Tasapainotilassa sinkin kemiallisen potentiaalin on oltava sama systeemin molemmissa faaseissa (terässula ja kaasu):
|
|
- Aurora Saarnio
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 4774S / Imömanus rosessmetaurgassa Luenneen aneen standardt Seosaasen tarkasteussa on oeesta mustaa, että uenneden aneden aktvsuudet (ja aktvsuuskertomet) evät oe ykssettesä, vaan ne ov ana sdottuja tettyyn standardtaan, jonka suhteen ne on määrtetty. ämän vuoks aktvsuuksa ja aktvsuuskertoma estettäessä tuskn ana mottaa myös käytetty standardta. Aktvsuuden ja standardtan väsen ruvuuden havannostamseks vataan tarkasteun kohteeks esmerkk, jossa terässuaan uennut snkk on tasaanossa terästä ymärövän mosäärn snkkosaaneen kanssa. asaanoa vodaan kuva yhtäön () mukasea reaktoa: Zn( g) () asaanotassa snkn kemasen otentaa on otava sama systeemn moemmssa aasessa (terässua ja kaasu): () Zn ( g ) erässuaan uenneen snkn kemasen otentaa auseke vodaan hajottaa muotoon: [ Zn] Zn [ Zn] Fe Zn x a Fe (3) Jos nyt oetetaan, että muodostunutta tasaanotannetta e rkota (e oosuhteta e muuteta), nn täön kaasussa oevan höyrystyneen snkn sekä metasuaan uenneen snkn kemasten otentaaen on ysyttävä yhtä suurna ja muuttumtomna. arkastetaessa terässuaan uennutta snkkä askennasest, vodaan kutenkn tehdä erasa standardtavoja snkn suhteen. Luonnosn va enee uhtaan, stabemmassa oomuodossa esntyvän snkn vatsemnen standardtaks, mutta tämä e kutenkaan oe anoa mahdoen va. kä standardtaa muutetaan, muuttuu uonnosest myös kemasen otentaa standardarvo ( Zn). Koska yhtäön (3) vasemman uoen on kutenkn tasaanon säymsen vuoks ysyttävä vakona, on Zn:n säks myös jonkn muun yhtäön okeaa uoea oevan muuttujan arvon muututtava, jotta yhtäön (3) osottama yhtäsuuruus säys. Koska oosuhteden (ämöta ja tosuus x[zn]fe) oetettn ysyvän muuttumtomna, on anoa soveas muuttuja snkn aktvsuuskerron ([Zn]Fe). osn sanoen snkn aktvsuuskertomen saama arvo ruu stä, mten snkn standardta on vattu. Yhtäöstä (3) havaan myös, että teräkseen uenneen snkn kemaen otentaa saavuttaa standardarvonsa ( Zn), kun snkn aktvsuus (a[zn]fe) saa arvon yks. kä standardtaks on vattu uhdas ane, tämä tarkottaa stä, että uhtaan snkn aktvsuus on yks. On kutenkn syytä huoma, että aktvsuus saa uhtaa anea arvon yks van kun standardtana on uhdas ane. ua standardtavanoa uhtaan aneen aktvsuus okkeaa ykkösestä ja vastaavast aktvsuus saavuttaa arvon joan muua koostumuksea. ks standardtoja stten käytetään, kun nden huomonnsta kotuu monsettesyyttä ja ymäärästä tekemstä? Yks syy on mttausteknnen: uenneden aneden aktvsuuksa mtaan mm. ns. gavaansa kennoja käyttäen, jossa mttaus erustuu jänntteeseen, joka syntyy mttavan uoksen ja jonkn tunnetun Pyrometaurgsten uosten komonentten aktvsuuksen mttauksessa käytetyt gavaanset kennot ov tomntaerateetaan verrannosa vesuosten :n määrtyksessä käytettävn konsentraokennohn; moemmssa mtaan mttavan uoksen ja reerenssmeraa väe syntyvää sähkömotorsta vomaa, jonka ohjata hauttu suure vodaan askennasest määrttää. Veden :ta mttaessa kennon osen vä e tarvta erstä eektroyyttuosta, koska ves tsessään on uhdas onsest johtava väane. mttauksessa mttavan -onaktvsuuden (a(i)) ja mttavan jänntteen (E) väe vodaan krjottaa yhtäö, jonka ohjata vodaan määrttää, kun reerenssmeraa -onaktvsuus (a(ii)) tunnetaan: a E F a ( II ) ( I ) Korkeammssa ämötossa tehtävssä mttauksssa meraaea on myös eektronsta sähkönjohtavuutta onsen säks. äön tarvtaan onjohtava eektroyytt kennon er osen väe: A(I) A± A(II). Käytettävä eektroyytt vo oa joko sua ta knteä, kunhan se johtaa sähköä van onen vätykseä. Pyrometaurgsssa mttauksssa käytettävä eektroyyttejä ov esmerkks CaO:a, go:a ta YO3:a stabotu ZrO, β-ao3, CaF ja stabotu ho.
