RATKAISUOHJEET Harjoitus 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RATKAISUOHJEET Harjoitus 1"

Transkriptio

1 RATKAISUOHJEET Hajoitus Vektoi -kompoeti ( î : ketoime) saat, ku väheät loppupistee -koodiaatista alkupistee -koodiaati Samalla peiaatteella tulee y- ja mahdollie z-kompoetti uuu a) Vektoi AB loppupiste o B = (-,) ja alkupiste A = (, - ), jote uuu AB = (-- ) ˆi+ (-(- )) ˆj=- ˆi+ 4ˆj uuu b) B = ( -(- )) ˆi+ ( - ) ˆj= ˆi- ˆj uuu c) A = (- ) ˆi+ (-(- )) ˆj=- ˆi+ ˆj Vektoit lasketaa yhtee laskemalla vastikompoetit yhtee uuu uuu d) AB + B = (- + ) ˆi+ (4- ) ˆj=- iˆ+ ˆj Vektoi keotaa vakiolla ketomalla se kompoetit kyseisellä vakiolla uuu uuu uuu uuuu uuuv uuuv e) A - B = A -(- B) = ( - ˆi+ ) ˆj + ( ˆi- ) ˆj =-ˆi-ˆj, huomaa tässä B =-B uuu uuu uuu f) AB : pituus o AB 4 AB = (- ) + 4 = 5, jote yksikkävektoi o uuu ˆ ˆ AB =- 5 i+ 5 j v = km/h o vede vitausvauhti v = 5 km/h o soutuvauhti vedessä v = v -v o vauhti suoaa joe yli v Soutusuuta siq = =,6 Þ q» 6,9astetta v Soutuaika s,5km t = = =,5h = 7 mi s v 4 km/h Määitellää esi vektoi B aettuje pisteide avulla (vt tehtävä ) B= (-- ) iˆ+ (-4- ) ˆj+ (-(- )) kˆ =-4ˆi- 7ˆj+ 4k ˆ a) Vektoi A skalaaipojektio vektoi B suutaa o p = A cosa, missä a o vektoeide A ja B välie kulma Pistetulo o tuetusti AB = AB cosa, jote AB 9 p = = = Tässä siis A = 4ˆi- ˆj+ k ˆ B 9 b) Vektoipojektio o B 4ˆ 7ˆ 4 p= p =- i- j+ kˆ B 9 9 9

2 i j k 4 a) j (i - 4 k) = = i( -8 -) - j( - ) + k( - 6) =-8i-6k -4 TAI j (i - 4 k) = 6( j i) - 8( j k) =-6k-8i i j k b) ( i + j - k) (i - j + 4 k) = - = i(4 -) - j(8 + ) + k( -4 - ) = i- j-7k - 4 TAI ( i + j - k) (i - j + 4 k) = 6( i i) - 4( i j) + 8( i k) + ( j i) - ( j j) + 4( j k) - ( k i) + ( k j) - 4( k k) = i-j-7k 5 a) Yhtälö aa+ bb= Û aˆi+ aˆj- akˆ + 5bˆi- bˆj+ bkˆ = ˆi- 5ˆj+ akˆ ja edellee (a + 5 b) ˆi+ ( a - b) ˆj+ (- a + b) kˆ = ˆi- 5ˆj+ akˆ kompoeteista saat yhtälöyhmä ìa + 5b = ï ía - b =-5 ï î - a + b = a Kahdesta esimmäisestä yhtälöstä atkeaa b = ja a = ja sitte viimeisestä a =- b) Vektoi o kohtisuoassa vektoia A B vastaa, jote -5 a A B= - = ( + 5) + a( -6-5) =-- a= 5 - ( ) Þ a=- uuu 6 a) PQ =- ˆi+ ˆj+ kˆ u uu ja PR = ˆi+ ˆj-kˆ Mekitää ˆi ˆj kˆ uuu uuu N= PQ PR = - =- ˆi+ ˆj-kˆ - Tätä vastaava yksikkövektoi o - i+ ˆj-kˆ ˆ =± =± (- i+ ˆj- kˆ)

3 b) Koska -vektoi käki o tasolla, eotusvektoi -OP uuu o myös tasolla (ks kuva), eli se o uuu uuu kohtisuoassa ˆ -vektoia vastaa O siis ( - OP) ˆ =, missä OP = ˆi+ ˆj ja = iˆ+ yˆj+ zk ˆ ± -( - ) + ( -) - =, joka johtaa sitte lopputuloksee - y+ z = 4 Tulee ( y z)

4 RATKAISUOHJEET Hajoitus a) Polyomifuktio o jatkuva, jote lim f( ) = f( ) Tässä tapauksessa lim( ) = = 4 b) Toispuoleiset aja-avot - -( -) lim f( ) = lim = lim = lim( - ) =- ja lim f( ) = lim = lim = lim() = ovat eisuuet, jote aja-avoa ei yksikäsitteiseä ole olemassa c) Tässä t - ( t- )( t+ ) t+ f() t = = =, josta ähdää, että t - t+ ( t-) t- lim f() t = + ja lim f() t = - + t - t Ääetö ( ) ei ole luku, koska sillä ei ole avoa Se vai ketoo, että fuktio avo kasvaa (siis muuttuu koko aja) kohti ääettömyyttä, ku takastelupistettä lähestytää Tässä tapauksessa aja-avoa ei siis ole olemassa d) Tässä o lim lim = + - = +, mutta aja-avoa ei edelleekää ole olemassa a) Fuktio ei ole jatkuva takastelupisteessä, jote se ei voi olla deivoituva TAI myös laskemalla f( ) - f( ) - ( -) lim = lim = lim = lim = f( ) - f( ) (-)- - = = = lim lim lim Raja-avot eisuuia, jote fuktio ei ole deivoituva b) Fuktio o jatkuva takastelupisteessä, jote se voi olla deivoituva Takastetaa oko ja ( )- ( ) - ( - )( + ) f f lim = lim = lim = lim( + ) = f( ) - f( ) (-) - ( -) lim = lim = lim = lim = O deivoituva, deivaata avo o f '() = ja

5 a) Tässä --D D f( +D) - f( ) = - = =- +D ( +D ) ( +D) ja tulee f æ ö '( ) = lim ç - =- D è ( +D) ø b) Tässä ( +D - )( +D + ) D f( +D) - f( ) = +D - = = ( +D + ) +D + ja tulee f æ ö '( ) = lim D ç = è +D + ø 4 Deivaata määitelmä ojalla, ku f( ) =, tulee Tässä biomikehitelmä mukaa D ( +D) - = lim D D æö æ ö - æ ö - æ ö ( +D ) = ç ( D ) + K+ ç ( D ) + ç ( D ) + ç ( D) èø è-ø è-ø èø ( -) - - = ( D ) + + ( D ) + ( D ) + jolloi eotusosamäää osoittajaksi jää ja edellee eotusosamäääksi ( -) ( +D) - = ( D ) ( D ) + - ( D) ( +D) - ( -) = ( D ) + + ( D ) + D Ku tästä otetaa aja-avo D, ii jäljelle jää vai D - = -, ts ht ( )-ht ( ) 5 Keskiopeus aikavälillä t = t = o = 6,8 (m/s) t-t Hetkellie opeus deivoimalla h'( t) = -,6t, josta hetkellä t = tulee 8,4 (m/s) Huomioita: ) Nopeudella o aia suuta Tässä tehtävässä suuta selviää etumekeistä Ku opeus o plus-mekkistä kappale letää (siis opeus o) ylöspäi Miius-mekki takoittaa suutaa alaspäi ) Yksiköt: koska kokeus o h( t) t,8t = + -, ii :e yksikkö o m, : yksikkö o m/s ja,8: yksikkö o m/s Näillä h'() t : yksiköksi tulee m/s

6 6 a) Tässä voit soveltaa joko tulo deivoitia 4 D( + )( - ) = ( - ) + ( + ) = tai ketomalla deivoitava esi auki ja deivoimalla sitte 5 4 D ( + )( - ) = D ( ) = b) Osamäää deivoiilla D + ( + )- + - / ( + ) = + = = + (+ ) ( + ) / c) D D D (si + si ) = (si ) + (si ) = cos( ) + si ( ) cos( )

7 RATKAISUOHJEET Hajoitus Vitausopeus o F() 4 = k, josta F '( ) 4 = k ja avio muutokselle saa muodo (s 7) () '() 4 D F» F D = k D Vitaamisopeude suhteelliselle muutokselle tulee D 4 D D» = F k 4 4 F k Tästä atkaistaa sätee suhteellie muutos ja lasketaa sille avio D DF,» = =,5 4 F 4 Tässä siis D F / F =, ( %: suhteellie muutos vitausopeudessa) ja tulos D /»,5 takoittaa, että tavitaa oi,5 %: sätee suhteellie muutos f( ) =, 5 = ja D = D f ( ) = f ( +D ) - f ( ) = '( ) 5 5 ( + ) -» f D = = = ( ) Kijoitetaa esi pita-ala esimekiksi : fuktioa A( ) = y= (6 - ) = 6- ja haetaa sitte se, joka ataa suuimma pita-ala Kiittiseksi pisteeksi, deivaata ollakohdasta A'( ) = 6-4= tulee = 5 Tämä vastaa maksimia, sillä toie deivaatta A''( ) =- 4 o kiittisessä pisteessä (ja äköjää myös kaikkialla) egatiivie Fuktio euakohdissa A ( = ) = A ( = ) =, jote maksimi o A (5) = 9-45 = 45 Vastaus: Sivut ovat = 5m ja y = m Pita-ala o 45 m 4 a) si =, jote voidaa soveltaa l'hospitali säätöä lim si si Dsi cos Tulee lim = lim = lim = = si Dsi cos

8 e -( + ) -(+ ) = =, jote voidaa soveltaa l'hospitali säätöä b) lim e -( + ) e - e Tulee lim = lim = lim = (Huom! Sovellettu kaksi ketaa) æ a ö c) lim l ç + = ei täytä sellaiseaa l'hospitali vaatimuksia è ø æ aö l a ç + æ ö Kijoitetaa l è ø ç + = ja sovelletaa l'hospitalia tähä Tulee è ø / - æ aö æ aö æ a ö lç + ç + ç - a lim è ø = lim è ø è ø = lim = a - + a/ 5 Lasketaa esi kokoaisdiffeetiaali ja kijoitetaa siitä muoto æ R ö æ R ö k kl dl d dr = ç dl + ç d = dl - d = R -R è l ø è d ø l dr dl d = - R l Tästä päästää avioimaa suhteellise vihee yläajaa, ku kijoitetaa DR Dl D + R l D l D D R Numeoavoilla =,5 ja =, saadaa,5 +, =,7 eli 7 % l R 6 a) Implisiittise deivoii vaatimus f(, y) = toteutuu, ku siietää aetussa yhtälössä vasemmalle puolelle Tulee meetelmällä f(, y) = y - = Tästä implisiittise deivoii f dy - =- =- = f d y y y

