Sähkölaitos. Helsingin kaupungin sähkölaitoksen toimitusjohtajan antama kertomus sähkölaitoksen toiminnasta vuonna 1911 oli seuraavansisältöinen

Transkriptio

1 XIV. Sähkölaits. Helsingin kaupungin sähkölaitksen timitusjhtajan antama kertmus sähkölaitksen timinnasta vunna 1911 li seuraavansisältöinen : Sähkölaits n vunna 1911, laitksen tisena kknaisena tilivutena, kehittynyt yhtä ripeästi ja saavuttanut yhtä sutuisia tulksia kuin aikaisemmankin timintansa ajalla. Tehtyjä laajennuksia n seurannut vastaava tilaajain liittyminen ja suurentuneen kulutuksen vaikutuksesta n käyttötalus humattavasti parantunut, antaen hyviä tiveita seuraavalle vudelle, kunhan vain kehitys saa jatkua suuremmitta häiriöittä. Vuden kuluessa suritetut uutistyöt ja laajennukset. Tärkeimmät uutistyöt 1911 vuden kuluessa vat lisätyn kau- uutistyöt ja punginvaltuustn julukuun 13 p:nä 1910 päättämät Kallin ja Töö- laajennukset lön ala-asemien sekä näihin kuuluvain jhtverkkjen rakentamiset. Näitten laitksien lpullinen suunnittelu alki vuden alussa heti kun lisätty valtuust li tarkitusta varten määrännyt tntit, jista sekä rakennuspiirustukset että jhtverkk livat riippuvaiset. Rakennuspiirustukset n arkkitehti Selim A. Lindqvist laatinut. Kuten tunnetaan sijaitsee Kallin ala-asema Kaarlenkadun 5:ssä ja Töölön asema Runebergkadun 52:ssa. Edellisessä alettiin perustuksen kaivaminen ja luhimistyöt huhtikuun 5 p:nä ja Töölössä paria päivää myöhemmin. Kallin aseman perustustyöt tulivat epäsutuisan maanlaadun tähden sekä pitkällisemmiksi että kalliimmiksi kuin li arviitu, Töölössä sitä vastin li maaperä erittäin sutuisa. Työt sujuivat niin, että varsinaisiin rakennustöihin vitiin ryhtyä mlemmilla asemilla melkein samaan aikaan kesäkuun alkupulella ja saatiin rakennukset katn alle heinäkuun lpulla. Rakennukset vat, kuten sähkölaitksen pääasemakin Sörnäsissä, kknaan rautabetngista, seinät vain paikalla valmistetuista sementtitiilistä. Rakennustyön erittäin npea jutuminen jhtuu suurimmaksi saksi tällaisesta rakennustavasta, vaikka sa ansista nkin tunnustettava rautabetnkiurakitsijalle, Wiipurin sementtivalim

2 420 XIII. Kaasulaits. sakeyhtiölle, jka n surittanut työnsä sekä npeasti että kaikin tavin kiitettävästi. Kska sähkölaits n j ennättänyt kehittää kykenevän mnttöörihenkilöstön, vitiin kaikki mnipuliset mittakneist- ja telinelaitkset itse rakentaa ja pystyttää, jten ainastaan tarvittavat kjeet tilattiin ulkmaalta. Seurauksena ei llutkaan yksinmaan halpuus, vaan ennen kaikkea suunnitelman mukainen työn suritus rakennustöitten yhteydessä, minkä kautta asemien npea valmistuminen kävi mahdlliseksi. Alkuperäisin li aikmuksena saada Kallin asema käyntiin syyskuun keskivaiheilla ja Töölön asema lkakuun alussa, mutta myöhästyneitten kne- ja kjehankintain tähden ei tämä käynyt laatuun. Sentähden jutui Kallin aseman kneist käyntiin ensimäistä patterin latausta varten vasta lkakuun 9 p:nä, siis nin 6 kuukautta perustustöitten alkamisen jälkeen, jnka jälkeen tilaajain laitteitten kytkeminen, jta edeltäkäsin li tal- ja nusujhtja asettamalla valmistettu, vitiin alittaa lkakuun 11 p:nä. Töölön asema jutui käyntiin lkakuun 29 p:nä. Tilaajain yhdistäminen saatiin pääasiallisesti suritetuksi marraskuun kuluessa. Kaikki jhtverkktyöt teki sähkölaits itse urakitsijita käyttämättä. Lpullista ehdtusta tehtäessä ilmenneitten syitten tähden pikettiin muutamissa khdissa esiehdtuksesta siinä, että muutamia syöttö- ja jakelujhtja, jtka alkujaan li ajateltu ilmajhtina tehtäviksi, asetettiinkin maan sisään. Nämä muutkset hyväksyi valtuust aikinaan. Suuremmista hankkijista mainittakn seuraavat: Allmänna svenska elektriska aktieblaget, insinööritimist Zitting ja C:n edustamana, hankki Kallin asemalle yhden 350 kw. mttrigeneraattrin ja yhden 350 kw. kaskadimuuntajan. Russische Tudr-Accumulatren-Fabrik A. G., hankki 2 akkumulaattripatteria, tisen 250 kw. (3,000 arnp. tunt.) Kallin asemalle ja tisen 125 kw. (1,500 amp. tunt.) Töölön asemalle. AB. Gttfr. Strömberg OY., hankki kaksi 250 kw. asynkrnimuuntajaknetta sekä yhden tasauskneen Töölön asemalle. Siemens-Schuckertwerke G. b. H., Siemens & Halsken teknillisen timistn edustamana, hankki mittakneet ja telinelaitksissa tarvittavat kjeet sekä kaikki maakaapelit ja niihin tarvittavat varusteet. AB. Svenska metallverken, Västerås, hankki kaiken jhtverkkn tarvittavan kirkkaan kuparijhdn samin kuin kneisttelinelaitteisiin tarvittavat kuparikiskt. OY. Viipurin sementtivalim, suritti kaikki rautabetnityöt sekä valmisti tarvittavat sementtitiilet.

