IISALMEN LIITO-ORAVASELVITYKSET Lampaanjärvi-Pörsänjärvi, Kirmanjärvi, Vanhan kirkon ympäristö

Transkriptio

1 IISALMEN LIITO-ORAVASELVITYKSET 2013 Lampaanjärvi-Pörsänjärvi, Kirmanjärvi, Vanhan kirkon ympäristö

2 Sisällys 1. Johdanto Menetelmä Tulokset ja suositukset Yhteenveto... 8 Lähteet... 9 Otsikko: Iisalmen liito-oravaselvitykset 2013 Tekijä: Teemu Virtanen, Paula Salomäki/ Biologitoimisto Vihervaara Oy 2

3 1. Johdanto Iisalmen kunta tilasi keväällä 2013 Biologitoimisto Vihervaara Oy:ltä liito-oravaselvityksen kolmelle kohteelle: 1. Lampaanjärvi-Pörsänjärvi yleiskaava-alue 2. Kirman yleiskaava-alue 3. Vanhan kirkon asemakaava-alue Lampaanjärvi-Pörsänjärvi alueella oli tarkoitus tarkastaa uusien rakennuspaikkojen arvo liitooravien kannalta. Kirman järven alueella tarkastettiin järven itäpuolella sijaitsevat liito-oravalle soveltuvat alueet järven itäpuolelta ja Nerkoonjärven Pitkäniemessä. Iisalmen vanhan kirkon ympäristö tarkastettiin tulevaa asemakaavoitusta varten. 2. Menetelmä Alueen maastoselvitykset tehtiin ja Selvityksessä ei pyritty löytämään kaikkia papanapuita vaan tarkastamaan kohteiden soveltuvuus liito-oravalle ja toisaalta selvittämään onko kohde tällä hetkellä liito-oravan asuttama. Papanoita etsittiin aktiivisesti suurten yli 30 senttimetriä halkaisijaltaan olevien kuusten tyveltä ja suurten haapojen alta ja kaikki soveltuvilta vaikuttaneet alueet pyrittiin käymään kattavasti läpi. Lisäksi etsittiin kolopuita ja risupesiä. Kolopuiden ja etenkin risupesien kattava etsiminen on kuitenkin työlästä ja aikaa vievää ja osa kolopuista jäi todennäköisesti huomaamatta. Liito-oravien radiopantatutkimuksessa on selvinnyt, että edes pelkkiin haapoihin keskittyvässä etsinnässä kaikkia koloja ei maahan huomaa ja toisaalta kaikki kololta näyttävät aukot eivät ole koloja vaan esimerkiksi käpytikan aloittamia syvennyksiä (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, Liito-oravien radiopantaseuranta Espoonlahden ja Matinkylän suuralueella 2013, julkaisemattomat tulokset). Liito-oravan elinympäristöksi soveltuvaksi alueeksi laskettiin varttuneet kuusivaltaiset sekametsät, joissa kasvaa myös haapaa, leppää ja koivua (Hanski I., 2006). Etenkin kaupunkiympäristössä liitooravien on todettu käyttävän myös muunlaisia ympäristöjä elinpiirinään (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, Liito-oravien radiopantaseuranta Espoonlahden ja Matinkylän suuralueella 2013, julkaisemattomat tulokset) ja esimerkiksi Vanhan kirkon asemakaava-alueella tätä määritelmää väljennettiin. Metsäisemmillä alueilla edellä mainitun kaltainen määritelmä lienee yhä käyttökelpoinen. 3

4 Kirmanjärvi Kirmanjärven alueella tarkastettiin järven itäpuolella sijaitsevat soveltuvat metsäalueet sekä Nerkoonjärven Pitkäniemen alue. Tarkastuksen kohteena olleet alueet sekä papanapuuhavainnot on esitetty kuvassa 3-2. Kuva 3-2. Kirmanjärven alueen tarkastetut alueet, sekä papanahavainnot (Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan aineistoa 06/2013). Pitkäniemessä tehtiin papanahavaintoja kahden kuusen juurella. Liito-oravan elinympäristöksi soveltuva alue painottuu niemen kaakkoiskulmaan ja itäreunalle, jossa kasvoi myös järeitä haapoja ja käytössä ollut tikankolo. Liito-oravan pesäpuita ei löydetty ja on mahdollista, että varsinainen ydinalue ei sijaitse Pitkäniemessä. Alueen maankäyttöä on kuitenkin syytä ohjata siten, että etenkin niemen itäpuolisko säilyy metsäisenä ja yhtenäisenä. Lisäksi suositellaan uutta tarkastuskäyntiä ennen rakentamisen aloittamista mahdollisten pesäpuiden löytämiseksi. Kirmanjärven itäpuolella tehtiin papanahavaintoja kolmessa eri kohdassa. Havainnot sijaitsivat itärantaa myötäilevän tien tuntumassa, kuten myös pääosa elinympäristöksi soveltuvista alueista. Papanat liittyvät todennäköisesti kahteen, mahdollisesti kolmeen erilliseen esiintymään. Kuvissa 3-3. ja 3-4. on esitetty rajaukset, joilla sijaitsi papanahavaintoihin liittyen liito-oravalle soveltuvaa metsää. Mikäli maankäyttöä kohdennetaan näille alueille, suositellaan tarkempaa kevättalvella tehtävää kartoituskäyntiä, jolloin rajausta voidaan tarkentaa. Lisäksi laajemmassa tarkastelussa yhteydet itään käytännössä ainoana poikasten dispersiosuunta on turvattava. 6

5 Kuva 3-3. Kirmanjärven pohjoinen esiintymä (Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan aineistoa 06/2013). Kuva 3-4. Kirmajärven eteläinen esiintymä. (Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan aineistoa 06/2013) 7

6 4. Yhteenveto Tehtyjen havaintojen perusteella vanhan kirkon ympäristöön ei ole tarvetta antaa maankäyttöä ohjaavia suosituksia. Lampaanjärvi-Pörsänjärvi alueen selvästi tärkein kohde oli Ruotaanjärven koillisrannalla sijainnut esiintymä, jonka maankäyttöön on kiinnitettävä huomiota. Myös Ruotaanjärven kaakkoisrannalla sijaitsevia rakennuspaikkoja kannattaisi suunnitella liito-oravat huomioonottavalla tavalla. Vaikka nyt kohteet vaikuttivat autioilta, sijaitsee näillä rakennuspaikoilla hyvin liito-oravalle soveltuvaa metsää. Kirmanjärven länsipuolella Pitkäniemessä sijaitsi käytössä oleva liito-oravan elinympäristö. Sen säilymiseen tulee kiinnittää huomiota ja myös kulkuyhteydet niemeen tulee turvata. Kirmajärven itäpuolella tehtiin papanahavaintoja kolmessa erillisessä paikassa, joista kaksi saattavat liittyä saman yksilön elinpiiriin. Aluetta suunniteltaessa tulee kiinnittää huomiota elinympäristöksi soveltuvien alueiden säilymiseen riittävän suurialaisena ja toisaalta elinympäristöjen välisten kulkuyhteyksien ja itään suuntautuvien kulkuyhteyksien säilymiseen käyttökelpoisina. Lähteet Hanski, I. 2006: Liito-oravan Pteromys volans Suomen kannan koon arviointi. Loppuraportti. Luonnontieteellinen keskusmuseo Luonnonsuojelulaki 1096/1996. Luontodirektiivi 1992: Neuvoston direktiivi 92/43/ETY; luonnonvaraisten elinympäristöjen ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta; EYVL 1992 L 206. YM/1/501/2005: Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa. 9