9 Tässä o huomattava, että tulos o voimassa vai, ku ³ (koska y =± ) b) Käyä y = o y-koodiaatistossa oikealle avautuva paabeli Käyä piitämiseksi lasketaa muutamia apupisteitä ja hahmotellaa kuvaaja: Pisteet, joissa =, ovat (, + ) ja (,- ) Tageti kulmakeoi (deivaatta) esimmäisessä o /y =+ / ja jälkimmäisessä /y =- / c) Pisteessä (,) tageti kulmakeoi o, jote tagetti o suoaa ylöspäi pitki y-akselia

10 RATKAISUOHJEET Hajoitus 4 a) Suljetu aluee hahmottamiseksi esi kaattaa piitää kuvaaja Käyät leikkaavat toisiaa, ku = + ja tästä saat ± ( ) ± 5 ì-/ -- = Þ = = = í 4 î Itegoimisajoiksi tulee siis -/ ja Pita-alaksi itegoidaa b) [ ] g( ) d- f ( ) d = g( ) - f ( ) d = é ë + - ù ûd -/ -/ -/ -/ é ù æ 6 ö æ ö 5 = ê + - = ç ç - + = + = -/ë û ú è ø è8 ø Käyät leikkaavat toisiaa, ku si = cos Þ ta = eli pisteissä = p /4 ja = 5 p /4, ku p Pita-alaksi tulee p/4 5 p/4 p (cos - si ) d + (si - cos ) d + (cos -si ) d p/4 5 p/4 p/4 5 p/4 p ( ) ( ) ( ) = si + cos + -cos - si = si + cos p/4 5 p/4 = ( - ) + ( + ) + (+ ) = 4 Fuktio f( ) = + - yleie itegaalifuktio o F ( ) = + - +, joka deivaatta o alkupeäie fuktio, ts F'( ) = f( ) Itegaalifuktio kiittiset pisteet saadaa siis ollakohdista f( ) = Tulee - ± 4+ - ± 4 ì = Þ = = =í 6 6 î / Itegaalifuktio toie deivaatta o F''( ) = f '( ) = 6+ ja tämä kiittisissä pisteissä saa avot F ''(- ) = - 4 < ja F ''(/ ) = 4 > Pisteessä =- o siis maksimi ja kijoittamalla F - = = saadaa tulos = ( ) ( ) ( )

11 a) f = d= = (5- ) = 6 b) p p p p æ ö f = cos d = ç cos + d = cos d + d p - p è ø 4p 4p p p æ ö p ç si = + = + = p è ø p p 4 a) b) c) cos(5- ) d = 5cos(5+ ) d = si(5+ ) cos si si 4 4 d= d = d = l( + ) Osittaisitegoiti: f( g ) '( d ) = f( g ) ( )- f'( gd ) ( ) d) e d= e - e d = e - e + = ( - ) e + e) si d =- cos + cos d ja sitte uudellee osittaisitegoiilla =- cos + si + cos = ( - ) cos + si

12 5 a) Sijoitus t = - eli = (- t) ja edellee = (- t) / ja = (-t) / Diffeetiaali d = =- ( - ) dt -/ d dt t dt Itegoimisajat: = Þ t = ja = Þ t = Lasketaa: æ ö - = - ç - - =- - =- - è ø / / -/ / / / d ( t) t ( t) dt ( t) t dt ( t t ) dt ja itegoidaa / / / / æ / 5/ ö - d =- ( ) ( ) t - t dt = t t dt t t - = ç - = - = è 5 ø 5 5 b) Sijoitus u = p l du p d du Diffeetiaali du = d = d, josta = d p Rajat: = Þ u = p l= ja = eþ u = p l e= p Itegoidaa: e p si( p l ) si( u) p d = du = (- cos( u) ) = (- cos( p ) + cos() ) = p p p p 6 Keotaa alkupeäie saja q :lla ja väheetää tästä alkupeäie saja: ja tästä - qs = aq + aq + aq + L + aq + aq - - S = a + aq + aq + L + aq + aq eotus: qs - S =- a + aq -q S( q- ) = a( - + q ) Þ S = a -q

13 RATKAISUOHJEET Hajoitus 5 a) Suppeevuusehto o a + lim = lim = lim 5 < 5 /! ( )! /( )!! a + ja tästä saadaa < Saja suppeee siis kaikilla : avoilla lim 5 + b) Suppeevuusehto o a + + lim = lim = lim < / a / + + ja tästä saadaa < = = Saja suppeee, ku - < < + + / lim lim + + / c) Suppeevuusehto o lim = lim - ( - ) < ja tästä seuaa + ( ) ( ) / ( ) - (-) ( - ) / + - < = = Saja suppeee, ku - < - < eli ku < < lim lim + + / a) 4 = K=å = f( ) a a a a a a () - ( ) = K=å = f a a a a a () () = K= å ( ) - - = f a a a a ( 4 K å = f () = a + a 4 + = a ( -)( -) je Selvästi ähdää, että ( k ) -k f ( ) = åa( -)( -) L ( - k+ ) = k Deivoiissa saja esimmäie "vakiotemi" ollautuu aia pois, jote saja alku siityy koko aja ylemmille : avoille k:essa deivaatassa esimmäie temi o - = k b) Deivaatassa ( k f ) ( = ) temit, joissa > k keoi k k - = - =, jote temit häviävät Vai esimmäisessä temissä, missä ja tulee = k, o ( k f ) () = akk ( -)( k- ) L = ak! Tästä sitte k k k - = = Tämä jää ollasta poikkeavaksi

14 a k ( k f ) () = tai vaihtamalla ideksi k saadaa k! a ( f ) () =! () - - f = f = e = - e ( ) ( ) ( ) () - ( ) - f =- e = (-) e ( ) ( ) () - - f = e = - e () f () = (-) () f () = (-) () f () = (-) selvästi ( f ) ( ) = (-) e - ( f ) () = (-) Sajaksi tulee siis Suppeemissäde f () (-) e!! 6 ( ) - = = = å å K = = R = = = =, + a! ( ) / ( )! lim lim lim lim a ( ) /! - ( + )! + eli saja suppeee kaikilla : avoilla 4 f () ( ) = si f () () = f () ( p /) = f () ( ) = cos f () () = f () ( p /) = f () ( ) =-si f () () = f () ( p /) =- f () ( ) =-cos f () () =- f () ( p /) = f (4) ( ) = si f (4) () = f (4) ( p /) = f (5) ( ) = cos Kootaa sajat: f (5) () = 5 a) si = - + -K, ku a =! 5! b) 4 f (5) ( p /) = æ p ö æ p ö si= - ç - + ç - -K, ku a = p /! è ø 4! è ø c) Laskimella si( p /8) =,98795 a-kohda sajasta: si( p / 8) =,7897 -, 756 +,89- K =,94498 b-kohda sajasta: si( p /8) =, -,776 +,99- K =,9885 Havaitaa, että b-kohda saja suppeee opeammi Tämä johtuu siitä, että takastelupiste = p /8 o lähempää kehityspistettä a = p / kui kehityspistettä a =

15 5 Käytetää elativistise kieettise eegia lausekkeessa E æ ö sajakehitelmää ç -b è ø ki = mc b b b -b = K Poimi saja esimekiksi fysiika vakio- ja kaavakokoelmasta, missä = K, missä < Sijoita tähä =- b Suppeemieki vamistuu, koska b = ( v / c) = ei-elativistisillä opeuksilla Katkaistaa saja ii, että mukaa tulee vai kaksi esimmäistä temiä Kieettiseksi eegiaksi tulee appoksimaatio æ ki b ö b æ v» + - = = ö = v E mc ç mc mc ç m è ø ècø 6 Pätee e = + ( ) + ( ) +K, cos( ) ( ) ( ) 4 4 = - + +K, jote l( ) ( ) ( ) ( ) + = - + +K ja e - + ( )l( ) 8 lim = lim = ( -cos ) æ9 8 ö ç è ø

16 RATKAISUOHJEET Hajoitus 6 a) a + i + i + i + i -i ( ) / ( ) / ( ) ( ) ( ) ( ) lim = lim = lim = = = = a + i Koska <, ii suhdetesti mukaa saja suppeee b) z = 5+ i, - i z* = 5- i + i ja z = zz* = = = 7 + Yleisesti z iy [cos( ) i si( )] e f p i( + ) = + = f+ p + f + p =,,,, missä = + y ja f = acta( y/ ) a) z = -i = + (- ) = 8 = ja = ± ± K f = acta( - / ) = acta( - ) = - p / 4 (tai - p /4+ p = p /4) Kuvasta äet, että p /4 ei käy, jote b) z =- + i = (- ) + ( ) = + = ja z = e i (- p/4+ p) f = acta( - / ) = p / (tai - p /, joka ei käy, kuva) z = e i ( p/+ p) z = + i, joka = + = ja f = acta(/) = acta() = p / 4, ( - p /4 ei käy) ip ( ) 5 + i = e = e = p + i p = - - i =- - i 5 /4 i5 p/4 ( ) 4 4 (cos5 /4 si5 /4) 4 ( / / ) 4 4 i( k ) 4 Peiaate: Esitä aettu kompleksiluku esi apakoodiaattimuodossa z = a + ib = e f+ p / / i( k )/ ja laske sitte juuet sivulla 9 esitetyllä tavalla: z = e f+ p Muista, että eisuuia juuia o olemassa kappaletta a) z =- =- + i eli = (- ) + = ja f = acta( / (- )) = acta() = p (tai, ei käy) i( k ) O siis z = e p+ p / ( / /), k =, ±, ± K ja sitte z = e i p + k p, k =-,, Kolmasia juuia o kolme kappaletta ( = ), jote valitaa kolme peäkkäistä k: avoa (oma mau mukaa)