3 XIV. Sähkölaits. 421 Kska uusien ala-asemien kustannuksista ei vielä le vitu tehdä kirjanpäätöstä, ei lpullisia numerita tistaiseksi vida esittää. Seuraavia lppusummia vidaan kuitenkin pitää kutakuinkin ikeina: Kallin asema. Smk 529,820:02 Töölön asema 343,139:66 Määrärahat livat: Kallin asemaa varten Smk 558,000: Töölön asemaa 385,000: Pääasemalle n vunna 1911 asetettu viides höyrykattila, jka L; n sa syksyllä vunna 1909 päätetyistä ensimäisistä laajennustöistä, jista suurin sa suritettiin vuden 1910 kuluessa ja jista lput, eknmiser-laitkset, tulevat tämän vuden kuluessa tehtäviksi. Viimeksi asetettu kattila n saman suuruinen ja mallinen kuin laitksen aikaisemmatkin kattilat ja n samin kuin edellisetkin kne- ja siltarakennussakeyhtiön hankkima. Aina eravaisuus vanhempien ja uuden kattilan välillä n se, että jälkimäiseen n valittu viime aikina Saksassa yleiseksi tullut uusi Babcck & Wilcx mallinen, n. k. Petry-Dereux arina. Tistaiseksi ei vida sana miten tämä arina tulee vastaamaan tiveita, sillä useitten seikkain vuksi kattilan valmistuminen humattavasti myöhästyi, niin että se jutui käytäntöön vasta tämän vuden kuluessa, vaikka sen piti valmistua j lkakuun 1 p:ksi. Putkijhdt uutta kattilaa varten asetti kne- ja siltarakennussakeyhtiö, ainastaan putkitarpeet hankki berliniläinen timinimi Gesellschaft für Hchdruck-Rhrleitungen. Pyrkimyksenä n llut päästä niin paljn kuin mahdllista riippumattmaksi ulkmaisista hankkijista, saksi ktimaisen tellisuuden kannattamiseksi, saksi ktimaisten ammattilaisten kehittämiseksi sellaisiin töihin, jissa tarpeen sattuessa npea ja ammattitaitinen apu vi tulla tarpeelliseksi. Putkien lämpöeristystyön vat niinikään ktimaiset työntekijät surittaneet ktimaisilla aineilla. Pääasemaa kskevista viime vuden kuluessa tehdyistä töistä mainittakn vielä erään viemärin siirtäminen, jka aikaisemmin kulki sähkölaitksen alueen läpi ja jka pilasi lauhduttajaan tarvittavan jäähdytysveden. Työn suritti kaupungin rakennusknttri. Kasarmintrin asemalle asetettiin viime vunna neljäs muuntaja. Tämän 1,000 kw. (1,500 hv.) n. k. kaskadimuuntajan n Allmänna svenska elektriska aktieblaget hankkinut. Spimuksen mukaan