2 4774S / Imömanus rosessmetaurgassa reerenssmeraa väe. äön tuoksena e saada absouuttsa arvoja, vaan on vattava jokn noaotentaa, johon syntyvää jänntettä verraan. Vertaukohdaks vodaan ottaa esmerkks uhdas ane, joon se tom ko. tarkasteun standardtana. onen syy ttyy uoestaan käytännön askentaan; jossan taauksssa tarkastetava systeem on seanen, että vatsemaa standardtaks jokn muu kun uhdas ane saadaan rkastavasta ongemasta mematsest yksnkertasem. Standardtaa vahdettaessa vodaan muuttaa joko koostumusta/oosuhteta, jossa aktvsuus saavuttaa arvon yks ja kemaen otentaa vastaavast standardarvonsa ( ) ta stä, mten aktvsuus ähestyy arvoa yks (ja kemaen otentaa standardarvoaan), kun koostumusta muutetaan. Ensn manttu tarkottaa ss esmerkks uhtaan aneen ta tetyn koostumuksen omaavan seoksen vatsemsta standardtaks ta standardtasen aneen oomuodon knnttämstä. Yeensä oomuodoks vataan joko tarkastetavan uhtaan aneen ta uoksen staben oomuoto tarkastetavssa oosuhtessa. Jäkmmäseä uoestaan tarkotetaan käytetyn tosuuskoordnaston vaa. Yesmmn käytettyjä tosuuskoordnastoja ov joko mooosuus ta anorosenttosuus. Yeensä tosuuskoordnasto kanntaa vata käytännön kannata sovmmaks. Kun uenneden aneden standardtaks vataan uhta aneet uoksen oomuodossa, saadaan akaan tanne, jossa aktvsuus ähestyy asymtoottsest deaataausta, kun tosuus ähestyy ykköstä. Louta aktvsuus saavuttaa arvon yks uhtaassa aneessa. Nän e kutenkaan taahdu, mkä standardtaks vataan uhtaan komonentn staben oomuoto, joka tarkasteuoosuhtessa okkeaa uoksen oomuodosta. Yks gavaansten kennojen yesmmstä soveukssta yrometaurgassa on meta uenneen haen aktvsuuden mttaukseen käytetty haaktvsuuskenno, jonka rakenne on estetty kuvassa. aaktvsuuskennojen käyttöaue on yeensä non 7-7 C. ätä korkeammssa ämötossa vrhettä aheuttava eektronjohtavuus kasvaa kaa samaa kun meraaen kestävyys korkessa ämötossa hekkenee. Lan massa ämötossa on ongemana duuson hdastumnen. Em. eektroyytestä CaO-stabodua ZrO:a äästään hyvn tuoksn ana m:n hatosuuksn saakka, mutta stä enemmä haen aktvsuuksa on yeensä käytettävä muta (kama) meraaeja rttävän tarkkojen tuosten saamseks. aaktvsuuskennon mttauksa härtsevät vrheähteet yeensä korostuv korkessa ämötossa sekä maa haen aktvsuuksa. Vrhettä aheuttav mm. ha-onen kukeutumnen eektroyytn ä johtuen osttasesta eektronsesta johtavuudesta, aktvsuuden askennassa käytetty eätarkka termodynaamnen da, kemaset reaktokerrokset eektroyytn nnaa, kennon keraamsten osen ukenemnen metasuaan, johdnmeraaen väe syntyvä termosähkönen jännte sekä ämötanmttauksen eätarkkuudet. ttavan jänntteen (E) ja määrtettävän haen aktvsuuden (a[o]) vää on vomassa: a O GL EF 4 4 ' e e O re e 4 e' jossa GL on Gbbsn energan muutos haen ukenemsee metasuaan, on yenen kaasuvako, on ämöta, F on Faradayn vako ja e on eektronjohtavuuden aheuttamaa vrhettä korjaava tekjä. EF etasua e - A(x) A n± A(re) - e Johtmet otentaaeron mttaamseks Keraamnen suojautk (esm. AO3) 3 Erstysmassaus 4 eerenssmeraa (esm. Cr-CrO3) 5 Knteä eektroyytt (esm. ZrO (go)) Kuva. aaktvsuuskenno.
3 4774S / Imömanus rosessmetaurgassa Perateessa standardt vodaan vata äärettömän ukusa er tavoa, mutta käytännössä ne kutenkn rajottuv muutamaan yesmmn käytössä oevaan taaukseen. Pyrometaurgsten tarkasteujen kannata keskesmä standardtoja ov aoutn ja enryn aktvsuudet. aoutn aktvsuudea tarkotetaan uhtaan osasajn suhteen määrtettyä aktvsuutta ja aoutn standardtaa vastaavast uhtaan osasajn suhteen määrtettyä standardtaa. äön osasajn aktvsuus saavuttaa arvon yks, kun sen koostumus on yks (e uhtaae aneee). aoutn aktvsuuksen ja aktvsuuskertomen tunnuksena käytetään yeensä soa -krjanta: a x (4) Yhtäössä (4) vttaa uhtaan osasajn kemaseen otentaa. aoutn aktvsuuksen yhteydessä uhutaan usen myös aoutn asta, jonka mukaan aoutn standardtan mukanen aktvsuuskerron ähestyy arvoa yks kun tosuus ähestyy ykköstä: m x (5) kä mooosuuden sjasta hautaan käyttää jotan muuta tosuusmuuttujaa, on standardtaan täön tehtävä asanmukanen muutos. Yhtäössä (6) ja (7) on estetty, mten standardtan muutos huomodaan kemasen otentaa standardarvossa, kun srrytään mooosuukssta omrosenttosuuksn (yhtäö (6)) ja anorosenttosuuksn (yhtäö (7)) : a,, ( x ) [ ] a ([ ] ) ( x ) ([ ] ) [ ] ([ ] ) ([ ] ) (6) (7) Yhtäötä (4), (6) ja (7) vertaemaa havaan, että ne ov samanasa ukuunottamta käytettyä tosuusmuuttujaa ja standardtaa. osn sanoen kemasen otentaa auseke on standardtavanasta rumta samaa muotoa, mutta yhtäössä esntyvät muuttuj saav er taauksssa er arvoja. Atomrosenttosuuksn ja anorosenttosuuksn ttyvät standardtan arvot (, ja, ) saadaan askettua aoutn standardtan ( ) ohjata käyttäen yhtäötä (8) ja (9). Yhtäössä (7) on tarkastetavan aneen moomassa ja on seoksen uottmen moomassa.
4 4774S / Imömanus rosessmetaurgassa, (8), (9) uomonarvosta on, että srryttäessä mooosuukssta om- ta anorosenttastekoe (. tosuusastekkoa muutettaessa) e aktvsuuskertomen arvossa taahdu muutosta. Nän e kutenkaan oe, mkä tosuusastekon sjasta muutetaan oosuhteta/tosuutta, jossa standardta saavutetaan. aoutn aktvsuuden ohea käytetymä on äärettömän amean uoksen suhteen määrtetty aktvsuus e enryn aktvsuus, jota vastaava äärettömän amean uoksen suhteen määrtetty standardta on enryn standardta. enryn aktvsuuksa käytettäessä uhtaden aneden aktvsuudet okkeav ykkösestä erkostaauksa ukuunottamta 3. enryn aktvsuuksn ttyvän enryn an mukaan aktvsuuskerron ähestyy ykköstä, kun tosuus ähestyy noaa: () m x enryn aktvsuuksen yhteydessä käytetään usen mooosuuksen sjasta anorosenttosuuksa, joon enryn ak saa muodon: () m On kutenkn syytä huoma, ette enryn ak snäään oe sdottu mhnkään tettyyn tosuusmuuttujaan, vaan stä vodaan käyttää nn mooosuuksa kun om- ta anorosenttosuuksakn käytettäessä. Yhtäössä () ja (3) on estetty aoutn mukasten om- ja anorosenttaktvsuuksen muuttamnen vastaavks enryn aktvsuuksks 4 :,,,,,,,,, () x,,,,,,, (3) 3 Ideaauosten enryn aktvsuus saavuttaa arvon yks uhtaa anea. 4, on aoutn mukanen aktvsuuskerron äärettömässä amennuksessa; ts. se arvo, jota aoutn aktvsuuskerron ähenee, kun tosuus ähenee noaa.
5 4774S / Imömanus rosessmetaurgassa jossa ko. standardtavohn ttyvät standardt ja aktvsuuskertomet ov:,,,, ( ) (4),, (5) (6), auukossa on estetty kaavoja standardtojen muuttamseks toskseen. auukko. Standardtojen muuttamnen toskseen uutos G ooosuus, uhdas ane ooosuus, ääretön amennus (, ) ooosuus, uhdas ane -, ääretön amennus [(, )/] ooosuus, uhdas ane -, ääretön amennus [(, )/()] ooosuus, ääretön amennus -, ääretön amennus [()/()] -, ääretön amennus -, ääretön amennus (/) Kuvan avua yrtään seventämään aoutn ja enryn mukasten aktvsuuksen ja aktvsuuskertomen kästtetä. Kuvassa on estetty hyoteettsen bnäärsysteemn tosen komonentn aktvsuus mooosuuden unktona. Vataan tarkasteukohteeks koostumus, jossa aneen mooosuus on,7. Kuvasta nähdään, että tää koostumuksea aneen (aoutn mukanen) aktvsuus on,35. aoutn mukanen aktvsuuskerron saadaan jakamaa todeen aktvsuus mooosuudea, joon aoutn aktvsuuskertomen arvoks saadaan,35 /,7,5. enryn mukasen aktvsuuskertomen määrttämseks kuvaan on rretty enryn an mukanen suora, joka ss yhtyy todeseen aktvsuuteen äärettömässä amennuksessa. enryn mukanen aktvsuuskerron saadaan jakamaa aoutn mukanen aktvsuuskerron (tässä taauksessa,5) aoutn aktvsuuskertomea äärettömässä amennuksessa (tässä taauksessa,5) yhtäön (6) mukasest. osn sanoen enryn mukaseks aktvsuuskertomeks saadaan,5 /,5. äärtettyjen aktvsuuskertomen ohjata vodaan ääteä kuvasta :kn nähtävä sekka, että aneen todeen aktvsuus okkeaa aoutn an mukasesta suorasta negvsest, mutta enryn an mukasesta suorasta ostvsest. Louks vodaan veä määrttää enryn aktvsuus, joka saadaan mooosuuden ja enryn aktvsuuskertomen tuona:,7,4. Kuvassa on aoutn mukaset aktvsuudet merktty kuvan vasemaan ja enryn mukaset aktvsuudet kuvan okeaan aan. uomaa, ette enryn mukanen aktvsuus saa arvoa yks uhtaassa aneessa. Kuva. yoteettsen bnäärsysteemn komonentn aktvsuus moomäärän unktona.
Tasapainotilassa sinkin kemiallisen potentiaalin on oltava sama systeemin molemmissa faaseissa (terässula ja kaasu):
777S / Korkeaämötakema Luenneen aneen standardt Seosaasen tarkasteussa on oeesta mustaa, että uenneden aneden aktvsuudet (ja aktvsuuskertomet) evät oe ykssettesä, vaan ne ov ana sdottuja tettyyn standardtaan,
LisätiedotFYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO
FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron
Lisätiedotr i m i v i = L i = vakio, (2)
4 TÖRMÄYKSET ILMATYYNYPÖYDÄLLÄ 41 Erstetyn systeemn sälymslat Kun kaks kappaletta törmää tosnsa ne vuorovakuttavat keskenään tetyn ajan Vuorovakutuksella tarkotetaan stä että kappaleet vahtavat keskenään
LisätiedotTyön tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt
FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-
LisätiedotEsitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.
Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla
LisätiedotKorkealämpötilakemia
Korkeaäpötakea etaurgset uosat: etasuat a 7.11.017 ko 10-1 SÄ114 Tavote Tutustua pyroetaurgsten reaauosten annukseen - etasuat ertysest terässuat Tutustua eserkknä tarken WLEforasn Oppa tunteaan terässuen
LisätiedotReaaliarvoinen funktio f : on differentioituva pisteessä x, jos f:lle on siinä voimassa kehitelmä. h h. eli. Silloin
MAT-3440 LAAJA MATEMATIIKKA 4 Tampereen teknllnen ylopsto Rsto Slvennonen Kevät 00 4. Vektorfunkton dervaatta. Ketjusääntö.. Reaalarvosen funkton dervaatta Tässä luvussa estetään dervaattakäste ensn reaalarvoselle
LisätiedotMetallurgiset liuosmallit: Yleistä
Metallurgset luosmallt: Ylestä Ilmömallnnus rosessmetallurgassa Syksy 2016 Teema 2 - Luento 3 Tavote Tutustua deaal- ja reaalluosten kästtesn Tutustua luosmallehn ylesellä tasolla Luosmallen jaottelu Hyvän
LisätiedotCHEM-A2100. Oppimistavoite. Absorptio. Tislaus, haihdutus, flash. Faasitasapainot
Omstavote CHEM-A21 Faastasaanot 1 Ymmärtää mhn faastasaanoa tarvtaan Ymmärtää faastasaanoen matemaattsen kuvauksen alkeet (höyry-neste & neste-neste; deaal & aktvsuuskerron) Ymmärtää kvaltatvsest erlasa
LisätiedotMetallurgiset liuosmallit: WLE-formalismi
etaurgset uosat: WLE-foras Iöannus prosessetaurgassa Syksy 016 Teea - Luento 4 Prosessetaurgan tutkusryhä Eetu-Pekka Hekknen, 016 Tavote Jatkaa reaauosten kästteeseen tutustusta Tutustua eserkknä yhteen
Lisätiedot11. Vektorifunktion derivaatta. Ketjusääntö
7 Vektorfunkton dervaatta Ketjusääntö Täydennämme ja kertaamme seuraavassa dfferentaallaskennan teoraa kursslta Laaja matematkka Palautetaan meln dervaatan määrtelmä reaalfunktolle: Funkton f : R R dervaatta
LisätiedotMat Lineaarinen ohjelmointi
Mat-.4 Lneaarnen ohelmont 8..7 Luento 6 Duaaltehtävä (kra 4.-4.4) S ysteemanalyysn Lneaarnen ohelmont - Syksy 7 / Luentorunko Motvont Duaaltehtävä Duaalteoreemat Hekko duaalsuus Vahva duaalsuus Täydentyvyysehdot
LisätiedotSähköstaattinen energia
ähköstaattnen enega Potentaalenegan a potentaaln suhde on samanlanen kun Coulomn voman a sähkökentän suhde: ähkökenttä vakuttaa vaattuun kappaleeseen nn, että se kokee Coulomn voman, mutta sähkökenttä
LisätiedotGibbsin vapaaenergia aineelle i voidaan esittää summana
Lueto 8: Epädeaalsuus ja aktvsuuskerro Torsta 1.11. klo 14-16 477401A - Terodyaaset tasapaot (Syksy 2012) http://www.oulu.f/pyoet/477401a/ eetu.hekke@oulu.f Kertausta: Gbbs eerga ja tasapaovako Gbbs vapaaeerga
LisätiedotCOULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT
COUOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT SISÄTÖ: Coulombn voma Sähkökenttä Coulombn voman a sähkökentän laskemnen pstevaaukslle Jatkuvan vaauksen palottelemnen pstevaauksks
LisätiedotLuento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät
Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu
Lisätiedot1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä
Johdatus dskreettn matematkkaan Harjotus 3, 30.9.2015 1. Luvut 1, 10 on latettu ympyrän kehälle. Osota, että löytyy kolme verekkästä lukua, joden summa on vähntään 17. Ratkasu. Tällasa kolmkkoja on 10
LisätiedotKuluttajahintojen muutokset
Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä
Lisätiedot477412S / Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa. Tasapainon käsite ja tasapainon määrittäminen
4774S / Ilmömallnnus rosessmetallurgassa asaanon käste ja tasaanon määrttämnen asaanotlalla tarkotetaan erstetyn systeemn tlaa, jonka mtattavssa suuressa e taahdu muutoksa ajan funktona. Lsäks tasaanotlassa
LisätiedotPyörimisliike. Haarto & Karhunen.
Pyörmslke Haarto & Karhunen www.turkuamk.f Pyörmslke Lttyy jäykän kappaleen pyörmseen akselnsa ympär Pyörmsenerga on pyörmsakseln A ympär pyörvän kappaleen osasten lke-energoden summa E r Ek mv mr mr www.turkuamk.f
LisätiedotTasapainojen määritys ja siihen liittyvää peruskäsitteistöä
Tasapanojen määrtys ja shen lttyvää peruskästtestöä Ilmömallnnus prosessmetallurgassa Syksy 2016 Teema 2 - Luento 1 Tavote Kerrata, mten termodynaamsa tasapanoja vodaan laskennallsest määrttää Mustuttaa
LisätiedotTimo Tarvainen PUROSEDIMENTIIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto
Tmo Tarvanen PUROSEDMENTANALYYSEN HAVANNOLLSTAMNEN GEOSTATSTKAN KENON Outokumpu Oy Atk-osasto PUROSEDMENTTANALYYSEN HAVANNOLLSTAMNEN GEOSTATSSTKAN KENON 1. Johdanto Nn sanotulla SKALAn alueella (karttaleht
LisätiedotPuupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:
Puupntasen sandwchkattoelementn lujuuslaskelmat. Ssältö: Sandwch kattoelementn rakenne ja omnasuudet Laatan laskennan kulku Tulosten vertalua FEM-malln ja analyyttsen malln välllä. Elementn rakenne Puupntasa
LisätiedotTyön tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt
FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-
LisätiedotHarjoitukset (KOMPRIMOINTI)
Kmrmntharjtuksa (7) Harjtukset (KOMPRIMOINI) Kmressreja käytetään esmerkks seuraavssa svelluksssa: kaasujen srt, neumaattnen kuljetus anelmahult rsesstellsuudessa kaasureaktden, kaasujen nesteyttämsen
LisätiedotTarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi
Elementtmenetelmän erusteet 8. 8 D-SOLIDIRKEEE 8. ohdanto Kolmulottesa soldelementtejä tartaan kolmulottesten kaaleden mallntamseen. ällön tarkasteltaan kaaleen geometralla e ole ertsrtetä jotka teksät
LisätiedotAINEIDEN OMINAISUUKSIIN PERUSTUVA SEOSTEN LUOKITUS JA VAARAA OSOITTAVAT LAUSEKKEET
N:o 979 3731 te 2 AINEIDEN OMINAISUUKSIIN ERUSTUVA SEOSTEN UOKITUS JA VAARAA OSOITTAVAT AUSEKKEET JOHDANTO Vaarallsa aneta ssältävä seoksa luokteltaessa ja merkntöjä valttaessa aneden ptosuuksen perusteella
LisätiedotKorkealämpötilakemia
Korkealämpötlakema Teema 2 Luento 1 Tasapanojen määrtys ja shen lttyvää peruskästtestöä Ma 30.10.2017 klo 11-12 SÄ114 Oulun ylopsto Tavote Kerrata, mten termodynaamsa tasapanoja vodaan laskennallsest määrttää
LisätiedotKokonaislukuoptimointi
Kokonaslukuotmont Robust dskreett otmont ysteemanalyysn Laboratoro Teknllnen korkeakoulu Ar-Pekka Perkkö ovelletun matematkan tutkasemnaar Kevät 28 sältö Robustn lneaarsen kokonasluku- sekä sekalukuotmontongelman
LisätiedotJaksolliset ja toistuvat suoritukset
Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e
LisätiedotLIITE 2. KÄSITELUETTELO
222 LIITE 2. KÄSITELUETTELO Absoluttnen energa-astekko Adabaattnen palamslämpötla Adabaattnen prosess Aktvsuus Aktvsuuskerron Aktvaatoenerga Eksotermnen reakto Elektrod Elektrolyys Endotermnen reakto Entalpa
LisätiedotTuringin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään
4 TUINGIN KONEET Ala Turg 1935 36 auha Koe vo srtää auha: T U I N G auhapää: ohjausykskkö: Turg koe o ku äärelle automaatt, jolla o käytössää auhapäätä vasemmalle ta okealle; se vo myös lukea ta krjottaa
LisätiedotUuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...