17 k =- : k = : / i( p /- p /) i( -p /) z = e = e = cos( - p /) + isi( - p /) = -i / i( p/) z = e = cos( p /) + isi( p /) = + i / i( p /+ p/) i( p) k =+ : z = e = e = cos( p) + isi( p) =- b) z =- 8i = -8ieli = + (- 8) = 8 ja f = acta( - 8 / ) =- p / (tai + p /, joka ei käy) ( / ) = 8 i - + k,,, z e p p k = ± ± K, josta / / i( /6 k /) z = 8 e - p + p, k =-,, / i( -5 p/6) k =- : z = e = ( cos( - 5 p / 6) + isi( - 5 p / 6) ) =- -i / i( -p /6) k = : z = e = ( cos( - p / 6) + isi( - p / 6) ) = -i / i( p /) k =+ : z = e = ( cos( p / ) + isi( p / ) ) = i ì - y =- 5 5 a) Yhtälöstä ( + iy) = + yi + i y =-5-8i saadaa yhtälöpai í î y =-8 Jälkimmäisestä atkaistaa y =- 4/ ja ku tämä sijoitetaa edellisee, tulee - 6 / =- 5 eli ( ) 5( ) = Tämä o toise astee yhtälö :lle Ratkaisuksi kijoitetaa - 5 ± (5) -4(-6) - 5 ± ± 7 = = = eli = ja =- 6 Jälkimmäie ei kelpaa, koska o eaaliluku Ratkaisu = johtaa juuii =, y =-4 Þ -5-8i = -4i =-, y = 4 Þ -5-8i =- + 4i b) Yhtälö z + (i- ) z+ 5- i= o toise astee yhtälö, joka juuet ovat -(i- ) ± (i-) -4(5-i) - i± -4 - i i - i± -5-8i z = = = Ku tähä sijoitetaa a-kohda tulokset -5-8i = + - 4i ja - + 4i, tulee - i± ( + -4 i) - i± m4i ì-i z = = =í î + i - i± (- + 4 i) - im± 4i ì+ i z = = =í î - i Ratkaisut ovat siis z = - i ja z= + i

18 d d z = e - e = ie + ie = e + e = cos z dz i dz i æp ö i p + i - i p + i i p - -i p siç + il = e - e = e e -e e è ø i i ( /) l - i p -i ( p /) l i ( p /) - -i ( p e e e e e e /) - = - = - = i + i i i i æ ö 4 5 = ç i+ i = + = iè ø iz -iz iz -iz iz -iz 6 a) si ( ) ( ) ( ) ( / l) ( / l) ( /) l ( /) l b) ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

19 RATKAISUOHJEET Hajoitus 7 a) Yhtälö ketaluku o kaksi, koska yhtälössä esiityy kokeimpaa y: toie deivaatta Riippumato muuttuja o Yhtälössä atkaistaa y:tä, joka o : fuktio b) Yhtälö o lieaaie, koska y ja se deivaatat esiityvät siiä kokeitaa esimmäisessä potessissa c) y =, y ' =, y '' = ja ku ämä sijoitetaa alkupeäisee yhtälöö, tulee eli yhtälö toteutuu ( ) ( ) = Þ =, f dy Deivoidaa f(, y) = + y = 4 implisiittisesti: =- =- =- d f y y y (TAI + yy' = Þ y' =- / y) Sijoitetaa tämä alkupeäisee yhtälö dy =, jolloi tulee d y - y = y Tulos o epätosi a) Sepaoidaa esi muotoo y dy = ( -) d ja itegoi tulos y = - + / Tästä y = - + ja edellee y = ( - + ) Tässä siis = o vakio b) Sepaoidaa muotoo ja itegoi esi tulos ( ) l t l e t + d = = + = ja sitte t t =± e e = e Tässä =± e Alkuehto johtaa vastauksee ( t = ) = e = = ( t) = e t t dt M N 4 a) Tässä M (, y) = y + ja N(, y) = - Yhtälö o eksakti, koska = = y F O olemassa fuktio Fy, (, ) jolle pätee = M = y + ja F = N = - ja y diffeetiaaliyhtälö atkaisu o F(, y) = Haetaa siis fuktiota Fy (, ) Ratkaisemie: F F = y+ Þ F= y+ + hy ( ) ja sitte = + h'( y) = - Þ h'( y) =- y

20 eli h( y) =- y+ c ja lopulta saadaa F(, y) = y+ - y+ c Diffeetiaaliyhtälö atkaisuksi kijoitetaa F(, y) = c eli y+ - y =, missä = c - c Vastaus voidaa - muotoilla myös muotoo y = - Ratkaisu takistamie: Esimekiksi atkaisusta y+ - y = implisiittisellä deivoiilla saadaa F dy y + =- =- (TAI y+ y' + - y' = Þ y' = (sama kui edellä) ), d F - y josta edellee ( ) ( ) - dy =- y + d Ku tämä sijoitetaa alkupeäisee diffeetiaaliyhtälöö ( ) ( ) y + d + - dy, tulee =, joka o tosi b) Sepaoituvaa yhtälöä: Sepaoidaa esi muotoo t t æe + te ö ç t dt = - dy è te + ø y Vasemmalla puolelle osoittaja o c æ t c e ö imittäjä deivaatta, jote l te + =- l y + c = l + l e = l Tästä y ç y è ø c e t ± = te + ja edellee yt () = t y te +, missä c =± e Alkuehto y () =- ataa :lle - y() = =-Þ =-, jote yt () = t te + Eksaktia yhtälöä: (, ) ( t t t M N M t y = e + te ) y ja N( t, y) = ( te + ) ja lisäksi =, jote yhtälö o eksakti y t F t F t t t t = N, josta F= ( te+ ) y+ gt () ja edellee = y( e + te ) + g '( t) = y( e + te ) = M y t t Tästä äemme, että g'( y ) =, eli g() t = vakio Ratkaisu o F( y, t) = ( te + ) y =, josta y = Alkuehto y () =- ataa :lle avo - t ( te + ) 5 a) Kijoitetaa yhtälö esi muodossa d v = g -gv, missä g = k/ m= s - ja g = ms - dt dv Yhtälö sepaoituu = dt g -gv ja itegoimalla tulee - l g - g v = t + ja tästä edellee g -gt-g -gt ( ) ( ) l g- gv =-gt- g = l e = l e, missä = e -g - Edellee g- gv=± e g t josta - () t ( g e gt v = - ), missä =± Alkuehto v () = ( g- ) = ataa = g, jote g g g - t v ( t) = ( -e g ) g

21 - g ms m b) Rajaopeus vte = lim v ( t) = = =, eli oi cm sekuissa t - g s s g g - t c) 99% ajaopeudesta, ku v ( t) =,99 = ( -e g ), josta - e -g t =,99 eli g g e -g t - = ja lopulta t = l =,5 s g 6 Molemmat ovat lieaaisia kl: yhtälöitä dy a) Stadadimuodosta - y = + ähdää, että P ( ) =- ja Q( ) = + d m( ) æ ö Lasketaa e = ep ( P( ) d) = ep( - l ) = epç l = è ø ja atkaistaa m( ) y( ) = ( )( e ( ) ) Q d+ m e æ ö æ æ -ö ö - = ç ( + ) d + d = ç ç + + = ( l - ) + è ø è è ø ø ( l ) = + - TAI suoaa itegoivaa tekijää käyttäe: d m( ) d æ ö dy( ) ædy ö ( e y ( )) = ç y ( ) ( ) =- y+ = y ç - = ( + ), d d è ø d èd ø jote æ -ö - y( ) = ( ) d d l + = ç + = - + è ø eli y( ) = (l + ) - b) Stadadimuoto o dy y e d - = Tässä ( ) m ( ) - Lasketaa ep( ) e = - = e ja atkaistaa P =- ja Q( ) = e - y( ) = e e e d + e = e e + e = e + e TAI itegoiva tekijä avulla: d m( ) d dy( ) - ædy ö - ( e y( ) ) = ( e y( ) ) =- e y( ) + e = e ç - y = e e = e d d d èd ø jote - e y( ) = e d= e + ja lopulta y( ) = e + e,

22 RATKAISUOHJEET Hajoitus 8 dy + y t + tty + y DY = f( y, ) = o homogeeie, koska f ( t, ty) = = = f (, y) d y+ y tty + t y y + y Ratkaistaa sijoittamalla v = y/ Þ y = v, josta dy d v = v + Tulee d d dv + v + v v + = = d v + v v + v joka sepaoituu muotoo v dv = d - Saadaa v -v - d = d v -v Þ - l - v = l + K, josta l l l K K - e - l( e v = + = ) ja edellee - v = -, missä =± e -K Palautetaa v = y/ ja saadaa y - = ja lopulta - y = a) Kaakteistie yhtälö o -4-5=, joka juuet ovat 4 ± 6 + ì = 5 = = ± Þí î =- 5 Yleiseksi atkaisuksi tulee y( ) = ce + ce -, josta alkuehtoa vate deivoidaa 5 y'( ) = 5ce - ce - Alkuehdoista saadaa yhtälöpai -5 ì y( - ) = ce + ce = ì c = e í, josta -5 í îy'( - ) = 5ce - ce = 9 îc = e ( + ) -( + ) y( ) = e e + e e = e + e 5 ja alkuehdot täyttävä yksittäisatkaisu o b) Kaakteistise yhtälö - + = juuet ovat ± = = ± i = a ± ib 4 DY: yleie atkaisu o a / y( ) = e [ c cos( b) + c si( b)] = e [ c cos(5 / ) + c si(5 / )] c) Kaakteistise yhtälö = aioa juui o - ± - = =- 5 = -5 Yleiseksi atkaisuksi tulee y ( ) = e ( c+ c) a) Homogeeie yhtälö y'' + y' - y =, joka kaakteistise yhtälö + - = atkaisut ovat - ± ± ì = = = Þí î =- Yleie atkaisu o y( ) = ce + ce = ce + ce - h

23 b) Nyt g( ) = si, jote yitteeksi valitaa y ( ) = Acos + Bsi Ku tämä ja deivaatat y' ( ) = - Asi + Bcos ja y'' ( ) =-Acos - Bsi sijoitetaa alkupeäisee p p täydellisee yhtälöö y'' + y' - y = si, saadaa -Acos -Bsi - Asi + Bcos -Acos - Bsi = si Jäjestellää vaseta puolta (- A+ B- A)cos + (-B- A- B)si= si, jolloi saadaa ketoimille A ja B yhtälöpai p ì- A+ B- A= B- A= ìb- 9A= í Þí, î-b- A- B=-B- A= î-b- A= josta luetaa suoaa A =- / ja B =- / Yksittäisatkaisuksi tulee yp( ) =- cos - si c) Täydellise yhtälö yleie atkaisu o - yh( ) + yp( ) = ce + ce - cos - si 4 a) Homogeeie osa: Kaakteistise yhtälö - = juuet ovat, =±, jote yh( ) = ce + ce - Yksittäisatkaisu: Tässä g( ) =- + o esimmäise astee polyomi, jote valitaa yitteeksi esimmäise astee polyomi yp( ) = a+ b Tämä ja deivaatat y' p( ) = a ja y'' p ( ) = sijoitettua alkupeäisee yhtälöö y'' - y =- + ataa -a- b=- + Tästä atkaisemme a = ja b =-, jote y ( ) = - p - Täydellise yhtälö atkaisu: y( ) = yp( ) + yh( ) = - + ce + ce b) Homogeeie osa: Kaakteistise yhtälö t t = juui o =, jote h() t = ce + cte Yksittäisatkaisu: t t Tässä g() t = te, jote luoollie valita yitteeksi olisi ate Tämä kuiteki atkaisee jo homogeeise yhtälö, jote se ei aa lieaaisesti iippumatota tulosta eikä site lopullista t atkaisua Valitaa yitteeksi () t = hte (), missä ht () o joki vielä tutemato fuktio Deivaatat ovat t t ' p( t) e h' e h = + ja p '' ( ) t '' 4 t ' 4 t p t e h e h e h = + + ja ku ämä sijoitetaa alkupeäisee yhtälöö, tulee h'' = t, josta h= t /6 (tässä itegoimisvakiot voidaa valita olliksi, koska haetaa yksittäisatkaisua) Täydellise diffeetiaaliyhtälö lopullie atkaisu o t () t = t e + h() t 6 5 a) Sijoitetaa vektoii ˆ =- gt k+ v ˆ ˆ ˆ ˆ t =- gt k+ ( vi+ vyj+ vzk) t umeoavot (SI-yksiköissä) g =, v = v = 5 ja v ja jäjestellää y z = ˆ ˆ ˆ ˆ ˆ ˆ ˆ =- 5t k+ 5ti+ 5tj+ tk = 5ti+ 5tj+ 5(4 t-t ) k

