KUNTOKARTOITUS HUNSALAN TALO KIVISILLANTIE LAPPI

Transkriptio

1 KUNTOKARTOITUS HUNSALAN TALO KIVISILLANTIE LAPPI Sivu 1 / 41

2 Sisällys 1. Yhteystiedot Yleistä Rakennus Kellarikerros Ensimmäinen kerros Toinen kerros Yläpohja ja vesikatto Vesi- ja viemärijärjestelmä Lämmitysjärjestelmä Sähköjärjestelmä Ilmanvaihto Kosteusmittaukset Kosteusmittaukset yhteenveto Havainnot Kellarikerros Ensimmäinen kerros Toinen kerros Yläpohjan ontelot Vesikatto ja savupiippu Julkisivu Ryömintätila Valokuvat Suositeltavat toimenpiteet Sivu 2 / 41

3 1. Yhteystiedot Tilaaja Rauman Kaupunki Mari Virtanen Kuntokartoittaja Tehokuivaus OY Joonas Kekki Kartoituspäivä Raportointipäivä Sivu 3 / 41

4 2. Yleistä Tarkastuksen kohteena oli luvulla rakennettu hirsirunkoinen puolitoistakerroksinen kellarillinen rakennus. Toimeksiantona oli selvittää rakennuksessa kuntokartoitus. Kuntokartoituksen yhteydessä avattiin rakennuksen alapohjarakennetta kolmesta eri kohdasta. Alapohjan ja välipohjan eristetilan kosteuksia mitattiin rakennekosteusmittarilla yhteensä 11 eri mittauspisteestä. Tämän lisäksi suuntaa-antavalla pintakosteuden tunnistimella mitattiin pintarakenteiden kosteutta vesipisteiden vierestä. Rakennuksen kuntoa arvioitiin edellä mainittujen toimien lisäksi silmämääräisesti. Tarkastukseen kuuluivat vesikatto, yläpohjan ylä- ja sivuontelot, molemmat kerrokset, julkisivu, kellari sekä tuulettuva alapohja soveltuvin osin. Sivu 4 / 41

5 3. Rakennus Kyseessä on saadun tiedon mukaan luvulla rakennettu hirsirunkoinen (tasakertaan saakka) rakennus. Rakennus toimii tarkastushetkellä tauko- ja varastotilana. 3.1 Kellarikerros Rakennuksen kellarikerros sijaitsee rakennuksen eteläpäädyn osuudella. Kellarikerroksessa sijaitsevat lämmönjakohuone, sauna- ja pesutila, käytävä sekä kaksi varastoa. Alapohja on näillä alueilla maanvastainen teräsbetonilattia ilman lämpöeristeitä. Ulkoseinien maanpaineseinät ovat paikalla valettuja teräsbetonisia perusmuureja, joissa on paikoin sisäpuolella tiilirivienteeraus. Osakseen seinät ovat puhtaalla teräsbetonipinnalla. 3.2 Ensimmäinen kerros Ensimmäisen kerroksen alapohja on puurakenteinen alakautta tuulettuva alapohja eli nk. rossipohja. Rakennuksen alapuoliseen tuuletustilaan (=ryömintätilaan) ei ole kulkua. Alapohja tuulettuu kivijalassa olevien tuuletusluukkujen kautta. Rakennus on perustettu luonnonkivisokkelin päälle joka on myöhemmässä vaiheessa betonoitu. Ensimmäisen kerroksen ala- ja välipohjan lämmöneristeenä on sahanpurua sekä turvetta. Rakennevahvuus noin 450mm. Lattioita on joskus osittain avattu ja lämmöneristettä on korvattu villalla paikoin. Rakenneavauskohdista todettiin, että purulattia on painunut 30-50mm alkuperäisestä rakennepaksuudestaan. Rakennuksen ulko- ja väliseinät ovat puurakenteisia, ne ovat verhoiltu pinkopahvilla kuten valtaosa kattojakin. Osa kattojen pinkopahveista on korvattu MDF-paneloinnilla. 3.3 Toinen kerros Rakennuksen ensimmäisen ja toisen asuinkerroksen välipohja on puurakenteinen, lämmöneristeenä on sahanpurua ja kutterinlastun sekoitusta. Seinät ovat puurakenteisia ja pinkopahvilla verhoiltuja. Sivu 5 / 41

