UURAISTEN RANTAYLEISKAAVA-ALUEEN LIITO- ORAVASELVITYS

Transkriptio

1 FCG Planeko Oy UURAISTEN KUNTA UURAISTEN RANTAYLEISKAAVA-ALUEEN LIITO- ORAVASELVITYS 685-D

2 FCG Planeko Oy Liito-oravaselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO LIITO-ORAVA MENETELMÄT, EPÄVARMUUDET JA AIKAISEMMAT HAVAINNOT Menetelmät ja epävarmuudet Aikaisemmat havainnot Käsitteet TULOKSET Kolmiloppi Likolampi Sääkspään länsiranta Muut kohteet...10 LÄHTEET...13 LIITTEET Liitekartta Liito-oravahavainnot P:\PLAN\Kuo\AAK\MMA\_0685\D3075_Liito-oravaselvitys_ryk\C Suunnitelmat\Uuraisten ryk\liito-oravaselvitys_2009.doc

3 FCG Planeko Oy Liito-oravaselvitys 1 (13) UURAISTEN KUNTA UURAISTEN RANTAYLEISKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 1 JOHDANTO Tämä työ on Uuraisten rantayleiskaavoitukseen liittyvä liito-oravaselvitys. Rantayleiskaavan rajaus ilmenee kuvasta 1. Liito-orava on EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty (LSL 49 ). Suomessa liito-orava on valtakunnallisesti uhanalainen, vaarantunut laji. Tavoitteena oli selvittää liito-oravan esiintyminen sellaisilla ranta-alueilla, jonne kaavassa osoitetaan uutta rakentamista. Työssä selvitettiin liito-oravan lisääntymis-, levähdys- ja ruokailualueet, papana-, pesä- ja kolopuut sekä yhteydet muille alueille. Työssä ei esitetä erillisiä suosituksia, sillä uudet liito-oravahavainnot on huomioitu suoraan Uuraisten rantayleiskaavaehdotuksessa 1. Liito-oravaselvityksen teki biologi FM Minna Eskelinen FCG Planeko Oy:n Kuopion toimistosta. Kuva 1. Uuraisten rantayleiskaava-alueen rajaus. 2 LIITO-ORAVA Liito-oravan (Pteromys volans) luontaisia elinympäristöjä ovat varttuneet kuusivaltaiset sekametsät, joissa kasvaa järeitä haapoja sekä leppää ja koivua. Haapa on tärkeä pesä- ja ravintopuuna. Liito-oravametsissä on tyypillisesti eri-ikäistä puustoa ja useita eri latvuskerroksia. Elinalueet ovat usein kallioiden juurilla, rinteissä ja pienvesistöjen varsilla. Myös rauhalliset suuripuiset puistot ja puutarhat kelpaavat, mikäli kolopuita on tarjolla. Liito- 1 Uuraisten rantayleiskaava. Kaavaehdotus P:\PLAN\Kuo\AAK\MMA\_0685\D3075_Liito-oravaselvitys_ryk\C Suunnitelmat\Uuraisten ryk\liito-oravaselvitys_2009.doc

