KRV - KUNTOTARKASTUS Omakotitalo Kajaanintie 23, Vuolijoki

Transkriptio

1 1 (11) KRV - KUNTOTARKASTUS Omakotitalo Kajaanintie 23, Vuolijoki sivu 1. Yleistiedot 2 2. Pääasialliset rakennetyypit ja Lvi-tekniikka 3 3. Käyttäjän havainnot ja tiedot korjauksista 3 4. Havainnot kohteesta ja toimenpidesuositukset 4-10 Kuntotarkastuksen rajaukset ja epävarmuustekijät Liitetiedot ja allekirjoitus 11

2 2 (11) 1. YLEISTIEDOT Tarkastuksen Lasse Oikarinen, Kohteen - tilaaja Kainuun Ulosottovirasto omistaja Tarkastuspvm Tarkastaja Arto Kilpeläinen Kohdetyyppi Omakotitalo Huoneiston koko 124 m2 Ilmoitettu pinta-ala Ilmoitettu rak.vuosi 1952 Osoite Kajaanintie 23, Vuolijoki Tarkastuksen syy Asuntokauppa Paikalla olleet Tarkastuksen alussa: Lasse Oikarinen Tarkastuspäivän sää Pilvinen, suhteellinen kosteus RH 67 %, lämpötila 9 C ja absoluuttinen kosteus 5,7 g/m³ Käytetyt apuvälineet Pintamittari Gann Uni 2. Laitteen avulla tutkitaan rakenteiden pintaosia ja niissä esiintyviä kosteusvaihteluita materiaaleista riippuen 2-10 cm:n syvyyteen. Vaisala HMI 41 kosteus- ja lämpötilamittauslaite. Laitteella mitataan ilmatilan ja rakenteessa esiintyvää, siihen sitoutunutta ilman suhteellista kosteutta eri lämpötiloissa. (RH-% = suhteellinen kosteus, abs.= absoluuttinen kosteus g/m³.) Huomioitavaa tarkastuksesta

3 3 (11) 2. PÄÄASIALLISET RAKENNETYYPIT JA LVI-TEKNIIKKA Rakennustapa Perustukset Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivu Väliseinät Yläpohja Välipohjat Kattomuoto Vesikate Lämmitysjärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmä Painovoimainen Kunnallistekniikka Käytettävissä olleet asiakirjat Paikalla rakennettu Betonisokkeli, kellariperustus Pintamateriaali, betoni (alapuolisia rakenteita ei tutkittu) Sisäverhous, koolaus+villaeriste 50 mm, muovikalvo, laudoitus, purueriste, paperi, vinolaudoitus, ulkoverhous (rakenne höyrynsulkuun saakka tarkastettu 2. kerroksen makuuhuoneesta) Kellarissa: Sisäverhous, höyrynsulku, koolaus+villaeriste, betoni Lauta Puurakenteinen Puurakenteinen Kellari-1.krs: betoniholvin päällä koolaus ja eriste 1.krs-2.krs: puurakenteinen Harja Pelti Vesikeskus, pellitti/puukattila Kunnan verkossa - 3. KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Rakenteet - Lämmitysjärjestelmä Vesi- ja viemärijärjestelmä Sähköjärjestelmä Ilmanvaihto Tulisijat Suunnitteilla olevat korjaukset Muita tietoja

4 4 (11) 4. HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 4.1 Perustukset, alapohja, rakennuksen vierusta Sokkelin näkyvät osat tarkastettiin silmämääräisesti. Autotallin puoleisessa päädyssä sokkelissa havaittiin halkeama. Muutoin halkeamia ei havaittu. Sokkelin vierustalla oli kasvillisuutta, joka rajoitti sokkelin tarkastusta. Sokkelin vierustalla tulisi olla n. 0,5 m leveä kasvillisuudesta vapaa kaista, jotta rakennukselle ei aiheutettaisi ylimääräistä kosteusrasitusta. Maanpinta laski takapihan puolella rakennusta kohti. Maanpinnan tulisi laskea 3 metrin matkalla rakennuksesta poispäin. Suositeltava kaato on 1:20, jolloin korkeusero on 3 metrin matkalla 15 cm. Sadevedet ohjattiin katolta rakennuksen vierustalle. Rakennukseen tulee asentaa räystäskourut ja ohjata katolta valuvat vedet rännikaivojen tai loiskekourujen avulla maastoon pois rakennuksen vierustalta. Salaojista ei ollut saatavilla tietoja. Salaojien tekninen ikä on noin vuotta. Kellarikerroksessa oli havaittavissa maakosteudesta johtuvaa kosteusvaihtelua lattiassa ja seinien alaosissa.

