HYRYNSALMEN ILLEVAARAN SUUNNI- TELLUN TUULIPUISTOALUEEN LIITO- ORAVASELVITYS

Transkriptio

1 Päivämäärä ABO WIND OY HYRYNSALMEN ILLEVAARAN SUUNNI- TELLUN TUULIPUISTOALUEEN LIITO- ORAVASELVITYS

2 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Johanna Korkiakoski Karl Schultheis Ilevaaran liito-oravaselvitys Illevaaran kuusimetsää Viite Ramboll Kiviharjuntie 1 A Oulu T F

3 SISÄLTÖ 1. Tausta Liito-oravasta 1 2. Materiaali ja menetelmät 1 3. Selvityksen tulokset Illevaara Sauna-aho Pölhöjoen ranta-alueen kuusikko sekä Paha Pölhövaaran varttuneet kuusivaltaiset metsät Sähkölinjareitti 5 4. Yhteenveto ja johtopäätökset 7 5. Suositukset maankäytölle 7 6. Kirjallisuus 7 Liite 1: Illevaaran liito-oravaselvitys; maastokäynnillä tarkistetut kohteet hankealueella ja sähkölinjareitin varrella Liite 2. Illevaaran liito-oravan ulostepapanoiden havaintopisteet ja sen elinympäristön rajaus

4 1 1. TAUSTA ABO Wind Oy suunnittelee Hyrynsalmen Illevaaran alueelle tuulipuistoa ja sen vaikutustenarviointia varten tehtiin liito-oravaselvitys. Selvityksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa suunnitellulla tuulipuistoalueella ja sähkölinjareitin varrella sijaitsevista liito-oraville tärkeistä elinympäristöistä ja niiden sijainneista. 1.1 Liito-oravasta Liito-orava (Pteromys volans) kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV lajeihin ja on täten erityisesti suojeltu laji niin Suomessa kuin koko EU:n alueella. Liito-orava on Suomen kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2010) valtakunnallisesti uhanalainen laji (uhanalaisuusluokka: vaarantunut, VU). Suomen luonnonsuojelulain mukaan liitteeseen IV kuuluvien eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Kiellosta voidaan poiketa ainoastaan luontodirektiivin 16 artiklan mukaisilla perusteilla. Poikkeusluvista päättää alueellinen ELY-keskus. Liito-orava elää varttuneissa, kuusivaltaisissa metsissä, joissa kasvaa sekapuustona lehtipuita, haapaa, koivua ja leppää (Hanski 2006). Lajin pesä on useimmiten vanhassa tikankolossa tai vanhassa oravan risupesässä. Hanskin (2006) mukaan aikuisen (lisääntyvän) naaraan elinpiiri on kooltaan yleensä vähintään 4 ha. Noin neljän hehtaarin alueen voidaan siis katsoa olevan sopiva elinympäristön koon minimivaatimus. Lisäksi alueella pitäisi olla tarpeeksi reviirejä elinvoimaisen kannan ylläpitämiseksi. Liito-oravat käyttävät varttuneen metsäkuvion ulkopuolisia metsäalueita ruokailualueina ja ekologisina käytävinä. Liito-oravan taantumisen yleisin syy on tehokas metsätalous (sopivien elinympäristöjen puuttuminen) sekä elinympäristöjen pirstoutuminen. 2. MATERIAALI JA MENETELMÄT Liito-oravaselvitysten tarkoituksena oli selvittää, onko suunnitellulla tuulivoimapuiston alueella sekä sähkölinjareitin varrella liito-oravan elinympäristöjä. Potentiaaliset esiintymisalueet arvioitiin ennakkoon ilmakuvien sekä karttojen perustella. Suurin osa selvitysalueesta on tehokkaassa metsätalouskäytössä olevaa kuusi-mäntylehtipuusekametsää tai mäntyvaltaista ojitettua suota. Nämä elinympäristöt eivät täytä liitooravan elinympäristövaatimuksia. Varttuneita kuusivaltaisia metsäkuvioita esiintyy Illevaaran laella, Sauna-aholla, Pölhövaaralla, Pölhöjoen ranta-alueella sekä tarkistettavan sähkölinjan (nykyinen 2-reittivaihtoehto) varrella. Näille kohteille tehtiin maastokäynti ja Liito-oravaselvitysten tekemiselle suositeltava aika on maalis-toukokuussa, jolloin lajille ominaiset ulostepapanat ovat selvimmin havaittavissa liito-oravan ruokailu- ja pesimäpaikoiksi sopivien järeiden puiden ja puuryhmien tyvillä. Papanoita, syönnösjälkiä sekä virtsajälkiä etsittiin järeiden kuusten, haapojen ja koivujen tyviltä. Samalla etsittiin maalta käsin kolopuita ja risupesiä eli liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Puihin ei kiivetty risupesien etsimistä varten.

5 2 3. SELVITYKSEN TULOKSET 3.1 Illevaara Papanakartoituksen perusteella Illevaaran laella kasvava yli 100-vuotias kuusikko on liito-oravan elinympäristö. Liito-oravan papanoita löydettiin yhteensä 10 puunrungon juurelta. Suurin osa papanakasoista sekä isoimmat papanamäärät löydettiin kuusikon ja suhteellisen uuden hakkuuaukon reunalla sijaitsevan haaparyhmän juurilta (Kuva 1). Haavoissa ei havaittu pesimäkoloja, joten ne toimivat todennäköisesti liito-oravien ruokailualueena eli levähdyspaikkana. Kuva 1. Illevaaran kuusimetsän reunalla on haararyhmä, joiden juurilla havaittiin isoja kasoja liitooravan ulostepapanoita. Liito-oravan ulostepapanoita havaittiin myös usean varttuneen kuusen juurella. Varttuneet kuuset voivat toimia sekä ruokailupuina että pesimäpuina (risupesä). Varttuneessa kuusimetsäkuviossa oli useita kolopuita, lähinnä mäntyjä ja koivuja, jotka voivat toimia liito-oravan päiväpiiloina ja lisääntymispaikkoina. Kolopuiden alla ei kuitenkaan havaittu ulostepapanoita maastokäynnillä Kuva 2. Myös Illevaaran vanhojen kuusten alta löydettiin liito-oravan ulostepapanoita.

6 3 Havaintojen perusteella arvioidaan Illevaaran laella esiintyvän varttuneen kuusi-lehtipuu sekametsän (pinta-ala 2,9 ha) olevan liito-oravan elinpiirin ydinaluetta (lisääntymis- ja ruokailuympäristö). Illevaaran etelä- ja lounaisrinteellä kasvavat noin 50-vuotiaat havu-lehtipuu sekametsät voivat toimia lisäksi lajin ruokailualueena. Illevaaran liito-oravareviiri on mahdollisesti ollut aikaisemmin laajempi ja ulottunut myös nykyisen havaintopaikan itäpuolelle, jossa on nykyään suhteellisen uusi ja laajahko hakkuuaukio/istutustaimikko (Kuva 3). Kuva 3. Haaparyhmä Illevaaran hakkuu-aukiolta katsottuna (vasemmalla). Aukiolle on istuttu mäntyä (oikealla). 3.2 Sauna-aho Sauna-ahon länsiosassa esiintyy noin 3 ha kokoinen kuusivaltainen metsäkuvio, jolla on yli 100- vuotiasta puustoa. Metsäkuvion arvioitiin esityönä tehdyn ilmakuvatarkastelun perusteella olevan potentiaalinen liito-oravan elinympäristö. Molemmissa edellä mainituissa metsäkuvioissa on kolopuita (esim. koloisia haapoja), jotka voisivat toimia liito-oravan pesimäpuina. Maastoselvityksen aikana ei kuitenkaan havaittu kuusten, haapojen tai koivujen juurilta liito-oravan ulostepapanoita eikä muitakaan merkkejä lajin esiintymisestä (Kuva 4). Myöskään Sauna-ahon pohjoispuolella sijaitsevasta noin 1,4 ha kokoisesta kuusivaltaisesta metsäkuviosta (Kuva 5) ei havaittu liitooravan ulostepapanoita. Kuva 4. Sauna-ahon kuusimetsässä ei havaittu merkkejä liito-oravan esiintymisestä.

7 4 Kuva 5. Sauna-ahon pohjoispuolisella harjulla kasvavassa kuusikossa on muutamia vanhoja haapoja, joissa on koloja. 3.3 Pölhöjoen ranta-alueen kuusikko sekä Paha Pölhövaaran varttuneet kuusivaltaiset metsät Pölhöjoen ranta-alueen kuusi-lehtipuu sekametsässä (Kuva 6) ei havaittu liito-oravan ulostepapanoita eikä muita merkkejä lajin esiintymisestä alueella. Myöskään Pölhövaaran tarkasteluilla kuusivaltaisilla metsäalueilla (Kuva 7) ei havaittu liito-oravan jätöksiä. Kyseiset metsäalueet ovat mahdollisesti liian tiheät ollakseen sopivia elinympäristöjä liitooravalle. Ne voisivat kuitenkin toimia satunnaisena ruokailualueena sekä ekologisena käytävänä. Kuva 6. Pölhöjoen ranta-alueen kuusikossa ei havaittu merkkejä liito-oravan esiintymisestä.