4 FCG Planeko Oy Liito-oravaselvitys 2 (13) oravat pystyvät käyttämään nuoria metsiä, siemenpuuasentoon hakattuja ja varttuneita taimikoita ruokailuun ja liikkumiseen kuusimetsiköstä toiseen. Liito-orava pesii useimmiten käpytikan tai muiden tikkojen tekemässä kolossa (useimmiten haavassa) sekä vanhoissa oravan tai rastaan tekemissä risupesissä kuusessa. Laji pesii myös linnunpöntössä ja rakennuksissakin. Vaihtopesiä on käytössä useita, yleensä 3-8 kappaletta. Vuodessa syntyy 1-2 poikuetta. Ensimmäinen poikue syntyy huhti-toukokuun vaihteessa. Loppukesällä poikaset ovat jo emonsa näköisiä ja lähes samankokoisia. Toinen poikue syntyy kesäkuulla. Yleensä pesueessa on kaksi tai kolme poikasta, harvoin neljä tai vain yksi. Liito-orava elää noin 3-5 -vuotiaaksi. Aikuiset liito-oravat ovat paikkauskollisia ja elävät samassa metsässä vuosia. Aikuisen naaraan elinpiiri on kooltaan yleensä 4-10 ha, keskimäärin 8 ha. Naaras liikkuu säännöllisesti pesä- ja ruokailupaikkojen välillä ja voi oleskella suppealla alueella, jopa samassa pesäkolossa, useita vuosia. Koiraan elinpiiri on useita kymmeniä hehtaareja, keskimäärin noin 60 ha. Koiraat liikkuvat melko vapaasti naaraan valtaamalla alueella sekä eri naaraiden elinpiirien välillä. Syksyllä ja talvella nuoret liito-oravat etsivät itselleen uuden sopivan elinalueen, joka voi sijaita jopa useiden kilometrien päässä synnyinpaikasta. Liito-orava liikkuu liitämällä puista toiseen. Liidot ovat tavallisesti 40 metrin pituisia. Maassa se liikkuu kömpelösti ja yleensä vain muutamia metrejä, jos liito jää lyhyeksi. Pääravintona (noin %) liito-oravalla ovat talvisin lepän ja koivun norkot, joita se kerää ja varastoi talveksi koloihin, pönttöihin ja isoille kuusen oksille. Norkkojen puutteessa se syö myös silmuja. Kesäisin ravintona ovat lepän ja haavan lehdet sekä kukat ja marjat. Sille kelpaavat myös koivun kypsyvät siemenet ja vihreät kuusenkävyt, männyn silmut ja kukinnot. Liito-orava on luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty (LSL 49.1 ) 2. Suomessa liito-orava on luokiteltu valtakunnallisesti uhanalaiseksi, vaarantuneeksi lajiksi (Rassi ym. 2001). 3 MENETELMÄT, EPÄVARMUUDET JA AIKAISEMMAT HAVAINNOT 3.1 Menetelmät ja epävarmuudet Ennen maastokäyntiä tarkastettavat kohteet, mahdolliset liito-oravan esiintymisalueet, valittiin olemassa olevien tietojen 3 sekä ilma- ja satelliiittikuvien 4 perusteella. Kohteiksi valittiin varttuneet ja vanhat kuusimetsät. Todennäköisiä liito-oravan elinalueita ovat puulajisuhteiltaan vaihtelevat, eriikäisrakenteiset varttuneet kuusikot, joissa kasvaa lehtipuita, etenkin haapaa. Tällaisia metsiä ovat etenkin kalliojyrkänteiden alusmetsät sekä puronvarsi- ja rantametsät. 2 LSL:n (luonnonsuojelulaki /1096) 49.1 :n mukaan EY:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) (Neuvoston direktiivi 92/43/ETY luonnonvaraisten elinympäristöjen ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. ( /553). LsA:n (luonnonsuojeluasetus /160) liitteessä 5 on lueteltu Suomessa luonnonvaraisena esiintyvät luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit. 3 Keski-Suomen ympäristökeskus 2007: Uhanalaisten lajien esiintymätiedot P:\PLAN\Kuo\AAK\MMA\_0685\D3075_Liito-oravaselvitys_ryk\C Suunnitelmat\Uuraisten ryk\liito-oravaselvitys_2009.doc

