista tarvitsevia

7 asiakkaita poismuuttaneiden tilalle. Toinen ostopalveluna toteutettava kehitysvammaisten asumisyksikkö avautui 1.6.2014, eli viivettä laitosasumisen purkamiseen tuli. Myös omien kehitysvammaisten asumisyksiköiden rakentaminen tapahtuu viiveellä. Tämä näkyy palveluprosessin hitaana etenemisenä. Rakennemuutos vie oman aikansa, mutta on jo näkyvissä. Joensuun osalta Lasten ja nuorten, työikäisten ja ikääntyvien palvelujen toimeenpano ohjelmassa kehitysvammaisen avopalvelujen vahvistaminen ja laitoshoidon purku kärkihankkeessa tavoitteeksi on asetettu v. 2015 pitkäaikaisen laitosasumisen kustannusten väheneminen 1,4 miljoonaan ja v. 2017 edelleen 0,7 miljoonaan. PKSSK:n kustannusten alentamista vaikeuttaa myös kalliin hoidon tasausjärjestelmä, jossa tasausmaksua maksetaan vaikka paikkoja ei olisikaan käytössä Tarkastuslautakunta pitää sosiaali ja terveyslautakunnan taseyksikölle asetettua nollatulostavoitetta huonona. Taseyksikkö on saavuttanut asetetun nollatavoitteen tasauslaskutuksilla. Outokummun mukaantulon takia aiempien alijäämien laskuttaminen lienee perusteltua. Tulevissa talousarvioissa valtuustoon nähden sitovia taloudellisia tavoitteita on syytä harkita huolellisemmin. Taseyksikkö alitti budjetin n. 4,1 milj. euroa, josta Joensuun osuus oli 3,4 milj. euroa ja Kontiolahden osuus 0,65 milj. euroa. Mikäli tasausta ei olisi tehty, taseyksikkö olisi tehnyt n. 4,1 milj. euron ylijäämän ei alijäämää. Kunnittain tarkasteltuna alkuperäisen budjetin ylittivät vain erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut, joista suurin ylitys tuli erikoissairaanhoidosta, Joensuussa 6,8 milj. euroa ja Kontiolahdessa 0,87 milj. euroa. Palvelusopimuksen mukaan vuonna 2013 kehitetään palveluille asetettavien tavoitteiden, arvioinnin ja laadun määrittelemiseksi arviointikriteerit, jotka antavat luotettavan arviointiasteikon palvelutasolinjaukselle. Tilinpäätöksessä 2013 tämä on sivuutettu. Arviointikriteerien muodostumista ei ehditty tehdä, koska v. 2013 keskityttiin uuden toiminnan aloittamiseen ja Outokummun vastaanottamiseen sote yhteistoiminta alueelle. Keväällä 2014 tehtiin sote yhteistoiminta alueen toimintojen arviointi yhteistyönä tilaajien ja tuotannon edustajien kanssa. Työryhmässä todettuja ja esille tuotuja hyviä ja kehitettäviä käytänteitä jalostetaan arjen työssä edelleen. Yhteistoimintasopimuksen mukaan valtuusto hyväksyy tilaajajaoston talousarvion esityksen mukaan tai palauttaa sen uudelleen valmisteltavaksi. Talousarvioesityksen luottamushenkilökäsittelylle on varattava riittävästi aikaa, että siihen voidaan tutustua perusteellisesti ja mahdollisille muutosesityksille ja niistä mahdollisesti aiheutuville toimenpiteille jää myös riittävästi aikaa. Toimenpiteisiin on vuonna 2014 ryhdytty ja lautakunnan ja tilaajajaoston yhteistyö aloitettu.

