Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017"

Aleksi Salminen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017 Johdanto 1 (6) Espoon kaupunki valmistelee asemakaavan muutosta Espoon keskuksen Honkaportinrinteessä Samariantien ja Honkaportin kulmauksessa. Kohdealueella sijaitsee kolme kiinteistöä (kiinteistötunnukset , ja ), ja sen pinta-ala on n m 2. Kaavoituksen tueksi arvioitiin kohteen luontoarvoja sekä EU:n luontodirektiivin IV liitteen lajien ja muiden merkittävien lajien esiintymismahdollisuuksia kaavoitettavalla alueella. Arvion tilaaja on Kaija Rihkajärvi ja toteuttaja Faunatica Oy. Luontoarvio perustuu maastokäyntiin, jonka tekivät FM Kari Nupponen ja FM Elina Manninen Maastokäynnin aikaan lumi oli kokonaan sulanut, mutta kasvillisuus ei vielä ollut noussut. Aikaisesta vuodenajasta johtuen varsinaisia selvityksiä voitiin tehdä vain luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppien ja liito-oravan osalta, ja niiden esiintyminen tarkastettiin maastokäynnin aikana. Muun lajiston osalta arvio tehtiin sopivien elinympäristöjen esiintymisen perusteella. Direktiivilajien inventointiohjeet ja lajeille sopivat elinympäristöt on lepakkolajeja lukuun ottamatta kuvattu ympäristöministeriön tuoreessa julkaisussa (Nieminen & Ahola 2017), ja tässä työssä arviot tehtiin kyseisen ohjeiston mukaisesti. Liito-oravan kartoituksessa tarkastettiin kaikki rinnankorkeusläpimitaltaan yli 30 cm paksut kuuset, yli 20 cm paksut haavat sekä yli 35 cm paksut koivut ja tammet. Näiden tyveltä etsittiin noin 0,75 m säteellä liito-oravan ulostepapanoita. Lisäksi havainnoitiin liito-oravalle sopivia kolopuita, risupesiä ja linnunpönttöjä. Tulokset Liito-orava Alueella ei havaittu merkkejä liito-oravasta. Kolopuita ei esiinny selvitysalueella, eikä risupesiin viittaavia rakennelmia havaittu. Metsä on rakenteeltaan sopiva liito-oravalle (lehtorinne, jossa useita järeitä kuusia ja varttuneita haapoja). Sieltä on myös toimiva kulkuyhteys pohjoiseen laajemmalle metsäalueelle. Kulkureitit muihin ilmansuuntiin ovat käytännössä katkenneet rakentamisen ja leveiden tielinjojen vuoksi. Liito-oravan levittäytyminen Honkaportinrinteelle on epätodennäköistä. Lepakot Todennäköisesti alueella esiintyy lepakoita kuten lähes kaikilla lähialueiden vastaavilla kohteilla. Selvitysalueen pohjoisosan kiinteistöllä on oveton maakellari ja rapistunut autotalli, jotka ovat periaatteessa sopivia lepakoiden päiväpiilopaikkoja ja siten tulkittavissa potentiaalisiksi lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi. Talvehtimispaikoiksi ne eivät liian avoimina kuitenkaan sovellu. Sama koskee selvitysalueen eteläosan ilmeisesti asumatonta puurakennusta ja erityisesti sen ullakkoa sillä varauksella, että talon rakenteissa on aukkoja, joista lepakot pääsevät kulkemaan.

