Vehniän eritasoliittymän liito-oravaselvitys

Transkriptio

1 2018 Vehniän eritasoliittymän liito-oravaselvitys Timo Kypärä

2 Sisällys Tiivistelmä Johdanto Liito-oravaselvityksen tavoitteet Selvityksen laatija Taustatietoa liito-oravasta (Pteromys volans) Selvitysalue Maastotyömenetelmät Tulokset Puntassuon selvitysalue Heikinkallion selvitysalue Nuottimäen selvitysalue Harjulan selvitysalue Lähteet LIITE 1. Selvityksen osa-alueet LIITE 2. Heikinkallion selvitysalue ja havainnot maastokartalla LIITE 3. Harjulan selvitysalue ja havainnot maastokartalla Kannen kuva: Haapa Puntassuon selvitysalueella. Raportin valokuvat Timo Kypärä. Karttakuvat sisältävät Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 04/2018 aineistoa. 1

3 Tiivistelmä toteutti huhtikuussa 2018 Destia Oy:n toimeksiannosta liito-oravaselvityksen Laukaan Vehniällä. Selvitys liittyy VT 4 eritasoliittymän rakentamiseen. kartoitti syksyllä 2017 hankealueella metsiköt, jotka rakennepiirteiltään ovat liito-oravan suosimaa elinympäristöä. (Lehtinen 2017). Nyt selvitettiin liito-oravan esiintyminen Puntassuon, Heikinkallion, Nuottimäen ja Harjulan metsiköissä. Selvityksessä liito-orava havaittiin Heikinkallion ja Harjulan metsiköistä. Kumpaankin metsikköön rajattiin liito-oravan reviirin ydinalueet eli nk. lisääntymis- ja levähdysalueet. Suunniteltu tiehanke ei hävitä tai heikennä rajattuja lisääntymis- ja levähdysalueita. 1 Johdanto Syksyllä 2017 tehdyssä Vehniän eritasoliittymän luontoselvityksessä osoitettiin kuusi (6) metsikköaluetta, jotka ovat rakennepiirteiltään liito-oravan suosimaa elinympäristöä (Lehtinen 2017). Nyt selvitettiin tarkemmin neljä (4) aluetta, joihin suunniteltu tiehanke eniten vaikuttaa. Selvitetyt alueet ovat Puntassuon, Heikinkallion, Nuottimäen ja Harjulan metsiköt (Liite 1.) 1.1 Liito-oravaselvityksen tavoitteet Tavoitteena on selvittää liito-oravan esiintyminen selvitysalueilla ja rajata mahdolliset lisääntymis- ja levähdysalueet. Tavoitteena on myös arvioida tiehankkeen vaikutus lisääntymis- ja levähdysalueisiin. 1.2 Selvityksen laatija Liito-oravaselvitys on laadittu osuuskunta Agriborealiksen toimesta. Selvityksen maastotöistä ja raportoinnista vastaa luontokartoittaja EAT Timo Kypärä. 1.3 Taustatietoa liito-oravasta (Pteromys volans) Liito-orava on hämäräaktiivinen yöeläin, joka elää puiden latvustoissa. Liito-oravalla on nahkapoimut raajojen välissä, joiden avulla se liitää puulta toiselle. Liitomatkat ovat yleensä metriä, mutta hyvissä olosuhteissa voivat lähes 100 metrinkin liitomatkat olla mahdollisia. Maahan liito-orava uskaltautuu harvoin, sillä maassa liikkuessaan se on kömpelö ja helppo saalis petoeläimille. Liito-orava on kasvissyöjä ja ravintonaan se käyttää haavan ja lepän lehtiä. Talvisin ravintona ovat puiden silmut ja norkot. Pesänsä liito-orava tekee mieluiten vanhaan tikankoloon tai oravan risupesään. Myös linnunpöntöt ja rakennukset voivat olla pesäpaikkoja. Liitooravanaaraan reviirillä on yleensä useampia pesäpaikkoja, joita se voi vaihdella ja käyttää päiväpiiloina. Aikuisen naaraan elinpiiri on kooltaan yleensä 4-10 hehtaaria. (Hanski 2006). 2

