Kaunissaaren luonto lumoaa

Transkriptio

1 Kaunissaaren luonto lumoaa Kaunissaari kuuluu eteläisen Satakunnan arvokkaimpien luontokohteiden joukkoon. Sahatoiminnan päättymisen jälkeen se on saanut kehittyä rauhassa ihmisen juuri puuttumatta luonnon prosesseihin. Kaunissaareen on syntynyt poikkeuksellisen hieno ja monimuotoinen luonto, johon kuuluu monia vaateliaita ja harvinaisia eläin- ja kasvilajeja. Tervaleppä viihtyy rantojen läheisyydessä ja kosteikoissa, koska se sietää maaperän kosteutta. Tervalepän elinikä on melko lyhyt ja Kaunissaaressa onkin jo vanhoja ja kuolleita tervaleppiä, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä. Nämä komeat vanhat lepät kasvavat lähellä sahan perustuksia. Etualalla näkyy rautapultteja, joilla sahan koneet ovat olleet kiinni lattiassa. Kaunissaaressa on lähes kaikkia Suomessa tavattavia metsätyyppejä. Yleisimpiä saaressa ovat koivuvaltaiset lehdot ja lehtomaiset kankaat. Rannoilla ja keskiosan kosteikossa on tervaleppälehtoja. Pohjoisrannan avokallioita hallitsevat ikivanhat, kilpikaarnaiset männyt, jotka kasvoivat paikalla jo sahatoiminnan aikaan. Pääosa puustosta on kasvanut saareen sahatoiminnan loppumisen jälkeen. Koska lehtipuiden elinikä on suhteellisen lyhyt, on metsissä jo komeita puuvanhuksia. Saaren jätepuusta muodostuneen itäosan metsätyyppi vaihettuu uittomiesten kämpän luona kasvavasta suurruoholehdosta itäkärjen kuivaan kankaaseen. Katavankarissa on upeita vanhoja lehtoja ja lehtomaisia kankaita. Metsät ovat luonnontilaisia ja joukossa on vanhoja, jo lahoja puita. Suuret lahopuut tarjoavat elinympäristön monipuoliselle hyönteis-, sieni- ja lintulajistolle. Luonnontilaisen metsän runsas ja monipuolinen hyönteislajisto on monien ravintoketjujen tärkeä osatekijä, joka luo pohjan selkärankaisten eläinten, kuten lintujen, sammakkoeläinten ja matelijoiden runsaudelle. Lähes kaikkien lintulajien, myös siemensyöjien, poikaset tarvitsevat hyönteisravintoa. Kaunissaaren keskiosassa on entisen torin kohdalla kaunis kallioniitty. Niityn kasvilajistoon kuuluu myös niin sanottuja painolastikasveja. Saaressa on myös pieniä, luontaisia merenrantaniittyjä, joiden kasvillisuus on mielenkiintoinen. Rantaniityillä kasvaa monia kauniisti kukkivia kasvilajeja, kuten rantasappea, ranta-alpea ja isolaukkua.