24 Muutama saa yksiköistä: Kompoeteissa 5ti ˆ ja 5tj ˆ lukuavo 5 yksikkö o m/s Kompoetissa 5(4 t-t ) k lukuavo 5 yksikkö o m/s ja lukuavo 4 yksikkö o s ˆ b) Deivoidaa opeudeksi v = & = 5ˆi+ 5ˆj+ 5(4-) tkˆ, josta aja hetkellä t = tulee v = & = 5ˆi+ 5ˆj-kˆ Nopeude yksiköksi tulee m/s Vauhti o itseisavo v = v = = 5 6 (m/s) c) Lakikokeudessa z: suutaie opeus o olla, eli 5(4- t) =, josta t = (s) d/ dt 5ˆi+ 5ˆj+ 5(4- ) t kˆ m/s ˆi+ ˆj+ (4-) t kˆ d) T= = = Laaduto (yksiköt supistuvat pois) d/ dt m/s (4- t) + (4- t) ˆi+ ˆj+ (4-4) kˆ b) Lakikokeudessa t =, jote T= = ( i ˆ + ˆ j) + (4-4) c) Maahaosumishetki o t = = 4, jote ˆi+ ˆj+ (4-8) kˆ ˆi+ ˆj-4kˆ T= = + (4-8) 5 Käyä piitää vektoi = ( ) = ˆi+ ˆj (kuva vieessä) d/ d ˆi+ ˆj T= =, joka o d/ d + 4 î, ku = ˆ ˆ ˆ i+ j j dt dt/ d (+ 4 ) = = ds d/ d + 4 () 4 (8), joka o j ˆ ku = dt k = =, ku = ds dt N= = ˆ j= ˆ j, ku = k ds = =, ku = k

25 RATKAISUOHJEET Hajoitus 9 a) v = v T, josta d ( ) d v d T a= vt = T+ v dt dt dt Koska d T d T / d d T k N = = = / v, ii d T = v k N ja saadaa ds dt dt dt dt d a= v v T+ N, missä = dt k = Rcos( w t) ˆi+ Rsi( w t) ˆj b) d ˆ ˆ v = =- Rwsi( wt) i+ Rwcos( wt) j ja v = v = Rw si ( wt) + cos ( wt) = Rw dt dv Kiihtyvyydet ovat at = = ja an R dt = v w = v R = Tässä siis = R, koska R-säteisessä ympyäliikkeessä: d d / si( ˆ ˆ dt T= =- wt) i+ cos( wt) j ja =-wcos( w ˆ ˆ t) i-wsi( wt) j dt dt dt dt dt d Edellee = / =- cos( w ˆ ˆ t) i- si( wt) j, josta ds dt dt R R dt k = = cos ( wt) - si ( wt) =, jote = = R ds R R k Muuetaa esi = ˆi+ yˆjapakoodiaatistoo, jossa ì = cosf í îy = sif ˆ cos ˆ si ˆ ì ï e = fi+ fj í ˆ si ˆ cos ˆ ïîef =- fi+ fj Þ ì si ˆ si cos ˆ si ˆ ï fe = f fi+ fj í Þ ˆ cosfˆ cos si cos ˆ ˆ j= sifeˆ ˆ + cosfef ïî ef =- f fi+ fj ì ï eˆ cos ˆ si ˆ = fi+ fj ˆ ˆ í ˆ si ˆ cos ˆ ïîef =- fi+ fj Þ ì ïcosfeˆ = cosfcosfi+ cosfsifj í sifˆ si si ˆ Þ si cos ˆ ˆ i = cosfeˆ ˆ -sife ïî ef =- f fi+ f fj Saadaa = ˆi+ yˆj= cosféëcosfeˆ si ˆ si si ˆ cos ˆ ˆ - fefùû+ féë fe + fefùû= e kt kt Tässä tehtävässä = be, jote = be e ˆ Nopeus deivoidaa v = = eˆ ˆ + & kt kt & & fef Tässä tehtävässä = be, & = kbe ja f & = c, kt jote v = be ( keˆ ˆ + ce f ) a) Skalaaiketä f = z- y gadietti yleisessä pisteessä (, y, z) o f ˆ f ˆ f Ñ f = i+ j+ kˆ = zˆi- yˆj+ k, ˆ y z josta pisteessä (,, ) tulee Ñ f = 4ˆi- 6ˆj+ k ˆ f

26 b) Suuattu deivaatta Ñ ˆf =Ñ f ˆ saa suuimma avosa gadieti Ñ f suutaa, jote Ñf Ñ f Ñ f Ñ ˆ ˆ f =Ñ f =Ñ f = = = = 56 = 4 Ñf Ñ f a) Nähdää, että ( + + y ) z = eli f ( yz,, ) = z+ z+ yzja = b) Tasa-avopia gadietti Ñ f = zˆi+ 4 yzˆj+ (+ + y ) ko ˆ kohtisuoassa pitaa vastaa Pisteessä (,) o =, y = ja z =, jote gadietiksi tulee Ñ f = 6ˆi+ 8ˆj+ kˆ ja yksikköomaalivektoiksi saadaa Ñ f 6ˆi+ 8ˆj+ kˆ ˆ = = = (6iˆ+ 8ˆj+ kˆ) Ñ f c) Gadietista Ñ f = zˆi+ 4 yzˆj+ (+ + y ) k ˆ luetaa, että vektoi osoittaa ylöspäi, jos 5 a) z = ja 4yz = ja + + y > Viimeie ehto o aia voimassa ja kaksi esimmäisestä toteutuu, jos = ja y = (vaihtoehto z = ei toteudu missää pisteessä) z (,) = = + + f(, y) y = +, ˆ ˆ Ñ f = i+ yj, joka pisteessä (,-) o 4 ˆ i- 4 ˆ j b) Napakoodiaateissa = cosf ja y = sif, jote f(, f) = cos f+ si f = Napakoodiaatistossa Nabla o Ñ= eˆ ˆ + e f, jote Ñ f = e ˆ f Pisteessä ( =, y =- ) eli koodiaateissa ìï = + y = í o Ñ f = 4 e ˆ ï îf = acta( y/ ) =- p / 4 c) Napakoodiaatisto pisteessä (, -p / 4) cos( / 4) ˆi+ si( / 4) ˆj= (/ eˆ = - p - p ) ˆi-(/ ) ˆj, jote 4 eˆ 4ˆ 4ˆ = i- j 6 a) Nopeus o olla, ku + = Þ =- ja + y -y- = eli yt y( y- ) = Nopeus o siis olla pisteissä (-,) ja (-,) b) Pyöteisyys: iˆ ˆj kˆ Ñ V = / / y / z = (6- y)ˆ k y y Pisteessä (-,) Ñ V=6k ˆ ja vesimassa kietyy vastapäivää Pisteessä (-,) Ñ V = ja vesimassa ei kiey

27 RATKAISUOHJEET Hajoitus R ˆi ˆj k ˆ Tämä o z-akseli suutaie ( u) du= ( u- u + ) ( + u + y) + (- u+ z) yksikkövektoi (avolla u = ), jos ï ì- + = Þ = í + = y Þ =- y ï î - + z = Þ z = 4 F d= ( y d + ydy) a) Sijoitetaa y = ja dy = d = ( ) + d =, b) Sijoitetaa = y 4 4 ( ) + 4 d = = ja dy = d c) Matkalla (,) (,) o = ja Matkalla (,) (,) o y = ja Yhteesä + = F = é( + ) + + ( - ) d ë y d zdy yz dzùû d = : ( y ydy) y= + = + = dy = : ( d ) a) Sijoitetaa ( = t ja d = tdt ) sekä ( y = t ja dy = dt ) sekä ( z = t ja dz t= 5 4 é ( t ) t t ( t t ) 6t ù ë û dt = =, éë ùû+ éë ùû b) ( ) d ( ) ( y ) dy ( y ) = y= z= ( ) ( ) = + éë + + z + z - dzùû= + + = = 6t dt ) 4 Puoliympyällä apakoodiaatti = o vakio ja vai kulma f muuttuu: p Sijoituksilla ì= cosf = cosf í Þ îy = sif = sif ìd=-sifdf í saat I = d îdy = cosfdf f =-p f= p Ñ F= - ˆi- - ˆj+ cos - cos k ˆ = O kosevatiivie 5 a) ( ) ( z z ) ( y y )

28 ì f ï = y cos + z ï ì ysi + z + f( yz, ) ï f ï b) F =Ñf Þ í = ysi-4 Þf= íysi- 4 y+ gz (, ) Valitaa ï y ï z z hy (, ) ï f î + + = ï z + î z jolloi f (, y, z) = y si+ z + z- 4y+ a Tässä a o vakio c) W = f( p /, -,) -f(,, - ) = 5 + 4p ì f = z- 4y+ a ï íg = z + z + a ï î = - + h y si 4y a 6 a) Esi kosevatiivisuus: Ñ F = ˆi( -) -ˆj( - ) + k ˆ( - ) = æ Sitte ˆ f ˆ f ˆ f ö -Ñ f = FÛ - ˆ ˆ mg ˆ ç i + j + k = i+ j- k, josta itegoimalla è y z ø ì + f( yz, ) ï f = í + gz (, ), josta f = mgz + a, ku f = g = mgz + a ja h = a, ja a o vakio ï îmgz+ hy (, ) b) Esi kosevatiivisuus: Ñ F eˆ ˆ ˆ eq siqef = / / q / f ˆ ( ) ˆ ( ) si ˆ ( ) q q f siq = siq é ëe - - e - + e - ù û = -/ Sitte -Ñ y = F Û æ ˆ æ y ö ˆ æ y ö æ y öö - ç e ˆ ˆ ˆ ç q f q f + e ç + =- + + q e ç siq f e e e, josta itegoimalla è è ø è ø è øø ì- / + f( qf, ) ï y = í + g (, f), josta y = - + a, ku f = a, ja g = h=- + a, a o vakio ï î + h (, q)