4 422 XIII. Kaasulaits. piti tämän muuntajan valmistua lkakuun 1 p:ksi, mutta n se myöhästynyt nin 4 kuukautta, jhtverkk. Niitten laajennustöitten jukssa, jtka lisätty kaupunginvaltuust julukuun 13 p:nä 1910 päätti tehtäviksi, li myöskin klmannen 3 X 95 mm 2 krkeajännitteis-maakaapelin asettaminen pääja Kasarmintrin asemien välille. Suurin sa tästä työstä suritettiin kesällä vunna 1911 samilla kaduilla käynnissä levien tisten kaapelitöitten yhteydessä. Jälellä leva sa Pitkänsillan ja Fabianinkatujen välillä tulee vunna 1912 asetettavaksi. Samaten tehtiin krkeajännitteiskaapelityöt uutta Freclriksperin kulkutautisairaalaa, uutta vaivaistala ja uutta Sörnäsin niemessä levaa transfrmaattri-asemaa varten. Krkeajännitteistöihin kuuluvat myöskin syksyn kuluessa tehdyt yhdistysjhdt Brändön ja Oulunkylän huvilayhdyskuntiin, jista edellinen jutui marraskuun pulivälissä ja jälkimäinen juluaattna käytäntöön. Vanhan matalajännitteis-verkn laajennukset tehtiin kaupunginvaltuustn julukuun 13 p:nä 1910 vahvistaman ehdtuksen mukaisesti, jhn kuului uudet syöttöjhdt Fabianin- ja Phj. Esplanadikatujen, Hernesaaren- ja Tkankatujen kulmaukseen, sekä jakelujhdt Rehbinder-, Ehrensvärd-, Galitzin- ja Armfeltteille. Teknillisten laitsten hallituksen esityksestä myönsi valtuust arvaamattmiin kaapeli- ja jhttöihin 40,000 markkaa. Osa tästä määrästä n käytetty Vallilan alueen jakeluverkkn sekä It. vierttien kaapelitöihin. sähkökatu- Sähkökatuvalaistus n 1911 vuden kuluessa järjestetty Henrikinkaduille ja Henrikinesplanadille, Runeberginesplanadille, Erttajalle, Klmikulmantrille, Kulutrille, It, vierttielle ja Vallilaan, jihin töihin n käytetty yhteensä Smk 49,107: 65. Mainituista kaduista valaistaan Henrikin- ja Runeberginesplanadit, Kulutri ja Vallilan alue hehkulampuilla, tiset kaarilampuilla. Käsitellessään 1912 vuden menarvita n valtuust sitä paitsi päättänyt kaarilamppuvalaistuksen asetettavaksi kumpaisellekin Esplanadi- ja Aleksanterinkadulle Unininkatuun saakka sekä kaikille näiden välisille pikkikaduille sekä sitä paitsi hehkulamppuvalaistuksen esplanadeille. Tulevan valaistuskauden alusta tulee sitä paitsi X:n, XI:n ja XII:n kaupunginsan öljy valaistus vaihdettavaksi hehkulamppuvalaistukseen. Käyttö. A. Pääasema. Pääaseman Höyry kattilalaitksessa li vuden kuluessa käytännössä 4 käyttö. Babcck & Wilcx kattilaa 1,200 m 2 yhteisellä tulipinnalla, jitten

5 423 lisäksi syksyn kuluessa asetettiin viides 400 m 2 tiilipintainen kattila. Yhteensä vat kattilat lleet käytännössä 9,492 tuntia, jsta ajasta kahdelle 200 m 2 kattilalle tulee, tiselle 1,800 ja tiselle 1,861 tuntia ja kahdelle 400 m 2 kattilalle, tiselle 3,303 ja tiselle 2,528 tuntia. Sekä käyttötuntien luvusta että keskimääräisestä höyrytyksestä, jka li nin kg. neliömetriä khti, nähdään, ettei kattilalaits vielä llut täysin käytetty. Hiilenkulutus li vuden kuluessa 5, tnnia, eli keskimäärin 1.55 kg. hyödyllistä kilwattituntia ja 1.49 kg. kehitettyä kilwattituntia khden, jten höyry talus n edellisestä vudesta parantunut 18.6 /:lla. Sutuisa tuls riippuu saksi lisääntyneestä kulutuksesta, saksi paremmista hiililajeista, erittäinkin merkistä Lambtn", jka sekitettuna vähemmän kaasurikkaitten sktlantilaisten hiilien kanssa n antanut erittäin hyviä tulksia. Keskimääräinen höyrytysmäärä li 6.27 kg. höyryä yhdellä kg:lla hiiliä. Parempia hiililajeja alettiin kuitenkin vasta vuden lppupulella käyttää ja li sutuisin kuukauden keskimääräinen höyrytysmäärä 6.94 kg. höyryä yhdellä kg:lla hiiliä. Kattilain lämmittämiseen kulunut hiilimäärä n 3.8 / kk hiilenkulutuksesta. Jatkuva plttkaasujen tarkastuksen käytäntöön tt ja tulksien mukaisten palkkiitten jak lämmittäjille n myöskin saltaan vaikuttanut kattilataluden sutuisiin tulksiin. Kneista ei le viime vuden kuluessa lisätty. Käyttötuntien yhteinen luku n 7,412, jakaantuen siten, että tinen 750 kw. kneista li käytännössä 2,762, tinen 2,872 tuntia ja klmas, 2,000 kw. kne, 1,778 tuntia. Kehitettyjen kilwattituntien lukumäärä n 4,015,710, jten lisäys edelliseen vuteen verraten n /. Lauhdutuskneist kulutti 161,760 kwt. ja muu ma kulutus li 85,110 kwt. Hyödyllisesti jaettujen kiertvirtakilwattituntien luku li 3,853,950, jten lisäys li /. Ala-asemille n jaettu 3,384,720 kwt. ja suranaisena kiertvirtana 386,120 kwt. Suurin kurmitus pääasemalla, 2,030 kw., li julukuun 13 p:nä kl 3.55 i. p. Suurin vurkautinen kulutus, 23,150 kwt., li samana päivänä. Hyödyllinen vutuinen keskikurmitus li 548 kw. ja keskimääräinen vutuinen höyrynkulutus li 9.73 kg. kilwattituntia khti. B. Kasarmintrin asema. Kasarmintrin ala-asemalle asetettiin syystalven kuluessa neljäs Kasarmintri muuntajakne, jnka suuruus n 1,000 kw., jten aseman knevima al 5. an nykyään n 3,000 kw. Hankintaspimuksen mukaan piti uuden

6 424 Kainn aia-ase- kaskadimuuntajan lla valmis lkakuun 1 p:ksi, mutta myöhästyi sen hankinta niin paljn, ettei se vunna 1911 ensinkään jutunut käytäntöön. Kneitten käyn ti tuntien luku li 8,122, jista 500 kw. kne I li 3,449 tuntia, 500 kw. kne II 3,561 tuntia ja 1,000 kw. kne III 1,112 tuntia käynnissä. Vuden kuluessa kehittivät muuntajakneet 2,683,740 kwt. eli / enemmän kuin edellisenä vunna. Akkumulaattripatterin lataamiseen kulutettiin 343,170 kwt. ja patterista purettiin 257,480 kwt. Keskimääräinen vaikutusaste li siis %. Patterista purettu kwt. määrä li ainastaan 9.9 / kk kwt.-luvusta, mikä jhtui siitä, että lppuvudella pääaseman kneist kävi yötä päivää. Tämän vuksi patterin käyttäminen jnkin verran väheni, kska primäärikneet suurimman kurmituksenkin aikana yksin riittivät. Yksinään anti patteri virtaa 1,949 tuntia eli 24.0 / kk käyttöajasta. Jhtverkkn jaettiin 2,598,050 kwt. eli 42.4 / enemmän kuin edellisenä vutena. Suurin kurmitus Kasarmintrin asemalla 1,360 kilwattia li julukuun 13 p:nä. Suurin vurkautinen kulutus li 15,580 kwt. ja luettiin se julukuun 22 p:nä. Ala-aseman kklailla sutuisampi tuls edelliseen vuteen verraten humataan siitä, että kk virranmenekki kasvi 42.4 /:lla suurimman kurmituksen kasvaessa vain 6.25 /:lla. G. Kallin aseina. Kallin asema, jssa aluksi n kaksi 350 kw. muuntajaknetta aytt. gek» yk s j 250 kw. akkumulaattripatteri, alki säännöllisen timintansa lkakuun 9 p:nä. Muuntajista n tinen llut käynnissä 707, tinen 453 tuntia. Kehitettyjen kilwattituntien lukumäärä li 156,460 ja jaettujen kwt:ien luku 145,300. Patteri n ttanut virranjakn saa 19 /:lla. Aseman suurin kurmitus, 300 kw., li julukuun 15 p:nä. Suurin vurkautinen virranmenekki li 3,010 kwt. Töölön ala-ase- D. Töölön asema. Töölön asema jutui käyntikuntn lkakuun 29 p:nä ja li man kaytt. gieuä sin 0 in yksi 250 kw. muuntaja ja yksi 125 kw. akkumulaattripatteri. Kehitettyjen kilvattituntien lukumäärä li 43,800 ja jaettujen 31,230. Suurin hetkellinen kurmitus 64 kw. li julukuun 22 p:nä ja suurin vurkautinen virranmenekki li 675 kwt.

