2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET 3 3. VAKITUINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ JA KESKI-IKÄ 6 4. HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE 7

Transkriptio

1

2 '.. 'o- P II.ASl'VSOPISl'O 1 Sisällys 1. KATSAUS VUOTEEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET 3 3. VAKITUINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ JA KESKI-IKÄ 6 4. HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE 7 5. MATKAKUSTANNUKSET 9 6. TYÖHYVINVOINTI POISSAOLOT JA TYÖTERVEYSHUOLTO 12 S. LÄHTÖ- JA TULOVAIHTUVUUS HENKILÖSTÖKOULUTUS 16 Taulukko 1- Koko- ja osa-aikainen henkilöstö Taulukko 2 - Henkilötyövuodet Taulukko 3 - Henkilöstömäärä sukupuolen mukaan Taulukko 4 - Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Taulukko 5 - Henkilöstön koulutusaste Taulukko 6 - Henkilöstön koulutustasoindeksi Taulukko 7 - Matkakustannukset 2011 Taulukko 8- Sairaustapausten kestojakauma Taulukko 9 - Sairauspäivät/henkilötyövuosi Taulukko 10 - Työterveyspalvelujen käyttö ja kustannukset Taulukko 11- Tapaturmista aiheutuneet sairauspäivät 2011 Taulukko 12 - Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma 2011 Taulukko 13 - Henkilöstön tulovaihtuvuus 2011 Taulukko 14 - Henkilöstökoulutuksen määrä ja kustannukset Kuva 1 - Henkilötyövuosien kehitys Kuva 2 - Henkilöstömäärä sukupuolen mukaan Kuva 3 - Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrän kehitys Kuva 4 - Henkilöstön koulutusrakenne Kuva 5 - Matkakustannusten Kuva 6 - Matkakustannusten kehitys kehitys PeO/CMC Kuva 7 - Yleisvertailu pelastusopiston VMBaron tuloksista Kuva 8 - Työterveyspalveluiden kustannukset {/htv

3 P 11ASTVSOPISTO 2 1. KATSAUS VUOTEEN 2011 Vuotta 2011 värittivät osaltaan useat Pelastusopiston toimintaympäristön muutokset. Lainsäädäntöuudistukset heijastuivat toiminnan, erityisesti opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Hätäkeskusuudistuksen myötä alueelliset hätäkeskuspäivystäjäkurssit saivat jatkoa ja lisäsivät henkilöstön liikkuvuutta. Taloudessa tapahtuneet muutokset ja säästöpaineet sekä epävarmuus tulevaisuudennäkymistä antoivat oman leimansa erityisesti loppuvuoteen. Hallinnonaialle suunnitellut yhteiset tietojärjestelmät luovat uhkakuvia opistolle oppilaitoksena, mikä vaikutti pedagogisten ratkaisujen ja rakenteiden suunnitteluun. Yhteistyössä henkilöstön kanssa aloitetun kehittämishankkeen toimenpiteitä pantiin täytäntöön vuoden 2011 aikana. Ensihoidon ja pelastustoiminnan opetusyksiköt yhdistettiin pelastajatutkinnosta vastaavaksi ensihoito- ja pelastustoimintaopetusyksiköksi. Yksikönpäälliköiden ja koulutussuunnittelijoiden tehtäviä tarkennettiin ja resursseja esimiestoimintaan lisättiin merkittävästi. Johtoryhmän kokoonpanoa ja toimintatapoja muutettiin. Elokuussa toteutettiin ensimmäisen kerran opetuksen kehittämisviikko. Henkilöstön kanssa aloitettiin osallistava strategiaprosessi, jonka ensimmäisenä painopistealueena oli toimintaympäristöanalyysi. Prosessi jatkuu vuoden 2012 aikana. Pelastusopiston edustajat olivat mukana sisäasiainministeriön asettamassa pelastustoimen koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan järjestämisvaihtoehtoja selvittäneessä työryhmässä ja sen ohjausryhmässä. Ryhmän toimeksianto herätti laajasti keskustelua opiston henkilöstön keskuudessa. Organisoinnissa ja toirnintåtavoissa tapahtuneet muutokset eivät ole sujuneet kivuttomasti. Muutokset mm. palkkauksessa ja työajassa yhdessä kiristyvän talouden kanssa ovat näyttäytyneet henkilöstön tyytymättömyytenä. Se tuli selvästi esille työtyytyväisyyskyselyssä, jossa erityisen kritiikin kohteena olivat johtaminen ja tiedon kulku. Tulosten perusteella on jo ryhdytty toimenpiteisiin ja lisää toimenpiteitä valmistellaan yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Kriisinhallintakeskuksen henkilöstöstä on nimitetty toistaiseksi voimassaolevaan virkasuhteeseen vain vajaa puolet muun henkilöstön ollessa määräaikaisissa virkasuhteissa. Erityisesti kansainvälisen pelastustoimen kehysmäärärahan alimitoitus aiheutti tarpeetonta epävarmuutta ja lyhytaikaisia virkasuhteita tulossopimuksen mukaisten ydintehtävien täyttämiseen tarvittavalie henkilöstölle. Henkilöstön määrässä ei ole tapahtunut olennaista muutosta, vaikka henkilöstömäärä olikin laskentahetkellä pienempi kuin vuonna Pääsyynä on, ettei kaikilla virkavapailla olleilla ollut sijaista. Sukupuolijakauma on edelleen miesvoittoinen, perusteena ovat pitkälti toimialan osaamisvaatimukset. Sairauspoissaolot laskivat hieman. Merkittävää on yhden päivän kestävien sairauspoissaolojen väheneminen. Positiivista on, että niska-hartia- sekä selkäsairauksista aiheutuneet vastaanottokäynnit ovat selkeästi vähentyneet. Tähän osaltaan vaikuttanee erityinen, jo useamman vuoden ajan toteutettu panostus työergonomiaan. Harjoitusalueella toteutettiin työpaikkaselvitys, jonka pääaiheena oli työergonomia. Matkakustannukset ovat edelleen laskeneet edellisvuodesta ml. Kriisinhallintakeskus. Myönteistä kehitystä selittävät mm. videoneuvottelujen lisääntynyt käyttö ja tehostettu matkasuunnittelu. ~~~~ Mervi Parviainen rehtori

