ETELÄ SIILINJÄRVEN LIITO- ORAVASELVITYS 2012

Transkriptio

1 ETELÄ SIILINJÄRVEN LIITO- ORAVASELVITYS 2012 Pyöreenlahti, Suininlahti, Joensuuntien pohjoispuoli, Lentokentäntien itäpuoli, Vuorelan ranta, Vuorelantien ja moottoritien välinen suoja-alue

2 Sisällys 1. Johdanto Johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset ja suositukset Yhteenveto...6 Lähteet...6 Otsikko: Siilinjärven liito-oravaselvitykset 2012 Tekijä: Teemu Virtanen/ Biologitoimisto Vihervaara Oy Tampereella

3 1. Johdanto Siilinjärven kunta tilasi keväällä 2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy:ltä liito-oravaselvityksen koskien kuutta keskustan eteläpuolista aluetta. Selvitetyt alueet ovat: 1. Pyöreenlahti, Metsäkeskuksen maat (tarkastus): 8ha 2. Suininlahti (tarkastus): 12ha 3. Joensuuntien pohjoispuoli (tarkastus):15ha 4. Lentokentäntien itäpuoli (tarkastus ja alueen laajennus): 38ha 5. Vuorelan ranta (tarkastus): 7ha 6. Vuorelantien ja moottoritien välinen suoja-alue (uusi alue): 12ha Lisäksi selvitysalueita laajennettiin käsittämään Joensuuntien pohjoispuolella alueiden 2 ja 3 lähiympäristöt. Alueet on esitetty kuvassa 1. Kuva 1, liito-oravaselvitystä koskevat alueet 3

4 Selvityksen tarkoituksena oli tarkastaa vanhojen liito-orava havaintojen elinvoimaisuus, sekä löytää mahdolliset uudet esiintymät. Vuorelantien ja moottorien välisen suoja-alueen merkitystä arvioitiin siirtymäreittinä Vuorelan rantaan. Lisääntymispaikkana luonnonsuolelulaissa tarkoitetaan paikkaa jolla liito-orava saa poikasia. Levähdyspaikalla liito-orava puolestaan viettää päivät. Lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin katsotaan kuuluvan myös paikan välittömässä läheisyydessä olevat suojaa ja ravintoa tarjoavat puut. (MMM & YM 2004) Käytännössä pidempään kuin yhden liito-oravan elinajan käytössä olevalta lisääntymispaikalta edellytetään myös latvustoyhteyttä muihin elinpiiriksi sopiviin paikkoihin. Tällaiseksi kulkuyhteydeksi riittävät myös nuoret yli 10 m korkeat metsät. Alueellisesti vakaa liito-oravakanta tarvitsee myös tyhjiä elinpiiriksi sopivia metsiä nuorille itsenäistyville yksilöille. (Hanski I. 2006) Tämä raportti sisältää liito-oravaselvityksen tulokset, esiintymien kuvaukset ja suositukset maankäytön suunnitteluun. Elinympäristörajaukset on esitetty liitteiden 1 ja 2 kartoissa. 2. Aineisto ja menetelmät Alueen maastoselvitykset tehtiin toukokuun puolivälissä, jolloin pääosa lumesta oli jo sulanut. Koska aluskasvillisuus ei ollut vielä noussut, liito-oravien papanat olivat vielä hyvin nähtävissä mahdollisten ruokailupuina toimivien haapojenkin alla tasaisen ja tiiviin lehtimaton päällä samaan tapaan kuin hangen pinnalla. Puiden juurilla papanat ovat selvästi näkyvissä pidempään, vaikka osa papanoista hautautuukin ajan myötä esimerkiksi havunneulasten alle. Selvitystyö keskittyi vanhojen esiintymien tarkastamiseen ja laajentamiseen. Alueilta etsittiin liitooravan elinympäristöksi soveltuvia metsiköitä. Tällaisia ovat varttuneet kuusivaltaiset sekametsät, joissa kasvaa myös haapaa, leppää ja koivua (Hanski I. 2006). Liito-oravalle soveliailta biotoopeilta etsittiin papanoita erityisesti suurimpien kuusien ja haapojen juurelta ja löydettyjen papanapuiden koordinaatit merkittiin muistiin. Lisäksi havaittujen kolopuiden ja risupesien sijaintitiedot otettiin talteen. Liito-oravareviirien rajat pyrittiin rajaamaan jo maastossa soveltuvan metsäkuvion mukaiseksi, mutta niitä täydennettiin ilmakuvien perusteella. Etsintää ei painotettu aikaisempien havaintojen perusteella vaan selvitys pyrittiin tekemään tasapuolisesti kaikille soveltuville alueille. Nyt tehtyjä havaintoja verrattiin kuitenkin aikaisempiin löydöksiin johtopäätöksiä ja suosituksia laadittaessa. Aikaisempia liito-oravahavaintoja alueelta on tehty kaikilta muilta paitsi Vuorelantien ja moottoritien väliseltä alueelta. 3. Tulokset ja suositukset Pyöreenlahti Liito-oravan elinympäristöksi soveltuvaa metsää on erityisesti alueen länsiosissa. Alueelta löydettiin runsaasti papanoita ja kohde on selvästi yhä liito-oravan asuttama. Noin puolet kartoitetun alueen itäosasta on liito-oravan kannalta vähempiarvoista lehtikuusimetsää. Tärkein 4

