LIITE 2. KÄSITELUETTELO

Transkriptio

1 222 LIITE 2. KÄSITELUETTELO Absoluttnen energa-astekko Adabaattnen palamslämpötla Adabaattnen prosess Aktvsuus Aktvsuuskerron Aktvaatoenerga Eksotermnen reakto Elektrod Elektrolyys Endotermnen reakto Entalpa Energa-astekko, jonka lähtöpsteenä käytetään absoluuttsta nollapstettä. Lämpötla, joka saavutetaan kun palamnen tapahtuu lämpöerstetyst. Koko polttoaneen palamsteho srtyy tällön savukaasuhn. Prosess, jonka akana systeem e vahda lämpöä ympärstönsä kanssa (systeem lämpöerstetty). Term, jolla kuvataan seoksen muden komponentten läsnäolon vakutus tarkasteltavaan komponenttn. Aktvsuuden mallssa oleva kerron, joka kuvaa kunka deaalsest komponentt käyttäytyy seoksessa. Reakton vältlan energavall, joka on yltettävä, jotta reakto vo tapahtua. Aktvaatoenergaa vodaan penentää katalyytella. Lämpöä luovuttava reakto. Galvaansen kennon elektroneja kuljettava faas (esm. metallt ja graftt). Ilmö, jossa sähkövrralla saadaan tapahtumaan kemallsa reaktota. Lämpöä stova reakto. H U +pv - molaarnen osaentalpa Seoksen entalpan muutos komponentn anemäärän muutoksen suhteen; H h = (T, p, n1,...n m ). n - muodostumsentalpa Yhdsteen ja sen muodostaneden referensstlassa oleven alkuaneden välnen entalpaero. - omnasentalpa Puhtaan aneen entalpa sen anemäärää koht - reaktoentalpa Reakton lopputuotteden ja lähtöaneden välnen entalpaero, kun lopputuotteet ovat palautettu lähtöaneden kanssa samaan

2 223 lämpötlaan ja paneeseen. - sekotusentalpa Entalpaero seoksen ja sen muodostaneden tsenästen komponentten välllä komponentten anemäären pysyessä muuttumattomna sekotuksessa (e kemallsa reaktota). Isotermselle sobaarselle sekotukselle D H mx =0, mkäl osanentalpat evät rpu anemäärstä el h = h (T, p). - tuntuva (taulukko) entalpa h (T) - h (T o ) = T.To c (T)dT, mssä To on entalpa-astekon lähtölämpötla. Entropa - absoluuttnen Entropa, jonka astekon lähtöpsteenä on absoluuttnen nollapste 0 K. - molaarnen osaentropa Seoksen entropan muutos komponentn anemäärän muutoksen suhteen; S s = (T, p, n1,...n m ). n - muodostumsentropa Muodostuneen yhdsteen ja sen muodostaneden alkuaneden välnen entropaerotus, kun alkuaneet ovat referensstlassa. - omnasentropa Puhtaan aneen entropa anemäärää koht. o p Faas Homogeennen systeem, joka toteuttaa yhtälön G(T,p,kn 1,,kn j ) = kg(t,p,n 1,,n j ), katso luku 8.6. Gbbsn energa Hapettumnen Helmholzn vapaa energa Heterogeennen reakto Heterogeennen systeem Homogeennen systeem G H- TS Elektronnsrtoreakto, jossa systeemstä postuu elektroneja. F U - TS = G- pv Kahden faasn rajapnnalla tapahtuva reakto. Heterogeenn systeem muodostuu kahdesta ta useammasta erllsestä homogeensesta systeemstä. Systeem, jonka omnasuudet (pane, lämpötla, theys jne.) ovat yhtäläset