Lisätiedot6. Stokastiset prosessit (2)
Ssältö Markov-prosesst Syntymä-kuolema-prosesst luento6.ppt S-38.45 - Lkenneteoran perusteet - Kevät 6 Markov-prosess Esmerkk Tark. atkuva-akasta a dskreetttlasta stokaststa prosessa X(t) oko tla-avaruudella
Lisätiedot7. Modulit Modulit ja lineaarikuvaukset.
7. Modult Vektoravaruudet ovat vahdannasa ryhmä, jossa on määrtelty jonkn kunnan skalaartomnta. Hyväksymällä kerronrakenteeks kunnan sjaan rengas saadaan rakenne nmeltä modul. Moduln käste on ss vektoravaruuden
LisätiedotABTEKNILLINEN KORKEAKOULU
ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tetoverkkolaboratoro 6. Stokastset prosesst () Luento6.ppt S-38.45 - Lkenneteoran perusteet - Kevät 5 6. Stokastset prosesst () Ssältö Markov-prosesst Syntymä-kuolema-prosesst
LisätiedotESITYSLISTA 25/2002 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA
ESITYSLISTA 25/2002 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Tsta 19.3.2002 kello 10.00 1. Nmenhuuto 2. Päätösvaltasuus 3. U 6/2002 vp ehdotuksesta neuvoston säädöksen antamseks Euroopan polsvraston perustamsesta tehdyn
LisätiedotEpäyhtälön molemmille puolille voidaan lisätä sama luku: kaikilla reaaliluvuilla a, b ja c on voimassa a < b a + c < b + c ja a b a + c b + c.
Epäyhtälö Kahden lausekkeen A ja B välisiä järjestysrelaatioita A < B, A B, A > B ja A B nimitetään epäyhtälöiksi. Esimerkiksi 2 < 6, 9 10, 5 > a + + 2 ja ( + 1) 2 2 + 2 ovat epäyhtälöitä. Epäyhtälössä
LisätiedotJaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen
Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen
LisätiedotDEE Polttokennot ja vetyteknologia
DEE-54020 Polttokennot ja vetyteknologa Polttokennon hävöt 1 Polttokennot ja vetyteknologa Rsto Mkkonen Polttokennon tyhjäkäyntjännte Teoreettnen tyhjäkäyntjännte E z g F Todellnen kennojännte rppuu er
Lisätiedot15.8.2005 KUORMITUSKÄYRÄSTÖT... 16 5. VALMISTUS JA LAADUNVALVONTA... 17
SUUNNITTELUOHJE 1 () SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 1.1 ESIJÄNNITETTY TERÄSBETONI-YHDISTELMÄRAKENNE... 1.1.1 LBL-pa... 1.1. LB-pa... 1. KÄYTTÖKOHTEET... 1. REUNA- JA KESKIPALKKITYYPIT.... LIITOSTAVAT... 7.1 LIITOS
LisätiedotKITTILÄ Levi MYYDÄÄN LOMARAKENNUS- KIINTEISTÖ 48. Kohde 202 261-409-33-94 283/2 YLEISKARTTA
8 7 0 :9 0 9 :97 6 9 609: 89 9:6 97 7 :60 rp :90 80 7 6 7 8 :9 0 rp0 6 68 69 6 7 :96 rp7rp8 6 8 9 YYDÄÄN LOAKENNUS- :6 KNTESTÖ 8 :98 :09 :9 6 :9 8 90 9: 9 :0 76 8 :9.7 Kohde 0 66 9 7 rp9 0.7 rp66 :9 9.8
LisätiedotKOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA
KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA Monpuolset järjestelmät varastontn ja tuotantoon TUOTELUETTELO 2009 Kappale D Varasto- ja hyllystövältasot vältasot optmaalsta tlankäyttöä varten SSI SCHÄFER: n varasto-
LisätiedotRahastoonsiirtovelvoitteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon liittyvät laskentakaavat ja periaatteet
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 3..209 (7) Rahastoonsrtovelvotteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon lttyvät laskentakaavat ja peraatteet Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV 2. Täydennyskerron
Lisätiedot1, x < 0 tai x > 2a.
PHYS-C020 Kvanttmekankka Laskuharotus 2, vkko 45 Tarkastellaan ptkn x-aksela lkkuvaa hukkasta, onka tlafunkto on (x, t) Ae x e!t, mssä A, a! ovat reaalsa a postvsa vakota a) Määrtä vako A sten, että tlafunkto
Lisätiedot- lzcht Frwaria ;:h'5ensuuntaisprc j sktioita
Krjallsuuden kdytto kelletty.,p,,':. Kun prustuksessa on estetty osen muodot ja asennust..,;,!:/ j Zrj estys, on sllon.kyseessd..' + '. cb. ksyttdohj eprustus. : *'. patenttprustus'. tydprustus :. : G
Lisätiedot3.5 Generoivat funktiot ja momentit
3.5. Generovat funktot ja momentt 83 3.5 Generovat funktot ja momentt 3.5.1 Momentt Eräs tapa luonnehta satunnasmuuttujan jakaumaa, on laskea jakauman momentt. Ne määrtellään odotusarvon avulla. Määrtelmä
LisätiedotMittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?