7 XIV. Sähkölaits. 425 Kaapeliverkk. Kaapelijien pituus n vuden kuluessa lisääntynyt 8,536 Kaapeliverkk, jten niitä vuden lpussa li kaikkiaan 67,656 Sitä paitsi n entisiä krkeajännitteiskaapelien jia paikittain laajennettu. Pituus ja suuruus julukuun 31 p:nä 1911 selviävät seuraavasta tauluksta: s syvien kaapelijien pituus metreissä Ojien leveys, s Yhteensä erisuuruisia kaapelijia. Pituus metreissä julukuun 31 p:nä ,216 38,860 6,860 13, , , ,656 Krkeajännitteisverkka n laajennettu kahdella 3 X 50 mm 2 kaapelilla, jtka kulkevat pääasemalta Kallin asemalle, sekä kahdella 3 X 35 mm 2 kaapelilla, jtka kulkevat Kallin asemalta Töölön asemalle. Sitä paitsi n klmas 3 X 95 mm 2 kaapeli sittain asetettu pää-ja Kasarmintrin asemien välille. Krkeajännitteiskaapeli n myöskin jhdettu Brändöseen, Fredriksperin kulkutautisairaalaan (sittain) ja Oulunkylään. Oulunkylän krkeajännitteisjht n saksi ilmajhtna, saksi maakaapelina jhdettu. Telefnikaapeli n jhdettu pääasemalta Kallin aseman kautta Töölön asemalle. Kaapelien pituus ja vahvuus selviää seuraavasta tauluksta: h-k h-k CTT Asetettuja krkeajännitteis- ja telefnikaapeleita. 3X95 mm 2, X50 mm 2, X35 mm 2, 3X25 mm 2, 3X16 mm 2, 3X10 mm 2, 1 1 p CO 5-jhtista telefnikaapelia, Yhteensä g & M* S 5 3 ^ t Vunna 1909 asetettuja kaapeleita 6,721 4,160 6,700 17,581 23,900 Vunna 1910 ei laajennettu Vunna 1911 asetettuja kaapeleita 2,100 3,690 4,390 1, ,040 16,725 16,300 Yhteensä 8,821 7,850 4,390 1, ,740 34,306 40,200 Vunna 1911 asetettuja Krkeajännitteisilmaj htja. kg. 3X16 mm 2 2,700 2,700 1,160 Kunnall. kert

8 426 XIII. Kaasulaits. Tasavirtaverkssa tehdyt laajennukset selviävät tarkemmin seuraavasta tauluksta: 00 I>- LO LO LO h ö l>» (M CO t> RH^ (TO (M 00^ 00^ LO" c~ C O r-t CO CO (M ff IH CO Oi Oi OI O F 1 CO LO I> t- LO c ^ ^ Oi «Ö r-t " T-T ^ S c " CO TH LO CM «ff (M ES" LO G Ö «i S (N*" sg i 05 JS S ff s s O ct ~ S P S a" s ^ a ~ a S B rs g 1 s a a 2 M g ö a O a P " a ".. es" S a a SH cd -4-3 I i i i i i f f CO CO >O O CO 00 I OI 00 Oi C^ LO^ 1 LO^ CO ct ct c TJT f ct CO i OI I> O O ^ ^ 1 t^ O c^ 1 OI 03 00^ r-t ^ c" f f TII O O O O O IO IO CO CD ^ 00 CO CO CO^ O^ ^ CO ^ 00 i «TH TfT [> " 1-T CVF CO O (M OI ^ 1 g i CO g c" 1-T & ^ <U CO CO S Kuparipain, kg. Yhteensä,, IM" S a s ^ a ~ «a a a 8 I (M" S 1 1 1! 1 CO ^ s a a S ^ ^ K IO LO S S s ^ x cvf «s a 00 -KI a <=> s ES" S I 1 1 S 1 S2 S CO CVF CO ^ ö Ä CC N a s 00 i i I!> c^ IO^ th^ 1 1 I 00 CM 01 G^T T-T CO a«ä OI IO Oi i IO I c ^ Oi I I LO^ H CO" CO^ 2 4 TH OI 00 I !> cs" 00 f f CO S ff a " cd ff ff.g > CD C -! Cd ^ <D! PH CÖ <D C/ CO O) 3>cd>cd _ ^ A - S _ ai Q< cd. rm CÖ CD 'CG cd ^ Cd cd>cd ^ 02 ^ Cd i & * O 05 S S «cö H H S 2 Oi ^ ^ Oi Ö cd :cd cd :cd cd " ^ so ff fl ö cd :cdcd.ti ff O <D ff O ff fs O ^ S ö Ö ö <U O O tä 0i fl O S :cd > > ff ^ ff ^ ä cd g cd r s ff -M <X> m cd RH O Ol^ io LO LOI TH " LO TJT 0 LO c^ CO" " 01 0 TO CO" 01 ^ C f LO T> TO r-t 0 TO CO f 01 LO " cd S -M ff Ä O