6 3.4 Yläpohja ja vesikatto Rakennuksen yläpohjan ontelotilassa on lämmöneristeenä sahanpurua. Vesikaton kattoristikot ovat paikalla rakennettuja puurakenteisia kattokannattimia. Kattokannattimien päällä on umpilaudoitus, vesikaton korokerimat ja profiilipeltikatto. 3.5 Vesi- ja viemärijärjestelmä Vesi- ja viemäriputkilinjasto kulkee rakenteiden sisällä. Putkistot ovat todennäköisesti asennettu luvulla. Viemäriputket ovat valurautaisia, käyttövesiputket kuparia tai sinkittyä. 3.6 Lämmitysjärjestelmä Rakennuksessa on polttöljytoiminen vesikeskuslämmitys. Lämmönsiirto tapahtuu pattereiden välityksellä. Pattereiden syöttöputket ja lämmityspatterit ovat asennettu todennäköisesti 1950-luvulla 3.7 Sähköjärjestelmä Rakennuksen sähköjärjestelmä on pääosin asennettu 1950-luvulla. Joitan uudistuksia on tehty 3.8 Ilmanvaihto Rakennuksessa on alun perin ollut painovoimainen ilmanvaihto. Ilmanvaihtoa on tehostettu asentamalla ulkoseiniin ilmanvaihdon tulo- ja poistopuhaltimia. Sivu 6 / 41

7 4. Kosteusmittaukset WC:n pintakosteusarvot 35-45g Sivu 7 / 41

8 WC:n pintakosteusarvot 35-45g Käytetyt mittalaitteet :Rakennekosteusmittari Vaisala HMI41 + kosteus- ja lämpötilamitta-anturi HMP 46 Suuntaa-antava pintakosteuden ilmaisin Gann LG1 Mittalaitteet kalibroitu 12/2014 Mittapiste RH t g/m³ Kosteustilanne Mittapiste Normaali Mittapiste Normaali Mittapiste Normaali Mittapiste Normaali Mittapiste Normaali Mittapiste Normaali Mittapiste Normaali Mittapiste Normaali Mittapiste Normaali Mittapiste Normaali Mittapiste Normaali Sisäilma Ulkoilma Poutasää Sivu 8 / 41

9 4.1 Kosteusmittaukset yhteenveto Rakenteiden eristetilan kosteusmittaustulokset ovat kuivia kuten myös pintakosteuslukemat. KTS tarkemmin havainnot. Sivu 9 / 41

10 5. Havainnot 5.1 Kellarikerros Kellarikerroksessa on kosteusvaurio, kellarikerroksen käytävien paneliseinien alaosat ovat vaurioituneet kosteudesta. Todennäköisesti käytävän lattialla on ollut runsaasti irtovettä. Kellarin kivirakenteisien seinien alaosissa on merkkejä kosteuden pääsystä rakenteisiin Kellarissa olevan vesimittarin syöttövesiputken kannakointi on puutteellinen Saunatilojen lattiassa olevassa maalissa on pinnoitevaurioita Puukiukaan savuhormin liitoksessa on käytetty asbestia sisältävää eristettä Lämmönjakohuoneessa on asbestia sisältävää putkieristettä Löylyhuoneen ja lämmönjakohuoneen seinäverhoilussa on käytetty asbestia sisältävää sementtilevyä Kellariin johtava portaikon oviaukon puurakenteet ovat lahovaurioituneita 5.2 Ensimmäinen kerros Ensimmäisen kerroksen wc:ssä on valurautaisessa pystyviemärilinjassa ruostumisvaurio -> mahdollinen vuotoriski Rakennuksen ensimmäisen kerroksen ikkunan puurakenteissa on eriasteisia vaurioita Rakennuksen etelä- ja pohjoispäässä on julkisivussa lahovaurioita, jonka vuoksi on mahdollista, että näillä alueilla eristetilassa on ko. vaurioita. LVIS-järjestelmä pääosin alkuperäinen. 5.3 Toinen kerros Pesuhuone teknisen käyttöiän lopussa Toisen kerroksen ikkunat ovat suurilta osin lahovaurioituneita Olohuoneen seinässä ikkunan ja ulkoseinän liittymäkohdan vuodosta johtuvia jälkiä Piipun ympärillä vuotojälkiä (kuivia) Sivu 10 / 41