29 RATKAISUOHJEET Hajoitus a) Suoa y = - 4 leikkaa y-akseli pisteessä (, -4) ja suoa y = + pisteessä (,) Suoat leikkaavat toisesa, ku - 4= + eli pisteessä (6,8) Pita-ala saadaa "katettua", ku ì: 6 í îy: y y eli b) 6 æ + ö A = da = dy d = 8 ç A = è y= -4 ø 6 æ + ö M = da dy d 6 A = 8 = = ç 8 A = è y= -4 ø 6 æ + ö ym = yda ydy d 6 A = 8 = = ç 8 A = è y= -4 ø a) b) ( ) ( si ) si da= Rdq R qdf = R qdfdq Pallo pita katetaa, ku q : p ja f: p Lasketaa æ ö A= R siqdf dq = pr siqdq = 4pR ç q= èf= ø q= p p p ( ) ( si ) ( ) si dv = dq qdf d = qddfdq Pallo tilavuus katetaa, ku q : p, f: p ja : R Lasketaa p æ p R æ ö ö 4 V = siqd df dq = pr ç ç q= èf= è = ø ø 4 Tilavuusitegaalissa ( ) ( y) ( z ) Ñ F = + + = 4+ 6z, jote y z Ñ F dv = (4 + 6 z) ddydz = V z= y= = Pitaitegaalissa o kuusi pitaa: Ylös: d ˆ A= k ddy, F da = z ddy ja z = Alas: d ˆ A =-k ddy, F da =-z ddy ja z = Vasemmalle: da =-ˆj ddz, F da =-yddz ja y = 4 Oikealle: da= ˆj ddz, F da = yddz ja y = 5 Etee: da= ˆi dydz, F da = dydz ja =

30 6 Taakse: da =-ˆi dydz, F da =-dydz ja = Itegaalista tulee (samassa jäjestyksessä): F da= ddy ddz + dydz + = = A y= = z= = z= y= 5 Polkuitegaalissa y =, dy = : = a, d = : y = b, dy = : 4 =, d = : a b a b ÑF d = Ñ é ë ( - y ) d + ydyù û o eljä osaa: d= a aydy = ab ( - b ) d =- a + ab dy = Polkuitegaalista tulee Pitaitegaalissa A y= = b Ñ F d = ab ˆ Ñ =4 y Ñ F da = 4yddy = ab a F k ja pita-alkio o da = k ˆdA, jote 6 Ku Geei lauseessa valitaa M = ja ddy = Ñ dy A Polkuitegaalissa o kolme osaa: y =, dy = : dy = y = - + : =, d = : y= 9 dy = - d = y= = Polkuitegaalista tulee dy = y= Ñ N = / saadaa 9 dy =, joka o yt siis myös itegaali ddy avo Kolmio pita-ala o A = /= 9/ (kata ketaa kokeus pe ), jote massakeskipisteelle tulee: M = ddy 9/ A = = 9/ A Suoaa symmetia peusteella (tai valitsemalla M = y / ja N = ) saadaa y = A M

a) skalaariprojektio ja b) vektoriprojektio pisteestä (2,3,-1) pisteeseen (-2,-4,3) ulottuvan vektorin suuntaan.

a) skalaariprojektio ja b) vektoriprojektio pisteestä (2,3,-1) pisteeseen (-2,-4,3) ulottuvan vektorin suuntaan. 766P Fysiika matematiikkaa sl 6, viikko 37 Harjoitus Palautus viimeistää ti 9 O aettu kolme ( y-taso, ) pistettä: = (, - ), B = (-,3) ja C = (,) Esitä alla luetellut vektorit katavektoreide î ja ĵ lieaarikombiaatioia:

Lisätiedot

Äärettämän sarjan (tai vain sarjan) sanotaan suppenevan eli konvergoivan, jos raja-arvo lims

Äärettämän sarjan (tai vain sarjan) sanotaan suppenevan eli konvergoivan, jos raja-arvo lims 75 4 POTENSSISARJOJA 4.1 ÄÄRETTÖMÄT SARJAT Lukujoo { a k } summaa S a a a a a k 0 1 k k0 saotaa äärettömäksi sarjaksi. Summa o s. osasumma. S a a a a a k 0 1 k0 Äärettämä sarja (tai vai sarja) saotaa suppeeva

Lisätiedot

xe y = ye x e y + xe y y = y e x + e x y xe y y y e x = ye x e y y (xe y e x ) = ye x e y y = yex e y xe y e x = x 3 + x 2 16x + 64 = D(x)

xe y = ye x e y + xe y y = y e x + e x y xe y y y e x = ye x e y y (xe y e x ) = ye x e y y = yex e y xe y e x = x 3 + x 2 16x + 64 = D(x) BM20A580 Differetiaalilasketa ja sovellukset Harjoitus 3, Syksy 206. Laske seuraavat itegraalit si(4t + )dt (b) x(x 2 + 00) 000 dx (c) x exp(ix )dx 2. Mitä o y, ku (x ) 2 + y 2 = 2 2, etäpä y? Vastaukset

Lisätiedot

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta Tehtäviä epäyhtälöistä Tehtäviä eliöide ei-egatiivisuudesta. Olkoo a R. Osoita, että 4a 4a. Ratkaisu. 4a 4a a) a 0 a ) 0.. Olkoot a,, R. Osoita, että a a a. Ratkaisu. Kerrotaa molemmat puolet kahdella:

Lisätiedot

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A. Diskreetit jakaumat Jatkuvat jakaumat. Avainsanat:

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A. Diskreetit jakaumat Jatkuvat jakaumat. Avainsanat: Mat-2.090 Sovellettu todeäköisyyslasku A / Ratkaisut Aiheet: Avaisaat: Diskeetit jakaumat Jatkuvat jakaumat Biomijakauma, Ekspoettijakauma, Jatkuva tasaie jakauma, Ketymäfuktio, Mediaai, Negatiivie biomijakauma,

Lisätiedot

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai MATP53 Approbatur B Harjoitus, ratkaisut Maaatai..05. (Lämmittelytehtävä.) Oletetaa, että op = 7 tutia työtä. Kuika mota tutia Oili Opiskelija työsketelee itseäisesti kurssilla, joka laajuus o 4 op, ku

Lisätiedot

2 avulla. Derivaatta on nolla, kun. g( 3) = ( 3) 2 ( 3) 5 ( 3) + 6 ( 3) = 72 > 0. x =

2 avulla. Derivaatta on nolla, kun. g( 3) = ( 3) 2 ( 3) 5 ( 3) + 6 ( 3) = 72 > 0. x = TAMMI PYRAMIDI NUMEERISIA JA ALGEBRALLISIA MENETELMIÄ PARITTOMAT RATKAISUT 7 Tiedosto vai hekilökohtaisee käyttöö. Kaikelaie sisällö kopioiti kielletty. a) g( ) = 5 + 6 Koska g o eljäe astee polyomi, ii

Lisätiedot

ja läpäisyaika lasketaan (esim) integraalilla (5.3.1), missä nyt reitti s on z-akselilla:

ja läpäisyaika lasketaan (esim) integraalilla (5.3.1), missä nyt reitti s on z-akselilla: 10 a) Valo opeus levyssä o vakio v 0 = c / 0, jote ajaksi matkalla L laskemme L t0 = = 0 L. v0 c b) Valo opeus levyssä riippuu z:sta: c c v ( z) = = ( z ) 0 (1 + 3az 3 ) ja läpäisyaika lasketaa (esim)

Lisätiedot

RATKAISUT x 2 3 = x 2 + 2x + 1, eli 2x 2 2x 4 = 0, joka on yhtäpitävä yhtälön x 2 x 2 = 0. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla saadaan

RATKAISUT x 2 3 = x 2 + 2x + 1, eli 2x 2 2x 4 = 0, joka on yhtäpitävä yhtälön x 2 x 2 = 0. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla saadaan RATKAISUT 8 17 8 a) Paraabelie y x ja y x + x + 1 leikkauspisteet saadaa määritettyä, ku esi ratkaistaa yhtälö x x + x + 1, eli x x, joka o yhtäpitävä yhtälö x x. Toise astee yhtälö ratkaisukaavalla saadaa

Lisätiedot

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3 LIITTEET... 2 Liite A Stirligi kaava tarkkuudesta...2 Liite B Lagrage kertoimet... 2 Liitteet Liitteet Liite A Stirligi kaava tarkkuudesta Luoollista logaritmia suureesta! approksimoidaa usei Stirligi

Lisätiedot

Laajennetaan lukualuetta lisäämällä murtoluvut

Laajennetaan lukualuetta lisäämällä murtoluvut 91 5 KOMPLEKSILUVUT 5.1 LUKUALUEEN LAAJENNUS Luoolliset luvut N : 1,, 3,... Määritelty - yhteelasku ab N, ku a, b N - kertolasku ab N, ku a, b N Kysymys: Löytyykö aia sellaie x N, että ax b, ku a, b N

Lisätiedot

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 9: Greenin lause

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 9: Greenin lause MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 9: Greenin lause Antti Rasila Aalto-yliopisto Syksy 2015 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0305 Syksy 2015 1 / 19 Esimerkki Olkoon F : R 3 R 3 vakiofunktio

Lisätiedot

Juuri 4 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. b) B = (3, 0, 5) K2. ( )

Juuri 4 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. b) B = (3, 0, 5) K2. ( ) Kertaus K1. a) OA =- i + j + k K. b) B = (, 0, 5) K. a) AB = (6 -(- )) i + ( - ) j + (- -(- 7)) k = 8i - j + 4k AB = 8 + (- 1) + 4 = 64+ 1+ 16 = 81= 9 b) 1 1 ( ) AB = (--(- 1)) i + - - 1 j =-i - 4j AB

Lisätiedot

FYSIIKAN MATEMATIIKKAA

FYSIIKAN MATEMATIIKKAA 766P FYSIIKAN MATEMATIIKKAA Seppo Alako Oulu yliopisto, Fysiika laitos, Syksy 6 Perustuu: Robert A. Adams, Calculus - A Complete Course P. Pietilä, palsta.pdf - moiste, 3 Sisältö DIFFERENTIAALILASKENTAA.................................