5 FCG Planeko Oy Liito-oravaselvitys 3 (13) 3.2 Aikaisemmat havainnot 3.3 Käsitteet Maastokartoitukset suoritettiin Liito-oravien elinympäristöiksi soveliailta metsäalueilta etsittiin liito-oravien papanoita mahdollisten pesimä-, oleskelu- ja ruokailupuiden juurilta (erityisesti kuusi ja haapa). Liito-oravan lepäily-, ruokailu- ja lisääntymispuun tunnistaminen tapahtuu papanoiden perusteella. Papanoiden tuoreus ja määrä arvioidaan silmämääräisesti. Papanapuun rinnankorkeusläpimitta mitataan ja katsotaan, onko puussa koloja tai risupesiä. Lisäksi arvioidaan lajille soveltuvan metsäalueen laajuus. Liito-oravan elinalueet koostuvat lisääntymis-, ruokailu- ja liikkumisalueista. Lisääntymisalueiksi tulkitaan toisistaan selvästi erilliset alueet, joilta on löydetty reviiripuita. Papanat antavat ainoastaan tietoa lajin esiintymisestä alueella, joten niiden perusteella ei pysty määrittämään eläinten määrää tai niiden elinpiirien laajuutta. Lisääntymisalueet rajataan pääosin puustollisten ominaisuuksien perusteella. Rantayleiskaava-alueelta ja sen läheisyydestä tiedossa olleet liitooravahavainnot on esitetty liitekartassa. Liito-oravanhavaintoja on tehty mm. seuraavista paikoista 5 : Sääkspään länsiranta (Johanna Hallman, Keski-Suomen ympäristökeskus 2009) Piikasalmen Piikaniemi, Pieni Sääkspää (2003 Pikku-Kuukka (ei kaava-alueella) Pieni-Pirttilampi, itäpuolen metsät Ylä-Niinimäki, Niinijärvi Hirvaskylä Lahomäki Hitonhauta-Kylmähauta-Hirvasjoki Natura-alue Pääsääntöisesti nämä esiintymät eivät sijaitse selvitysalueella. Ranta-alueen liito-oravatiedot on pyritty huomioimaan kaavoitustyössä. Pieni Sääkspään Piikasalmen alue tarkastettiin kevään 2009 maastotöissä (4.4 Muut kohteet). Puut, joiden alta löydettiin liito-oravan papanoita, on luokiteltu joko papanapuiksi tai reviiripuiksi. Papanapuiden alta on löydetty liito-oravan papanoita alle 50 kappaletta. Reviiripuiden alla papanoita on yli 50 kappaletta. Liito-oravan elinpiirit/elinalueet koostuvat lisääntymis-, ruokailu- ja liikkumisalueista. Liito-oravan lisääntymispaikka /-alue on alue, jolla naaras pystyy viettämään talven ja saamaan poikasia keväällä. Lisääntymispaikaksi on tulkittu toisistaan selvästi erilliset alueet, joilta on löydetty reviiripuita. Lisääntymispaikat on rajattu pääosin puustollisten ominaisuuksien perusteella. Pesäpaikka on liito-oravan kulloinkin käyttämä pesäpuu, joka voi olla kolopuu tai puu, jossa on risupesä. Jokaisella liitooravalla on vuoden aikana käytössä useita pesäpaikkoja. 5 5 Keski-Suomen ympäristökeskus 2007: Uhanalaisten lajien esiintymätiedot. P:\PLAN\Kuo\AAK\MMA\_0685\D3075_Liito-oravaselvitys_ryk\C Suunnitelmat\Uuraisten ryk\liito-oravaselvitys_2009.doc