5 5 (11) 4.2 Ulkoseinät ja julkisivut, parveke 2. kerroksen autotallin puoleisen päädyn seinän lastulevyjen välistä pääsi tarkistelemaan ulkoseinärakennetta. Höyrynsulkumuovi oli asennettu sisäpuolisen villaeristeen ja vanhan ulkoseinärakenteen väliin. Kyseessä on riskirakenne, sillä eristeestä vähintään 2/3 pitää olla höyrynsulkumuovin ulkopuolella. Muhaeriste vastaa eristävyydeltään karkeasti puolta mineraalivillaeristeestä (eli höyrynsulkumuovin ulkopuolella tulisi olla vähintään 200 mm hyvin asennettua muhaeristettä) Höyrynsulkumuovin pintaan voi tiivistyä kosteutta, mikäli ulkoseinän (alkuperäinen rakenne) eristyksessä on puutteita tai eriste on riittämätön. Toisen makuuhuoneen ja ullakon välisen seinän sisältä puuttui eriste (tarkastettiin piikillä ullakon puolelta), jolloin höyrynsulku on jäänyt seinän kylmälle puolelle. Riski kosteuden tiivistymiselle on suuri ja rakenteet tulee tarkastaa tarkemmin rakenteita avaamalla. Kellarikerroksessa autotallista tarkastettiin ulkoseinän puurakenteiden kunto avaamalla seinän levytystä (irtopala seinän alaosassa autotallissa.) Ulkoseinän alaohjauspuu oli laho- ja mikrobivaurioitunut. Vaurion laajuus ja aiheuttaja tulee tarkentaa tarkemmin tutkimuksin (kellarissa viitteitä maaksoteudesta, jolloin vaurio voi olla koko kellarin käsittävä).

6 6 (11) Autotallin puoleisessa päädyssä varastorakennuksen räystäskouru oli valuttanut vettä ulkoseinään keittiön kohdalla. (varastorakennuksen katto romahtanut, joten kosteusrasitusta ei ole tämän jälkeen ollut). Ulkoverhouksen alapuoleisten rakenteiden kunto tulee tarkastaa rakenteita avaavin tutkimuksin. Ulkoverhouksen maalipinnat olivat paikoin hilseilleet irti alustastaan. Ikkunapeltien kaadot olivat rakennuksesta poispäin. Peltien reunoilla ei ollut nostoja. Pellit on suositeltavaa uusia ulkoverhouksen huoltamisen yhteydessä. 4.3 Ikkunat ja ovet Ikkunat olivat 3-lasisia ikkunoita. Ikkunoiden kunto tarkastettiin silmämääräisesti ikkunoita avaamatta. Ikkunoiden maalipinnat olivat paikoin kuluneet. Huoltomaalaus ja tiivisteiden kunnon tarkastaminen on ajankohtaista. Ikkunapuitteiden ja karmien kunto tulee tarkastaa tarkemmin ennen huoltotoimiin ryhtymistä. Ulko-ovi ja lukitukset toimivat normaalisti.

7 7 (11) 4.4 Yläpohja ja vesikatto Varastotilana toimivat ullakot tarkastettiin silmämääräisesti. Yläpohjatilaan ei ollut kulkuaukkoa, mutta tila voitiin tarkastaa ullakossa olevan aukon kohdalta. Merkkejä vuodoista ei havaittu. Yläpohjan eristeitä oli paikoin erittäin vähäisesti. Yläpohjaan tulee tehdä lisäeristys. Eristystyötä varten tilaan on järjestettävä kulkuyhteys. Tila tulee tarkastaa tarkemmin ennen eristystyön suorittamista. Vesikattoa ei tarkastettu, sillä tikkaiden yläpäässä ei ollut turvallista liikkumista mahdollistavia kaaria.

8 8 (11) 4.5 Märkätilat Pesutilat sijaitsivat kellarikerroksessa. Pesuhuoneen seinissä oli laatoitus ja lattia oli pinnoitettu massalla. Lattiassa ja seinien alaosissa havaittiin kosteusvaihtelua. Seinärakenteen havaittiin joustavan painettaessa suihkun kohdalla. Seinän joustaminen viittaa rungon vaurioitumiseen. Rungon kuntoa ei voida tarkemmin todeta rakenteita avaamatta. Pesutilojen remontointi on ajankohtaista. Remontissa tulee ottaa huomioon epäily maakosteuden vaikutuksesta rakenteisiin. 1. kerroksen WC:ssä laatoitus oli irronnut alustassaan seinässä. WC:n remontointi on ajankohtaista.