Lisätiedot

13. Ratkaisu. Kirjoitetaan tehtävän DY hieman eri muodossa: = 1 + y x + ( y ) 2 (y )

13. Ratkaisu. Kirjoitetaan tehtävän DY hieman eri muodossa: = 1 + y x + ( y ) 2 (y ) MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Differentiaaliyhtälöt, kesä 00 Tehtävät 3-8 / Ratkaisuehdotuksia (RT).6.00 3. Ratkaisu. Kirjoitetaan tehtävän DY hieman eri muodossa: y = + y + y = + y + ( y ) (y

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4).

Tekijä Pitkä matematiikka Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4). Tekijä Pitkä matematiikka 4 9.12.2016 212 Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4). Vastaus esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4) 213 Merkitään pistettä

Lisätiedot

1 Eksponenttifunktion määritelmä

1 Eksponenttifunktion määritelmä Ekspoettifuktio määritelmä Selvitimme aikaisemmi tällä kurssilla, millaie potessisarja säilyy derivoiissa muuttumattomaa. Se perusteella määritellää: Määritelmä. Ekspoettifuktio exp : R R määritellää lausekkeella

Lisätiedot

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause. MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause. Antti Rasila Aalto-yliopisto Syksy 2015 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0305 Syksy 2015

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n Ylioilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 904 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten iiteiden, sisältöjen ja isteitysten luonnehdinta

Lisätiedot

763101P FYSIIKAN MATEMATIIKKAA Kertaustehtäviä 1. välikokeeseen, sl 2008

763101P FYSIIKAN MATEMATIIKKAA Kertaustehtäviä 1. välikokeeseen, sl 2008 76P FYSIIKAN MATEMATIIKKAA Krtausthtäviä. välikoks, sl 8 Näitä laskuja i laskta laskupäivissä ikä äistä saa laskuharjoituspistitä. Laskut o tarkoitttu laskttaviksi alkutuutoroitiryhmissä, itsks, kavriporukalla

Lisätiedot

dx = d dψ dx ) + eikx (ik du u + 2ike e ikx u i ike ikx u + e udx

dx = d dψ dx ) + eikx (ik du u + 2ike e ikx u i ike ikx u + e udx 763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 5 Kevät 2014 1. Tehtävä: Johda luetomateriaali kaavat d 2 u i k du 2 m + Uxu = E k 2 u p = k + u x i d ux. Ratkaisu: Oletetaa, että ψx = e ikx ux, missä ux +

Lisätiedot

1. osa, ks. Solmu 2/ Kahden positiivisen luvun harmoninen, geometrinen, aritmeettinen ja + 1 u v 2 1

1. osa, ks. Solmu 2/ Kahden positiivisen luvun harmoninen, geometrinen, aritmeettinen ja + 1 u v 2 1 Epäyhtälötehtävie ratkaisuja. osa, ks. Solmu 2/200. Kahde positiivise luvu harmoie, geometrie, aritmeettie ja kotraharmoie keskiarvo määritellää yhtälöillä H = 2 +, G = uv, A = u + v 2 u v ja C = u2 +

Lisätiedot

Insinöörimatematiikka IA

Insinöörimatematiikka IA Isiöörimatematiikka IA Harjoitustehtäviä. Selvitä oko propositio ( p q r ( p q r kotradiktio. Ratkaisu: Kirjoitetaa totuustaulukko: p q r ( p q r p q r ( p q r ( p q r 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Lisätiedot

YKSIULOTTEINEN JÄNNITYSTILA

YKSIULOTTEINEN JÄNNITYSTILA YKSIULOTTEINEN JÄNNITYSTILA Normaalijäits N N Leikkausjäits Q Q KAKSIULOTTEINEN JÄNNITYSTILA Lerakee STRE SS CONTOURS OF SE 4.4483 8.8966 4.345 65.793 7.4 48.69 9.38 33.586 373.35 Ma 45.4 At Node 438 Mi.9

Lisätiedot

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla.

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla. Kombiatoriikka, kesä 2010 Harjoitus 2 Ratkaisuehdotuksia (RT) (5 sivua) Käytä tehtävissä 1-3 kombiatorista päättelyä. 1. Osoita, että kaikilla 0 b a pätee ( ) a a ( ) k 1 b b 1 kb Biomikertoime määritelmä

Lisätiedot

2.3.1. Aritmeettinen jono

2.3.1. Aritmeettinen jono .3.1. Aritmeettie joo -joo, jossa seuraava termi saadaa edellisestä lisäämällä sama luku a, a + d, a+d, a +3d, Aritmeettisessa joossa kahde peräkkäise termi erotus o aia vakio: Siis a +1 a d (vakio Joo

Lisätiedot

Laudatur 13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi MAA 13. Tarmo Hautajärvi Jukka Ottelin Leena Wallin-Jaakkola. Opettajan aineisto

Laudatur 13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi MAA 13. Tarmo Hautajärvi Jukka Ottelin Leena Wallin-Jaakkola. Opettajan aineisto Laudatur Differetiaali- ja itegraalilaskea jatkokurssi MAA Tarmo Hautajärvi Jukka Otteli Leea Walli-Jaakkola Opettaja aieisto Helsigissä Kustausosakeyhtiö Otava SISÄLLYS Ratkaisut kirja tehtävii... Kokeita...7

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n Ylioilastutkintolautakunta S t u d e n t e a m e n s n ä m n d e n MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 904 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten iiteiden sisältöjen isteitysten luonnehdinta ei

Lisätiedot

0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan vastaan.

0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan vastaan. Tekijä Pitkä matematiikka 4 9.1.016 168 a) Lasketaan vektorien a ja b pistetulo. a b = (3i + 5 j) (7i 3 j) = 3 7 + 5 ( 3) = 1 15 = 6 Koska pistetulo a b 0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan

Lisätiedot

Mat Matematiikan peruskurssi K2

Mat Matematiikan peruskurssi K2 Mat-.3 Matematiikan peruskurssi K Heikkinen/Tikanmäki Kolmas välikoe 6.5. Kokeessa saa käyttää ylioppilaskirjoituksiin hyväksyttyä laskinta. Sivun kääntöpuolelta löytyy integrointikaavoja.. Olkoon F(x,

Lisätiedot

Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 3B

Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 3B Tilastollie päättely II, kevät 7 Harjoitus 3B Heikki Korpela 3. maaliskuuta 7 Tehtävä. Jatkoa harjoitukse B tehtävii -3. Oletetaa, että x i c kaikilla i, ku c > o vakio. Näytä, että ˆβ, T ja T ovat tarketuvia.

Lisätiedot

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia MS-A22 ifferentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Moninkertaisten integraalien sovelluksia Antti Rasila Aalto-yliopisto Syksy 215 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A22 Syksy 215 1 / 2 Moninkertaisten

Lisätiedot

x = π 3 + nπ, x + 1 f (x) = 2x (x + 1) x2 1 (x + 1) 2 = 2x2 + 2x x 2 = x2 + 2x f ( 3) = ( 3)2 + 2 ( 3) ( 3) + 1 3 1 + 4 2 + 5 2 = 21 21 = 21 tosi

x = π 3 + nπ, x + 1 f (x) = 2x (x + 1) x2 1 (x + 1) 2 = 2x2 + 2x x 2 = x2 + 2x f ( 3) = ( 3)2 + 2 ( 3) ( 3) + 1 3 1 + 4 2 + 5 2 = 21 21 = 21 tosi Mallivastaukset - Harjoituskoe F F1 a) (a + b) 2 (a b) 2 a 2 + 2ab + b 2 (a 2 2ab + b 2 ) a 2 + 2ab + b 2 a 2 + 2ab b 2 4ab b) tan x 3 x π 3 + nπ, n Z c) f(x) x2 x + 1 f (x) 2x (x + 1) x2 1 (x + 1) 2 2x2

Lisätiedot

Tehtävä 1. Voidaanko seuraavat luvut esittää kahden neliön summina? Jos voidaan, niin kuinka monella eri tavalla? (i) n = 145 (ii) n = 770.

Tehtävä 1. Voidaanko seuraavat luvut esittää kahden neliön summina? Jos voidaan, niin kuinka monella eri tavalla? (i) n = 145 (ii) n = 770. JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 07) HARJOITUS 0, MALLIRATKAISUT Tehtävä. Voidaako seuraavat luvut esittää kahde eliö summia? Jos voidaa, ii kuika moella eri tavalla? (i) = 45 (ii) = 770. Ratkaisu. (i) Jaetaa

Lisätiedot

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia MS-A22 ifferentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Moninkertaisten integraalien sovelluksia Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Syksy 217 Antti Rasila (Aalto-yliopisto)

Lisätiedot

4 KORKEAMMAN KERTALUVUN LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT. Kertaluvun n lineaarinen differentiaaliyhtälö ns. standardimuodossa on

4 KORKEAMMAN KERTALUVUN LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT. Kertaluvun n lineaarinen differentiaaliyhtälö ns. standardimuodossa on 4 4 KORKEAAN KERTAUVUN INEAARISET DIFFERENTIAAIYHTÄÖT Kertalukua olevassa differetiaalihtälössä F(x,,,, () ) = 0 esiit :e kertaluvu derivaatta () = d /dx ja mahdollisesti alempia derivaattoja, :tä ja x:ää.

Lisätiedot

Matematiikan kurssikoe, Maa 9 Integraalilaskenta RATKAISUT Torstai A-OSA

Matematiikan kurssikoe, Maa 9 Integraalilaskenta RATKAISUT Torstai A-OSA Matematiikan kussikoe, Maa 9 Integaalilaskenta RATKAISUT Tostai..8 A-OSA Sievin lukio. a) Integoi välivaiheineen i) (x t ) dt ii) x dx. b) Määittele integaalifunktio. c) i) Olkoon 5 f(x) dx =, f(x) dx

Lisätiedot

Esimerkki: Tarkastellaan korkeudella h ht () putoavaa kappaletta, jonka massa on m (ks. kuva).

Esimerkki: Tarkastellaan korkeudella h ht () putoavaa kappaletta, jonka massa on m (ks. kuva). 6 DIFFERENTIAALIYHTÄLÖISTÄ Esimerkki: Tarkastellaan korkeudella h ht () putoavaa kappaletta, jonka massa on m (ks. kuva). Newtonin II:n lain (ma missä Yhtälö dh dt m dh dt F) mukaan mg, on kiihtyvyys ja

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiika tukikurssi Kurssikerta 1 Iduktiotodistus Iduktiotodistukse logiikka Tutkitaa tapausta, jossa haluamme todistaa joki väittee P() site, että se pätee kaikilla luoollisissa luvuilla. Eli halutaa

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiika tukikurssi Kurssikerta 3 1 Lisää iduktiota Jatketaa iduktio tarkastelua esimerki avulla. Yritetää löytää kaava : esimmäise (positiivise) parittoma luvu summalle eli summalle 1 + 3 + 5 + 7 +...