4 ~ PELASrVSOPlsro 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖrvÖVUODET Vuonna 2011 opiston henkilöstömäärä laskentahetkellä on ollut pienempi kuin edellisvuonna. Tähän on kuitenkin vaikuttanut pääasiassa se, että kaikilla virkavapailla olleilla ei ole ollut laskentahetkelläsijaista. Henkilötyövuodet ovat myös jonkin verran pienemmät samasta syystä. Opetushenkilöstö on lisääntynyt yhdellä. Henkilöstömäärässä sukupuolen mukaan ei ole tapahtunut radikaalia eroa vaan se on pysynyt suhteellisen tasaisena. Pelastusopisto on yhä edelleen miesvaltainen työyhteisö, joka perustuu pitkälti toimialan osaamisvaatimuksiin. Taulukko 1 - Koko- ja osa-aikainen henkilöstö Kokoaikainen Vuosi henkilökunta Osa-aikainen henkilökunta... MQt~ '~:'~~;~"j; les. ~:t henki.;", ~II %- %- henki,,:. %- %- löstö Yht. ml.lll!jltos esaus ItpeJtu~' lösti Y.ht. muetes osuus ylllit ,22 97, ,00 2, ,51 97, ,00 2, ,79 96, ,33 3, ,94 97, ,00 2, ,00 94, ,00 5, ,68 94, ,50 5, Taulukko 2 - Henkilötyövuodet Henkilotyövuosier.l määrä " Muu Vwosil fil Opetus henkilöstö Yh~eeli'llsä %,.l'lilll\lwlfo,s ,15 33,37 104,52 5, ,94 44,59 122,53 17, ,27 48,08 123,35 0, ,07 62,36 135,43 9, ,97 66,14 138,11 1, ,05 60,88 13:1,93-4,47

5 ~ PI~ASTVSOPISTO 4 Henkilötyövuodet ,... - r- - ~ I _..- r0- r 100.Opel o r r- r"""_ r-:" r--...,..-- [; _ r- ;f... l"- f- - f-- - r-- -" r- r---t, ~ 1m r ~ I~ - - '""'"' amuul avnleens3 Kuva 1 - Henkilötyövuosien kehitys Taulukko 3 - Henkilöstömäärä sukupuolen mukaan Miehet Naiset Yhteenså Vuosi Ilkm %-liniuutos %-OSUlUiS Ikm %-muutos %-osuus Ikm %-muutos ,17 76, , , ,14 71, , , ,15 73, , , ,47 74, , , ,96 71, , , ,71 67, , ,17