6 FCG Planeko Oy Liito-oravaselvitys 4 (13) 4 TULOKSET 4.1 Kolmiloppi Liitekartassa on esitetty kevään 2009 inventoinneissa tehtyjen liitohavaintojen sekä tiedossa olleiden aiempien havaintojen sijoittuminen Uuraisten rantayleiskaava-alueella. Tarkempi elinalueen rajaus sekä reviiri- ja papanapuiden sijainnit ilmenevät karttaotteista (kuvat 2, 5 ja 8), jotka on esitetty kohdakuvausten yhteydessä. Rantayleiskaava-alueelta on löydetty keväällä 2009 kolme liito-oravan elinaluetta. Pinta-ala: 2,5 ha Peltojen ja lammen rajaaman metsäalue on liito-oravan lisääntymisaluetta. Puusto on eri-ikäistä ja rakenteista, varttunutta kuusikangasta. Monikerroksisen latvuksen vallitsevan latvuskerroksen muodostavat kuusi, koivu ja haapa, alikasvoksen koivu, kuusi ja harmaaleppä. Pellon reunassa on lehtipuuta runsaammin, mm. kolohaapoja ja harmaaleppää. Rantaan päin puusto järeytyy ja vallitsevana ovat uudistuskypsänt kuusikankaat. Rannassa on harvakseltaan järeitä haapoja. Pellon ja rannan välinen koivuvaltainen, myös haapaa ja harmaaleppää kasvava, metsäkaistale on liito-oravan ruokailualuetta. Liito-oravalle soveliaita metsäalueita on lisäksi pellon pohjoisreunasta Jyväskyläntielle saakka. Tätä aluetta ei inventoitu. Alueelta todettiin kaksi (2) reviiripuuta, jotka ovat kolohaapoja, sekä kahdeksan (8) papanapuuta. Kolmilopen liito-oravametsän läheisyydessä metrin päässä on tiedossa kaksi liito-oravahavaintoa (Lahomäki ja Lahomäki SW). Lisäksi kohteella on lehtojuotti ja kausikostea, luonnontilainen purouoma. Lehto on hiirenporrasvaltaista saniaistyypin (FT) kosteaa kuusilehtoa. Rannan läheisyydessä puustossa on lisäksi järeitä haapoja sekä tervaleppää, koivua, ja harmaaleppää. Taulukko 1. Kolmilopen liito-oravan elinalueen reviiri- ja papanapuut. Läpimitta on puun rinnankorkeusläpimitta. Nro Puulaji Papanamäärä (kpl) Läpimitta (cm) x y Huom. 1 Kuusi Kuusi pellon reunassa 3 Haapa alle kolopuu 4 Haapa pellon reunassa 5 Haapa yli kolopuu, pesäpuu 6 Haapa alle Kuusi alle kaksihaarainen 8 Kuusi alle Kuusi pellon reunassa 10 Haapa alle P:\PLAN\Kuo\AAK\MMA\_0685\D3075_Liito-oravaselvitys_ryk\C Suunnitelmat\Uuraisten ryk\liito-oravaselvitys_2009.doc

7 FCG Planeko Oy Liito-oravaselvitys 5 (13) Kuva 2. Kolmilopen liito-oravametsän rajaus (vihreä rasteri), ruokailualue (sininen rasteri), reviiripuut (punainen neliö), papanapuut (sininen ympyrä) sekä liito-oravalle sovelias alue, jolta on tehty lajista havaintoja (vihreä rajaus). Kuva 3. Pellon reunan haapa-harmaaleppäpuusto on liito-oravan ruokailualuetta ja kolohaavat pesäpuita. P:\PLAN\Kuo\AAK\MMA\_0685\D3075_Liito-oravaselvitys_ryk\C Suunnitelmat\Uuraisten ryk\liito-oravaselvitys_2009.doc

8 FCG Planeko Oy Liito-oravaselvitys 6 (13) 4.2 Likolampi Kuva 4. Rantaan viettävä rinnemetsä on uudistuskypsää kuusikangasta, seassa kasvaa haapaa ja koivua. Pinta-ala: 2,4 ha, ruokailualue 0,9 ha Lammen, pellon, tien ja taimikon rajaamaan liito-oravan elinalueeseen kuuluu kuusimetsiä sekä lehtipuuvaltaista ruokailualuetta, jonka läheisyyteen valtaosa reviiripuista sijoittuu. Varttuneiden kuusikankaiden vallitsevan latvuskerroksen muodostavat kuusi, haapa, koivu ja mänty, alikasvoksen kuusi, haapa ja harmaaleppä. Metsä on puustoltaan eri-ikäistä ja rakenteista. Rantametsässä puusto on järeämpää ja rantavyöhykkeessä kasvaa yksittäisiä järeitä haapoja. Lehtipuukuvion puusto on nuorta harmaaleppää, koivua ja haapaa. Elinalueen pohjoisosassa on soistuneita kankaita, jossa papanoita havaittiin vain järeimpien kuusten ja haapojen alta. Alueelta todettiin 14 reviiripuuta ja 15 papanapuuta, jotka ovat kuusia ja haapoja. Alueella on useita kolohaapoja sekä kuusissa risupesiä. Aiemmissa selvityksissä (syksy 2007) alueelta ei ole löytynyt merkkejä liito-oravasta 6. Muuta uhanalaista ja harvinaista lajistoa: Alue on myös valtakunnallisesti uhanalaisen, vaarantuneen, tiltaltin sekä silmälläpidettävän teeren elinaluetta. 6 Eskelinen P:\PLAN\Kuo\AAK\MMA\_0685\D3075_Liito-oravaselvitys_ryk\C Suunnitelmat\Uuraisten ryk\liito-oravaselvitys_2009.doc