5 kulkuyhteys ympäristöön on tien 559 yli länteen. Tärkeimmät ruokailualueet ovat elinympäristörajauksen itäpäässä sekä pohjoiskulmassa. Pyöreenlahdessa sijaitsevan elinympäristön kaventamista tulee välttää ja pidättyä mieluiten kokonaan tehdyn aluerajauksen osalta. Kulkuyhteys erityisesti länteen on turvattava riittävällä korkeakasvuisella puustolla tien molemmin puolin. Suininlahti Aluetta asuttaa liito-orava, tosin aikaisemmat havainnot alueen eteläosasta sijaitsevat nyt avohakkuulla ja nyt tehdyt havainnot sijaitsevat osin aluerajauksen 2 ulkopuolella. Elinympäristön länsiraja sijaitsee koulun nurkalla, etelässä rajan muodostaa hakkuu, pohjoisessa rantakoivikko. Idässä elinympäristö käsittää puron ranta-alueet. Elinympäristön ydinalue sijaitsee puron varressa lähellä järveä, josta myös pesäpuita löytyi useampia. Tärkeimmät kulkuyhteydet ovat Kalliolahden suunnassa sijaitsevalle esiintymälle, sekä Joensuuntien pohjoispuoliseen esiintymään. Puronvarren ydinalue on selvästi luonnonsuojelulain tarkoittama lisääntymis- ja levähdyspaikka joka tulee jättää rakentamisen ulkopuolelle. Myös muu elinympäristöksi soveltuva rajaus kannattaisi säilyttää kokonaan tai ainakin yhtenäisenä ydinalueeseen liittyvänä osana rakentamisen ulkopuolella esiintymän säilyvyyden varmistamiseksi. Joensuuntien pohjoispuoli Alueelta löydettiin liito-oravan papanoita ja liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä on vielä runsaasti. Pesäpuuta ei löydetty. Kulkuyhteys lentokentän suunnalla sijaitseviin elinympäristöihin tulisi säilyttää. Lentokentäntien itäpuoli Alueelta ei löydetty merkkejä liito-oravasta. Soveltuvaa elinympäristöä on alueen eteläreunassa ja toisaalta pohjoispäässä, josta myös vanhoja havaintoja on tehty. Alueen pohjoispuolella sijaitseva esiintymä rajoittunee nyt tutkitun alueen pohjoisrajan tietämille, mutta ei ilmeisesti jatku etelämmäs aluerajauksen 4 sisäpuolelle. Aluetta kannattaisi suunnitella siten, että liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä säilyy poikasten käytettäväksi tulevaisuudessa ja että kulkuyhteydet turvataan alueiden välillä. Vuorelan ranta Alue todettiin tyhjäksi liito-oravan ulosteiden osalta. Koska alueella on aikaisemmin tehty havaintoja ja alueen säilyttämiseen pyrkiviä toimia on tehty, tarkastettiin alue kahteen kertaan. Alue soveltuu ulkoisesti yhä liito-oravalle, mutta se on jäänyt pahasti eristyksiin ympäröivistä elinympäristöistä. Vuorelan ranta on yhä saavutettavissa pohjoisesta Vuorelantien reunaa pitkin koivikkoa ja pystytettyjen puhelinpylväiden avustamana liittymäalueiden yli, mutta sen arvo nykyisellään on liito-oravan kannalta vähentynyt. Vuorelantien ja moottoritien välinen suoja-alue Alue ei sovellu liito-oravan elinympäristöksi, mutta toimii elintärkeänä kulkuyhteytenä Vuorelan rantaan. Mikäli Vuorelan rannan säilyttämisestä liito-oravalle soveltuvana elinympäristönä 5