3 224 joka puolella. Usen homogeenseks tulktaan myös systeem, jonka omnasuuksen vahtelu on matemaattsessa melessä jatkuvaa. Homogeennen reakto Ilmakerron Yhden faasn ssällä tapahtuva reakto. Reakto tapahtuu joka puolella tätä faasa. Palamsessa kuluvan todellsen lmamäärän ja stökömetrsen lmamäärän suhde. Ion Hukkanen, jolla on varaus, esm. Na + ja Cl - Isobaarnen Isotermnen Komponentt Konsentraato Kyllänen tla Luoksen höyrynpane Lämpöarvo Molaalsuus Molaarnen osatlavuus Vakopaneessa tapahtuva Vakolämpötlassa tapahtuva Ne alkuaneet ja osaslajt, joden määrästä systeemn koostumus rppuu. Seoksen komponentn moolmäärä jaettuna seoksen tlavuudella. (Jossan krjossa, e kutenkaan tässä, konsentraato on ylesnm aneen ptosuudelle, jollon konsentraato vodaan esttää myös esm. ykskössä mol/kg). Termodynaamnen tasapanotla, esm. kehumspsteessä oleva ves ta kostea lma, johon tarkasteltavassa paneessa ja lämpötlassa e voda lsätä veshöyryä sen tvstymättä. Luoksen lämpötlaa vastaava kylläsen höyryn pane. Polttoaneen reaktoentalpa (tsesarvo) jaettuna polttoaneen anemäärällä. Luenneen komponentn moolmäärä jaettuna luottmen massalla. Seoksen tlavuuden muutos komponentn anemäärän muutoksen suhteen; V v = (T, p, n1,...n m ) n

4 225 Molaarsuus Mool Omnastlavuus Seoksen komponentn moolmäärä jaettuna seoksen tlavuudella. Molaarsuus on ss synonyym tämän krjan konsentraatomäärtelmälle = Avogadron luku Puhtaan aneen tlavuus anemäärää koht. Osaslaj Pelkstymnen Yhtesnm kaklle kemallsessa melessä systeemssä olevlle aneen osaslle; atomelle, molekyylelle, radkaalelle, onelle ja elektronelle. Elektronnsrtoreakto, jossa systeem vastaanottaa elektroneja. Referensstla Se alkuaneen muoto, joka on kakken stablen tarkasteltavassa lämpötlassa standardpaneessa 1 bar. Savukaasu - happokastepste Lämpötla, mssä savukaasussa oleva rkktroksd reago savukaasussa olevan veshöyryn kanssa ja muodostaa rkkhappoa, joka tvstyy nesteeks. - hävö Savukaasujen mukana menevä entalpavrta verrattuna tlanteeseen, jossa savukaasut postuvat standardtlassa lämpötlassa 25 C - kuva Palamsessa syntyvät kaasut pos luken veshöyry. - kostea Palamsessa syntyvät kaasut mukaan luken veshöyry. Stabl termodynaamnen tasapanotla Standardtla Statonäärtla Stökömetrnen palamnen Systeemn muuttumaton tla, jossa Gbbsn energa G saa mnmarvon. Erkseen sovttu aneen tla, jota käytetään termodynaamsten funktoden arvojen määrttämseks. Standardtlaa merktään yländeksllä o. Tarkasteltavan systeemn tla on muuttumaton ajan suhteen, mutta systeemn ssällä vovat termodynaamset muuttujat vahdella pakan suhteen. Systeemn Gbbsn energa e välttämättä saa mnarvoa (vertaa stabln termodynaamseen tasapanotlaan). Palamsprosess, jossa kakk happ kuluu,

5 226 ekä stä jää savukaasuhn. Sähkökemallnen systeem Sähkökemallnen kenno Tasapanovako Heterogeennen systeem, jossa kahden ta useamman faasn välllä esntyy sähkönen potentaalero. Kenno, joka muuntaa energaa sähkösen- ja kemallsen muodon välllä. Term, joka kuvaa kemallsen reakton tasapanon suunnan. Jos tasapanovako K>1, nn reakton tasapano on reaktoyhtälön okealla puolella, jos taas K<1, nn tasapano on vasemmalla lähtöaneden puolella.