9 FCG Planeko Oy Liito-oravaselvitys 7 (13) Taulukko 2. Likolammen liito-oravametsän reviiri- ja papanapuut. Läpimitta on puun rinnankorkeusläpimitta. Nro Puulaji Papanamäärä (kpl) Läpimitta (cm) x y Huom. 1 Kuusi pellon reunassa 2 Kuusi pellon reunassa 3 Mänty alle Kuusi Kuusi alle Haapa Haapa alle Haapa Haapa Haapa Kuusi alle Kuusi alle Haapa Kuusi alle Haapa Kuusi Haapa kolopuu, pesäpuu 18 Haapa alle kolopuu 19 Kuusi Haapa Haapa alle Kuusi Kuusi Haapa Kuusi Kuusi Haapa Kuusi alle kaksihaarainen 29 Haapa P:\PLAN\Kuo\AAK\MMA\_0685\D3075_Liito-oravaselvitys_ryk\C Suunnitelmat\Uuraisten ryk\liito-oravaselvitys_2009.doc

10 FCG Planeko Oy Liito-oravaselvitys 8 (13) Kuva 5. Likolammen liito-oravametsän rajaus (vihreä rasteri), ruokailualue (sininen rasteri) sekä reviiripuut (punainen neliö) ja papanapuut (sininen ympyrä). Kuva 6. Elinalueeseen kuuluu kuusivaltaisia metsiä sekä lehtipuuvaltaisia ruokailualueita, jotka rajautuvat peltoon. P:\PLAN\Kuo\AAK\MMA\_0685\D3075_Liito-oravaselvitys_ryk\C Suunnitelmat\Uuraisten ryk\liito-oravaselvitys_2009.doc

11 FCG Planeko Oy Liito-oravaselvitys 9 (13) 4.3 Sääkspään länsiranta Kuva 7. Liito-oravan merkitsemät puut sijoittuvat valtaosin nuoren lehtipuusekametsän läheisyyteen. Pinta-ala: 3,3 ha Sääkspään länsirannan niemi on havupuukangasta. Uudistuskypsän puuston vallitsevan latvuskerroksen muodostavat mänty, kuusi, koivu ja yksittäiset haavat, alikasvoksen kuusi ja koivu. Liito-oravaselvityksen kohteella on tehnyt keväällä 2009 Johanna Hallman Keski-Suomen ympäristökeskuksesta (sähköposti ). Ydinalue on niemen eteläosassa. Muutamien kuusien alta löytyi useita satoja papanoita. Rannassa, Matosaaren kohdalla, on kaksi kolohaapaa, joiden alta löytyi muutama vanha liito-oravan papana. Lisäksi alueella on useita risupesiä, joista osa liito-oravan käytössä. Alueelta todettiin 15 puuta, joista kaksi kolohaapaa ja kuusi kuusta, jossa on risupesä. Aiemmissa selvityksissä (syksy 2007) alueelta ei ole löytynyt merkkejä liito-oravasta. Salmen kapeimman kohdan niemenkärjen kautta kulkee hirvieläinen kulkureitti. P:\PLAN\Kuo\AAK\MMA\_0685\D3075_Liito-oravaselvitys_ryk\C Suunnitelmat\Uuraisten ryk\liito-oravaselvitys_2009.doc

12 FCG Planeko Oy Liito-oravaselvitys 10 (13) Kuva 8. Sääkspään elinalueen rajaus (vihreä rasteri) (Johanna Hallmanin 2009 inventointitietojen mukaan, Keski-Suomen ympäristökeskus). Kuva 9. Sääkspään liito-oravametsä on mänty-kuusikangasta. 4.4 Muut kohteet Maastoinventoinnissa tarkastettiin Pieni Sääkspään ja Sääkspään välinen Piikaniemen alue, josta oli tehty liito-oravahavainto vuonna Alueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta. Piikaniemen metsät ovat säilyneet ennallaan. P:\PLAN\Kuo\AAK\MMA\_0685\D3075_Liito-oravaselvitys_ryk\C Suunnitelmat\Uuraisten ryk\liito-oravaselvitys_2009.doc

