Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto"

Pasi Penttilä
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen

2 Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % n 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Merikosteikot Säilyvä LC Rannikkokosteikot Vaarantunut VU Järvet ja lammet Äärimmäisen uhanalainen CR Joet ja purot Suot Silmälläpidettävä NT Erittäin uhanalainen EN Perinnebiotoopit Lähde: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja s.

ja purot Suot Silmälläpidettävä NT Erittäin uhanalainen EN Perinnebiotoopit Lähde: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T.

Boreaalinen 1 5 2 Sisävedet ja rannat, Alpiininen 5 Suot, Boreaalinen 6 4 Suot, Alpiininen 6 1 Suotuisa

3 Luontodirektiivin luontotyyppien raportointi, 2013 Kosteikkoluontotyyppien suojelutaso Meri- ja rannikkokosteikot, Itämeri 4 1 Meri- ja rannikkokosteikot, Boreaalinen Sisävedet ja rannat, Boreaalinen Sisävedet ja rannat, Alpiininen 5 Suot, Boreaalinen 6 4 Suot, Alpiininen 6 1 Suotuisa Epäsuotuisa, riittämätön Epäsuotuisa, huono Verrattuna vuoden 2007 arviointiin suojelutason kokonaisarviointi pysynyt samana

4 Arviointi 2010 Luokka Lajeja % CR 11 4 EN 12 5 VU NT LC NA 8 3 Yhteensä Uhanalaisia lajeja (CR, EN, VU) yhteensä 59 (24 %) Määrä kasvoi v arvioinnista 24:llä Kuva: Antti Below

5 Rantamo-Seitteli Keski-Uudellamaalla Tuusulanjärven länsirannalla sijaitseva Rantamon kosteikko rakennettiin vuonna 2001 Rantamon laajennus ja Seittelin kosteikko valmistuivat vuonna 2009 Rantamo-Seittelin -kosteikon tavoitteena on vähentää Sarsalanojasta Tuusulanjärveen tulevaa ravinnekuormitusta ja parantaa siten järven tilaa Lisäksi tavoitteena on lisätä alueen linnustollista ja ekologista arvoa sekä monipuolistaa järven länsirannan kulttuurimaisemaa.

tavoitteena on vähentää Sarsalanojasta Tuusulanjärveen tulevaa ravinnekuormitusta ja parantaa siten järven tilaa

6 Sarsalanoja Järvenpää Rantamo-Seittelin kosteikko Tuusulanjärvi Rusutjärvi Kerava Tuusula $ metriä

7 Lintututkimuksen osa-alueet

9 Kuva: Tero Taponen

10 Kuva: Tero Taponen

11 Kuva: Tero Taponen

12 Lintuaineisto Tuusulan Rantamon (7+5 ha) seurantatiedot vuosilta , Tuusulan Seittelin (12 ha) seurantatiedot vuosilta Kuva: Antti Below

13 Rantamon pesimälajisto , Laji Laulujoutsen Haapana Tavi Heinätavi Sinisorsa Lapasorsa Punasotka Telkkä Kurki Meriharakka Pikkutylli Töyhtöhyyppä Taivaanvuohi Punajalkaviklo Rantasipi Naurulokki Kalalokki Kalatiira Yht. parjea Lajeja

Meriharakka 0 0 0 1 0 0 Pikkutylli 1 1 1 2 1 0 Töyhtöhyyppä 2 1 0 2 2 0 Taivaanvuohi 0 0 1 1 0 0 Punajalkaviklo 1 1 0 0 0 0

14 Rantamon linnustollinen merkitys Vuosina kosteikkoalueella pesi 25 lintulajia ja enimmillään 100 lintuparia Pesimälajeista seitsemän oli vesilintuja, neljä kahlaajalintuja, kolme lokkilintuja ja kuusi varpuslintuja. Alueella on pesinyt enimmillään naurulokkeja 150 paria (v. 2004) ja kalatiiroja 17 paria (v. 2003). Penkereiden kasvillisuuden kehityksen ja Tuusulanjärven Natura-alueiden kunnostuksen myötä lokkilinnut siirtyivät pesimään kosteikolta järven puolelle. Samalla kahlaajien määrä on vähentynyt. Ruoikossa ja pensaikossa pesivät lajit ovat sen sijaan runsastuneet ja kosteikolle asettui pesimään myös kurki

2004) ja kalatiiroja 17 paria (v. 2003).