Mttausteknkan perusteet / luento 7 Mttausepävarmuus Mttausepävarmuus Mttaustulos e ole koskaan täysn oken Mttaustulos on arvo mtattavasta arvosta Mttaustuloksen ja mtattavan arvon ero on mttausvrhe Mkäl
LisätiedotFlow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi
Flow shop önvaheeju jousava lnja läpvrauspaja Flow shopssa önvaheden järjess on sama alla uoella Kosa vahea vo edelää jono vova ö olla vaheleva ja ö vova ohaa osensa äl ö evä oha osaan puhuaan permuaaoaaaulusa
LisätiedotOPASTESUUNNITELMA. Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto maaseuturahasto
OPASTESUUNNITELMA Euroopan unon Euroopan aluekehtysrahasto maaseuturahasto opasteohjesto Pääopasteet Tenvarsopasteen mall Yleset peraatteet Opasteden värenä käytetään mahdollsuuksen mukaan graafsen ohjeston
LisätiedotEpätäydelliset sopimukset
Eätäydellset somukset Matt Rantanen 15.4.008 ysteemanalyysn Laboratoro Teknllnen korkeakoulu Estelmä 16 Matt Rantanen Otmonton semnaar - Kevät 008 Estelmän ssältö Eätäydellset somukset ja omstusokeus alanén
LisätiedotA250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset 24.03.15
A50A000 Fnanss-nvestonnt Hajotukset 4.03.5 ehtävä. akknapotolon keskhajonta on 9 %. Laske alla annettujen osakkeden ja makknapotolon kovaanssen peusteella osakkeden betat. Osake Kovaanss A 40 B 340 C 60
LisätiedotYksikköoperaatiot ja teolliset prosessit
Ykskköoperaatot ja teollset prosesst 1 Ylestä... 2 2 Faasen välnen tasapano... 3 2.1 Neste/höyry-tasapano... 4 2.1.1 Puhtaan komponentn höyrynpane... 4 2.1.2 Ideaalnen seos... 5 2.1.3 Epädeaalnen nestefaas...
Lisätiedotδ 0 [m] pistevoimasta 1 kn aiheutuva suurin kokonaistaipuma δ 1 [m] pistevoimasta 1 kn aiheutuva suurin paikallinen taipuma ζ [-] vaimennussuhde
SYMBOLILUETTELO a [/s ] ihisen käveystä aiheutuva askettu kiihtyvyys x [] huoneen suurin eveys- tai pituus [] attian eveys eff [] attian värähteevän osan tehoinen eveys e=,78 [-] Neperin uku s [] attiapakkien
LisätiedotTchebycheff-menetelmä ja STEM
Tchebycheff-menetelmä ja STEM Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 1. Johdanto Tchebycheff- ja STEM-menetelmät ovat vuorovakuttesa menetelmä evät perustu arvofunkton käyttämseen pyrkvät shen, että vahtoehdot
LisätiedotLIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET
16006 LIGNIININ RAKENNE JA INAISUUDET Hlatomen nmeämnen γ 16006 6 α 1 β 5 3 4 e Lgnnn prekursort (monomeert) Lgnnn bosyntees e e e Peroksdaasn ja vetyperoksdn läsnäollessa prekursorsta muodostuu resonanssstablotu
LisätiedotMO-teoria ja symmetria
MO-teora ja symmetra () Kaks atomorbtaaa vovat muodostaa kaks moekyyorbtaaa - Stova orbtaa - ajottava orbtaa () Atomorbtaaen energoden otava keskenään samansuurusa () Atomorbtaaen symmetravaatmukset LCAO
LisätiedotUsean muuttujan funktioiden integraalilaskentaa
Usean muuttujan funktoden ntegraallaskentaa Pntantegraaln määrtelmä Yhden muuttujan tapaus (kertausta) Olkoon f() : [a, b] R jatkuva funkto Oletetaan tässä ksnkertasuuden vuoks, että f() Remann-ntegraal
LisätiedotTilastollisen fysiikan luennot
Tlastollsen fyskan luennot Tvstelmät luvuttan I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ Lämpö on systeemen mkroskooppsten osen satunnasta lkettä Lämpöenerga vrtaa kuumemmasta kappaleesta kylmempään Jos kaks kappaletta
LisätiedotTyössä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa
URUN AMMAIKORKEAKOULU YÖOHJE (7) FYSIIKAN LABORAORIO V.2 2.2 38E. MEKAANISEN VÄRÄHELYN UKIMINEN. yön tavote 2. eoraa yössä tutustutaan harmonsen mekaansen värähdyslkkeen omnasuuksn seuraavssa tapauksssa:
Lisätiedotmenetelmän laskennalliset tekniikat Epäkäyvän kantaratkaisun parantaminen
Smpex-menetemän menetemän askennaset teknkat 8. ento: Prmaa-smpex S ysteemanayysn Laboratoro Teknnen korkeako Matemaattsten agortmen ohemont Kevät 8 / Epäkäyvän kantaratkasn parantamnen. vaheen yenen smpex-menetemä
LisätiedotMAA10 HARJOITUSTEHTÄVIÄ
MAA0 Määritä se funktion f: f() = + integraalifunktio, jolle F() = Määritä se funktion f : f() = integraalifunktio, jonka kuvaaja sivuaa suoraa y = d Integroi: a) d b) c) d d) Määritä ( + + 8 + a) d 5
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Vahtosähkön teho hetkellnen teho p(t) pätöteho P losteho Q näennästeho S kompleksnen teho S HETKELLINEN TEHO Kn veresen kvan mpedanssn Z jännte ja vrta (tehollsarvon osottmet)
LisätiedotLaakerin kestoikälaskenta ISO-281, ISO-281Add1 ja ISO16281 mukaan
Laakerin kestoikälaskenta ISO-28, ISO-28Add ja ISO628 mukaan Laakerit 6204 C := 2700 C o := 6550 n := 500 Käytettävän öljyn viskositeetti ν := 45 mm 2 / s Lasketaan laakerin kestoikä kolmella eri tavalla:
LisätiedotAluksi. 2.1. Kahden muuttujan lineaarinen epäyhtälö
Aluksi Matemaattisena käsitteenä lineaarinen optimointi sisältää juuri sen saman asian kuin mikä sen nimestä tulee mieleen. Lineaarisen optimoinnin avulla haetaan ihannearvoa eli optimia, joka on määritelty
LisätiedotAINEENSIIRTO-OPPI. Ari Seppälä ja Markku J. Lampinen
INEENSIIRTO-OPPI r Seälä ja Markku J. Lamnen Korjattu anos Ylostokustannuksen (004) julkasemasta alkueräsestä saman nmsestä teoksesta (Otateto 604). Coyrght 07 Krjottajat 4 SISÄLLYSLUETTELO Symbolluettelo
LisätiedotMittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa
Mttausteknkan perusteet / luento 6 Mttausepävarmuus ja shen lttyvää termnologaa Mttausepävarmuus = mttaustulokseen lttyvä parametr, joka kuvaa mttaussuureen arvojen odotettua vahtelua Mttauksn lttyvä kästtetä
LisätiedotARVIOINTIPERIAATTEET
PSYKOLOGIAN YHTEISVALINNAN VALINTAKOE 2012 ARVIOINTIPERIAATTEET Copyright Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos, Materiaalin luvaton kopiointi kielletty. TEHTÄVÄ 1. (max. 34.5 pistettä) 1 a.i)
LisätiedotMS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä.