4 Liito-orava suosii elinympäristönään ikääntyneitä tai varttuneita kuusivaltaisia sekametsiä. Lehtipuusto voi esiintyä metsissä pieninä metsiköinä tai hajallaan yksittäisinä runkoina. Erityisesti haapa on liito-oravalle tärkeä niin pesä- kuin ravintopuunakin. (Hanski 2006). Liito-orava on luontodirektiivin liitteessä IVa mainittu laji, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei luonnonsuojelulain 49 mukaan saa hävittää tai heikentää. Hiljattain valmistuneessa nisäkkäiden uhanalaisarvioinnissa liito-orava luokitellaan silmällä pidettäväksi (NT). (Liukko ym. 2016). 2. Selvitysalue Selvitysalue koostuu neljästä (4) osa-alueesta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 8,6 hehtaaria ja ne sijaitsevat Laukaan Vehniällä lähellä Nelostietä. Osa-alueiden sijainti on esitetty liitteessä (Liite 1). Luonnonmaantieteellisesti selvitysalueet sijaitsevat Pohjois- Hämeen (PH) eliömaakunnassa ja eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen Järvi-Suomen lohkossa (2b). 3. Maastotyömenetelmät Liito-orava on vaikeasti havaittava eläin, mutta sen esiintymistä voidaan luotettavasti selvittää ulostepapanoiden perusteella. Papanoita kertyy liito-oravan käyttämien puunrunkojen tyville. Varmimmin papanoita löytää järeiden haapojen ja kuusien tyviltä. Paras aika selvittää liito-oravan esiintymistä on keväällä, kun puuntyvet ovat sulaneet. Keväällä papanat ovat väriltään kellertäviä, mikä helpottaa niiden havaitsemista. Kesän mittaan papanoiden väri tummuu ja ne erottuvat heikommin kasvavasta kasvillisuudesta. Selvitysalueet kierrettiin kauttaaltaan kävellen ja tarkistettiin järeiden haapojen ja kuusien tyvet. Havainnot liito-oravasta tallennettiin GPS-paikantimeen, johon oli ladattu alueen peruskartta (Garmin Oregon 300). Havainnoista kirjattiin ylös puulaji ja rungon rinnankorkeusläpimitta viiden senttimetrin tarkkuudella. Havaittujen papanoiden määrä (kpl) kirjattiin ylös. Maastossa etsittiin aktiivisesti myös liito-oravan pesäpaikoiksi sopivia kolopuita, risupesiä ja pönttöjä. 4. Tulokset Maastotyöt suoritettiin Keli ja ajankohta olivat selvityksen kannalta hyvät. Maasto oli vielä luminen, mutta usean päivän mittainen suojasää oli sulattanut puiden tyviä ja madaltaneet hankea (kansikuva). Lumi oli märkää ja pehmeää, joten hangessa liikkuminen oli suhteellisen vaivatonta. Selvityksen tulosten havainnollistamiseksi eritasoliittymän pdf-muotoinen suunnitelmakartta asemoitiin paikkatieto-ohjelmaan maastokartan päälle. Tehdyt havainnot esitetään sekä suunnitelmakartalla että maastokartalla. 3

5 4.1 Puntassuon selvitysalue Puntassuon selvitysalueen pinta-ala on n. 1,4 hehtaaria ja se sijaitsee Nelostien itäpuolella Koululammesta etelään (Liite 1). Kyseessä on pellonreuna metsikkö, jonka valtapuustona on järeitä haapoja sekä mäntyjä ja kuusta on alikasvoksena. Kohteen eteläpäässä varttunut kuusi on valtapuuna. Syksyllä 2017 tehdyssä luontoselvityksessä liito-oravan papanoita havaittiin haavan tyviltä kohteen pohjoispäästä (Lehtinen 2017). Hankesuunnitelman mukaan kohteen poikki rakennetaan uusi tie (Kuva 1). Nyt tehdyssä selvityksessä ei kohteelta havaittu merkkejä liito-oravasta. Myöskään selkeää pesäksi sopivaa kolopuuta, risupesää tai pönttöä ei havaittu. On mahdollista, että aiemmin alueella elänyt liito-orava on jäänyt pedon saaliiksi tai menehtynyt muusta syystä. Suunniteltu uusi tielinja kulkee metsikön poikki kohdasta, jossa kasvaa järeiden haapojen ryhmä, mutta ei yhtään varttunutta kuusta. Kuva 1. Puntassuon selvitysalue suunnitelmakartalla. 4