9 XIV. Sähkölaits. 435 Sörnäsin niemeen n asetettu transfrmaattripylväs. Matalajännitteisen kiertvirran ilmajht verkk n laajentunut seuraavasti : Matalajännitteinen kiertvirta-ilmajhtverkk. 6 mm 2, 16 mm 2, 25 mm 2, 50 mm 2, Yhteensä Kuparipain, kg. Vunna 1909 asetettuja 1,300 3,900 5,200 2, ,430 2,840 5,590 1,780 19H 1,050 5,200 6,250 2,470 Yhteensä 320 1,050 3,730 11,940 17,040 6,275 Yhteinen kaapelipituus li vuden lpulla 410,862 ja kuparipain 434,195 kg., jten lisäys vudesta 1910 li 155,520 ja 95,810 kg. Taljhtjen luku lisääntyi 365:llä, jten niiden kk luku julukuun 31 p:nä li 994. Liittymismäärä. Liittyneitten tilaajien lukumäärä li vuden lpulla 7,036, jten tilaajain lisäys li 2,896 eli / edelliseen vuteen verraten. Yhdistettyjen mittarien luku li 7,858 vastaten 4,732 edellisenä vunna, jten lisäys li /. Pauschal-tilaajien lukumäärä li 45. Yhdistettyjen hehkulamppujen lukumäärä li vuden lpulla 103,611 kpl., jitten liittymisarv li 2,965 kw., vastaavien lukujen llessa edellisenä vunna 67,826 kpl. ja 2,310 kw. Lukumäärän lisäys li siis 52.8 / ja liittymisarvn lisäys 28.4 /, jsta vidaan selvästi humata asteettainn siirtyminen metallilankalamppujen käyttämiseen. Kaarilamppujen luku n lisääntynyt 78:11a, jista 60 kpl. n asetettu katuvalaistusta varten, lput yksityisille. Yhdistettyjen mttrien luku n lisääntynyt 356:11a,.vastaten nin 1,420 hv:aa, eli 55.3 / lukumäärän ja 77.3 / hevsvimien suhteen. Mttrien kk lukumäärä li vuden lpussa 1,005 kpl., ja niitten liittymisarv li nin 2,755 kw. Keitt- y. lämmityskjeitten lukua n tietjen puutteellisuuden vuksi vaikea tarkalleen ilmittaa. Tietja n nin 166:sta, jitten liittymisarv li nin 72 kw. Kk yhteenlaskettu liittymisarv n edellä levan mukaan 5,859 kw., jten lisäys n 2,000 kw. eli nin 51.8 /. Liit^mis ~

10 428 Virranjak. virranjak. Hyödyllisesti jaettujen s.. tilaajain mittarien mukaan luettujen kilwattituntien lukumäärä li vuden kuluessa 2,923,172 kwt. vastaten 53.2 / lisäystä vuteen 1910 verraten. Tämä energiamäärä jakaantui seuraavasti: jsta: Kwt. Sisävalaistukseen kulutettu 1,600, Katuvalaistukseen 57, Vimavirtana 1,153, Omiin tarpeisiin 111, Yhteensä 2,923, Mainitusta virtamäärästä li: Kwt. Krkeajännitteistä kiert virtaa 425,988 Matalajännitteistä 21,396 tasavirtaa. 2,475,788 Yhteensä 2,923,172 Valaistusvirtana käytettiin 1,701,188 kwt. Vimavirtana 1,221,984 Yhteensä 2,923,172 kwt. ja tästä tuli:., i t,,.. i 1,516,679 kwt. (89.2 /) valaistukseen. Yksityisten J kuluttajien J salle n, \ \ 804,385 (65.8 /) vimaan. Kaupungin salle, jhn sisäl- 184,509 kwt. (10.8 /) valaistukseen, tyy laitksen ma kulutus 417,599 (34.2 /) vimaan. Keskimääräinen tul kilwattitunnilta li 35.6 penniä, eli: Valvirrasta 46.7 penniä Vimavirrasta 19.8 jakaantuen yksityisten ja kaupungin salle seuraavasti: Valvirta. /. Vimavirta. Yksityisten kulutus 48.2 penniä 24.2 penniä Kaupungin 33,7 11.4