2 Luontaiset merenrantaniityt ovat rauhoitettuja ympäristötyyppejä. Rantaniityllä voit tavata monia kauniisti kukkivia lajeja. Kaunissaaren rantaniityillä kasvaa mm. isolaukkua, ranta-alpea, tuoksusimaketta, rantayrttiä ja rantasappea. Kuva: Ilona Hankonen Nisäkkäistä Kaunissaaressa tavataan tavallisimpia metsälajeja. Myös isot eläimet, kuten hirvet ja valkohäntäkauriit viihtyvät Kaunissaaressa, johon ne pääsevät mantereelta kesäisin uimalla. Kontiainen eli vanhalta nimeltään maamyyrä on Kaunissaaressa yleinen. Matelijoista Kaunissaaressa tavataan kyytä, rantakäärmettä, sisiliskoa ja vaskitsaa. Sammakkoeläimiä on runsaasti, ja linnusto on erittäin runsas. Kaunissaaren pinta-alasta noin puolet kuuluu joko luonnonsuojelulaissa tai metsälaissa rauhoitettuihin luontotyyppeihin. Koko saari on arvokas ja harvinainen näyte luontaisesti kehittyneestä, rehevästä satakuntalaisesta rannikkoluonnosta. Linnusto Kaunissaari kuuluu Eurajoen suistoalueen osana kansallisesti tärkeiden lintualueiden eli FINIBA-alueiden joukkoon. Kaunissaaren linnusto on saaren koko huomioon ottaen poikkeuksellisen runsas ja monipuolinen. Saaren metsien luonnontilaisuus ja luontotyyppien monipuolisuus ovat linnuston hyvinvoinnin avaintekijöitä. Erityisesti varpuslintulajisto on runsas, mutta myös monet muut linturyhmät ovat hyvin edustettuina. Varpuslintulajeista Kaunissaaressa pesivät monet hyvät laulajat, kuten mustapääkerttu, kultarinta, luhtakerttunen, viitakerttunen, punavarpunen, laulurastas ja satakieli. Nämä lajit viihtyvät rehevissä lehtimetsissä. Eurajoen seudulla harvinainen kultarinta vaatii viihtyäkseen suuria lehtipuita.

3 Harvinaisemmista lehtojen varpuslintulajeista Kaunissaaressa ovat pesineet esimerkiksi viitakerttunen, idänuunilintu ja pikkusieppo. Vanhoja metsiä suosivista varpuslintulajeista Kaunissaaressa pesivät vakituisesti esimerkiksi puukiipijä ja tiltaltti. Osa hyvistä laulajista on äänessä pääasiassa öisin, joten Kaunissaari sopii hyvin yölaulajien kuuntelusta kiinnostuneelle retkeilijälle. Palokärjen läsnäolosta kertovat isot nokanjäljet puissa. Palokärki etsii hyönteisravintoa lahopuiden sisältä. Sen erityistä herkkua ovat hevosmuurahaisen toukat. Kuva: Anni-Meri Räikkönen Tikkalinnuista Kaunissaaressa ovat pesineet yleisen käpytikan lisäksi pohjantikka, harmaapäätikka, palokärki ja uhanalainen pikkutikka. Tikkalintujen monipuolisuus kertoo luonnon hyvinvoinnista. Tikat tekevät pesänsä vanhan lahopuun koloon. Ravintonaan ne käyttävät erityisesti lahopuussa eläviä hyönteisiä. Suomen tikkalajit ovatkin käpytikkaa lukuun ottamatta taantuneet lahopuun vähenemisen takia. Vain peipposen kokoinen pikkutikka kuuluu Kaunissaaren vakituiseen pesimälajistoon. Pikkutikka viihtyy luonnontilaisissa lehtimetsissä ja se onkin Kaunissaaressa vuosittainen pesimälaji. Vuosina 2004 ja 2005 Kaunissaaressa pesi kaksi pikkutikkaparia. Kuva: Esa Hankonen