8 Sosiaali ja terveystoimen vastineessa edellisvuoden arviointikertomukseen esitettiin, että terveyspalveluissa tehtiin syksyllä 2012 Prevenar 13 pneumokokkirokote kampanja, jossa Joensuun kaupunki rokotti kaikki kotisairaanhoidon asiakkaat ja halukkaat omaishoitajat influenssarokotusten yhteydessä. Kampanjan tarkoituksena oli vähentää keuhkokuumepotilaita ja siten vähentää erikoissairaanhoidon kustannuksia. Vastineen mukaan tämä rahoitettiin ilman tilaajan avustusta omasta budjetista. Tarkastuslautakunnalle jäi epäselväksi, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan omalla budjetilla. Rokotteiden kustannukset maksettiin peruspalvelujen tukirahastosta vuonna 2012, koska rokotteiden hankkiminen on ennaltaehkäisevää ja kustannustehokasta toimintaa ja tukee vanhustenhoitoa. Rokotuskampanja jatkui kevääseen 2014 asti. PKSSK:n infektiolääkäriltä saadun tiedon mukaan vakavia pneumokokin aiheuttamia sairaustapauksia oli 2013 selvästi vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Rokotusten kustannusvaikuttavuutta seurataan tieteellisin menetelmin. Tarkastuslautakunnan saaman tiedon mukaan Kuntamaisemassa on vuosien 2012 ja 2013 välinen vertailtavuusongelma. Vuoden 2013 alussa toteutettiin tilaaja tuottajamallin sekä yhteistoiminta alueen aloittamisen lisäksi organisaatiomuutos, jonka vuoksi Joensuun ja Kontiolahden tiedot eivät ole kuntamaisemassakaan täysin vertailukelpoiset. Tiedot on tehty mahdollisimman vertailukelpoisiksi ko. vuosien osalta. Vertailutietoongelma toistuu myös tilinpäätöksessä 2014 Outokummun tietojen osalta. Tarkastuslautakunta toteaa, että mittareiden valinnat eivät ole onnistuneita mm. seuraavissa tavoitteissa: - Lastensuojelun kehittämishankkeen tavoitteena on ollut yli hallintokuntarajojen toimivan yhteistyön edelleen kehittäminen. Sitä on ilmoitettu mitattavan päällekkäisten toimintojen kartoittaminen mittarilla. Tämä on tuotannon neuvottelukunnan alaista palveluohjelmien kehittämiseen liittyvää toimintaa, jossa perhepalvelut ovat olleet mukana työryhmissä. Työryhmät ovat kartoittaneet toimintoja. Lasten ja nuorten varhaisen tuen palveluja kehitetään tukemaan yleisiä palveluja (vapari, varko sote) edelleen. - Terveyspalvelujen tuotannon johtamisjärjestelmän uusiminen kokonaan ja sen käyttöönotto on tavoite, mutta mittariksi on päätetty johtamisjärjestelmän kuvaus. Johtamisjärjestelmän uusimisen tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa korostuu perustyötä tekevien työntekijöiden ideat työn kehittämiseksi. Johtamismallin tarkoitus on lisätä moniammatillisuutta, karsia päällekkäisiä työtehtäviä ja näin tehostaa toimintaa ja hillitä kustannusten nousua. Johtamisjärjestelmän uusimisella on tarkoitus parantaa myös terveyspalvelun kokonaisjohtamista. Alkuvaiheessa järjestelmän kuvaus on ensisijainen tavoite. Tämä on tärkeää myös laajentuneen yhteistoiminta alueen myötä. Terveyspalveluissa on uusittu johtotiimien kokouskäytännöt ja tiimien kokoonpanot. Johtamisjärjestelmän uusimista ja asiakaslähtöisiä palveluprosesseja on työstetty jatkuvasti. Kun johtamismalli on täysin käytössä, voidaan uuden toiminnan hyödyllisyyttä arvioida muilla mittareilla.

9 - Ikääntyvän ihmisen hoitoketjun analysointi ja kuntouttavan toiminnan tehostaminen tavoitteessa mittarina ovat hoitoketjun kuvaus ja ongelmakohtien korjaamisen aloittaminen. Prosesseja on analysoitu ja kuvattu, minkä perusteella voidaan paremmin asettaa mittarit tavoitteiden mukaisesti. Jatkossa mittareiden laadintaan kiinnitetään paremmin huomiota. Kuntouttavaa toimintaa on tehostettu mm. Koivupihassa toimivan kuntoutumiskodin muodossa, jossa kuntoutumisjaksoilla kävi onnistunein tuloksin lähes sata joensuulaista ikääntynyttä monisairasta. Vuoden 2014 alusta alkaen toimintaa on edelleen laajennettu ilman lisäresurssointia.

Tuottajan neuvottelukunta 32 27.08.2014 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2013 / Tuottajan neuvottelukunta 3438/02.02.01/2014 TUOTNK 32 Joensuun kaupunginvaltuusto on 26.5.2014 63 merkinnyt tar kas tus lau ta kun nan arviointikertomuksen vuodelta 2013 tiedokseen ja velvoittanut kau pun gin hal lituk sen, lautakuntien ja liikelaitosten ryhtymään toimiin ar vioin ti ker to muk ses sa esitettyjen huomioiden johdosta sekä raportoimaan näistä valtuustolle syys kuun 2014 loppuun mennessä. Tuottajan neuvottelukunnan osalta arviointikertomuksessa todetaan, että - toiminnalliset tavoitteet on asetettu siten, että ne eivät ole mitattavia, joten toteutumista ei pysty päättelemään, ovatko ta voit teet toteutuneet. - taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Valmistelija: palvelupäällikkö Olli Kauppinen Tuotantojohtajan päätösehdotus: Tuottajan neuvottelukunta päättää merkitä tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2013 ja todeta Joensuun kaupunginvaltuustolle, että Tuottajan neuvottelukunnan toiminnalliset tavoitteet olivat laadullisia ja ne ovat tilinpäätöksen 2013 mukaisesti toteutuneet. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