11 429 Taludellinen tuls. Sähkölaitksen käytön taludellinen tuls vunna 1911 selviää seuraavasta esityksestä: Tult. Tilinpäätöksen Tul- ja menmukaan. arvissa. Sähkövirrasta 1,041,641:18 886,000: Vukrista 24,495:83 24,800: Sisäjhttöistä ja myydyistä sähkötarpeista 74,989:77 30,200: Krkja ja kurssivittja.. 224:17 Yhteensä Smk 1,141,350:95 941,000: Brutttult, jtka nusivat / arviituja tulja suuremmiksi, livat 44.8 / suuremmat edellisen vuden tulja. Ment. Tilinpäätöksen Tul- ja menmukaan. arvissa. Hallint 72,230:68 66,500 Käyttö 179,687:45 184,000 Jakelu 83,842:38 84,000 Sekalaisia menja 55,672:34 45,000 Yhteensä Smk 391,432:85 379,500 Hallintkustannukset nusivat tul- ja menarvin määrää jnkin verran suuremmiksi siitä syystä, että Kallin ja Töölön asemat tulivat lppuvudella käytäntöön, jta ei menarvissa ltu edellytetty. Sekalaiset ment livat myöskin arviitua määrää suuremmat, mikä jhtuu pääasiallisesti siitä, että hallint- ja asemarakennusten lämmitys, valaistus ja puhtaanapit n tullut kalliimmaksi kuin arviitiin. Höyry taluden parantuminen ja edulliset hiilenstt ilmenevät siten, että käyttökustannukset vat pienemmät kuin menarvissa, vaikka virranmenekki li nin 30 / arviitua määrää suurempi. Bruttylijäämä li 749,918:10 Smk, llen / laitksen rakennuspäämasta tammikuun 1 p:nä Vittvarista käytettiin: Sähköteknikk Ott A. Blmqvistille 110,000: Mittarien stn Smk 94,771: 89 Sähkökatuvalaistuksen asettamiseen.. 49,107: ,879: 54 jka määrä hallituksen hyväksymän jan mukaan pistettiin laitksen rakennuspäämasta, (kats seuraava sivu).

12 430 XIV. Sähkölaits. 430 Muita pistja: a) Kaivhuneen sisäjhttyöt kaupunginvaltuustn päätöksen mukaan 4,805: 17 b) virrankulutusmaksuja 3,713:08 c) tehdyistä sisäjhttöistä 236: 82 d) kaluststa 9,914:51 Yhteensä Smk 272,549:12 Jäännöksen Smk 477,368: 98, jka n Smk 150,868: 98 suurempi menarvissa arviitua määrää, n hallitus kirjelmässään kaupunginvaltuustlle tämän vuden maaliskuun 8 p:ltä ehdttanut käytettäväksi seuraavalla tavalla: Rakennuspääman, Smk:n 5,191,528:57 krkihin tammikuun 1 p:nä 1911 Smk 249,193: 37 Ylimääräisiin kuletuksiin 51,368:98 Vittvarina kaupunginkassaan 176,806:63 Yhteensä Smk 477,368: 98 Sähkölaitksen perustamisarv. sähkölaitksen Tilinpäätöksen mukaan li laitksen perustamisperustamis- ary m Q vuden lpussa Smk 5,295,752: 66 Arvnlisäys vunna ,910:10 Smk 5,768,662: 76 Pistj a ,018:14 Arv julukuun 31 p:nä 1911 Smk 5,510,644: 62 Eri laitsten salle jakaantuu se seuraavasti: Pääasema Smk 1,628,569: 69 Kasarmintrin ala-asema ja hallintrakennus.... 1,548,705:18 Jhtverkk 1,895,932:76 Sähkömittarit 311,281:87 Kalust 82,047:47 Katuvalaistus 44,107:65 Yhteensä Smk 5,510,644: 62 l ) Pistt jakaantuvat seuraavasti: Pistettu 1910 vuden vitsta kaupunginvaltuustn päätöksen mukaisesti Smk 104,224:09 Uusien mittarien hankintakustannuksia sekä sähkökatuvalaistuksen asettamiskustannuksia vunna 1911 vastaava pist 143,879: 54 Pistettu kalustn arvsta 9,914: 51 Yhteensä Smk 258,018:14

