Tarmo Saastamoinen Sellukatu 10b33,90520, Oulu

Transkriptio

1 Tarmo Saastamoinen Sellukatu 10b33,90520, Oulu Liito-orava (Pteromys volans) selvitys Iisalmessa: Tutkimuskohteet Iirannalta, Soinlahdesta, Lapinniemestä, Tervakankaalta sekä Kilpijärven länsirannalta Touko- ja kesäkuun 2006 aikana.

2 Tehtävä. Tehtävänä oli selvittää, onko osayleiskaava- alueilla liito-oravien asuttamia metsiköitä, mahdollisten elinpiirien rajat ja se kuinka alueita voitaisiin kaavoittaa liito-oravat huomioon ottaen. Tarkastettavat alueet määräsi Jukka Virtanen. Tutkimusaika ja menetelmät. Tutkimus suoritettiin pääosin toukokuun 2006 aikana, kesäkuussa tehtiin tarkistuskäynnit ja tutkittiin annetut lisäalueet. Liito-oravan papanoita etsittiin metsiköistä suurimpien puiden, erityisesti kuusien ja haapojen tyveltä ja lähettyviltä. Jokaisella alueella käytiin keskimäärin 3 kertaa, ja lisäksi tarkistuskäynti, mikäli se oli tarpeen. Alueilta myös etsittiin liito-oravan suosimia metsäkuvioita, kuten kuusisekametsä tai lehtipuuryhmät kuusikossa, ja näihin keskityttiin tarkemmin. Tutkimuksesta rajattiin ulos alueet, joita liito-oravat harvoin käyttävät reviirinsä ydinalueena(matalat taimikot, männiköt, aukiot), paitsi jos nämä ovat ainoa kulkuväylä eristyneeseen metsään. Alueet (karttaliitteet). Selvitysalueita oli karkeasti ottaen neljä: Kilpijärven länsiranta.(karttaliite 1) Tervakangas(karttaliite 2) Iiranta(karttaliite 3) Soinlahti(karttaliite 4) Näiltä alueilta oli eritelty kaavoituspaineen alla olevia tontin paikkoja, jotka tutkittiin em. menetelmin. Karttoihin on eritelty tutkimusalueet ja liito-oravametsät. Liito-oravametsällä tarkoitetaan metsää, josta on löytynyt papanoita. Nämä metsät eivät rajaa alueen liito-oravien koko elinpiiriä, mutta jotka silti kuuluvat suojeltaviin alueisiin.

3 Kilpijärven länsiranta, 7 aluetta.( kartta 1) Tutkittavia laikkuja oli tällä alueella seitsemän kappaletta. Näistä viisi pohjoisinta aluetta ovat metsänrakenteeltaan huonosti liito-oravalle sopivia (eristyneitä lehtipuuvaltaisia metsiä, joissa puut <5m sekä nuoria männiköitä). Kaksi eteläisintä (6, 7) laikkua ovat rantaan ulottuvaa vanhaa kuusi-lehtimetsää, joista myös löytyi papanoita. Näiden rantametsien välillä on asutusta(mäkelä, Rantala), mutta liito-oravat kulkevat rantapuita pitkin metsien välillä. Nämä rantametsät ovat välttämättömiä kulkureittejä ja vihreällä värjätyt alueet on suojeltava jotta elintilaa liito-oraville säilyy. Suojeltava rantakuusikko rajautuu etelässä Salmelan peltoihin. Tervakangas (kartta 2) Alueen suurimmassa yhtenäisessä metsälaikussa oli papanoita usean puun tyvellä. Löydökset ovat lähellä ruokapuuryhmiä. Osa puista mahdollisia kolopuita(metsässä tavattiin myös käpytikkoja). Tervaraitin koillispuolen metsästä ei papanalöydöstä, mutta metsä tarpeen säilyttää reserviksi mahdollisten poikasten levittäytymiselle ja liito-oravien luonnolliselle reviirinvaihtamiselle. Lypsyniemessä ei havaintoa, syynä mahdollisesti sopivien suojapuiden puute. Niemessä on suoritettu harvennushakkuu, ja metsä on pääosin matalaa haavikkoa. Iijärven länsipuoli (kartta 3) Iirannalta oli tarkastettavana kuusi aluetta(merkitty sinisellä): 1 - Rajalan ympäristö. (männikköä, aukeaa) 2 - Nurmelan tilan eteläpuoli.(tuore aukkohakkuu) 3 - Tikanpuronsuun ja Suosaaren kuusikot.( peltojen ympäröimiä) 4 - Suuria puita kasvava metsä, ihanteellinen liito-oravalle. 5 - Antinkallion länsipuoli, Ihalan tilaa vastapäätä.(vanhoja kuusia, koivuja) 6 Partalan eteläpuoli Kiuruvedentiehen asti(niittyä, seka- ja mäntymetsää)

4 Tulokset ja niiden tulkinta. Kaikilta tutkimusalueilta löytyi merkkejä liito-oravasta. Löydetyt papanat tulkitaan siten, että liito-orava käyttää tai on käyttänyt metsää osana elinpiiriään. Tässä tarkastelussa keskitytään varmojen papanalöytöjen vaikutusalueella oleviin metsiin. Nämä metsät on merkitty karttoihin vihreällä. Papanoiden löytymättömyys ei silti tarkoita, etteikö metsää käyttäisi liito-orava. Jätösmerkkien puuttuminen ei todista, että paikka olisi asumaton tai merkityksetön. On erittäin työlästä varmistaa, että liito-orava ei esiinny tutkittavalla alueella. Tulkinnassa annetaankin painoarvoa myös metsien sopivuuteen liito-oravien levittäytymisreserviksi sekä tunnettujen liito-orava metsien läheisyys. Liito-oravan luontaiseen käyttäytymiseen kuuluu vaihtaa reviiriään aika ajoin, ja jos metsän laatu on sopiva, voi alueelle siirtyä liito-orava. Kaikkia kohteita seurataan jatkossa, jos muutoksia tapahtuu, tehdään niistä ilmoitus. Metsänkäyttösuositukset. Suojeltavaksi kuuluu metsät, joista on tehty papanalöytöjä, kokonaisuudessaan, koska nämä alueet ovat tässä tapauksessa jo valmiiksi tonttien ja hakkuiden pieniksi ja eristäytyneiksi rajaamia. Tapauksissa, joissa papanoita on löytynyt kahdelta lähekkäin olevalta alueelta, kuten Kilpijärven länsirannan kaksi eteläisintä aluetta, on alueiden väliin varattava kulkureitti (rantapuut). Suojeltaviin metsänosiin kuuluvat myös liito-orava kuusikoiden läheisyydestä kaikki lehtipuuryhmät sekä haavat. Suojeltavat liito-oravametsät Luonnonsuojelulain 49.1 mukaan: Kilpijärven länsirannalla; Löytynniemestä Salmelaan, kartalla kuvattu alue. Tervakankaan laella olevat kuusikot rantaan asti. Iirannalla (alueella 5) sijaitsevan riihen ympäristö, kaikki kuuset ja lehtipuut. Soinlahden koulun takana oleva kuusikko. Lähde: Hanski, Ilpo K. ym: Liito-oravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 459, Helsinki, U. Skarèn.

5