Keiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen täydennys

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIITASAAREN KUNTA Keiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen

2 1 (9) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto Pieni-Toulatin elinpiiri Lähteenmäen elinpiiri... 3 Liitteet Kansi: Lähteenmäen liito-oravametsä. Raportin kuvat: Tuomo Pihlaja Pohjakartat: Maanmittauslaitos 2015

3 1 (7) Keiteleen itäpuolen RYK liito-orava selvityksen 1 Johdanto Keiteleen itäpuolen rantayleiskaavan osalta tehtiin tarkistuskäynti kahdelle aiemmassa liito-oravaselvityksessä rajatulle elinpiirille. Tarkoituksena oli tarkentaa tietoa lajin esiintymisestä ja paikantaa mahdolliset pesäpaikat ja tärkeimmät ruokailualueet. Maastokäynnin suoritti FM Tuomo Pihlaja FCG OY:n Jyväskylän toimistosta. 1.1 Pieni-Toulatin elinpiiri Liito-oravaselvityksessä tehdyn elinpiirin rajauksen alueelle sijoittuu kaavaehdotuksessa rakennuspaikka. Tarkentavassa selvityksessä arvioitiin rakennuspaikan toteutumisen vaikutuksia liito-oravan elinpiirin säilymiselle. Kaavoitettavaksi ehdotettu rakennuspaikka on esitetty kuvissa 1 ja 2 punaisella rajauksella. Elinpiirin rajaus on esitetty vihreällä rasterilla. Kuva 1. Pieni-Toulatin liito-oravan elinpiiri (vihreä rasteri). Oranssilla on esitetty haapaa ja leppää kasvavat alueet tai yksittäiset puut, vihreät pisteet ovat reviiripuita (papanat) ja punaisella pistellä on merkitty puu, jossa risupesä (ei papanoita). Kaavassa esitetty tonttipaikka on rajattu punaisella.

4 2 (7) Rakennuspaikan alueelle ei sijoitu vuoden 2014 selvityksessä havaittuja liito-oravan papanapuita, jotka on merkitty kuvissa vihreillä pisteillä. Alueella ei havaittu lajin pesäpaikoiksi soveltuvia kolopuita. Tarkistuskäynnillä 2015 löydettiin yksi lajille mahdollisesti sopiva risupesä, joka sijaitsi noin 30 cm paksussa kuusessa. Risupesä on merkitty kuvissa punaisella pisteellä ja se sijoittuu ehdotetun rakennuspaikan rajalle. Pesän ympäristössä ei havaittu merkkejä lajista, ja pesän heikohkosta rakenteesta johtuen se tuskin kestää puussa muutamaa vuotta kauempaa. Kuva 2. Ilmakuva Pieni-Toulatin reviiristä. Liito-oravalle tärkeitä ruokailualueita tarkasteltiin maastokäynnin yhteydessä. Ilmeisesti tärkein ruokailupuusto sijaitsee havaittujen papanapuiden vieressä. Alueella kasvaa harmaaleppää ja haapaa. Alue erottuu kuvissa suurimpana oranssilla merkittynä alueena. Elinpiirin alueella kasvaa haapaa hajanaisesti siellä täällä ja näitä alueita on merkitty kuviin pienempinä oransseina alueina. Osa haaparyhmistä sijoittuu ehdotetun rakennuspaikan alueelle. Lajin liikkumistarpeet alueen papanapuiden suhteen suuntautuvat pääosin idästä länteen aluetta rajaavan pellonreunan suuntaisesti. Ranta-alueen itäpuolella sijaitsee laajempia metsäalueita. Rakennuspaikka on puustoltaan tiheää ja nuorta kuusivaltaista metsää, jossa on sekapuuna niukemmin koivua, mäntyä ja haapaa (Kuva 3). Alueella ei sijaitse liito-

5 3 (7) oravan suosimia suuria kuusia tai haapoja. Maastokäynnin ja aiempien havaintojen perusteella arvioidaan, että ehdotetun rakennuspaikan toteuttaminen ei merkittävästi heikennä liito-oravan elinpiirin tilaa alueella. Rakennuspaikan alueelle ei sijoitu lajin lain suojaamia lisääntymis- tai levähdyspaikkoja, eikä se olennaisesti heikennä lajin liikkumis- tai ruokailumahdollisuuksia alueella. Kuva 3. Rakennuspaikan metsikkö. 1.2 Lähteenmäen elinpiiri Lähteenmäen elinpiirin tarkistamista on esitetty yhteen papanaan perustuvan havainnon niukkuuteen vedoten. Tarkentavassa selvityksessä arvioitiin rajausta uudelleen ja etsittiin papanoita koko alueelta. Alkuperäinen rajaus on esitetty kuvissa 4 ja 5 vihreällä. Rajauksen alueelle sijoittuu yksi papanahavainto, joka on merkitty vihreällä pisteellä.

6 4 (7) Kuva 4. Lähteenmäen liito-oravan elinpiiri (vuoden 2014 selvityksen perusteella tehty elinpiirin rajaus vihreällä, 2015 tarkastuskäynnin perusteella rajattu ydinosa on punaisella rajattu alue). Vihreä piste on 2014 löydetty papanapuu, sininen piste 2015 löydetty papanapuu ja punaisella on risupesäpuu (huonokuntoinen). Alkuperäisen rajauksen alueelta löydettiin tarkastuksessa kaksi papanaa kuvion suurimman kuusen juurelta (Kuva 6). Alueelta ei löydetty lajille sopivia pesäkoloja. Punaisella pisteellä on merkitty havaittu risupesä, joka oli kuitenkin hyvin huonokuntoinen ja tuskin lajin käytössä.

7 5 (7) Kuva 5. Ilmakuva Lähteenmäen reviiristä. Papanalöytöjen perusteella alueella esiintyy liito-orava. Löytöjen perusteella ei kuitenkaan voida vahvistaa alueen olevan lajin lisääntymisalue. Tämän perusteella tehtyä rajausta voidaan tarkastella uudelleen ja supistaa se käsittämään vain havaittujen papanapuiden välitön lähiympäristö. Tällä kohtaa kasvavat alueen suurimmat kuusen ja se muodostaa lajille tyypillisimmän elinympäristön. Esitettävä supistettu rajaus on merkitty kuvissa punaisella. Ruokailuun sopivaa puustoa sisältyy esitettävään rajaukseen. Rajaus on louhikkoinen ja sisältää rinteen vesien purkautumisalueen, jolle on syntynyt korpikasvillisuutta ja sisältää siten myös muita luontoarvoja (Kuva 7). Rajauksen ulkopuolella on laajalti liito-oravalle sopivia ruokailualueita.

8 6 (7) Kuva 6. Lähteenmäen metsikössä marraskuussa 2015 havaitut papanat. Kuva 7. Lähteenmäen kosteapohjaista metsää.

9 7 (7) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Jarmo Silvennoinen aluepäällikkö, rkm Tuomo Pihlaja suunnittelija, FM biologi