6 5 Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan :2 :ii: 60 c 41 J: ei!\oo r--'.-- i- t-- i- " l.w, '" ) t-- " I-- i- r I-- i- I-- -,..-- I-- - r-,4 cmiehet cnaiset O Vuodet Kuva 2 - Henkilöstömäärä sukupuolen mukaan

7 P II.AS'rVSOPIS'rO 6 3. VAKITUINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ JA KESKI-IKÄ Vakituisen henkilöstön määrä näyttäisi tilaston mukaan laskeneen Näin ei kuitenkaan todellisuudessa ole käynyt vaan laskenta-ajankohtana virkavapaalla on ollut yhteensä 10 henkilöä, joilla osalla ei ole ollut laskentaajankohtana olleenkaan sijaista ja osalla taas sijaisuutta hoitaa määräaikaisessa virkasuhteessa oleva työntekijä. Pelastusopistossa virkavapaalla oli yhteensä 4 henkilöä ja Kriisinhallintakeskuksesta 6. Sijaisuuksien lisäksi määräaikaisia virkasuhteita on ollut sekä Pelastusopiston että Kriisinhallintakeskuksen ulkopuolisella rahoituksella toteutetuissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Pelastusopiston henkilöstön keski-ikä oli 45, joka on valtion keskiarvoa. Taulukko 4 - Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Vakinainen henkilökulrlltal Määräaikainen henkilökunta Muu Muu ll1enl(i::- %~ %- henki- %- %- Kaikki Vwosi Ope:1iwlS, llöstöl Yht. mtlwtos O'SIiJIWIS Opetus löstö Yht. muutos osuus yht ; 2,47 79, ,11 20, ,11 75, ,13 24, ,12 75, ,13 24, ' -1,92 72, ,18 27, ,98 71, ,13 28, ,80 69, ,44 30, Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä 160 '1, 140 -, r fo- :0 f-- - I-- ~ 80 r-- f0- OMaaraaikainen e el> 39 avakinainen J: 60 r-- ---, r r-- - O Vuodet Kuva 3 - Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrän kehitys

8 ~ PELaSrUSOPlsro 7 4. HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE Pelastusopiston henkilökunnasta 73 % oli suorittanut vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon. Pelastusopiston koulutustasoindeksi oli 5,46. Opiston henkilöstön koulutustaso on kohonnut viime vuosina varsin nopeasti ja sen ennakoidaan jatkavan hyvää kehitystä. Pelastusopiston koulutustasoindeksiä voidaan pitää jo merkityksellisesti korkeampana kuin valtiolla keskimäärin (vuonna ,1). Taulukko 5 - Henkilöstön koulutusaste Koulutusaste Perusaste % 31 % 27% 3 3 4% 4% 4% Yhteensä % 100% 100% Taulukko 6 - Henkilöstön koulutustasoindeksi Vuosi Koulutustasoindeksi 5,16 5,39 5,45 5,46 5,45 5,46 Koulutustasoindeksi, opetushenkilöstö 5,42 5,44 5,47 5,49 5,44 Koulutustasoindeksi, muu henkilöstö 5,35 5,47 5,45 5,37 5,48 Koulutusasteen koulutustasoindeksit: Perusaste 1,5 Keskiaste 3,5 Alin korkea-aste 5 Alempi korkeakouluaste 6 Ylempi korkeakouluaste 7 Tutkijakoulutus 8

9 P ElaS'I'VSOPIS'I'O 8 Henkilöstön koulutusaste 25 Ti="'~iiö"iiii~#"ii""i'i":W;:;~ ~~~~~ o.j:±:!!:..:~~~ KOulutusaste Kuva 4 - Henkilöstön koulutusrakenne

10 P EIoASTVSOPISTO 9 5. MATKAKUSTANNUKSET Matkakustannukset laskivat 12 % edellisvuodesta. Matkakustannusten myönteinen trendi on saatu aikaan mm. lisäämällä videoneuvotteluja ja panostamalla entistä tehokkaampaan matkasuunnitteluun. Matkustukseen liittyvää tiedottamista on myös lisätty mm. sisäisen intranetin kautta. Taulukko 7 - Matkakustannukset 2011 muutos- Yhteensä Päivärahat muutos- Matkustuskustannukset Päivärahat DKm-korvaukset amatkustuspalvelut o Kuva 5 - Matkakustannusten kehitys

11 ~ PE~ASrVSOPlsro 10 Henkilöstön matkakulujen kehitys Pelastusopistollaja Kriisinhallintakeskuksessa vuosina o R ~ Kuva 6 Matkakustannusten kehitys PeO/CMC