Vapaa-aikalautakunta 59 20.08.2014 Joensuun kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2013/vapaa-aikalautakunta 3438/02.02.01/2014 VAPAALK 59 Joensuun kaupunginvaltuusto on 26.5.2014 63 merkinnyt tar kas tus lau ta kun nan arviointikertomuksen vuodelta 2013 tiedokseen ja velvoittanut kau pun gin hal lituk sen, lautakuntien ja liikelaitosten ryhtymään toimiin ar vioin ti ker to muk ses sa esitettyjen huomioiden johdosta sekä raportoimaan näistä valtuustolle syyskuun 2014 loppuun mennessä. Tarkastuslautakunnan arvio vapaa-aikalautakunnan toiminnasta: Vapaa-aikalautakunnan talousarviosta tilavuokrat ja palkkakustannukset ovat suu rim mat kuluerät. Mm. tästä syystä toimintaa on järjestettävä han ke ra hoi tuk sella. Vuonna 2013 hankerahoitusta on tuloutettu yli 0,5 milj. euroa. Va paa-ai ka lau takun nan tavoitteet ovat mitattavia ja niitä seurataan. Asetetut tavoitteet on pääosin saavutettu. Vapaa-aikajohtajan päätösehdotus: Vapaa-aikalautakunta päättää merkitä tarkastuslautakunnan arvion tiedokseen. Päätös: Hyväksytytiin yksimielisesti.

Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta 90 21.08.2014 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2013/varhaiskasvatus- ja koulutuskeskus 3438/02.02.01/2014 VARKOLK 90 Tarkastuslautakunta on tehnyt vuotta 2013 koskevan tarkastuskertomuksen Joen suun kaupungin taloudesta ja toiminnasta (Tarklk 6.5.2014, 42 ). Kau pungin val tuus to päätti kokouksessaan ( KV 26.5.2014, 63 ), että lautakuntia vel voite taan ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdos ta sekä raportoimaan näistä valtuustolle syyskuun loppuun mennessä 2014. Tarkastuslautakunta on arvioinut varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen ta lout ta ja toimintaa seuraavasti. Tarkastuslautakunnan arvion jälkeen esitetään kommen tit arvion johdosta. 1. Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan tavoitteet on ilmaistu viidessä ke hittä mis hank kees sa, joista on sitten johdettu yksityiskohtaisemmat tavoitteet. Joiden kin tavoitteiden toteutumista on vaikea arvioida, koska toteutumasarake ei ker ro tavoitteen saavuttamista Kommentti: Toimintakertomuksessa on käyty asetetut tavoitteet läpi ta voit teittain. (VKKL 20.2.2014, 21). Tarkastuslautakunta ei täsmennä, mihin ta voit tei siin huomio kohdistuu. Täydennyksenä kohtaan 4 Sidotaan kiinteämmin yh teen varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen toiminnot yhteisin viroin ja toi min ta tavoin, voidaan todeta, että varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan tekemän de legoin ti pää tök sen kautta käytiin kaikki johtavat ja valmistelutason toi men ku vat läpi ja löydettiin toimenkuvien synergiaedut ja yhteiset tehtävät. Näin ta voi te yhteisestä Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen hallinnosta meni mer kit tä väs ti eteenpäin. 2. Koulutuspalvelujen kohdalla toimintakate on ylittynyt 204 878 euroa. Si tovuus ta son ylityksen selityksessä on todettu vain kustannusten ylitysten kohteet, vaik ka siinä olisi ollut syytä antaa myös selitys ylitysten syille. Kommentti: Oppilaiden koulukuljetuskustannukset ylittyivät n. 127 000. Tämä aiheutui liiken nöit si jöi den 1.8.2013 tekemistä sopimusten mukaisista hintojen ko ro tuk sis ta. Korotuksiin ei ollut varauduttu talousarviossa riittävän suurella määrärahalla. Koulukuljetusten hallinnointia tulee jatkossa edelleen kehittää. Logistikon toimien yhtenä perusteluna oli koulukuljetusten hallinnointi. Logistikon työpanosta ei ole kuitenkaan suunnattu koulukuljetuksiin riittävästi. Lakisääteiset, valtionosuusjärjestelmän ulkopuolelle jäävät kotikuntakorvaukset muil le koulutuksen järjestäjille ylittyivät n. 56 000. Korvaukset muodostuvat suu rel ta osin sairaalaopetuksen korvauksista ja sijoitettujen oppilaiden ko ti kunta kor vauk sis ta. Talousarvioon tehtävää määrärahavarausta on mahdotonta tehdä tarkasti. Kustannukset ovat kasvaneet vuosittain.