11 5.4 Yläpohjan ontelot Yläpohjan ontelotila tuulettuu räystäiden kautta, tuuletus tuntuu olevan riittävä, koska puurakenteissa ei silmämääräisesti todettu vaurioita. 5.5 Vesikatto ja savupiippu Vesikatolla oleva käyntiluukun ja peltikaton liittymistavat eivät ole hyvän rakennustavan mukaiset Vesikaton ja savupiipun pellityksien liittymistavat eivät ole hyvän rakennustavan mukaiset Osa vesikaton katoruuveista on noussut ylös Savupiipun yläosassa on halkeamia ja murtumia, jonka vuoksi tiilet ovat irronneet/vaurioituneet. Piippua ei ole pellitetty ylös saakka eikä siinä ole sadehattua 5.6 Julkisivu Julkisivussa on laajalti maali irronnut / hilseilee Ikkunarakenteet ovat pääosin vaurioituneita ja osittain lahonneita. Lahovauriot ikkunapuut aiheuttavat putoamisvaaraa. Julkisivun alaosassa on lahovaurioita pohjoispäässä Julkisivun eteläosassa on lahovaurioita Ensimmäisen kerroksen sisääntulokohdan teräsbetoniportaikko on osittain takakaatoinen, katoksessa vaurioita Toisen kerroksen sisääntulokohdan katosrakenteissa on maali irtoillut/ hilseilee Rakennuksen ympärillä on istutusta 5.7 Ryömintätila Ryömintätilan kuntoa ei kyetty tarkamastaan kunnolla, tuuletusluukkujen kautta otetuista kuvista voidaan todeta, että ryömintätilassa on isoja kivenlohkareita. Puurakenteet näyttävät valokuvien perusteella kuivilta. Sivu 11 / 41

12 5.8 Valokuvat Rakenneavaus eteinen. Alapohjassa sahanpurua ja turvetta noin 450mm Keittiössä valurautaviemäri Sivu 12 / 41

13 Keittiö Vanha olohuone Sivu 13 / 41

14 Olohuoneen ikkunan puukehikossa vaurioita Ilmanvaihtoa on tehostettu ulkoseinälle asennetuilla sähköpuhaltimilla Sivu 14 / 41

15 WC 1 WC2 Sivu 15 / 41

16 WC 2 pystyviemärilinjassa ruostevaurio Käyttövesisekoittaja ei sovellut ko. tilaan, koska lattiassa ei ole lattiakaivoa Sivu 16 / 41

17 Sähkökeskus Yläkerran pesutilat ovat 1970-luvulla korjattu Sivu 17 / 41

18 Yläkerran makuuhuone Ikkunapuiden vaurioita Sivu 18 / 41

19 Sivu 19 / 41

20 Olohuone Vuotojälkiä ikkunoiden ympärillä Sivu 20 / 41

21 Sivu 21 / 41

22 Vuotojälkiä Sivu 22 / 41

23 Sivu 23 / 41

24 Sivu 24 / 41

25 Piipun ympärillä vuotojälkiä ja vaurioita Sivu 25 / 41

26 Piipun vaurioita Sivu 26 / 41

27 Sivu 27 / 41

28 Sivu 28 / 41

29 Sivu 29 / 41

30 Sivu 30 / 41

31 Sivu 31 / 41

32 Sivu 32 / 41

33 Sivu 33 / 41

34 Sivu 34 / 41

35 Perusmuurissa halkeamia, sadeveden rännistä valuu vesi kivijalkaan Sivu 35 / 41

36 Eteläpäädyn lahovauriot Eteläpää Sivu 36 / 41

37 Kosteusvaurioita seinien alaosissa Sivu 37 / 41

38 Sivu 38 / 41

39 Sivu 39 / 41

40 Sivu 40 / 41

41 6. Suositeltavat toimenpiteet Rakennus vaatii perusteellisen peruskorjauksen. Korjaustyösuunnitelmaan tulee sisällyttää seuraavat kohdat: Ikkunoiden ja ovien uusiminen Julkisivun korjaus Vesikaton korjaus (kattoikkunnan ja piipun pellityksien liittymäkohdat) Kellarin kosteusvauriokorjaus Salaoja- ja patolevyjärjestelmä Kellaritilojen asbestia sisältävien rakenteiden purku Vesi-ja viemäriputkistojen uusiminen Suositellaan myös sähköjen uusimista Ulkoseinän lahovaurioituneet kohdat tulee korjata, tämä vaatii myös ala-/välipohjan lattiarakenteen avaamista vauriokohdilta Toisen kerroksen ikkuna- ja piipunpellityksen vuotojälkien kohdalta tulee avata ulkoseinää ja välipohjan eristetilaa riittävän laajalti Pesuhuoneiden ja wc:den remontointityön Ryömintätilan on suotavaa asentaa käyntiluukku Rakennuksen vierestä istutusten purku Sivu 41 / 41