12 P II.AS'I'VSOPIS'I'O TYÖHYVINVOINTI Pelastusopiston sisäisessä toimintaympäristössä olleet rakenteelliset muutokset näkyvät odotetusti 2011 toteutetussa VMBaro -työhyvinvointimittauksessa. Rakenteelliset muutokset ovat kohdistuneet yksikkörakenteisiin, työaikaan sekä palkkausjärjestelmään liittyviin korjausliikkeisiin. Tiedottamisen kehittämiseksi on tehty paljon , mutta jostain syystä nämä toimenpiteet eivät ole näkyneet henkilöstölle suunnitelman mukaisesti; tiedon kulku yhdessä palkkauksen kanssa olivat heikentyneet eniten. Lisäksi 2010 aloitettu osallistava strategiaprosessi ei ole vielä johtanut toivottuihin tavoitteisiin ja tämä näkyi mm. siinä, ettei henkilöstö kokenut voivansa vaikuttaa päätöksentekoon. Yksikköjen väliset erot olivat kuitenkin lähes kaikilla mittareilla suuria ja kehittymistäkin oli tietyissä yksiköissä tapahtunut. Kokonaistyötyytyväisyys oli 3,2 (valtio 3,4). Rehtori nimesi työhyvinvointiryhmän pohtimaan konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla kehittämiskohteiksi nousevia asioita lähdetään parantamaan. Kes kiarvovertai IU CMC PEO Valt.io 1 jontam inen 8 Työnantajakuva 2 Työn sisältö ja haasteelli 7 Tiedon kulku 3 Palkkaus 4 Kehittym isen tuki 5 Työilmapiirija yhteistyö Kuva 7 - Yleisvertailu Pelastusopiston VMBaron tuloksista, vertailuna valtio.

13 ~ PELASrVSOPISrO POISSAOLOT JA TYÖTERVEYSHUOLTO Vuonna 2011 sairauspoissaolot pv/henkilötyövuosi laskivat hieman. Sairauspoissaolotapaukset; henkilöiden lukumäärä/sairauspäivät sekä sairauspäivät/henkilö laskivat, kun taas sairauspäivien lukumäärä/tapaus lisääntyi hieman. Yhden päivän kestävät sairauspoissaolot vähenivät merkittävästi. Yhden henkilön osalta sairauden kesto oli yli 180 päivää. Työterveyshuollon vastaanottokäyntien merkittävin yksittäinen syy oli tuki- ja liikuntaelinsairaudet, jotka tosin olivat laskeneet edellisestä vuodesta 5 prosenttiyksikköä (vuonna kappaletta ja vuonna kappaletta). Infektioista johtuvat syyt olivat taas jonkin verran nousseet. Myös mielenterveydestä ja verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksista johtuvat käynnit olivat laskeneet. Tapaturmista johtuvat käynnit olivat nousseet 2 prosenttiyksikköä (kyseessä kaikki tapaturmat, eivät pelkästään työtapaturmat) määrän ollessa kuitenkin 3,9% kaikista vastaanottokäyntien syistä. Positiivisena seikkana voidaan pitää sitä, että tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta niska-hartia- sekä selkäsairauksista johtuneet vastaanottokäynnit ovat määrällisesti selkeästi vähentyneet; tähän voi osittain vaikuttaa Pelastusopiston panostus työergonomiaan jo usean vuoden ajan on työterveyshuoliossa tunnistettu ainoastaan yksi työkykyriski, jolla on mahdollinen vaikutus työkykyyn ja 5 ilmeistä vaikutusta. Vuonna 2010 vastaavat luvut olivat 11 mahdollista vaikutusta ja 8 ilmeistä vaikutusta. Taulukko 8 - Sairaustapausten kestojakauma..i!!!iji~; Saiilialllld(e:1i11 c" i'< A liiio!1l!~~1ig 2006.~ 2001'1' 2~([}QS 20U9J 20lE)1.", "". 20;1l1 " p:ä~ntä,; I;~m %if, Ilk/;J1lw % likl1m %~ Ilkm % ~lkm % li!kjooy%~!!! , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , O 0,00 O 0,00 O 0,00 O 0,00 2 1,35 O 0, O 0,00 O 0,00 O 0,00 1 0,58 O 0,00 O 0,00 yli 180 O 0,00 O 0,00 1 0,85 O 0,00 O 0,00 :I! 0,79 Yrhteensä , , ,00 ]71 ]00, , ,00 Taulukko 9 - Sairauspäivätjhenkilötyövuosi.. Sa:iftaIIJspä'i~~ä'., "" III (tyo7p:ä\i~iä:j i!!1 HeIIIkilö- NeIilIU- POlssa'ålo 3 ill -s: li>v/henkityö- löiden tapatjik~a wv.j P'ltl lötyö- Vuo'Sil \luosii! Ikm Ikm Urn Itapa us l1el'1~ilö vu'osi , ,01 11,07 6, , ,55 4,95 5, , ,84 6,58 6, , ,67 6,93 7, , ,10 6,40 6, ]31, ,65 6,17 6,45 (Huom! Tahti -raportoinnissa sairauspoissaolot ov/henkilötyövuosi olivat 6,8, ero syntyyeri laskentaajankohtana olevasta henkilöstömäärästä)