13 XIV. Sähkölaits. 431 Pistjen jak: Rakennukset Sörnäsissä 2,600: Höyrykattilalaits 25,000: Turbgeneraattrit 68,009:70 Muuntajat 15,394: 10 Mittakneist pääasemalla 6,166: 50 ala-asemilla 9,444: 94 Akkumulaattripatterit 22,000: Juksuranat ja apukneist 3,228: 96 Krkeajännitteiskaapelit 8,724: 52 Matalajännitteiskaapelit 58,733:62 Taljhdt 3,441: 86 Katuvalaistus 10,359: 43 Mittarit 15,000: Kalust 9,914: 51 Yhteensä Smk 258,018:14 Bilanssi julukuun 31 p:nä Varat. Pääasema 697,412: 16 Biianssi juiu- Höyrykattilalaits 379,020:15 Kneist mittakneineen 541,634: 56 kuun^i p:nä Akkumulaattripatteri 10,502: 82 1,628,569: 69 Kasarmintrin asema 1,122,499: 08 Kneist mittakneineen 289,863: 09 Akkumulaattripatteri 1,548,705:18 Jhtverkk 1,895,932:76 Sähkömittarit 311,281:87 Pääaseman kalusta 11,473: 94 Kasarmintrin aseman kalusta.. 3,160: 05 Kallin aseman kalusta 990: 24 Töölön 1,283:47 Knttrin 34,274:97 Verstaan 3,276:65 Jhtverkn kalusta 3,751:20 Labratrin 3,399: Varastn 6,775:59 Näyttelyn 5,861:95 Mittarisastn 6,749: 71 Mntteerausverstaan kalusta 1,050:70 82,047:

14 432 XIV. Sähkölaits. 432 Tarpeita varastssa pääasemalla.. 3,032: 08 Kasarmintrin asemalla : 65 Kallin asemalla 109:90 Töölön asemalla 731:50 verstaassa.. 3,601:50 jhtverkka varten 51,177:28 mntteerausverstaassa.. 4,330: 91 63,531: 82 Varastn jäännös 217,634: Näyttelyn varast 33,576: ,741: 94 Taljen yhdistyskustannukset 242,774: 95 Maksamattmia virtamaksuja vusilta : 50 Veltettuja, kantamattmia virtamaksuja vudelta ,843:24 222,150: 74 Knttkuranttitili raliatimiknttrissa ,656: 25 Kassatili, jäännös 1,453:28 122,109: 53 Käyttökustannusten tili: Käyttötarpeita pääasemalla... 1,588: 69 Kasarmintrin asemalla 1,277: 40 Kallin asemalla 1,236:20 Töölön 288:53 4,390:82 Hiiliä varastssa 65,650: 50 70,041: 32 Krkja 83:90 Katuvalaistuslaitteiden asettamisesta 44,107: 65 Sekalaisten tili: Eri saatavia 66,412: 50 Uutistyöt lainavarilla: Pääasema 3,619: 40 Kallin asema 109,745:18 Töölön 64,735:49 Pääaseman mittakneist... 1,530:17 Jhtverkk 469,082:86 Muuntaja Kasarmintrin asemalla 13,559:86

15 XIV. Sähkölaits. 433 Kneist, akkumulaattripatteri ja mittakneist Kallin asemalla 43,087:83 Samat Töölön asemalla 43,485:49 Yleisiä kustannuksia 9,640: ,487:09 Krktili, lainavarjen krkja 17,582: ,069: 16 Yhteensä Smk 7,325,028: 66 Velat, Helsingin kaupunginkassaan 6,611,150: 95 Akkumulaattripatterien kunnssapit.. 30,300: Maksamattmia palkkja 161:40 Sekalaisten tili: Eri velkja 206,047:33 6,847,659:68 Vitt- ja tappitili, nettvitt 477,368: 98 Yhteensä Smk 7,325,028:66 Kunnall. kert