Hämeenlinnan Painokankaan ja Karanojan liito-oravainventointi 2006

Transkriptio

1 Hämeenlinnan Painokankaan ja Karanojan liito-oravainventointi 2006 Hämeenlinnan kaupunki, Kaavoitustoimisto Juha Honkala Erkontie Järvenpää

2 Sisältö: Johdanto Inventointialue Inventointityön kuvaus Arvio työn kattavuudesta Tietoja liito-oravasta Tulokset Muita havaintoja Johtopäätökset Valokuvia inventointialueelta 5 Kirjallisuus ja lähteet 9 Liite 1. Inventointialueen kartta 2

3 Johdanto Hämeenlinnan Painokankaan ja Karanojan alueen liito-oravien inventointityö tehtiin Hämeenlinnan kaupungin kaavoitustoimiston tilauksesta. Työn tarkoituksena oli selvittää em. alueen mahdolliset liito-oravien elinalueet, jotta nämä kyettäisiin huomioimaan kaavoituksen suunnittelussa. Inventointityön maastossa sekä raportoinnin suoritti luontokartoittaja Juha Honkala. Maastossa suoritettavan inventoinnin lisäksi käytettävissä oli Helsingin yliopiston Eläinmuseon liitooravatietokantaan talletettuja esiintymistietoja (= koordinaatteja) Hämeenlinnan kaupungin alueelta, joiden sijoittuminen inventointialueeseen nähden tarkistettiin ennen maastotyötä. Liito-orava Pteromys volans on luokiteltu Suomen eliölajiston viimeisimmässä uhanalaisluokituksessa vaarantuneeksi lajiksi. EU:n luontodirektiivin mukaan liito-orava kuuluu lajeihin, joiden esiintymisalueita on sisällytettävä Natura 2000 verkostoon (luontodirektiivin liite II) ja toisaalta lajeihin, joiden suojelemiseksi on luotava tiukan suojelun järjestelmä (luontodirektiivin liite IV). Suomen luonnonsuojelulain mukaan liitteeseen IV kuuluvien eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisellä käsitetään toimenpiteet, joiden jälkeen paikka ei ole enää asumiskelpoinen. Myös aikaisemmin asuttu, mutta tilapäisesti tyhjillään oleva lisääntymispaikka täyttää lain tarkoittaman suojan. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämisellä käsitetään toimenpiteet ja tapahtumat, jotka aiheuttavat lisääntymis- ja levähdyspaikan supistumista. Lisääntymis- ja levähdyspaikan säilymiselle pitkällä aikavälillä välttämättömien tekijöiden kaikenlainen huononeminen voidaan katsoa heikentymiseksi. Esimerkiksi mikäli osa elinympäristön ydinalueista hakataan tai elinympäristön pirstomisella ja osa-alueita eristämällä vaikeutetaan tai estetään liito-oravien liikkuminen alueella, katsotaan tämä lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentämiseksi. Lainsäädäntö siis edellyttää huomioimaan liito-oravan elinympäristöt maankäyttöä suunniteltaessa. Käytännössä tämä tarkoittaa liito-oravan elinympäristön (pesimä- ja ruokailu- sekä levähdysalueen) suojelua. 1.0 Inventointialue Liito-oravan elinympäristöjä etsittiin Kaavoitustoimiston osoittamalta alueelta Painokankaan ja Karanojan alueelta. Ko. alue sijaitsee Hämeenlinnan kaupungin lounaisosassa, Hattelmalan kaupunginosan tuntumassa. Inventointialueen itäreunaa halkovat pohjois-eteläsuunnassa Helsinki- Tampere moottoritie, sekä Helsinki-Hämeenlinna valtatie. Alueella sijaitsee Moreenin teollisuusalue, sekä Karanojan jätteenkäsittelyalue. Inventointialueen pinta-ala on arviolta noin 7 km 2. Inventointialueen metsät ovat metsätalouden piirissä olevia hoidettuja, ja ikärakenteeltaan pääosin nuorehkoja mäntymetsia ja vähemmässä määrin nuorehkoja kuusisekametsiä. Liito-oravan elinympäristöjä etsittiin inventointialueen koko metsäalalta. 3