6 luovutaan, ei Vuorelantien ja moottoritien välisellä suoja-alueella ole yksinään merkitystä liitooravalle. Laajennusalueet Alueet 2 ja 3 laajemmaksi kokonaisuudeksi muodostavan alueen sisältä löydettiin yhteensä kolme käytössä olevaa elinympäristöä, joista kaksi on esitetty osa-alueiden yhteydessä. Kolmas esiintymä sijaitsee lähellä Kalliolahtea. Maankäyttöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon kulkuyhteyksien säilyminen länteen ja etelään. Toisaalta elinympäristön pienentämistä tulee välttää sen elinvoimaisena säilymisen takaamiseksi. 4. Yhteenveto Selvitysalueista liito-oravan kannalta vähäarvoisin kohde on Vuorelan ranta, joka mitä ilmeisimmin ei ole tällä hetkellä asuttu. Kohde on lisäksi pahasti eristyksissä suojelutoimena pystytetyistä puhelinpylväistä huolimatta. Kulkuyhteyden säilyttäminen moottoritien reunassa pohjoisen suuntaan mahdollistaa liito-oravan edes teoreettisen palaamisen alueelle tulevaisuudessa. Pyöreenlahden esiintymä vaikutti elinvoimaiselta ja elinympäristö hyvälaatuiselta. Rakentaminen lehtikuusivaltaiseen itäpäähän tuskin merkittävästi heikentää liito-oravan elinoloja alueella. Kulkuyhteydet länteen riittänevät, mutta myös itään Iso-Jälän rantaan kannattaa harkita latvustoyhteyden säästämistä. Alueilta 2 ja 3, sekä niitä ympäröivältä laajennusalueelta löytyi yhteensä kolme esiintymää, jotka kaikki tulkittiin erillisiksi. Maankäyttöä suunniteltaessa näiden elinympäristöjen pirstomista tulee ehdottomasti välttää ja alueiden välisten kulkuyhteyksien turvaamiseen tulee kiinnittää huomiota. Leveälti raivatut tienpenkereet idässä ja etelässä sekä pellot lännessä eristävät alueet ympäristöstä melko voimakkaasti ja kulkuyhteyksien luomista lentokentän tien yli itään sekä Joensuuntien yli etelään esimerkiksi puuistutuksin kannattaisi harkita alueen tulevaisuuden kannalta. Lentokentän itäpuolinen kohde osoittautui tyhjäksi. Alueella on tosin liito-oravalle soveltuvaa metsää ja sillä on varmasti arvoa tulevaisuudessa poikasten levittäytyessä omille elinympäristöilleen esimerkiksi pohjoisessa sijaitsevilta esiintymiltä. Lähteet Hanski, I. 2006: Liito-oravan Pteromys volans Suomen kannan koon arviointi. Loppuraportti. Luonnontieteellinen keskusmuseo Luonnonsuojelulaki 1096/1996. Luontodirektiivi 1992: Neuvoston direktiivi 92/43/ETY; luonnonvaraisten elinympäristöjen ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta; EYVL 1992 L 206. Maa- ja metsätalousministeriö & Ympäristöministeriö 2004: Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen määrittäminen ja turvaaminen metsien käytössä. 6

7 Liite 1 Kuva 2, Alueen 1 elinympäristörajaus sekä tärkeimmät yhteystarpeet. 7

8 Liite 2 Kuva 3, Alueiden 2, 3 ja 4, sekä laajennusosalla havaitut elinympäristöt.