6 4.2 Heikinkallion selvitysalue Heikinkallion selvitysalueen pinta-ala on n. 3,6 hehtaaria ja se sijaitsee Nelostien varrella sen länsipuolella (Liite 1). Kohteella kasvaa varttunut kuusikko, jossa paikoin esiintyy yksittäisinä runkoina tai pieninä puuryhminä järeitä haapoja. Selvityksessä löytyi kohteen pohjoisosasta merkkejä liito-oravasta. Kahden kuusen alta havaittiin liito-oravan papanoita joskin niukasti. Läntisemmän kuusen alta havaittiin parisenkymmentä tuoretta papanaa hangella (Kuva 2). Havaitun papanakuusen pohjoispuolella on melko laaja harmaaleppää kasvava metsikkö, joka on todennäköinen liitooravan ruokailualue. Papanakuusen välittömässä läheisyydessä on myös useita järeitä haapoja, joiden tyviltä ei kuitenkaan havaittu merkkejä liito-oravasta. Järeän ja oksaisen papanakuusen rinnankorkeusläpimitta on 35cm, joten se sopii hyvin liito-oravan päiväpiiloksi ja levähdysalueeksi, mahdollisesti myös lisääntymisalueeksi. Tämän johdosta kohteelle rajattiin lisääntymis- ja levähdysalue, joka käsittää papanakuusen ja sen lähistöllä kasvavat järeät haavat. Todennäköisesti lisääntymis- ja levähdysalue jatkuu pohjoiseen viereisen omakotitaloalueen pihaan, jossa on mahdollisia pesäpaikkoja pihapuissa, rakennuksissa ja pöntöissä. Pihaa ja sen läheisiä alueita ei tässä selvityksessä tutkittu. Toinen papanahavainto on pellonreunassa kasvavan kuusen tyveltä. Täältä havaittiin vain yksi yksittäinen papana. Havainnon tulkittiin olevan kulkuyhteyden varrella, joka kulkee pellon reunaa pitkin itään kohti Nelostien toisella puolen olevia metsäisiä alueita. Heikinkallion kaakkoisosasta on vanhoja liito-oravahavaintoja (Lehtinen 2017). Nelostien varrella on muutamia järeitä haapoja, mutta täältä ei löytynyt merkkejä liito-oravasta. Myöskään pesäpaikoiksi sopivia koloja ei haavoista havaittu. Haavat kasvavat sankassa kuusikossa, joka lienee liito-oravan kannalta liian tiheää. Eritasoliittymän suunnitelma ei hävitä eikä heikennä selvityksessä todettua lisääntymis- ja levähdysaluetta, sillä se sijaitsee lähimmillään n. 200 metrin etäisyydellä hankealueesta (Kuva 3) (Liite 2). Kuva 2. Liito-oravan papanoita Heikinkallion alueen pohjoisosaan rajatulla lisääntymis- ja levähdysalueella. 5

7 Kuva 3. Heikinkallion selvitysalue ja havainnot suunnitelmakartalla. 6

8 4.3 Nuottimäen selvitysalue Nuottimäen selvitysalueen pinta-ala on n. 1,2 hehtaaria ja se sijaitsee Nelostien itäpuolella Iso-Hirvasen eteläpäässä (Liite 1). Kohteelle on aikoinaan tehty liito-oravan rajauspäätös ELYkeskuksen toimesta (Lehtinen 2017). Merkkejä liito-oravasta ei havaittu, mutta pesäpuuksi sopiva kolohaapa paikannettiin. Tiesuunnitelma ei uhkaa tällä hetkellä asumatonta kolohaapaa (Kuva 4). Kuva 4. Nuottimäen selvitysalue suunnitelmakartalla 7

9 4.4 Harjulan selvitysalue Harjulan selvitysalueen pinta-ala on n. 2,4 hehtaaria ja se sijaitsee Nelostien länsipuolella lähellä Vehniän työväentaloa (Liite 1). Kohteella kasvaa varttunut kuusimetsä ja sieltä on liito-oravahavaintoja aiemmilta vuosilta ja viime syksyltä (Lehtinen 2017). Nyt tehdyssä selvityksessä havaittiin niukasti liito-oravan papanoita yhden kuusen tyveltä alueen länsiosasta Jokihaarantien pohjoispuolelta. Papanat olivat tiiviinä kasana tienoon suurimman kuusen juurenniskalla (Kuva 5). Kuusen rinnankorkeus läpimitta on 50 cm. Metsikön tässä osassa ei kasva varttuneita lehtipuita. Papanakuusen pohjoispuolella sijaitsee vanha peltosarka, jossa kasvaa nuorta lehtipuustoa. Peltosarka on liito-oravalle sopiva ravintoalue. Papanakuusi arvioitiin liito-oravan levähdyspuuksi ja mahdolliseksi pesäpuuksi. Selvitysalueelta ei havaittu muita pesäpaikoiksi sopivia kolopuita, risupesiä tai pönttöjä. Papanakuusen ympärille rajattiin lisääntymis- ja levähdysalue, joka rajoittuu ruokailualueeseen (Kuva 6) (Liite 3). Tiesuunnitelma ei heikennä tai hävitä todettua lisääntymis- ja levähdysaluetta, sillä hankkeessa hyödynnetään jo olemassa olevaa Jokihaarantien maastokäytävää. Arvioitu lisääntymis- ja levähdysalue on lähimmillään n. 30 metrin etäisyydellä Jokihaarantiestä. Kuva 5. Liito-oravan papanoita Harjulan selvitysalueella. 8

10 Kuva 6. Harjulan selvitysalue ja havainnot suunnitelmakartalla. 9

11 6. Lähteet Hanski, I.K. (2006) Liito-oravan (Pteromys volans) Suomen kannan koon arviointi. Loppuraportti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto Lehtinen, E. 2017: Vehniän eritasoliittymän luontoselvitys. Väliraportti.. Liukko, U-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E-M. & Pitkänen, J. 2016: Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Mammal Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 34 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. 10

12 LIITE 1. Selvityksen osa-alueet 11

13 LIITE 2. Heikinkallion selvitysalue ja havainnot maastokartalla 12

14 LIITE 3. Harjulan selvitysalue ja havainnot maastokartalla 13