4 2.0 Inventointityön kuvaus Inventointi toteutettiin järjestelmällisesti inventointialueen eteläosista kohti pohjoista edeten. Käytettävissä oli Kaavoitustoimiston toimittama yksityiskohtainen kartta 1:5 000 mittakaavassa, sekä peruskarttalehti 1: mittakaavassa. Karttamateriaali oli erittäin sopivaa työn suorittamiseen. Maastossa käytettiin apuna kompassia sekä GPS-paikanninta. Kaikki liito-oravalle soveliaanoloiset metsäalueet kuljettiin läpi jalkaisin. Tällöin kiinnitettiin erityistä huomiota sellaisiin alueisiin, joilta liito-oravaa voitiin aiemman inventointikokemuksen perusteella olettaa löydettävän. Käytännössä tämä merkitsi sitä, että inventoinnin ulkopuolelle jäivät mm. seuraavat liito-oravalle soveltumattomat metsät: hyvin nuoret metsät, puhtaat mäntymetsät, hakkuuaukot ja taimikot. Hyvin tarkan inventoinnin piiriin kuuluivat kaikki keski-ikäiset ja varttuneet kuusisekametsät. Lumitilanne suosi inventointia, sillä lunta oli metsissä kaikkialla. Lumiset olosuhteet helpottavat liito-oravan elinpiirilleen jättämien papanoiden havaitsemista. Inventointityö suoritettiin Maastotyöpäiviä (8 h maastossa) oli yhteensä Arvio työn kattavuudesta Liito-oravainventointi suoritettiin keväällä (huhtikuussa), jota yleisesti pidetään parhaana ajanjaksona lajin havaittavuuden kannalta. Maastotyöpäiviä oli yhteensä 5 inventointialueen noin 7 km 2 pinta-alalle. Tämä tarkoittaa, että kunakin maastotyöpäivänä oli inventoitava noin 1,4 km 2 ala, jotta koko alue tulisi inventoiduksi. Koska osa inventointialueesta oli liito-oravalle soveltumatonta, ja joka siksi jätettiin inventoinnin ulkopuolelle, jäi todellinen kunkin maastotyöpäivän työala pintaalaltaan pienemmäksi. Tätä päivittäistä työmäärää voidaan pitää riittävänä luotettavien tulosten saamiseksi. 4.0 Tietoja liito-oravasta Liito-orava on hämäräaktiivinen nisäkäs, joka lähtee liikkeelle pesäkolostaan auringonlaskun aikoihin. Pesä sijaitsee useimmiten tikantekemässä kolossa haavassa tai joskus kuusessa. Pesii myös pöntössä tai lintujen risupesissä, joskus harvoin rakennuksen kolossa. Paino noin 150 g. Elinikä keskimäärin 3-7 vuotta. Paikkauskollinen. Naaraan elinympäristön laajuus on muutama hehtaari, koiraan elinympäristö voi olla huomattavasti laajempi. Kykenee liitämään useita kymmeniä metrejä. Kiima-aikaan keväällä merkitsee reviirinsä ja pesäkolonsa ulostepapanoilla. Liito-orava syö mm. harmaalepän ja haavan lehtiä, lepännorkkoja, koivunsiemeniä, koivunlehtiä, kuusen silmuja, tuoreita kuusenkäpyjä, männyn silmuja, kukintoja ja vuosikasvaimia. Varastoi ruokaa talvikaudeksi. Tyypillinen liito-oravan elinympäristö on vanha kuusivaltainen sekametsä, jossa on melko runsaasti varttuneita tai järeitä haapoja, sekä leppää ja koivua kasvavat ikärakenteeltaan monipuoliset sekametsät. Reviirit sijaitsevat usein kallioiden juurilla, rinteissä ja pienvesistöjen varsilla. Myös rauhalliset suuripuiset puistot ja puutarhat kelpaavat, mikäli kolopuita on tarjolla. Metsätalouden aiheuttamat muutokset metsien ikärakenteessa ja puulajisuhteissa sekä liito-oravalle sopivien elinympäristöjen pirstoutuminen erillisiksi laikuiksi ovat viimeisimpien tietojen mukaan supistaneet liito-oravakantaa. 4

5 5.0 Tulokset Inventointialueelta ei löytynyt liito-oravan elinympäristöjä, eikä merkkejä liito-oravan viimeaikaisesta oleskelusta alueella. Liito-oravalle soveliaimmat metsäalueet sijaitsevat Helsinki- Hämeenlinna valtatien ja Helsinki-Tampere moottoritien väliin jäävällä metsäkaistaleella, Pinomäen pientaloalueen länsi- ja luoteispuolella, sekä Moreenin teollisuusalueen kaakkoispuolen metsissä. Muut inventointialueen metsät Leveämäeltä Painokankaalle ja edelleen Karanojan jätteenkäsittelyalueen eteläpuolelle ovat liito-oravalle sopimattomia tai lähes sopimattomia. Helsingin Yliopiston Eläinmuseon liito-oravatietokannan lähimmät esiintymistiedot sijoittuvat Hattelmalanjärven sekä Miemalanselän tuntumaan. 6.0 Muita havaintoja Karanojan jätteenkäsittelyalueen ja Santasillansuon välisellä metsäalueella havaittiin maastotyön yhteydessä metsonaaras Tetrao urogallus. Lisäksi samalta alueelta löytyi metson hakomis- eli ruokailupuita. Metso on EU:n lintudirektiivin liitteessä I huomioitu laji, sekä Uhanalaisten lajien II seurantaryhmän (Rassi ym) mukaan silmälläpidettävä (NT) laji. Koska myös nykyiset metsähoitosuositukset huomioivat metsojen elinympäristöt ja pyrkivät turvaamaan metson soidinpaikkojen säilymisen, katsottiin tämän havainnon ilmoittamisen tässä raportissa olevan perusteltua. 7.0 Johtopäätökset Liito-oravainventoinnin tulosten perusteella liito-oravan elinympäristöjä ei ole tarpeen huomioida kaavasuunnittelutyössä Hämeenlinnan Painokankaan ja Karanojan alueella. Alueen rajaus on nähtävissä raportin lopun liitesivulla. 5

6 8.0 Valokuvia inventointilalueelta Oheiset valokuvat on otettu liito-oravan elinympäristöjä inventoitaessa Hämeenlinnan Painokankaan - Karanojan alueelta. Kuva 1. Pinomäen eteläpuolista rinnemetsää. Kuva 2. Harvennettua, nuorta talousmetsää Pinomäen länsipuolella. 6

7 Kuva 3. Leveämäen itäpuolella sijaitsevaa harvennettua nuorta kuusisekametsää. Kuva 4. Leveämäen eteläpuoli. Etualalla juuri harvennettua kuusisekametsää. Kuvan vasemmassa osassa taustalla erottuu Leveämäen mäntytaimikkoalue. 7

8 Kuva 5. Inventointialueen vanhin puusto on Painokankaan keskellä olevalla aidatulla tontilla. Myös aidattu alue inventoitiin. Kuva 6. Näkymä Painokankaan keskiosista etelän suuntaan. Taustalla erottuu ikärakenteeltaan nuorta kuusisekametsää. 8

9 Kuva 7. Liito-oravalle soveliasta metsää moottoritien ja Helsinki-Hämeenlinna valtatien välissä. Kuva on otettu Esso-huoltoaseman takaa. Alueelta ei kuitenkaan tavattu minkäänlaisia merkkejä liito-oravasta. Kirjallisuus ja lähteet: EU:n Lintudirektiivin I-liitteen lajit Suomessa, Suomen ympäristökeskuksen www-sivut, tiedot päivitetty Pöntinen, Benjam: Liito-orava. Benjam Pöntinen, Nurmo Rassi, P., Alanen A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 9

10 Liite 1. Hämeenlinnan Painokankaan-Karanojan liito-oravainventoinnin alue. 10