14 ~ PELASTVSOPISTO 13 Taulukko 10 - Työterveyspalvelujen käyttö ja kustannukset Käyntikerrat Kustannukset kpl/ / I Vuosi kpl henkilötyövuosi kävatikerta henkilötyövuosi , , , , Työterveyspalveluiden kustann ukset /htv 1000 ~ ~ --~ ~ ~ ' " : 750 t ' ;.;..---" 65o t---::-:-=-=:----:-"~--" 600 _ 550 e 500 ~ o r ~ ~ ~ Vuodet Kuva 8 - Työterveyspalveluiden kustannukset /htv Tapaturmasta johtuvia sairauspoissaoloja oli 0,58/htv. Ajanjaksolla tapaturmista johtuneita sairauspoissaolopäiviä oli tapaturmia oli yhteensä 4, joista kaksi sattui työajalla tapahtuneessa liikuntatapahtumassa, yksi työmatkalla ja yhdessä tapauksessa oli kyseessä Pelastusopiston harjoitusalueella tapahtunut Iiukastuminen. Harjoitusalueella toteutettiin 2011 työpaikkaselvitys, jonka pääaiheena oli työergonomia. Taulukko 11- Tapaturmista aiheutuneet sairauspäivät 2011 Tapaturmasta aiheutuneita sairauspälviä Henkilö- Henki- Poissaolotyö- löiden tapauksja Pv/ Pv/ Pv/ Vuosi vuosia lkm Ikm yilt. tapaus henkilö henkilötyövuosi ,52 O O O 0,00 0,00 0, ,53 O O O 0,00 0,00 0, ,35 O O O 0,00 0,00 0, ,42 O O O 0,00 0,00 0, ,11 O O 0,00 0,00 0, , ,20 19,00 0,58

15 ~ PE~ASfVSOPISfO 14 s. LÄHTÖ- JA TULOVAIHTUVUUS Eniten henkilöitä tuli 2011 valtiolta. Lähtövaihtuvuudessa eniten poistumaa kohdentui yksityiselle sektorille. Vuosi 2011 oli tähän mennessä eläkkeelle jääneiden osalta "ennätysvuosi" peräti kahden henkilön jäädessä vanhuuseläkkeelle. Taulukko 12 - Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma 2011 POISTUMAN SYY 200~ a Ikm % Ikm % Ikm % Ikm % Ikm % Vaihtuvuus (uusi työnantaja) ,50 2 1,79 2 1,98 4 3,57 8 7,14 Valtion sisällä ,94 1 0,99 1 0,99 2 1,98 2 1,98 Kunta ,92 O 0,00 O 0,00 2 1,98 2 1,98 Yksityinen sektori vrns ,00 1 0,99 1 0,99 O 0,00 4 3,96 Eläkkeelle siirtyneet yht. 2 O 0,00 O 0,00 2 1,98 1 0,89 3 2,68 Vanhuuseläke 2.1 0,00 O 0,00 1 0,99 1 0,99 2 1,98 Työ kyvyttömyyselä ke 2.2 0,00 O 0,00 O 0,00 O 0, ,99 Yksilöllinen varhaiseläke 2.3 0,00 O 0,00 1 0,99 O 0,00 O 0,00 Muu eläke 2.4 0,00 O 0,00 O 0,00 O 0,00 O 0,00 Kuollut 3 0,00 O 0,00 1 0,99 O 0,00 O 0,00 Määräaikaikaisuus , , , , ,11 Muu syy (ml. tuntematon) 5 0,00 O 0,00 O 0,00 O 0,00 O 0,00 Palkaton loma/virkavapaus 6 3 2,68 8 7, , , ,39 Poistuma yhteensä ( ) 17 15, , , , ,06 Luonnollinen poistuma (1+2+3) 14 12,50 2 1,54 5 3,85 5 3, ,64 Henkilökierrossa muualla 2 1,79 2 1,79 2 1,79 2 1,79 2 1,79 Henkilölukumäärä edellisen vuoden lopussa *) kohta 1; v alk. vakituinen henkilökunta