Lisätiedot

3 b) Määritä paljonko on cos. Ilmoita tarkka arvo ja perustele vastauksesi! c) Muunna asteiksi 2,5 radiaania. 6p

3 b) Määritä paljonko on cos. Ilmoita tarkka arvo ja perustele vastauksesi! c) Muunna asteiksi 2,5 radiaania. 6p MAA9 Koe.5.0 Jussi Tyi Tee koseptii pisteytysruudukko! Muista kirjata imesi ja ryhmäsi. Valitse kuusi tehtävää!. a) Ratkaise yhtälö si x. Ilmoita vastaus radiaaeia! b) Määritä paljoko o cos. Ilmoita tarkka

Lisätiedot

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaiste tehtävii Jari Lappalaie ja Ae-Maria Ervall-Hytöe 0 Johdato Epäyhtälöitä reaaliluvuille Cauchy epäyhtälö Kaikille reaaliluvuille a, a,, a ja b, b,, b pätee Cauchy

Lisätiedot

9 VALOAALTOJEN SUPERPOSITIO

9 VALOAALTOJEN SUPERPOSITIO 09 9 VALOAALTOJEN SUPERPOSITIO Edellisissä kappaleissa olemme tutkineet valon heijastumista peileissä ja taittumista linsseissä geometrisen optiikan approksimaation avulla Approksimaatiossa valon aaltoluonnetta

Lisätiedot

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle / MS-A8 Differentiaali- ja integraalilaskenta, V/7 Differentiaali- ja integraalilaskenta Ratkaisut 5. viikolle / 9..5. Integroimismenetelmät Tehtävä : Laske osittaisintegroinnin avulla a) π x sin(x) dx,

Lisätiedot

läheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä?

läheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä? BM20A5840 - Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2017 1. Tunnemme vektorit a = [ 1 2 3 ] ja b = [ 2 1 2 ]. Laske (i) kummankin vektorin pituus (eli itseisarvo, eli normi); (ii) vektorien

Lisätiedot

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla!

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla! Mite opit parhaite? Valmistaudu pitkä- tai lyhye matematiika kirjoituksii ilmaiseksi Mafyetti-ohjelmalla! Harjoittelu tehdää aktiivisesti tehtäviä ratkomalla. Tehtävät kattavat kaikki yo-kokeessa tarvittavat

Lisätiedot

3 10 ei ole rationaaliluku.

3 10 ei ole rationaaliluku. Harjoitukset / 011 RATKAISUT Lukuteoria 1. Etsi Eratostheee seulalla samatie kaikki lukua 400 pieemmät alkuluvut. (Tai ohjelmoi tietokoeesi etsimää paljo lisää.) Kirjoita rivii kaikki luvut 1-00. Poista

Lisätiedot

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus Antti Rasila Aalto-yliopisto Syksy 2015 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0202 Syksy 2015 1 / 18

Lisätiedot

= ( F dx F dy F dz).

= ( F dx F dy F dz). 17 VEKTORIANALYYSI Luento 2 3.4 Vektorikentän käyräintegraali Voiman tekemä työ on matka (d) kertaa voiman (F) projektio liikkeen suunnassa, yksinkertaisimmillaan W Fd. Jos liike tapahtuu käyrää pitkin

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka On osoitettava, että jana DE sivun AB kanssa yhdensuuntainen ja sen pituus on 4 5

Tekijä Pitkä matematiikka On osoitettava, että jana DE sivun AB kanssa yhdensuuntainen ja sen pituus on 4 5 Tekijä Pitkä matematiikka 6..06 8 On osoitettava, että jana DE sivun AB kanssa yhdensuuntainen ja sen pituus on 5 sivun AB pituudesta. Pitää siis osoittaa, että DE = AB. 5 Muodostetaan vektori DE. DE =

Lisätiedot

Öljysäiliö maan alla

Öljysäiliö maan alla Kaigasniemen koulu Öljysäiliö maan alla Yläkoulun ketaava ja syventävä matematiikan tehtävä Vesa Maanselkä 009 Ostat talon jossa on öljylämmitys. Takapihalle on kaivettu maahan sylintein muotoinen öljysäiliö

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2, MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 6. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + + + 4, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + 4 + 6 + +, b) 8 + 4 6 + + n n, c) + + +

Lisätiedot

l 1 2l + 1, c) 100 l=0

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 5. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) 5 + 5 +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c)

Lisätiedot

Vinkkejä Gaussin lain käyttöön laskettaessa sähkökenttiä

Vinkkejä Gaussin lain käyttöön laskettaessa sähkökenttiä Vinkkejä Gaussin lain käyttöön laskettaessa sähkökenttiä Kun yhdistetään kahdella tavalla esitetty sähkökentän vuo, saadaan Gaussin laki: S d S Q sis Gaussin laki peustuu siihen, että suljetun pinnan läpi

Lisätiedot

7.4 PERUSPISTEIDEN SIJAINTI

7.4 PERUSPISTEIDEN SIJAINTI 67 7.4 PERUSPISTEIDEN SIJAINTI Optisen systeemin peruspisteet saadaan systeemimatriisista. Käytetään seuraavan kuvan merkintöjä: Kuvassa sisäänmenotaso on ensimmäisen linssin ensimmäisessä pinnassa eli

Lisätiedot

MATA172 Sami Yrjänheikki Harjoitus Totta vai Tarua? Lyhyt perustelu tai vastaesimerkki!

MATA172 Sami Yrjänheikki Harjoitus Totta vai Tarua? Lyhyt perustelu tai vastaesimerkki! MATA17 Sami Yrjäheikki Harjoitus 7 1.1.018 Tehtävä 1 Totta vai Tarua? Lyhyt perustelu tai vastaesimerkki! (a) Jokaie jatkuva fuktio f : R R o tasaisesti jatkuva. (b) Jokaie jatkuva fuktio f : [0, 1[ R

Lisätiedot

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki. 8 3 + 4 2 0 = 16 3 = 3 1 3.

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki. 8 3 + 4 2 0 = 16 3 = 3 1 3. Integraalilaskenta. a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki. b) Mitä määrätty integraali tietyllä välillä x tarkoittaa? Vihje: * Integraali * Määrätyn integraalin

Lisätiedot

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 7. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + 5 + +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c) +

Lisätiedot

edition). Luennot seuraavat tätä kirjaa, mutta eivät orjallisesti.

edition). Luennot seuraavat tätä kirjaa, mutta eivät orjallisesti. 1 VEKTORIANALYYSI FYSA114 (3 op), kevät 2014 Luennoitsija: Jukka Maalampi Luennot: 53-55, ma 9-10 ja ke 12-14 Luentoja ei ole viikoilla 16 ja 17 eli 14 274 Harjoitusassistentti: Ville Kotimäki Laskuharjoitukset:

Lisätiedot

811312A Tietorakenteet ja algoritmit , Harjoitus 1 ratkaisu

811312A Tietorakenteet ja algoritmit , Harjoitus 1 ratkaisu 83A Tietoraketeet ja algoritmit 06-07, Harjoitus ratkaisu Harjoitukse aiheea o algoritmie oikeellisuus. Tehtävä. Kahvipurkkiogelma. Kahvipurkissa P o valkoisia ja mustia kahvipapuja, yhteesä vähitää kaksi

Lisätiedot

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Yliopistonlehtori, tkt Sami Kujala Syksy 2016 Luento 2: Kertausta ja johdantoa Suoraviivainen liike Jumppaa Harjoituksia ja oivalluksia Ajankohtaista Presemokyselyn poimintoja Millä odotuksilla aloitat

Lisätiedot

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Harjoitus 4/ Syksy 2017

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Harjoitus 4/ Syksy 2017 MS-A35 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Harjoitus 4/ Syksy 217 Alkuviikon harjoituksissa ratkaistaan kolme tehtävää assistentin avustuksella (läsnäololaskarit).

Lisätiedot

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Yliopistonlehtori, tkt Sami Kujala Elektroniikan ja nanotekniikan laitos (ELE) Syksy 2017 Luento 2: Kertausta ja johdantoa Suoraviivainen liike Jumppaa Harjoituksia ja oivalluksia

Lisätiedot

Ympyrä sekä kehä-, keskus- ja tangenttikulmat

Ympyrä sekä kehä-, keskus- ja tangenttikulmat 31.1.017 Ympyä sekä kehä-, keskus- ja tangenttikulmat GEMETRI M3 Ympyä: Ympyä on niiden tason pisteiden joukko, jotka ovat säteen etäisyydellä keskipisteestä. Sanotaan, että ympyä on tällaisten pisteiden

Lisätiedot

Fr ( ) Fxyz (,, ), täytyy integroida:

Fr ( ) Fxyz (,, ), täytyy integroida: 15 VEKTORIANALYYSI Luento Vektorikentän käyräintegraali Voiman tekemä työ on matka (d) kertaa voiman (F) projektio liikkeen suunnassa, yksinkertaisimmillaan W Fd. Jos liike tapahtuu käyrää pitkin ja voima

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 15.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Translaatioliikkeen kinematiikka: asema, nopeus ja kiihtyvyys (Kirjan luvut 12.1-12.5, 16.1 ja 16.2) Osaamistavoitteet Ymmärtää

Lisätiedot

811312A Tietorakenteet ja algoritmit, , Harjoitus 4, Ratkaisu

811312A Tietorakenteet ja algoritmit, , Harjoitus 4, Ratkaisu 81112A Tietoraketeet ja algoritmit, 217-218, Harjoitus 4, Ratkaisu Harjoitukse aiheita ovat algoritmie aikakompleksisuus ja lajittelualgoritmit Tehtävä 4.1 Selvitä seuraavie rekursioyhtälöide ratkaisuje

Lisätiedot

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 6 ratkaisuiksi

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 6 ratkaisuiksi SMG-400 Sähkömageettiste järjestelmie lämmösiirto Ehdotukset harjoitukse 6 ratkaisuiksi Tarkastellaa suljetu järjestelmä tehotasaaioa joka o P + P P = P i g out st Oletetaa että verkotetussa alueessa jossa

Lisätiedot

3 = Lisäksi z(4, 9) = = 21, joten kysytty lineaarinen approksimaatio on. L(x,y) =

3 = Lisäksi z(4, 9) = = 21, joten kysytty lineaarinen approksimaatio on. L(x,y) = BM20A5810 Differentiaalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 6, Syksy 2016 1. (a) Olkoon z = z(x,y) = yx 1/2 + y 1/2. Muodosta z:lle lineaarinen approksimaatio L(x,y) siten että approksimaation ja z:n arvot

Lisätiedot

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 7: Pintaintegraali ja vuointegraali

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 7: Pintaintegraali ja vuointegraali MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 7: Pintaintegraali ja vuointegraali Antti Rasila Aalto-yliopisto Syksy 2015 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0305 Syksy 2015 1 / 24 Mikä on pinta?