8 5 Kuva 7. Pölhövaaran varttuneessa kuusimetsässä ei havaittu merkkejä liito-oravan esiintymisestä. Metsä on mahdollisesti liian tiheä. 3.4 Sähkölinjareitti Suunnitellun sähkölinjareitin (nykyinen reittivaihtoehto 2, liite 1) varrella tunnistettiin kartta- ja ilmakuvatarkastelun avulla kolme kuusivaltaista metsäkuviota, joille tehtiin maastokäynti Maastokäyntien aikana ei havaittu liito-oravan ulostepapanoita eikä muitakaan merkkejä lajin esiintymisestä. Kuva 8. Kuusivaltaista metsää sähkölinjareitin (VE 2) varrella.

9 6 Kuva 9. Tarkistettu kuusivaltainen metsä on liian tiheä ollakseen sopiva elinympäristö liito-oravalle. Kuva 10. Tarkasteltu metsä vaikuttaa puuston koostumukseltaan ja rakenteeltaan olevan sopiva liitooravan elinympäristöksi, mutta siinä ei havaittu ulostepapanoita maastokäynnillä

10 7 4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Liito-oravaselvityksen maastokäynnin ja aikana havaittiin liito-oravan papanoita Illevaaran laella esiintyvässä varttuneessa kuusikossa. Muilla tarkastelluilla kohteilla (Sauna-ahon ja sen pohjoispuolisen harjun yli 100-vuotiaat metsäkuviot, Pölhöjoen rantakuusikko sekä Paha Pölhövaaran varttunut kuusimetsä) eikä sähkölinjareitin kolmella tarkastelulla kuusimetsäkuvioilla havaittu jätöksiä tai muita merkkejä liito-oravan esiintymisestä. Illevaaran kuusikossa havaittiin papanoita useiden vanhojen kuusien rungoilla. Suhteellisen suuria papanakasoja löytyi kuusimetsän itäreunalla kasvavan haaparyhmän puiden juurilta. Kuusikon ja haaparyhmän arvioidaan olevan liito-oravan elinpiirin ydinaluetta, jossa on todennäköisesti sekä ruokailu- että pesimäpaikkoja. Liito-oravan pesä on todennäköisesti kuuseen rakennettu risupesä. Liito-oravan elinpiirin ydinalueeksi arvioitu kuusikko on pinta-alaltaan noin 2,9 ha, mikä on melko pieni liito-oravan reviiriksi (naaraan reviirin minimikooksi on arvioitu 4 ha). Mahdollisesti liitooravan elinpiiri on ollut isompi ja on jatkunut vielä itään, jossa on nykyään noin 7 ha kokoinen uusi hakkuuaukio/istutusmännikkö. Mahdollisesti liito-orava käyttää nykyisen elinpiirinsä ydinalueen lisäksi sen etelä- ja lounaispuolella kasvavaa nuorempaa kuusi-lehtipuuvaltaista metsää ruokailualueenaan. Sauna-ahon sekä Sauna-ahon pohjoispuoliset kuusikot (3 ha sekä 1,4 ha) ovat puuston koostumukseltaan ja rakenteeltaan sopivia elinympäristöjä liito-oravalle, mutta niissä ei havaittu merkkejä lajin esiintymisestä. Mahdollisesti kyseiset metsäkuviot ovat liian pieniä ja eristyneitä ollakseen sopivia esiintymisalueita liito-oravalle. Suunnitellulla tuulipuistoalueella sijaitsevat muut metsäalueet ovat melko tehokkaassa metsätalouskäytössä ja niiden ei arvioida soveltuvan iältään ja puustorakenteeltaan liito-oravan elinympäristöksi. Maastossa tarkistetun sähkölinjareittivaihtoehdon 2 varrella tarkistetuilla kolmessa kuusimetsäkuvioissa ei havaittu merkkejä liito-oravan esiintymisestä. 5. SUOSITUKSET MAANKÄYTÖLLE Illevaaran laella sijaitseva yli 100-vuotias kuusikko suositellaan jätettävän tuulivoiman rakentamistoimenpiteiden ulkopuolelle. Kuusikon reunan/liito-oravalle tärkeän haaparyhmän ja mahdollisten rakennustoimien väliin suositellaan jätettävän ainakin 50 m leveä suojavyöhyke. Nykyinen tuulivoimaloiden wtg 1-8 sekä huoltoteiden sijoitussuunnitelma täyttää nämä ehdot (liite 2), joten sillä ei arvioida olevan vaikutuksia Illevaaran liito-oraviin. 6. KIRJALLISUUS Hanski, I.K. (2006) Liito-oravan Pteromys volans Suomen kannan koon arviointi. Loppuraportti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto Maanmittauslaitos (2015). Maanmittauslaitoksen maastotietokannan avoin tietoaineisto sivuilla Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J., Nironen, M. (2004). Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 724, 113s.

11 Liite 1

12 Liite 2 Liito-oravalle muutoin soveltuva alue