16 ~ PI1aSYVSOPISYO 15 Taulukko 13 - Henkilöstön tulovaihtuvuus 2011 TULOSVY 200i l~" ()ill Iklilil % Il<m % Ikm llj % lkrn % Iklin % Toinen työnantaja ,38 8 6,15 4 3,08 2 1,54 9 6,92 - valtion toinen virasto kunta yksityinen sektori yms O O 1 Siirtynyt eläkkeeltä 2 O O O O Palannut palkattomalta 2 virkavapaalta tms ,08 O 0,00 8 6,15 7 5,38 O 0,00 Määräaikaisuus Työtön, opiskelija Tuntematon tulosyy 6 0,00 O 0,00 O 0,00 O 0,00 O 0,00 YHTEENSÄ( ) 33 29,46 9 6, , ,86 17 l1,b] Varsinainen tulovaihtuvuus I ( ) 23 20,54 4 3, , , ,64 Henkilökierrossa muualta O 0,00 O 0,00 O 0,00 O 0,00 O 0,00 Henkilölukumäärä v. v. edellisen 2006 v v.2009 v.2010 vuoden lopussa ]44 *) kohta 1; v alk. vain virkaan nimittämiset

17 P E I.AS1'VSOPIS1'O HENKILÖSTÖKOULUTUS Henkilöstökoulutuksen määrä nousi hieman edellisvuodesta. Henkilöstökoulutuksessa olleiden määrä suhteessa henkilötyövuosiin oli opistossa 62 % ja koulutuspäiviä suhteessa henkilötyövuosiin kertyi 4,6. Nämä tunnusluvut oval valtion keskiarvotasoa. Sekä koulutuksessa olleiden määrä että koulutuspäivä/koulutettu nousivat. Vuodesta 2007 lähtien Pelastusopiston henkilöstökoulutuksen menot raportoidaan palkkamenoineen. Henkilöstökoulutuksen kokonaismenot olivat Vuonna 2008 on koulutuksessa käynyt vähemmän henkilöstöä, mutta koulutusajat ovat pidentyneet. Henkilöstöä on osallistunut aktiivisemmin pitkäkestoiseen koulutukseen mm. pedagogisiin opintoihin, ylemmän AMK- tutkinnon opintoihin sekä AMK- opintoihin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Pelastusopisto panostaa rahallisesti henkilöstökoulutukseen huomattavasti valtion keskiarvoa enemmän, kuten jatkuvasti kehittymään pyrkivän oppilaitoksen pitää tehdäkin. Työajalla tapahtuvan koulutuksen lisäksi henkilökunta on osallistunut jatko- ja täydennyskoulutukseen myös työajan ulkopuolella. Kuitenkin työmäärän lisääntyminen on vaikuttanut siihen, että koulutukseen osallistumista harkitaan yhä tarkemmin ja työt priorisoidaan entistä tehokkaammin. Työtyytyväisyyskyselyn perusteella 63 % henkilöstöstä kokee, että koulutus- ja kehittymismahdollisuudet on järjestetty melko tai erittäin hyvin. Taulukko 14 - Henkilöstökoulutuksen määrä ja kustannukset Koulutusta saaneet Koulutuksen kustånnukset Pvl I %/työvoima- Koulutettuja/ Koulutus- Pvl henkilö- henkilö- I kustannuk- Vuosi Henkilöitä henkilöstö, % päiviä koulutettu työvuosi e työvuosi koulutettu set , ,06 5, ,9 2007* 92 88, ,86 5, ,2 2008* 76 72, ,95 4, ,5 2009* 66 53, ,08 5, , ,4 2, , ,5 4, ,7 *Laskentaperusteita on 2007lähtien muutettu siten, että koulutuksen kustannuksiin sisältyy koulutukseen käytettyjen kulujen (matkat, omaehtoisen koulutuksen tukeminen, koulutuspalveluiden ostot) lisäksi myös henkilöstön koulutusajan palkat. Henkilöstökoulutuksen osuus on vuodesta 2007lähtien laskettu %-osuutena kokonaistyövoimakustannuksista, jossa on mukana kaikki välilliset työvoimakustannukset.

18