15 Laji Seittelin pesimälajisto Seitteli 2009 Seitteli 2010 Seitteli 2011 Seitteli 2012 Valkoposkihanhi Haapana Tavi Sinisorsa Lapasorsa Punasotka Tukkasotka Telkkä Meriharakka Pikkutylli Tylli Töyhtöhyyppä Punajalkaviklo Rantasipi Naurulokki Pikkulokki Kalalokki Kalatiira Yht. parjea Lajeja

Meriharakka 1 0 1 1 Pikkutylli 2 3 3 1 Tylli 1 1 1 0 Töyhtöhyyppä 2 2 2 0 Punajalkaviklo 0 1 0 1 Rantasipi 1 3 3 1

16 Muutonaikainen merkitys Seittelin kosteikko (12 ha) rakennettiin talven 2009 aikana ja se vesitettiin kahdessa vaiheessa Keväällä ja kesällä veden pinta oli matalalla ja valtaosa rannoista oli paljaana lietteenä. Toukokuussa lietteillä ja vesialueella oli jo paljon hyönteisiä ja muita selkärangattomia, jotka houkuttelivat runsaasti muutolla levähtäviä kahlaajia Vastaperustetulla kosteikolla pesi ensimmäisenä vuonna 4 vesilintulajia, 5 kahlaajalajia ja 3 lokkilintulajia Tyllin pesintä oli Keski-Uudenmaan ensimmäinen ja meriharakan neljäs. Seittelin altaasta muodostui erinomainen kahlaajien levähdyspaikka. Altaalla on tavattu jo 28 eri kahlaajalajia, kun Tuusulassa on kaiken kaikkiaan havaittu 35 kahlaajalajia Vanhojen kahlaajien syysmuuttoaikaan Seittelin altaalla nähtiin päivittäin kahlaajalajia ja parhaana päivänä havaittiin peräti 19 kahlaajalajia Harvinaisista lintulajeista altailla on havaittu muun muassa jalohaikara, lyhytnokkahanhi, kiljukotka, mustapyrstökuiri, lampiviklo ja rantakurvi.

Toukokuussa lietteillä ja vesialueella oli jo paljon hyönteisiä ja muita selkärangattomia, jotka houkuttelivat runsaasti muutolla levähtäviä kahlaajia Vastaperustetulla kosteikolla pesi ensimmäisenä

17 Valkoposkihanhien esiintyminen Rantamo-Seittelin alueella v. 2012

18 Rantamo-Seittelin linnustollinen merkitys 50 muuta lajia hyödyntää kosteikkoa ruokailualueena vaativista kosteikkolajeista mm. harmaahaikara, laulujoutsen, harmaasorsa, ruskosuohaukka, kalasääski, nuolihaukka ja kurki Seittelissä muodostui erinomainen kahlaajien levähdyspaikka, touko-heinäkuussa lajeja 28, parhaana päivänä 19 lajia ja 320 yksilöä

harmaahaikara, laulujoutsen, harmaasorsa, ruskosuohaukka, kalasääski, nuolihaukka ja

19 Maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen merkitys kasvattavat peltoalueiden linnuston yksilö- ja lajimääriä paikallisesti erityisesti vähäjärvisillä Eteläja Länsi-Suomen viljelyalueilla lisäävät viljelyalueiden monimuotoisuutta tarjoamalla elinympäristön vesikasveille- ja hyönteisille sekä niitä syöville linnuille edistävät riistanhoitoa tarjoamalla vesilinnuille pesimä-ja ruokailupaikkoja

viljelyalueiden monimuotoisuutta tarjoamalla elinympäristön vesikasveille- ja hyönteisille sekä

Samankaltaiset tiedostot

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Osa Vähäjärven länsipään pienestä naurulokkikoloniasta. Samalla kohdalla osmankäämikössä esiintyy myös viitasammakko. Kuva Pekka Rintamäki.