9 9 (11) 4.6 Muut sisätilat Kellarikerros: Kellarissa havaittiin poikkeavaa hajua. Kellarin ulkoseinärakenteissa havaittiin vaurioita, joiden perusteella tarkempi, rakenteita avaava, tutkimus tulee suorittaa. 1. ja 2. kerros: Ulkoseinissä havaittujen riskirakenteiden perusteella tulee suorittaa tarkempi rakenteita avaava tutkimus. 2. kerroksen sisäilmassa oli havaittavissa poikkeavaa hajua. 4.7 Lämmitysjärjestelmä Lämmitysjärjestelmää ei tarkastettu. 4.8 Vesi- ja viemärilaitteet Vesipisteiden toiminta testattiin ja putkien näkyvät osat tarkastettiin vuotojen varalta. Vesipisteet toimivat ja viemärit vetivät normaalisti. Putkien näkyvillä osin ei havaittu vuotoja. Pesuhuoneen lattiakaivosta puuttui puhdistusaukon tulppa, jonka vuoksi viemärikaasut pääsevät huoneistoon. Kaivoon tulee asentaa asianmukainen tulppa. Käyttövesiputkien iästä ei ollut saatavilla tietoa. Kuparisten käyttövesiputkien tekninen ikä on noin 30 vuotta. 4.9 Ilmanvaihto Painovoimainen. Korvausilmaventtiilejä ei ollut. Korvausilmaventtiilit tulee asentaa, jotta korvausilma saadaan suoraan ulkoilmasta. Nykyisellään korvausilma tulee tiivisteiden ja rakenteiden vuodoista.

10 10 (11) 4.10 Sähkölaitteet, paloturvallisuus Pistorasiat ja kytkimet tarkastettiin silmämääräisesti peitelevyjen puutteiden varalta. Puutteita ei havaittu. Sähkölaitteiden toimintaa ei testattu. Pelastuslain (468/2003) 29 :n mukaan palovaroitin on ollut pakollinen jokaisessa asunnossa lähtien. SM:n asetuksen (239/2009) 3 :n mukaan asunnon jokaisen kerroksen tai tason alkavaa 60 m² kohden on oltava vähintään yksi palovaroitin. Palovaroittimen sijoittamisessa tulee kiinnittää huomiota sen toimintaedellytyksiin. Palovaroitin on sijoitettava kattoon keskelle huonetta sellaiseen paikkaan, johon savu pääsee leviämään esteettä. Palovaroitinta ei tule asentaa 50 cm lähemmäksi seinää, nurkkaa tai kattopalkkia. Sijoittamisessa tulee ottaa huomioon myös ilmavirtaukset, koska ne voivat estää palokaasujen pääsyn varoittimeen pidentäen hälytysaikaa. Varoitinta ei tule asentaa esimerkiksi tuuletusikkunoiden tai koneellisen ilmanvaihdon läheisyyteen. Palovaroitinta ei myöskään kannata sijoittaa keittiöön, kosteisiin tiloihin tai muihin paikkoihin, joissa työskentely voi aiheuttaa turhan hälytyksen. Palovaroitin asennetaan palovaroittimen mukana tulevan asennusohjeen mukaisesti huomioiden edellä mainittu ohjeistus. Lähde Kuntotarkastuksen rajaukset ja epävarmuustekijät Aistinvaraisella ja rakenteita rikkomattomalla tarkastusmenetelmällä ei saada täyttä varmuutta rakenteiden kunnosta. Rakenteiden sisäisiä virheitä ja vaurioita ei voi havaita, ellei rakenteiden pinnoilla ole näkyviä vaurioita, tai tarkastelussa ei tehdä riskihavaintoja. Rakenteiden sisällä mahdollisesti olevien vanhojen, jo kuivuneiden kosteus- ja lahovaurioiden toteaminen ei ole kosteuden mittauksin mahdollista ilman rakenteiden avaamista. Lisätietoja aiheesta: Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, tilaajan ohje (KH ).

11 11 (11) 5. LIITETIEDOT JA ALLEKIRJOITUS Liitteet nimi Arto Kilpeläinen VTT:n sertifioima rakenteiden kosteuden mittaaja, Rakennusinsinööri osoite Asemieskatu KAJAANI puhelin arto.kilpelainen@rakennusvisio.fi huom. Sertifiointinumero VTT-C Kajaanissa Arto Kilpeläinen KAJAANIN RAKENNUSVISIO OY