Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Transkriptio

1 Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari

2 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

3 3 TYÖN TARKOITUS Kouvolan kaupungin alueella oleva Kesärannan ranta-asemakaavaa varten tehtiin liito-oravainventointi (Liitteet, Kartta 1.). Inventoinnin tavoitteena oli varmistaa mahdollinen liitooravan esiintyminen suunnittelualueella (LSL 46 ) sekä määrittää alueella esiintyvien yksilöiden elinpiirit ja kulkureitit (LSL 47 ). MENETELMÄT Inventointi suoritettiin ajankohtana, jolloin maassa oli vielä yhtenäinen lumipeite. Inventonti suoritettiin käymällä systemaattisesti läpi suunnittelualue. Erityisesti alueen kookkaat lehtipuut ja kuuset käytiin läpi mahdollisten jälkien tai jätösten toteamiseksi. Lisäksi käytiin erikseen vielä läpi rantavyöhyke ja eräitä muita johtolinjoja, joita pitkin liito-oravan voisi olettaa liikkuvan sekä tarkistettiin mahdolliset kolopuut. SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT Suunnittelualueen (LIITTEET, Kartta 2.) keskeltä kulkee pohjois-etelä suunnassa korkea, pitkänomainen moreeni ja hiekkapeitteinen kallioharjanne, joka jakaa alueen kahteen erilaiseen osaan. Harjanteen länsipuoli on hietaista ja hiekkaista, loivasti laskevaa kangasmaata. Rinne laskee aluksi jyrkkänä (Kuva 1.), mutta loivenee Rautajäeven rantaa kohti mentäessä (kuva 2.). Samalla maaperä näyttäisi muuttuvan hietamaaksi, sillä rantavedessä olevan lähteen pohja ja lähteen lähiympäristö todettiin hietaiseksi sedimenttimaaksi. Kallioharjanteen itäpuolella maasto laskee melko jyrkästi ja on profiililtaan vaihtelevaa kalliokumpujen muodostamaa maastoa. Tällä puolen harjannetta oli todettavissa kivisyyttä. Itse harjanne on pohjoisosasta kallioinen ja melko jyrkkäprofiilinen, mutta etelään päin mentäessä harjanteen profiili loivenee nopeasti alavaksi kangasmaaksi (Kuvat 3. ja 4.), joka vaihtuu lopulta kuusta kasvavaan suoalueeseen etelässä, suunnittelualueen ulkopuolella. Kuva 1. Kallioharjanteen länsirnne on lähes yhtä jyrkkäprofiilinen kuin metsäinen itärinne. Kuva 2. Länsirinne loivenee ja muuttuu maaperältään hietaiseksi rantaa kohti mentäessä.

4 4 Kuva 3. Kalliomäki laskee loivasti etelään ja maaperä muuttu samalla hietaiseksi. Kuva 4. Suunnittelaulueen eteläosan kangasmaata. Taustalla kuusivaltainen ojitettu korpi. Suunnittelualueen metsät ovat harjanteen päältä, länsirinteen puolelta sekä eteläosasta harvennettua mäntyvaltaista kangasmetsää (MT). Erityisesti eteläosan metsät todettiin siemenpuuasennon männiköiksi (Kuvat 3. ja 4.). Myös itärinteen kuusivaltaisessa sekametsässä on tehty hakkuita, mutta puun poisto on ollut varovaista eikä notkelmien puustoon ole juuri puututtu. Tästä johtuen puuston joukossa oli yhä todettavissa runsaasti lahopuuta ja iäkkäämpää lehtipuuta (haapaa, hies- ja rauduskoivua) ja sekapuuna kookkaita kuusia (Kuva 5.). Kuva 5. Itärinteen iäkkäässä metsässä melko todettiin runsaasti lahopuuta. Kuva 6. Länsirinteen kesäasuntoja. Alue on ollut pitkään Myllykoski Paper:n virkistyskäytössä (LIITTEET, Kartta 1.). Nykyinen rakennuskanta on muodostunut tätä tarvetta varten: pieniä lämmitettäviä loma-asuntoja huoltorakennuksineen hajasijoitettuna länsi- ja eteläosassa aluetta (Kuvat 6. ja 7.), rannassa isohko rantasauna ja ylempänä länsirinteessä päärakennus (Kuva 8.). Mäenharjanteen päällä on muutamia pieniä huoltorakennuksia sekä hajautettu, pieni karavaanarialue. Alueen eteläreunassa, sisääntulotien varressa on talonmiehen asunto pihapiireineen. Inventointiajankohtana alueella oli vapaa-ajan viettäjiä ja asuntovaunualueella oli puolenkymmentä asuntovaunua.