4 Petolinnuista Kaunissaaressa viihtyvät nimensä mukaisesti reheviä lehtimetsiä suosiva lehtopöllö ja vesien äärellä viihtyvä nuolihaukka. Lehtopöllö tekee pesänsä isoon puunkoloon. Ravintonaan se käyttää erilaisia pieniä selkärankaisia ja isoja hyönteisiä. Lehtopöllön aavemaista soidinhuhuilua voi Kaunissaaressa kuulla kevättalvella. Nuolihaukka syö pikkulintuja ja isoja hyönteisiä. Se saalistaa usein sudenkorentoja rantojen läheisyydessä. Kaunissaaressa vuosittain pesivistä lintulajeista vaarantuneiksi on luokiteltu tiltaltti ja pikkutikka. Lisäksi saaressa on pesinyt useita silmälläpidettäviksi luokiteltuja lajeja, kuten käki, pohjantikka, harmaapäätikka ja teeri. Kaunissaaressa pesivänä havaitut lintulajit: Kaunissaaren pesimälinnustoselvityksen teki vuonna 2005 luontokartoittaja Ossi Siivonen. Oheisessa listassa on lueteltu Kaunissaaressa vähintään kerran pesivänä tavatut lintulajit. Silkkiuikku Kyhmyjoutsen Sinisorsa Telkkä Isokoskelo Tukkakoskelo Nuolihaukka Teeri Pyy Tylli Rantasipi Punajalkaviklo Lehtokurppa Kalalokki Kalatiira Sepelkyyhky Käki Lehtopöllö Palokärki Pikkutikka Käpytikka Harmaapäätikka Pohjantikka Västäräkki Metsäkirvinen Peukaloinen Punarinta Satakieli Mustarastas Laulurastas Räkättirastas Punakylkirastas Ruokokerttunen Rytikerttunen Luhtakerttunen Viitakerttunen Kultarinta Hernekerttu Pensaskerttu Mustapääkerttu Lehtokerttu Pajulintu Tiltaltti Sirittäjä Idänuunilintu Hippiäinen Kirjosieppo Harmaasieppo Pikkusieppo Talitiainen Sinitiainen Hömötiainen Kuusitiainen Töyhtötiainen Puukiipijä Varis Närhi Peippo Järripeippo Viherpeippo Vihervarpunen Punatulkku Punavarpunen Keltasirkku Pajusirkku Uusista pesimälajeista pyydetään ilmoittamaan Ilona Hankoselle. Sähköpostiosoite on muotoa Tietoa Eurajoen seudun linnustosta ja lintuharrastuksesta saat Rauman seudun lintuharrastajat yhdistyksestä Kasvillisuus Kaunissaaren putkilokasvilajisto selvitettiin vuonna Aikaisemmin kasvillisuutta on tutkittu 1990-luvulla ja 1960-luvulla. Yhteensä lajeja on tavattu kolmisensataa, mikä on huomattavan paljon tämän kokoisella saarella. Kasvilajiston runsaus selittyy elinympäristöjen monipuolisuudella ja rehevien lehtometsien vaateliaille lajeille tarjoamilla kasvupaikoilla. Oman lisänsä lajistoon tuovat asutuksen jäänteenä kasvavat ja painolastimaan mukana tulleet lajit.

5 Kaunissaaren luonto- ja kulttuuripolku kulkee saaren länsiosassa koivuvaltaisen suurruoholehdon halki. Lehdossa kasvillisuus on rikasta. Koivujen lisäksi puustoon kuuluu myös monia muita puulajeja, kuten vaahteraa. Lehdossa myös pihlajat ja tuomet kasvavat kunnon puiksi. Niin sanotun herrasväen kaivon päälle on tehty alkuperäistä muistuttava rakennelma. Herrasväen kaivo oli kirjanpitäjän ja isännöitsijän käytössä. Kuva: Ilona Hankonen Kaunissaari oli ennen sahayhdyskunnan syntyä asumaton, metsäinen saari. Kaunissaari on luontaisesti hyvin rehevä, ja viisikymmentä vuotta kestänyt asutus ja teollisuus lisäsi maaperän ravinteisuutta entisestään. Esimerkiksi jätepuun polttaminen jätti maaperään paikoitellen runsaasti tuhkaa, joka nostaa maaperän ph-arvoa ja ravinteisuutta. Länsiosan kosteissa lehdoissa kasvaa monia rehevää, kosteaa elinympäristöä vaativia lehtoja kosteikkokasveja, kuten kurjenjalkaa, kurjenmiekkaa, sudenmarjaa, mesiangervoa ja rentukkaa. Lehtojen tyypillisiä kasveja ovat muun muassa käenkaali, oravanmarja ja puna-ailakki. Valoisammilla kasvupaikoilla voi tavata esimerkiksi valkolehdokin tai pystykiurunkannuksen. Puna-ailakki viihtyy monenlaisilla rehevillä kasvupaikoilla, eikä se ole kovin tarkka kasvupaikan valoisuuden suhteen. Se on tyypillinen rantalehtojen aluskasvillisuuden laji, mutta viihtyy myös rehevillä niityillä. Kaunissaaressa puna-ailakkia kasvaa muun muassa tervaleppälehdoissa ja etelärannan kostealla suurruohoniityllä. Kuva: Ilona Hankonen

6 Asutusjäänteenä Kaunissaaressa kasvaa yhä Reunasen torpan vanha pihaomenapuu, joka kukkii keväisin kauniisti. Sahan isännöitsijän pihaa koristivat syreenit, jotka ovat edelleen voimissaan. Jotkut vanhat, jo osaksi kuolleet koivut ja pihlajat ovat aikoinaan olleet talojen pihapuita. Koulun pihalla aikoinaan kasvaneet koivut ja kuusi ovat nyt komeita pökkelöitä, jotka tarjoavat ravintoa ja pesäpaikkoja monille lintulajeille. Karviainen on levinnyt saareen entisten asukkaiden pihoilta. Pohjanpunaherukka, mustaherukka ja koiranheisi ovat luontaisia lehtokasveja, mutta niitäkin on viljelty pihoissa. Kaunissaaressa kasvavien pensaiden alkuperää voi olla vaikea arvioida. Uittomiesten kämppää vuokrattiin kesämökiksi 1990-luvulle asti. Sen pihalla on joitain villiintyneitä puutarhakasveja, kuten sahalintatarta ja kriikunaa. Painolastikasvit ovat laivojen painolastimaan mukana levinneitä kasveja. Purjelaivat saapuivat Kaunissaareen usein lastinaan kevyttä tavaraa, kuten kankaita tai mausteita. Ne tarvitsivat painolastimaata saavuttaakseen riittävän uintisyvyyden. Painolastimaa oli lähtösatamassa lastattua jätemaata, jonka joukossa oli myös kasvien siemeniä ja juuria. Kaunissaaresta laivat lähtivät raskaassa puutavaralastissa, joten ne eivät tarvinneet painolastimaata enää paluumatkalla, vaan jättivät sen Kaunissaaren satamaan. Kaunissaaressa on tavattu 17 painolastikasvilajia, joista osa on jo kadonnut lajistosta. Painolastikasvien katoaminen ajan kuluessa on osa luonnon normaalia kehityskulkua, mutta painolastikasveja on hävinnyt myös uittomiesten kämpän pihapiirin hoidon seurauksena. Jotkut lajit ovat vakiintuneet Kaunissaaren pysyvään kasvilajistoon ja kasvavat saaressa elinvoimaisina. Tällaisia ovat muun muassa nurmimailanen, maahumala, pukinparta, kumina, etelänaitovirna ja valkopeippi. Muun muassa kanadankoiransilmä ja jaakonvillakko ovat sen sijaan ilmeisesti kadonneet lajistosta. Lisätietoja Kaunissaaren kasvillisuudesta saat Kotiseutumme Eurajoki XIV teoksessa julkaistusta Janne Lampolahden artikkelista Kaunissaaren kasvimaailma. Kaunissaaren kasvilajit Kaunissaaren putkilokasvillisuusselvityksen vuonna 2005 tekivät luontokartoittajaopiskelijat Anu Saarinen ja Ossi Siivonen. Alla olevassa listassa on luetteloitu vuonna 2005 löydetyt lajit. Luettelossa on käytetty pääosin Suuren Pohjolan kasvion nimistöä. Ketunlieko Riidenlieko Metsäkorte Lehtokorte Peltokorte Korpi-imarre Kivikkoalvejuuri Metsäalvejuuri Isoalvejuuri Hiirenporras Haurasloikko Metsäimarre Kallioimarre Kuusi Mänty Kataja Mustakonnanmarja Rentukka Valkovuokko Rönsyleinikki Niittyleinikki Kevätleinikki Ojaleinikki Merisätkin Hiirenhäntä Keltaängelmä Pystykiurunkannus Nokkonen Rauduskoivu Hieskoivu Tervaleppä Mäkiarho Lehtoarho Pihatähtimö Luhtatähtimö Heinätähtimö Metsätähtimö Nurmihärkki Rentohaarikko Puna-ailakki Ketoneilikka Kylämaltsa Isomaltsa Suolamaltsa Pihatatar Jättitatar Hevonhierakka Meripoimuhierakka Niittysuolaheinä Ahosuolaheinä Kaitasuolaheinä Särmäkuisma Metsäorvokki Isoaho-orvokki Suo-orvokki Pelto-orvokki Lituruoho Rantakanankaali Luhtalitukka Kevätkynsimö Lutukka Kiiltopaju Raita Haapa Puolukka Juolukka Mustikka Pikkutalvikki Kellotalvikki Nuokkutalvikki Pohjanvariksenmarja Ranta-alpi Suikeroalpi Terttualpi Metsätähti Rannikki Papelorikko Isomaksaruoho Keltamaksaruoho Pohjanpunaherukka Mustaherukka Karviainen Taikinamarja Vilukko Mesiangervo

7 Muurain Lillukka Vadelma Metsäruusu Kurtturuusu Orjanruusu Ojakellukka Kyläkellukka Kurjenjalka Ketohanhikki Hopeahanhikki Peltohanhikki Rätvänä Ahomansikka Laidunpoimulehti Punatyvipoimulehti Tarhaomenapuu Pihlaja Kriikunapuu Tuomi Hiirenvirna Mäkivirvilä Etelänaitovirna Niittynätkelmä Nurmimailanen Valkoapila Puna-apila Rantakukka Maitohorsma Lehtohorsma Vaaleaamerikanhorsma Suohorsma Tähkä-ärviä Vaahtera Ahopellava Käenkaali Haisukurjenpolvi Ruohokanukka Koiranputki Pukinjuuri Kumina Karhunputki Suoputki Tyrni Ahomatara Luhtamatara Rantamatara Piennarmatara Peltomatara Isorantasappi Raate Pihasyreeni Koiranheisi Vanamo Rohtovirmajuuri Lehtovirmajuuri Merivirmajuuri Peltolemmikki Mäkilemmikki Hietalemmikki Itämerenlemmikki Luhtalemmikki Luhtavuohennokka Peltopillike Valkopeippi Peltopähkämö Maahumala Niittyhumala Rantayrtti Uposvesitähti Punakoiso Keltakannusruoho Juovakannusruoho Orvontädyke Rohtotädyke Nurmitädyke Ketotädyke Metsämaitikka Kangasmaitikka Pohjanlahdensilmäruoho Suolasänkiö Luhtakuusio Isolaukku Piharatamo Rantapiharatamo Meriratamo Isovesiherne Kissankello Kultapiisku Meriasteri Säderusokki Ojakärsämö Siankärsämö Peltosaunio Pietaryrtti Päivänkakkara Kalliovillakko Kyläkarhiainen Piikkiohdake Huopaohdake Suo-ohdake Pelto-ohdake Syysmaitiainen Pukinparta Peltovalvatti Meripeltovalvatti Jänönsalaatti Voikukka Linnunkaali Sarjakeltano Jokapaikankeltano (ahokeltano) Huopakeltano Tiheäpääkeltano (harakankeltano Ruotsinkeltanoryhmän harakankeltano Sudenmarja Kielo Lehtokielo Kalliokielo Oravanmarja Ruoholaukka Pikkukäenrieska Keltakurjenmiekka Valkolehdokki Harajuuri Merisuolake Hentosuolake Ahvenvita Hapsivita Merihaura Palleropalpakko Leveäosmankäämi Jouhivihvilä Suolavihvilä Nurmipiippo Kalvaspiippo Kevätpiippo Sinikaisla Luhtavilla Tupasvilla Meriluikka Hakarasara Törrösara Jänönsara Harmaasara Merisara Kalvassara Sormisara Vesisara Jokapaikansara Tupassara Viiltosara Nurminata Ruokonata Punanata Lampaannata Kylänurmikka Karheanurmikka Niittynurmikka Rantanurmikka Lehtonurmikka Nuokkuhelmikkä Ojasorsimo Koiranvehnä Rantajuolavehnä Mäkikaura Nurmilauha Metsälauha Lännenmaarianheinä Tuoksusimake Luhtarölli Nurmirölli Isorölli Rönsyrölli Hietakastikka Korpikastikka Luhtakastikka Metsäkastikka Timotei Nurmipuntarpää Ruokohelpi Tesma Järviruoko Jauhosavikka