Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

Transkriptio

1 Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti

2 Esityksen sisältö Tutkimusaineiston esittely Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennusten rakenteissa Yhteenveto ja johtopäätökset

3 Tutkimusaineisto 1/3 Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) Rakennustekniikan laitoksen tutkijat ovat vuoden 2004 jälkeen suorittaneet kosteusteknisen kuntotutkimuksen 47 koulurakennukseen. Kosteusteknisessä kuntotutkimuksessa huomio kohdistuu rakenteiden ja rakenneosien kosteus- ja mikrobivaurioitumiseen. Tutkimuksiin on sisältynyt lähtötietojen analysointi, vauriokysely käyttäjille sekä kattava kenttätutkimus rakenneavauksineen, mittauksineen ja materiaalinäytteineen. o Rakenteet on kartoitettu kattavasti pintakosteudenosoittimella. Rakenteet on kartoituksen perusteella luokiteltu 5-portaisen asteikon mukaan: kuiva, hieman kostea, kostea, erittäin kostea, märkä

4 Tutkimusaineisto 2/3 Tutkimusaineisto on koottu tietokannaksi. Tietokantaan on listattu jokainen yksittäinen kuntotutkijan raportoima havainto Esimerkkejä havainnoista o Keittiön pesupisteen vieressä käytävän vastaisessa väliseinässä on kosteusvauriojälki. Pintakosteuden osoittimella tutkittaessa rakenne on erittäin kostea. o Luokkatilan maanvastaisen lattian muovimatto on irti alustastaan. Kosteusmittauksessa betonilaatan kosteus on 97,1 RH% (+19,1 C). o Aulatilan katossa luokan 201 alapuolella välipohjarakenteen maalipinnassa on tummentuma. Pintakosteusmittauksen perusteella rakenne on mittaushetkellä kuiva. Tietokannassa on listattu 969 yksittäistä havaintoa

5 Tutkimusaineisto 3/3 Havainnot on luokiteltu akuuteiksi kosteus- ja mikrobivaurioiksi seuraavin kriteerein: o Mikrobinäytteessä esiintyy kosteusvaurioindikoivia mikrobi-, bakteeri- tai sienikasvustoa. o Puurakenteissa esiintyy lahovaurioita. o Rakenteen pinnalta voidaan selvästi aistein havaita mikrobikasvua. o Porareikämittauksessa suhteellinen kosteus on yli 80 %. o Pintakosteusmittauksen tulos on kostea, erittäin kostea tai märkä. o Kohteessa on havaittavissa akuutti vesivuoto. Oheisin kriteerein 969 havainnosta 438 (45 %) on luokiteltu akuuteiksi kosteus- ja mikrobivaurioiksi

6 Tulokset 47 koulurakennuksessa todettujen 438 akuutin kosteus- ja mikrobivaurion jakautuminen eri rakenteisiin Yläpohjat 4,2 % Väliseinät 18,8 % Ulkoseinät 9,5 % Maanvastaiset seinät 6,9 % Välipohjat 11,5 % Maanvastaiset alapohjat 43 % Ryömintätilaiset alapohjat 6 %

7 Tulokset yläpohjat ja julkisivut Vaurioista vain 4,2 % oli yläpohjarakenteissa ja 9,5 % ulkoseinissä. Vaurioiden pientä osuutta selittää osittain se, että nämä rakenteet on suunniteltu suojaamaan ulkoilman kosteusrasituksilta. Vanhoissa rakennuksissa on usein hyvin tuulettuva ja heikosti eristetty yläpohja, jonka kuivumiskyky on hyvä. Vesisateella sisälle valuva vesi on myös konkreettinen merkki rakenteen toimimattomuudesta, minkä seurauksena yläpohjarakenteissa oli kuntotutkimuksissa havaittavissa vanhoja korjauksia, jolloin vaurio ei enää ollut akuutti tutkimushetkellä

8 Tulokset alapohjat Alapohjarakenteissa vaurioista oli yhteensä 49 %. Kaikista vaurioista 43 % sijoittui maanvastaisiin alapohjarakenteisiin ja 6 % ryömintätilaisiin alapohjarakenteisiin. Maanvastaisissa seinissä oli 6,9 % vaurioista. Alapohjarakenteiden kosteusteknistä toimivuutta ei ole ymmärretty: kapillaarisesti ja diffuusiolla liikkuvan kosteuden kulkemista ei ole estetty. Alapohjissa tai niihin liittyvissä rakenteissa on käytetty orgaanisia materiaaleja. Ryömintätilojen ongelmia: puutteellinen tuuletus, veden lammikoituminen ja tiivistyminen rakenteiden pinnoille

9 Tulokset - sisärakenteet Rakennuksen sisäisissä rakenteissa vaurioista oli karkeasti kolmasosa (30,3 %). Välipohjissa vaurioista oli 11,5 % ja väliseinissä 18,8 %. Märkätiloissa ja vesipisteiden roiskevesialueilla on usein puutteellinen vedeneristys. Kellarikerroksen seiniin kosteus nousee kapillaarikatkon puuttumisen takia. Rakenteissa käytetty heikosti kosteutta kestäviä materiaaleja: väliseinissä mm. puu ja kipsilevy välipohjissa orgaaniset täytteet kuten sahanpuru, pahvi ja sekalainen rakennusjäte

10 Yhteenveto Vanhat maanvastaiset alapohjarakenteet ovat herkkiä vaurioitumaan. Rakennuksen sisäpuolisissa rakenteissa esiintyy 1/3 vaurioista, mikä on merkittävää, koska näitä ei ole välttämättä suunniteltu kestämään kosteutta. Yläpohjissa ja ulkoseinissä oli vähän vaurioita, koska näiden on ymmärretty altistuvan erilaisille kosteusrasituksille. Monessa koulurakennuksessa vauriot olivat edenneet niin pitkälle, että ne oltaisiin havaittu pelkän katselmuksen avulla

11 Kysymyksiä tai kommentteja? Lisätietoja: ja