5 5 Kuva 7. Eteläosan loma-asuntoja huoltorakennuksineen lähellä Rautjärven rantaa. Kuva 8. Suunnittelualueen pohjoispään päärakennus Rautjärven rannassa. INVENTOINNIN TULOKSET Talonmiehen asunnon pihapiirin läpi kulkee alueelle sisääntulotie, joka jatkuu kalliomäen itäsivua pitkin pohjoispään paikoitus- ja karavaanarialueelle. Tien molemmin puolin on suoritettu harvennushakkuita, mutta mäkialueeella oli yhä todettavissa kookasta puustoa sekä iäkkäitä koivuja. Mäkialueella ei kuitenkaan todettu merkkejä liito-oravasta tai liito-oravan oleskelusta alueella. Lakialueella ei todettu myöskään kolopuita. Kuva 9. Suunnittelualeen itärinteessä todettiin monin paikoin runsaasti liito-oravan jätöksiä Kuva 10. Suunnittelualueen eteläosan rantamökkien ympäristössä todettiin liito-oravan jätöksiä. Tielinjan itäpuolen iäkkäässä, kuusivaltaisessa sekametsässä todettiin useassa paikassa runsaasti liito-oravan jätöksiä ja jälkiä (Kuva 9.). Todettujen jälkien ja jätösten perusteella liitteen kartalle on merkitty liito-oravan elinpiiri ( sininen viivoitus, LIITTEET Kartta 1.). Tien itäpuolen metsästä lähtee muutamia liito-oravan käyttämiä metsälinjoja (ekologisia käytäviä) itään ja koilliseen, mutta nämä jäävät suunnittelualueen ulkopuolelle. Jälkien ja jätösten perusteella liito-orava kulkee suunnittelualueen sisäpuolella aktiivisesti itärinteen metsästä etelään talonmiehen asunnon länsipuolelta (ekologinen käytävä). Talonmiehen asunnon kohdalta kulkureitti (punaiset nuolet, LIITTEET Kartta 1.) jatkuu suunnittelualueen etelärajaa pitkin ja ja osin suunnittelualueen ulkopuolella olevan kuusivaltaisen suoalueen kautta Kesärannan eteläosan rantametsään, jossa on ryhmä kesäasuntoja sekä rantasauna. Näiden rakennusten ympäristöstä todettiin useassa paikassa

6 6 liito-oravan jätöksiä (Kuva 10.). Suunnittelualueen pohjoispäässä päärakennuksen edustalla todettiin kolohaapa (Kuva 11.), jonka ympäristöstä todettiin liito-oravan jätöksiä. Jälkien perusteella kolopuun todettiin olevan liito-oravan jatkuvassa käytössä, mutta koloista ei saatu esille liitooravaa. Tälle alueella liito-orava tulee puittamalla joko kalliomäen yli ja/tai rantaa pitkin alueen eteläosasta (Kuva 12., LIITTEET, Kartta 1.). Kuva 11. Päärakennuksen edustan kolohaapa., jonka juurelta todettiin liito-oravan jätöksiä. Kuva 12. Useiden kuvassa näkyvien rantanpuiden juurilta todettiin liito-oravan jätöksiä. Kuvattu etelästä. Suositukset. Suunnittelualueen keskeltä kulkevan tien itäpuoli tulisi jättää nykytilaansa, koska alue on todettu liito-oravan vakituiseksi elinympäristöksi (LSL 46 ). Päärakennuksen edustan rantapuusto sekä suunnittelualueen etelärajan mökkien ja rantasaunan ympäristön puusto tulisi jättää nykytilaansa liito-oravan vakituisena elinympäristönä (LSL 46 ). Rantavyöhykkeen puusto sekä pohjoisrajan kallioalueen puusto ovat todennäköisiä liito-oravan kulkureittejä, jonka vuoksi ne tulisi jättää nykytilaansa liito-oravan kulkureitteinä (ekologisina käytävina) (LSL 47 ). Tampereella Jouko Sipari FM, biologi Katajikonkatu 1 F Tampere jouko.sipari@saunalahti.fi p

7 LIITTEET 7

8 8