MS-A0205/MS-A0206 Dfferentaal- ja ntegraallaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Penmmän nelösumman menetelmä. Jarmo Malnen Matematkan ja systeemanalyysn latos 1 Aalto-ylopsto Kevät 2016 1 Perustuu Antt
LisätiedotR 2. E tot. Lasketaan energialähde kerrallaan 10 Ω:n vastuksen läpi oleva virta.
D-000 Pranalyys Harjotus 3 / vkko 5 4.4 Laske kuvan vrta käyttäen energalähteden muunnoksa. Tarkotuksena on saada energalähteden muutokslla ja yhdstämsllä akaan yksnkertanen pr, josta vo Ohmn lan avulla
LisätiedotÖSA 670 -KAATO-KASAUSKONE
/97 ÖSA 7 KAATOKASAUSKONE Esko Mkkonen ) jsa 7 on Lähnnä päätehakkuta varten rakennettu kaatokasauskone Konetta käytetään prosessorkorjuuketjussa prosessora edeävänä koneena Koneen tuotos on 7 m käyttssa
LisätiedotVenymälle isotermisessä tilanmuutoksessa saadaan dl = α LdT + df = df AE AE Ulkoisen voiman tekemä työ saadaan integroimalla δ W = FdL :
S-11435, Fyskka III (ES) Tentt 194 1 Setsemän tunnstettavssa olevaa hukkasta on jakautunut kahdelle energatasolle Ylem taso on degenerotumaton ja sen energa on 1, mev korkeam kun alemman tason, joka uolestaan
LisätiedotMonte Carlo -menetelmä
Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekankan jatkokurss Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalamp LUENTO 2 Alkuverryttelyä Vääntömomentt Oletus: Vomat tasossa, joka on kohtsuorassa pyörmsaksela vastaan. Oven kääntämseen tarvtaan er suurunen voma
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Derivaatta Tarkastellaan funktion f keskimääräistä muutosta tietyllä välillä ( 0, ). Funktio f muuttuu tällä välillä määrän. Kun tämä määrä jaetaan välin pituudella,
LisätiedotKorkealämpötilakemia
1.11.217 Korkealämpötilakemia Standarditilat Ti 1.11.217 klo 8-1 SÄ11 Tavoite Tutustua standarditiloihin liuosten termodynaamisessa mallinnuksessa Miksi? Millaisia? Miten huomioidaan tasapainotarkasteluissa?
LisätiedotLähdemateriaalina käytetty Pertti Louneston kirjaa Clifford Algebras and spinors [1]
Lähdmatraala kättt Prtt Lousto kraa Clfford Algbras ad spors [] Krtausta Clfford algbra määrtllää algbraks kvadraattsll vktoravaruudll (sm. skalaartulolla. Clfford algbra oka alko vodaa sttää algbra katavktord
LisätiedotYlioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n
Ylioilastutkintolautakunta S t u d e n t e a m e n s n ä m n d e n MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 904 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten iiteiden sisältöjen isteitysten luonnehdinta ei
LisätiedotSisällysluettelo Laitteen asennus Toiminnot Tekniset tiedot Asetukset Viestikoodit Huolto Takuu Turvallisuusohjeet Toiminnot
DEWALT DW03201 Ssällysluettelo Latteen asennus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 Johdanto- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 Yleskuva -
LisätiedotHASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta
HASSEN-WEILIN LAUSE Kertausta Käytetään seuraava merkntjä F = F/F q on sukua g oleva funktokunta Z F (t = L F (t (1 t(1 qt on funktokunnan F/F q Z-funkto. α 1, α 2,..., α 2g ovat polynomn L F (t nollakohten
LisätiedotMS-A0004 - Matriisilaskenta Laskuharjoitus 3
MS-A0004 - Matriisilaskenta Laskuharjoitus 3 atkaisut Tehtävä Merkitään matriisin rivejä, 2 ja 3. Gaussin eliminoinnilla saadaan 3 5 4 7 3 5 4 7 3 2 4 2+ 0 3 0 6 6 8 4 3+2 2 0 3 0 6 3 5 4 7 0 3 0 6 3+
Lisätiedot3D-mallintaminen konvergenttikuvilta
Maa-57.270, Fotogammetan, kuvatulknnan ja kaukokatotuksen semnaa 3D-mallntamnen konvegenttkuvlta nna Evng, 58394J 2005 1 Ssällysluettelo Ssällysluettelo...2 1. Johdanto...3 2. Elasa tapoja kuvata kohdetta...3
LisätiedotS , Fysiikka III (ES) Tentti
S-11435, Fyskka III (ES) Tentt 311005 1 Kuvan mukasessa systeemssä allo sulkee ullon tvst Pullon ssältämän kaasun adabaattvakon γ määrttämseks allo saatetataan helahtelemaan Kun ktka on en, lke on lähes
LisätiedotPostien siirto Koivusta Puruun Macin Mail-ohjelmalla 14.11.2014 Sivu 1
Postien siirto Koivusta Puruun Macin Mail-ohjelmalla 14.11.2014 Sivu 1 Tämän ohjeen avulla voit määritellä Koivu-tilisi ja Exchange-tilisi Macin Mail-ohjelmaan ja siten siirtää Koivun postit Exchangeen
LisätiedotGeneettiset algoritmit ja luonnossa tapahtuva mikroevoluutio
Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyöt Geneettset algortmt ja luonnossa tapahtuva mkroevoluuto 11.5.2005 Teknllnen korkeakoulu Systeemanalyysn laboratoro Oll Stenlund 47068f 1 Johdanto 3 2 Geneettset
LisätiedotSähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi
Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussmulont ja herkkyysanalyys Pekka Nettaanmäk Osmo Schroderus Jyväskylän ylopsto Tetoteknkan latos 2010 1 2 Tvstelmä Raportn tarkotuksena on esttää pelkstetyn matemaattsen
LisätiedotKuntoilijan juoksumalli
Rakenteden Mekankka Vol. 42, Nro 2, 2009, s. 61 74 Kuntoljan juoksumall Matt A Ranta ja Lala Hosa Tvstelmä. Urhelututkmuksen melenknnon kohteena ovat yleensä huppu-urheljat. Tuokon yksnkertastettu juoksumall
LisätiedotAquaPro 3-10 11-18 19-26 27-34. Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN. 046.01.00 Rev.0607
046.01.00 Rev.0607 D GB NL FIN Bedenungsanletung Operatng nstructons Gebruksaanwjzng Käyttöohje 3-10 11-18 19-26 27-34 120 Automaattnen pyörvä laser kallstustomnnolla: Itsetasaus vaakasuorassa tasossa
LisätiedotIlmanvaihdon lämmöntalteenotto lämpöhäviöiden tasauslaskennassa
Y m ä r s t ö m n s t e r ö n m o n s t e 122 Ilmanvahdon lämmöntalteenotto lämöhävöden tasauslaskennassa HELINKI 2003 Ymärstömnsterön monste 122 Ymärstömnsterö Asunto- ja rakennusosasto Tatto: Lela Haavasoja
LisätiedotVaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite
S-66. Elekronkan perskrss Leno III: vass Päöeho en perskykennä kondensaaor Vahovrran lyhenney merknäapa Vakea vahovra-analyys? analyys? Kompleksarmekka odellnen vahovra-analyys analyys alkaa asavrralla
LisätiedotIlmari Juva. Jalkapallo-ottelun lopputuloksen stokastinen mallintaminen
Ilmar Juva 45727R Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Jalkaallo-ottelun loutuloksen stokastnen mallntamnen 1 Johdanto Jalkaallo-ottelun loutuloksen mallntamsesta tlastollsn ja todennäkösyyslaskun
LisätiedotL2TP LAN to LAN - yhteys kahden laitteen välille
TW- LTE- REITITIN: L2TP LAN to LAN - yhteys kahden laitteen välille Esimerkissä on käytetty kahta TW- LTE reititintä L2TP LAN to LAN - yhteydellä voidaan luoda VPN- verkko, jossa liikenne on sallittu molempiin
LisätiedotHyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.
VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALMI Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CIO Tl- Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde
LisätiedotX310 The original laser distance meter
TM Leca DISTO touch TMD810 Leca DISTO X10 The orgnal laser dstance meter The orgnal laser dstance meter The orgnal laser dstance meter Ssällysluettelo Latteen asennus- - - - - - - - - - - - - - - - - -
Lisätiedotler-modern isaatio * d *r n ax* *neäemw & rffi rffi # Sch ind Schindler {4ssxisä tu\*vmisu a**r3 \mj**nt rei
ler-modern saato {4ssxsä tu\*vmsu a**r3 \mj**nt Sch nd re * d *r n ax* *neäemw & rff rff # - " Schndler e,}:r:?tr,::.}a:::.?r!=+,t:",:2-:r?:.+rp;,,..*,. 21/:4?:&rä1 1tt''f &t!:/t F:*?: Haluatko hssstäs
LisätiedotFDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA
FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA Smo Hostkka VTT PL 1000, 02044 VTT Tvstelmä Fre Dynamcs Smulator (FDS) ohjelman vdes verso tuo mukanaan joukon muutoksa, jotka vakuttavat ohjelman käyttöön ja käytettävyyteen.
LisätiedotSovellettava lainkohta: Kunta laki 91.
MUUTOKSENHAKUKIELTO Liikelaitosten johtokunta :t 38, 39, 41, 42, 43, 44, 45, 48, 49, 50 Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutos ta Sovellettava lainkohta: Kunta laki 91.
LisätiedotMittaustulosten käsittely
Mttaustulosten kästtely Vrhettä ja epävarmuutta lmasevat kästteet Tostokoe ja satunnasten vrheden tlastollnen kästtely. Mttaustulosten jakaumaa kuvaavat tunnusluvut. Normaaljakauma 7. Tostokoe ja suurmman
LisätiedotS , FYSIIKKA III (ES), Syksy 2002, LH 4, Loppuviikko 39. Partitiofunktiota käyttäen keskiarvo voidaan kirjoittaa muotoon
S-11435, FYSIIKKA III (ES), Syksy 00, LH 4, Loppuvkko 39 LH4-1* Käyttän Maxwll-Boltzmann-jakauman parttofunktota määrtä a) nrgan nlön kskarvo (E ) skä b) nrgan nlöllnn kskpokkama kskarvosta l nrgan varanss,
LisätiedotLuonnollisten lukujen laskutoimitusten määrittely Peanon aksioomien pohjalta
Simo K. Kivelä, 15.4.2003 Luonnollisten lukujen laskutoimitusten määrittely Peanon aksioomien pohjalta Aksioomat Luonnolliset luvut voidaan määritellä Peanon aksioomien avulla. Tarkastelun kohteena on
Lisätiedot