Lisätiedot

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa MS-A24 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Kevät 216 Antti Rasila

Lisätiedot

Solmu 3/2010 1. toteutuu kaikilla u,v I ja λ ]0,1[. Se on aidosti konveksi, jos. f ( λu+(1 λ)v ) < λf(u)+(1 λ)f(v) (2)

Solmu 3/2010 1. toteutuu kaikilla u,v I ja λ ]0,1[. Se on aidosti konveksi, jos. f ( λu+(1 λ)v ) < λf(u)+(1 λ)f(v) (2) Solmu 3/200 Epäyhtälöistä, osa 2 Markku Halmetoja Mätä lukio Välillä I määriteltyä fuktiota saotaa koveksiksi, jos se kuvaaja o alaspäi kupera, eli jos kuvaaja mitkä tahasa kaksi pistettä yhdistävä jaa

Lisätiedot

Kompleksilukujen alkeet

Kompleksilukujen alkeet Kompleksilukuje alkeet Samuli Reuae Soja Kouva Kuva 1: Abraham De Moivre (1667-175) Sisältö 1 Kompleksiluvut ja kompleksitaso 1.1 Yhtee- ja väheyslasku...................... 1. Kertolasku ja z = x + yi

Lisätiedot

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016) ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016) Henrik Wallén / versio 15. syyskuuta 2016 Vektorianalyysi (Ulaby, luku 3) Viiva-, pinta- ja tilavuusalkiot Nablaoperaatiot Gaussin ja Stokesin lauseet Nabla on ystävä

Lisätiedot

4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT

4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 FYSIIKAN LABORATORIO V 1.6 5.014 4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT TYÖN TAVOITE Työssä tutkitaan vitajohtimen aiheuttamaa magneettikentää. VIRTAJOHTIMEN SYNNYTTÄMÄ MAGNEETTIKENTTÄ

Lisätiedot

10 Kertolaskusääntö. Kahta tapahtumaa tai satunnaisilmiötä sanotaan riippumattomiksi, jos toisen tulos ei millään tavalla vaikuta toiseen.

10 Kertolaskusääntö. Kahta tapahtumaa tai satunnaisilmiötä sanotaan riippumattomiksi, jos toisen tulos ei millään tavalla vaikuta toiseen. 10 Kertolaskusäätö Kahta tapahtumaa tai satuaisilmiötä saotaa riippumattomiksi, jos toise tulos ei millää tavalla vaikuta toisee. Esim. 1 A = (Heitetää oppaa kerra) ja B = (vedetää yksi kortti pakasta).

Lisätiedot

Ristitulolle saadaan toinen muistisääntö determinantin avulla. Vektoreiden v ja w ristitulo saadaan laskemalla determinantti

Ristitulolle saadaan toinen muistisääntö determinantin avulla. Vektoreiden v ja w ristitulo saadaan laskemalla determinantti 14 Ristitulo Avaruuden R 3 vektoreille voidaan määritellä pistetulon lisäksi niin kutsuttu ristitulo. Pistetulosta poiketen ristitulon tulos ei ole reaaliluku vaan avaruuden R 3 vektori. Ristitulosta on

Lisätiedot

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Ratkaisut viikko 3

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Ratkaisut viikko 3 MS-A35 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3, I/27 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Ratkaisut viikko 3 Tehtävä : Hahmottele seuraavat vektorikentät ja piirrä niiden kenttäviivat. a) F(x, y) =

Lisätiedot

Koska ovat negatiiviset. Keskihajontoja ei pystytä laskemaan mutta pätee ¾.

Koska ovat negatiiviset. Keskihajontoja ei pystytä laskemaan mutta pätee ¾. 24.11.2006 1. Oletetaan, että kaksiulotteinen satunnaismuuttuja µ noudattaa kaksiulotteista normaalijakaumaa. Oletetaan lisäksi, että satunnaismuuttujan regressiofunktio satunnaismuuttujan suhteen on ݵ

Lisätiedot

3.2 Polynomifunktion kulku. Lokaaliset ääriarvot

3.2 Polynomifunktion kulku. Lokaaliset ääriarvot 3. Polyomifuktio kulku. Lokaaliset ääriarvot Tähäastiste opitoje perusteella osataa piirtää esiasteise polyomifuktio kuvaaja, suora, ku se yhtälö o aettu. Osataa myös pääpiirtei hahmotella toise astee

Lisätiedot

Tekijä Pitkä Matematiikka 11 ratkaisut luku 3

Tekijä Pitkä Matematiikka 11 ratkaisut luku 3 83 Tekijä Pitkä matematiikka 7..07 a) Osoitetaa sijoittamalla, että yhtälö toteutuu, ku x =. + 6= 0 6 6= 0 0= 0 tosi Luku x = toteuttaa yhtälö x + x 6= 0. b) Osoitetaa ratkaisemalla yhtälö. x + x 6= 0

Lisätiedot

Luku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia

Luku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia Luku 7 Työ ja energia Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia Tavoitteet: Selittää työn käsite Mallittaa voiman tekemä työ Mallittaa liike-energian ja työn keskinäinen riippuvuus Esitiedot Newtonin lait

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka Poistetaan yhtälöparista muuttuja s ja ratkaistaan muuttuja r.

Tekijä Pitkä matematiikka Poistetaan yhtälöparista muuttuja s ja ratkaistaan muuttuja r. Tekijä Pitkä matematiikka 4 16.12.2016 K1 Poistetaan yhtälöparista muuttuja s ja ratkaistaan muuttuja r. 3 r s = 0 4 r+ 4s = 2 12r 4s = 0 + r+ 4s = 2 13 r = 2 r = 2 13 2 Sijoitetaan r = esimerkiksi yhtälöparin

Lisätiedot

Kertausosa. 5. Merkitään sädettä kirjaimella r. Kaaren pituus on tällöin r a) sin = 0, , c) tan = 0,

Kertausosa. 5. Merkitään sädettä kirjaimella r. Kaaren pituus on tällöin r a) sin = 0, , c) tan = 0, Kertausosa. a),6 60 576 Peruuttaessa pyörähdyssuunta on vastapäivään. Kulma on siis,4 60 864 a) 576 864 0,88m. a) α b 0,6769... 0,68 (rad) r,m 8cm β,90...,9 (rad) 4cm a) α 0,68 (rad) β,9 (rad). a) 5,0

Lisätiedot

p q = (x 1 x 2 ) 2 + (y 1 y 2 ) 2 + (z 1 z 2 ) 2. x 1 y 1 z 1 x 2 y 2 z 2

p q = (x 1 x 2 ) 2 + (y 1 y 2 ) 2 + (z 1 z 2 ) 2. x 1 y 1 z 1 x 2 y 2 z 2 º ÅÓÒ ÙÐÓØØ Ø Ö ÒØ Ð Ð ÒØ º½ Â Ø ÙÚÙÙ Ó ØØ Ö Ú Ø Ø Ù Ò ÑÙÙØØÙ Ò ÙÒ Ø Ó Ò Ö ÒØ Ð Ð ÒØ ÐÑÔ Ø Ð ÓÒ Ò Ô Ò ÙÒ Ø Ó T(x, y, z.t) ÄÑÔ Ø Ð Ö ÒØØ ÐÑÓ ØØ Ñ Ò ÙÙÒØ Ò ÐÑÔ Ø Ð Ú ÚÓ Ñ ÑÑ Ò Ù Ò Ð ÐÑÔ Ø Ð Ö ÒØØ ½½ ÃÓÓÖ

Lisätiedot

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x BM0A5830 Differentiaaliyhtälöiden peruskurssi Harjoitus 4, Kevät 017 Päivityksiä: 1. Ratkaise differentiaaliyhtälöt 3y + 4y = 0 ja 3y + 4y = e x.. Ratkaise DY (a) 3y 9y + 6y = e 10x (b) Mikä on edellisen

Lisätiedot

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 11: Taso- ja tilavuusintegraalien sovellutuksia

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 11: Taso- ja tilavuusintegraalien sovellutuksia MS-A25/MS-A26 ifferentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 11: Taso- ja tilavuusintegraalien sovellutuksia Jarmo Malinen Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 1 Aalto-yliopisto Kevät 216 1 Perustuu

Lisätiedot

2.5. Eksponenttifunktio ja eksponenttiyhtälöt

2.5. Eksponenttifunktio ja eksponenttiyhtälöt Eksoettifuktio ja -htälöt Eksoettifuktio ja eksoettihtälöt Ku otessi käsitettä laajeetaa sallimalla eksoetille muitaki arvoja kui kokoaislukuja, tämä taahtuu ii, että ii saotut otessikaavat ovat voimassa,

Lisätiedot

ja siis myös n= nk ( ). Tällöin dk l l

ja siis myös n= nk ( ). Tällöin dk l l Tästä havaitaan, että jos nopeus ei riipu aallonpituudesta, ts. ei ole dispersiota, vg = v p. Tilanne on tällainen esimerkiksi tyhjiössä, missä vg = v p = c. Dispersiivisessä väliaineessa v p = c/ n, missä

Lisätiedot

Matemaattiset apuneuvot II, harjoitus 6

Matemaattiset apuneuvot II, harjoitus 6 Matemaattiset apuneuvot II, hajoitus 6 K. Tuominen 0. joulukuuta 207 Palauta atkaisusi Moodlessa.pdf tiedostona maanantaina.2. kello 0:5 mennessä. Mekitse vastauspapeiin laskuhajoitusyhmäsi assain nimi.

Lisätiedot

3 x < < 3 x < < x < < x < 9 2.

3 x < < 3 x < < x < < x < 9 2. Matematiika johdatokurssi Kertaustehtävie ratkaisuja 1. Ratkaise epäyhtälöt: a) 3 x < 3, b) 5x + 1. Ratkaisu. a) Ratkaistaa epäyhtälö poistamalla esi itseisarvot: 3 x < 3 3 < 3 x < 3 9 < x < 3 3 < x

Lisätiedot

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim.

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim. 8.3. Kombiaatiot MÄÄRITELMÄ 6 Merkitä k, joka luetaa yli k:, tarkoittaa lause- ketta k = k! ( k)! 6 3 2 1 6 Esim. 1 3 3! = = = = 3! ( 3)! 3 2 1 3 2 1 3 2 1 Laskimesta löydät äppäime, jolla kertomia voi

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka

Tekijä Pitkä matematiikka K1 Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 a) 1 1 + 1 = 4 + 1 = 3 = 3 4 4 4 4 4 4 b) 1 1 1 = 4 6 3 = 5 = 5 3 4 1 1 1 1 1 K a) Koska 3 = 9 < 10, niin 3 10 < 0. 3 10 = (3 10 ) = 10 3 b) Koska π 3,14, niin π

Lisätiedot