13 FCG Planeko Oy Liito-oravaselvitys 11 (13) Kuva 10. Piikaniemen koillisrannalla on koivuluhtaa. Muuten metsät ovat kuusivaltaista sekametsää. Alimmainen järven itäpuolelta löytyi Rinteelän asemakaava-alueen luontoselvityksen yhteydessä yksi liito-oravan merkitsemä kuusi, jonka alla oli muutama papana. Rinteelän pihapiirin ja Jyväskyläntien välinen alue on koivuvaltaista metsää, joka soveltuu liito-oravan ruokailualueeksi. Tien itäpuolen Tällimäen alueen varttuneet kuusikankaat ovat liito-oravalle soveliaita alueita. Kuva 11. Rinteelän pihapiiristä löytyi liito-oravan merkitsemä kuusi (vihreä ympyrä), joka sijaitsee ruokailualueeksi (sininen rasteri) soveltuvan lehtipuumetsän reunassa. Liito-oravalle soveliasta aluetta on Tällimäen alueella (vihreä rajaus). P:\PLAN\Kuo\AAK\MMA\_0685\D3075_Liito-oravaselvitys_ryk\C Suunnitelmat\Uuraisten ryk\liito-oravaselvitys_2009.doc

14 FCG Planeko Oy Liito-oravaselvitys 12 (13) FCG Planeko Oy Hyväksynyt: Timo Leskinen DI, aluetoimiston päällikkö Tarkastanut: Jari Kärkkäinen FK, biologi Laatinut: Minna Eskelinen FM, biologi P:\PLAN\Kuo\AAK\MMA\_0685\D3075_Liito-oravaselvitys_ryk\C Suunnitelmat\Uuraisten ryk\liito-oravaselvitys_2009.doc

15 FCG Planeko Oy Liito-oravaselvitys 13 (13) LÄHTEET Below, A. (toim.). 2000: Suojelualueverkoston merkitys eräille nisäkäs- ja lintulajeille. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 121. Eskelinen, M. 2007: Uuraisten rantayleiskaavan tarkistaminen ja Kyynämöisten osayleiskaava. Luonto- ja maisemaselvitys. FCG Suunnittelukeskus Oy. Hanski, I. K. 2006: Liito-oravan Pteromys volans Suomen kannan koon arviointi. Loppuraportti. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Hanski, I. K., Henttonen, H., Liukko, U-M., Meriluoto, M. & Mäkelä, A. 2001: Liito-oravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. Suomen ympäristö 459. Ympäristöministeriö, Helsinki. Jokinen, A., Nygren, N., Haila, Y. & Schrader, M. 2007: Yhteiseloa liito-oravan kanssa. Liito-oravan suojelun ja kasvavan kaupunkiseudun maankäytön tarpeiden yhteensovittaminen. Suomen ympäristö 20. Pirkanmaan ympäristökeskus. Kärkkäinen, J. & Eskelinen, M. 2004: Tahkon korotushanke YVA. Liitooravaraportti Tahko Development Oy. Marttila, V., Heikkilä, H., Hellas, K., Liukko, U-M., Malmberg, O., Merisaari, H., Salminen, P. & Laanikari, J. 2002: Liito-oravatyöryhmän 2002 raportti. - Työryhmämuistio MMM 2002:21. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. Pöntinen, B. 2001: Liito-orava. Kirjapaino Stencca, Vaasa. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö, Helsinki, 432 s. Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmä. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742. Ympäristöministeriö, Helsinki. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Ympäristöministeriö. 2005: Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa. Kirje YM/1/501/2005. P:\PLAN\Kuo\AAK\MMA\_0685\D3075_Liito-oravaselvitys_ryk\C Suunnitelmat\Uuraisten ryk\liito-oravaselvitys_2009.doc