2 Muut EU:n luontodirektiivin liitteen IV eläinlajit 2 (6) Selvitysalueella ei ole kosteikkoja tai muita vesialueita, joilla voisi esiintyä muualla lähialueilla tavattavia viitasammakkoa, isolampisukeltajaa, jättisukeltajaa tai kuutta sudenkorentolajia (ks. Nieminen & Ahola 2017). Selvitysalueella ei siis ole näille liitteen IV(a) eläinlajeille sopivia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. EU:n luontodirektiivin liitteen IV putkilokasvilajit Selvitysalueella ei ole luontodirektiivin liitteen IV(b) putkilokasvilajeille sopivia elinympäristöjä. Lisäksi valtaosa kyseisen liitteen Suomessa kasvavista lajeista ei esiinny edes lähialueilla. Luontotyypit Selvitysalueella ei esiinny luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. Muita huomioita Selvitysalueen itäreunalla kiinteistön kohdalla on laajahko kasvusto jättitatarta (Fallopia sp.), joka on haitallinen vieraslaji (Maa- ja metsätalousministeriö 2012). Kookkaat tattaret ovat voimakkaita kilpailijoita, ja ne leviävät tehokkaasti kasvullisesti. Tiheissä tatarkasvustoissa kasvuolosuhteet muuttuvat niin täysin, etteivät esimerkiksi puuvartisten kasvien siemenet pysty itämään ja alueen luontainen kasvillisuuden kehitys hidastuu tai muuttuu täysin. Pitkäksi kasvavat kasvit haittaavat näkyvyyttä esimerkiksi tienristeyksissä. Tattaret aiheuttavat vahinkoa myös jalkakäytävillä ja parkkipaikoilla kasvamalla asfaltin läpi (Vieraslajiportaali 2017). Jättitatar tulee hävittää kasvupaikaltaan. Mikäli paikalla tehdään maansiirtotöitä, tulee jättitatarkasvuston kohdalla oleva maa-aines käsitellä niin, ettei vieraslaji pääse leviämään muualla ympäristöön. Selvitysalueella kasvaa useita silmämääräisesti järeitä puita (ks. kuva 1; huom. runkojen halkaisijoita ei mitattu). Vaikka suojelusäädökset eivät koske niitä, suosittelemme kuitenkin säästämään mahdollisimman monta puuta niiden maisemallisen arvon vuoksi. Vanhat puut ovat lisäksi luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita, ja niissä on usein myös kaarnanrakoja ja muita suojaisia rakenteita, joita lepakot voivat käyttää päiväpiiloina. Johtopäätökset Selvitysalueella sijaitsevat kaksi rakennusta ja maakellari soveltuvat lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi. Jos niissä esiintyy lepakoita, ne ovat luontodirektiivin tarkoittamia kohteita. Vastaavia vanhoja rakennuksia esiintyy lähialueilla runsaasti. Toisaalta luonnonsuojelulain 49 mukaan Luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty riippumatta lajin runsaudesta alueella. Lepakoiden osalta selvitys- ja suojelukäytännöt vaihtelevat tapauskohtaisesti. Viime kädessä paikallinen ELY-keskus päättää siitä, edellytetäänkö kohteessa lepakoiden esiintymisselvitystä. Mikäli edellytetään, niin se on toteutettavissa yhdellä maastokäynnillä alkukesällä.

3 3 (6) Maastokäynnin perusteella Honkaportinrinteessä ei ole muita potentiaalisia lajien tai luontotyyppien esiintymiä, joiden selvittämiselle olisi lisätarvetta, tai jotka estäisivät kohteen rakentamisen. Viitteet Maa- ja metsätalousministeriö 2012: Kansallinen vieraslajistrategia. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. Nieminen, M. & Ahola, A. (toim.) 2017: Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV lajien (pl. lepakot) esittelyt. Suomen ympäristö 1/2017. Vieraslajiportaali 2017: Jättitatar (Fallopia sachalinensis). internet-sivut: [ viitattu Espoossa Kari Nupponen ja Elina Manninen Faunatica Oy

4 4 (6) Kuva 1. Honkaportinrinteen selvitysalueen rajaus sekä lepakoiden päiväpiiloiksi soveltuvien rakennusten, jättitatarkasvuston (haitallinen vieraslaji) ja mahdollisuuksien mukaan säilytettäviksi suositeltavien järeiden puiden sijaintipaikat.

5 5 (6) Kuva 2. Selvitysalueen keskiosassa sijaitseva maakellari on mahdollinen lepakoiden päiväpiilopaikka ( ). Kuva 3. Jättitatar on haitallinen vieraslaji, joka tulee hävittää kasvupaikaltaan ja jonka leviäminen tulee estää. Jos kasvuston kohdalta siirretään maa-ainesta, se tulee käsitellä niin, ettei laji pääse leviämään muualla ympäristöön ( ).

6 6 (6) Kuvat 4 & 5. Näkymä selvitysalueen pohjois- ja länsiosista. Suosittelemme alueen järeiden puiden säilyttämistä mahdollisuuksien mukaan. ( ).

Samankaltaiset tiedostot

Espoon Otaniemen Servinniemen liito-oravaselvitys vuonna 2017

1 (6) Espoon Otaniemen Servinniemen liito-oravaselvitys vuonna 2017 Johdanto Espoon kaupunki valmistelee asemakaavan muutosta Espoon Otaniemen Servinniemessä pääasiassa Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimille