LEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

Transkriptio

1 LEMI KUHASENSAARI Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari

2 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET Paikallistien itäpuoli Paikallistien länsipuoli.. 6 YHTEENVETO. 8 LIITTEET Kansikuva: Liito-oravan papanoita haavan rungolla. Taustalla itärannan saunalle johtava tie.

3 3 JOHDANTO Lemin kunnan Kuhasensaaressa, entisen kesäsiirtolan alueella (LIITTEET, Kartta 1.) tehtiin Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen luontoinventointi keväällä ja kesällä 2014, jonka tarkoituksena oli todeta mahdollinen liito-oravan esiintyminen suunnittelualueella sekä mahdolliset uhanalaisille lajeille soveltuvat elinympäristöt - luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit. Kesäinventoinnissa kartoitettiin myös suunnittelualueen kasvistoa. TUTKIMUSMENETELMÄT Suunnittelualue tutkittiin kartoittamalla alue systemaattisesti läpi. Lajistokartoituksen yhteydessä tutkittiin alueelta myös mahdolliset rauhoitettavat tai suojelua vaativat biotoopit sekä mahdolliset uhanalaisille lajeille soveltuvat elinympäristöt, merkittävät maisemakokonaisuudet sekä mahdolliset muut arvokkaat luontotekijät sekä arvioitiin alueen maaperä- ja vesiolosuhteita ekologiselta ja maankäytön suunnittelun kannalta. Liito-oravan mahdollista esiintymistä tai merkkejä esiintymisestä suunnittelualueella seurattiin aktiivisesti tarkastamalla kaikki suunnittelualueilla todetut kolopuut sekä tarkastamalla kaikki lajille mahdollisesti sopivat elinympäristöt. Havainnot ja arviot kirjattiin systemaattisesti ylös havainnointipaikalla. Maastotöiden yhteydessä on kerätty suunnittelualueesta myös kuva-aineisto, jota on käytetty hyväksi inventoinnin tulosten kokoamisessa sekä raportin laadinnassa. Raportissa on esitetty inventoinnin tulosten lisäksi tulosten perusteella tehdyt suositukset maankäytön suunnittelua varten. TULOKSET Suunnittelualue rajoittuu kahden kalliolaakion väliselle sedimenttimaalle. Alavin osa suunnittelualuetta on lähellä nykyistä Kivijärven keskimääräistä vedenpinnan tasoa. Lähes koko suunnittelualue on aikanaan raivattu pelloksi (Romun tila), joiden viljely loppui jo 70-luvulla. Entisellä pellolla on todettavissa korkean puuston lisäksi kenttäkerroksessa tyypillinen niittykasvilajisto. Puusto peltosaroilla on kookasta, keski-ikäistä lehtipuuta, pääasiassa raudus- ja hieskoivua. Peltosarkojen välisillä ojanpenkoilla on puolestaan todettavissa korkeaa ja kookasta haapaa ja kuusta. Ylemmäs rinteille noustessa kenttäkerroksen lajisto indikoi lehtomaisuutta (OMT tai OMaT) ja aivan ylärinteillä tuoretta kangasta (MT), valtapuuna alarinteillä kuusi ja lähempänä kalliolaakioiden lakialueita mänty. Entisten viljelyalueiden ulkopuolella olevat metsät ovat talousmetsiä.

4 4 Suunnittelualueen itärannan tuntumassa, kalliolaakion päällä, sijaitsee kesäsiirtolan päärakennus pihapiireineen. Pihapiirin ympäristö laskee itäpuolelta jyrkästi kohti Kivijärven rantaa. Rinteen alla rantavyöhykkeessä ja itse rinteessä metsä on sekametsää, jonka kenttäkerros indikoi lehtomaisuutta (OMaT, paikoin ORT). Pihapiirin alue on osin hakattu ja rakenteeltaan puistomainen. Suunnittelualueen länsirannassa on itärannan tavoin rantasauna. Molemmat rannat ovat eu-dystrofisia. 1. Paikallistien itäpuoli (LIITTEET, Kartta 1.) Suunnittelualueella paikallistieltä alkaen itäpuoli on alavaa loivasti kumpuilevaa sedimenttimaata, entistä peltoa. Lähellä rantaa sedimenttimaa nousee korkealle kalliolaakiolle, jonka itärinne laskee jyrkästi rantaan. Kalliorinteen alusta on paikoin kivinen, mutta pääasiassa sedimenttipohjainen. Koko suunnittelualueen maaperä on hietapitoista harjusoraa, alavimmilta alueilta hietaa. Myös paikallistien itäpuoli on hyvin hietapitoista, jonka vuoksi kenttäkerroksen lajisto indikoi lehtoa ja lehtomaista kangasta. Alavin ja myös ravinteikkain osa on aikanaan raivattu pelloksi, mutta kasvaa nykyisin kookasta lehtisekametsää. Entisen peltomaan reunaa pitkin itärannan saunalle johtaa soratie (Kuva 1.). Saunalle johtavalta tieltä erkanee soratie ylös pihapiiriin, joka on osin hoitamaton mutta luonteeltaan puistomainen. Rantaan johtavalta tieltä todettiin ketoraunikkia (Gypsophila muralis) (Kuva 4.), jonka alkuperä jäi selvittämättä. Mahdollisesti se on tullut tien sorastuksen yhteydessä soranottopaikalta tai kukkaistutuksista levinneenä. Erityisesti pellonsarkojen laiteet ja ojan varret sekä rantaan johtavan tien varret kasvavat kookasta ja iäkästä puustoa, lähinnä haapaa ja sekapuuna kuusta (Kuva 2.). Ylempänä rinn la valtapuuksi todettiin kuusi, sekapuuna kookasta haapaa. Haavoissa todettiin varsin paljon myös kolopuita. Itärannan kalliorinteen alla oleva lehtomainen metsä (OMaT, paikoin ORT) todettiin kuusivaltaiseksi sekametsäksi, jonka puustossa todettiin useita kolopuita sekä lahopuuta (Kuva 3.). Kalliomäen rinteessä ja kallionalusmetsässä todettiin mm. näsiä, lehtokuusama, kevätlinnunherne ja lehdokki. Itärannan hietapohjaisten rantojen rantaterassit ovat varsin kapeita ja melko jyrkästi syveneviä. Alun perin dystrofiset rannat ovat rehevöityneet jonkin verran kasvaen lahden perukassa melko leveälti järviruokoa. Vesi lahdella on hyvin ruskeaa ja vedessä oli todettavissa jonkin verran sinileväkasvustoa. Ranta- ja vesikasvilajisto indikoi eu-dystrofisuutta (Kuvat 5. ja 6.). Lahdella todettiin pesivänä härkälintu. Rantametsän lintulajisto todettiin monipuoliseksi, mutta tavanomaiseksi lehtimetsien lajistoksi. Osa-alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi. Puusto on lehtipuuvaltaista ja varsin kookasta. Lehtipuiden joukossa oli todettavissa useita kolopuita. Lehtipuiden joukossa sekapuuna todettiin tyypillisesti kuusta, joka oli valtapuun asemassa ylärinteillä. Rantaan johtavan tien molemmat puolet sekä itärannan kalliomäen alusta rannan puolelta todettiin liito-oravalle soveliaaksi elinympäristöksi. Ko. alueella myös todettiin usealla paikalla liito-oravan tuoreita jätöksiä (LIITTEET, Kartta 1.). Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisia lintulajeja, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Osa- alueella todettiin tuoreita jälkiä liitooravan oleskelusta kartalle merkityllä alueella ja liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä (direktiivin IV(a) laji) (LIITTEET, Kartta 1.). Kartalle merkitty alue tulisi tästä syystä jättää nykytilaansa.

5 5 Kuva 1. Itärannan rantasauna tieltä kuvattuna. Kuvassa näkyy alueen rehevyys. Kuva 2. Rantaan johtavan tien varsi kasvoi koko matkaltaan kookasta haapaa, osa kolopuita. Kuva 3. Itärannan kalliorinteen alla kasvavaa sekametsää. Ranta jää kuvassa vasemmalle. Kuva 4. Ketoraunikkia todettiin useassa paikassa rantaa johtavalla tiellä. Kuva 5. Itärantaa laiturilta kaakkoon kuvattuna. Kuva 6. Itärantaa laiturilta luoteeseen kuvattuna. Taustalla järviruokovyöhyke.

6 6 2. Paikallistien länsipuoli (LIITTEET, Kartta 1.) Paikallistien länsipuolen osa-alue kattaa alavat sedimenttialueet ja niiden pohjoispuolen hietasedimenttirinteet. Pohjoisrinteessä, lähellä paikallistietä entisen pellon reunassa on kasattuna suuria siirtolohkareita, jotka ovat peräisin ilmeisesti pellonraivauksesta. Osa-alueen pohjoisreunaa pitkin kulkee kapea soratie länsirannan rantasaunalle (Kuvat 7. ja 8.). Pohjoisrinteen talousmetsän puusto on kuusivaltaista sekametsää (Kuva 7.). Osa entisestä peltoalueesta ulottuu pohjoisrinteessä paikallistiehen asti. Entisen peltoalueen vallitseva puusto on lehtipuita (Kuva 11.) (haapaa, koivuja ja kosteammilla paikoilla sekä lähellä rantaa harmaa- ja tervaleppää ja raitaa), mutta lähellä länsirantaan johtavaa tietä pelloille kasvanut puusto oli valtaosin kuusta (Kuva 10.). Pohjoisrinteen kenttäkerroksen lajisto indikoi lehtomaisuutta (OMaT), notkelman lajisto todettiin tavanomaiseksi niittyjen lajistoksi. Lähellä länsirannan rantasaunaa pelto päätyy rehevään, järviruokoa kasvavaan tulvakorpeen, jossa kasvaa harvahko nuori koivikko (Kuva 9.). Tulvakorven ympärillä oleva lehtipuusto todettiin hyvin kookkaaksi, joukossa myös kolopuita. Tulvakorven takana alkaa entinen peltomaa (Kuva 11.) ja tulvakorven pohjoispuolella peltomaa rajautuu saunalle johtavaan tiehen kasvaen haapaa ja kuusta (Kuva 10.). Tulvakorven ojitus todettiin vähäiseksi, mutta entiset pellot on kauttaaltaan ojitettu. Ojan varret kasvavat kookasta haapaa ja kuusta ja haapojen joukossa todettiin myös kolopuita (Kuva 12.). Tulvakorven alueella, Tulvakorven pohjoispuolen rinteessä ja entisen peltomaan ojan varressa, pohjoisrinteen alla, todettiin liito-oravalle soveliasta elinympäristöä ja alueelta todettiin myös tuoreita liito-oravan jätöksiä (LIITTEET, Kartta 1.). Liito-oravalle sovelias elinympäristö kulkee suunnittelualueen länsirannasta itärannalle ja itärannan kalliomäen juurelle yhtenäisenä juonteena (LIITTEET, Kartta 1.). Hietapohjainen, osin kivinen rantaterassi on melko kapea ja laskee nopeasti. Länsirannan vesi on hyvin ruskeaa. Rantavyöhykkeen lajisto indikoi eu-dystrofista vettä. Lahden pohjukassa oli todettavissa mm. yhtenäinen järviruokokasvusto. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisia lintulajeja, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Osa-alueella todettiin liito-oravalle soveliasta elinympäristöä (direktiivin IV(a) laji) sekä tuoreita merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Tästä syystä ko. elinympäristö (LIITTEET, Kartta 1.) tulisi jättää nykytilaansa.

7 7 Kuva 7. Soratie suunnittelualueen länsirannan rantasaunalle kulkee pitkin pohjoisrinnettä. Kuva 8. Länsirannan rantasauna taustalla, etualalla halkoliiteri, joka on vanha venevaja. Kuva 9. Länsirannan tulvakorpi rannasta käsin kuvattuna. Rantasauna jää kuvassa vasemmalle. Kuva 10. Tulvakorven pohjoispuolen kuusikkoa, seassa isoja haapoja (alue entistä peltoa). Kuva 11. Alavimman alueen peltomaata saaren kärkeen johtavan paikallistien länsipuolella. Kuva 12. Entisen peltomaan ojanvarren puusto on kookasta. Kuvan haavoissa todettiin koloja.

8 8 YHTEENVETO Suunnittelualue sijaitsee kahden sedimenttipeitteisen kalliolaakion välisessä rehevässä notkelmassa. Alavin alue on aiemmin raivattu pääosin pelloksi, mutta on nykyisin metsittynyt. Rinnemaiden lehtomaiset metsät ovat talousmetsiä. Kookasta puustoa oli todettavissa itä- ja länsirannalla sekä entisen peltoalueen reunoilla ja ojien varsilla, joilla kasvoi runsaasti kookasta kuusta, haapaa ja koivua. Lehtipuissa oli todettavissa myös kolopuita. Tuoreita merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella todettiin itä- ja länsirannan rantavyöhykkeen metsissä sekä entisen peltoalueen laiteilla ja ojien varsilla läpi koko suunnittelualueen. Jätösten määrän perusteella kyseessä on pitkänomainen naarasreviiri, joka ulottuu koko suunnittelualueen läpi (LIITTEET, Kartta 1.). Kartalle rajattu alue suunnittelualueella tulisi jättää nykytilaansa. Tampereella Jouko Sipari Jouko Sipari tmi Katajikonkatu 1 F Tampere p

9 LIITTEET 9