ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Kuntien energiatehokkuussopimus Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

Transkriptio

1 ENEGIATEHOKKUUSspimukset Kuntien energiatehkkuusspimus Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1

2 Sisällys Kunta-alan energiatehkkuusspimus 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet Tteutetut timenpiteet ja säästö Säästövaikutus energialajeittain Käyttötekniset ja tekniset timenpiteet Tulevaisuuden säästöptentiaali Säästötavitteet Liittyjien säästötavitteet ja tteutuma Kustannussäästöt ja takaisinmaksuajat Kustannussäästöt ja timenpiteiden takaisinmaksuajat 2

3 Jhdant Kuntien energiatehkkuusspimuksen sapulina vat työ- ja elinkeinministeriö, Energiavirast ja Kuntaliitt. Energiatehkkuusspimukset vat tärkeä sa Sumen energia- ja ilmaststrategian timeenpana sekä valtin ja timialjen yhdessä valitsema tapa täyttää Sumelle asetetut EU:n energiatehkkuusvelvitteet. Tähän kalvsarjaan n kttu yhteenvet kuntien energiatehkkuusspimukseen liittyneiden kaupunkien, kuntien ja kuntayhtymien raprtimista tiedista energiatehkkuusspimuskauden ensimmäiseltä vudelta

4 Liittymistilanne Liittyneiden määrä 4

5 Liittyneiden määrä KUNTIEN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS (KETS) 2017 Kuntien energiatehkkuusspimuksessa li vuden 2017 lpussa 62 liittyjää (41 kaupunkia, 16 kuntaa ja 5 kuntayhtymää) Liittyneiden kattavuus Sumen asukasluvusta vuden 2017 lpussa li 62 % Edellisen energiatehkkuusspimuskauden ( ) lpussa vunna 2016 kunta-alan spimuksissa li mukana 117 kaupunkia/kunta ja 15 kuntayhtymää ja asukasluvulla mitattuna kattavuus li 78 % Sumen asukasluvusta. Liittyneiden määrä n vain reilu pulet edellisen kauden ( ) lpun tilanteesta. Tisaalta asukasluvulla mitattu kattavuus n vain 16 prsenttiyksikköä pienempi kuin edellisen kauden lpussa. Liittyneistä 13 n asettanut tavitteensa kaudella % raprtintiyksiköistä raprti vutta 2017 kskevat tietnsa. Liittyneistä valtasa (57 kpl, 92 %) n kuulunut spimukseen edelliselläkin kaudella ( ). Uudella spimuskaudella n raprtinti useilla liittyjillä jaettu useammalle raprtintiyksikölle. Niin kutsutun perusraprtin lisäksi vi kunnan raprtintiin kuulua 0 n kappaletta liikelaitsten tms. raprttiphjia. 62 liittyjällä n yhteensä 119 raprtintiyksikköä. Näistä 90 % saatiin raprtti vuden 2017 tiedista. Vain kahdelta liittyjältä jäi vuden 2017 raprtinti kknaan timittamatta, mutta puutteita raprtintiyksiköiden tietjen timituksessa li useammalla liittyjällä. 5

6 Energiatehkkuustimenpiteet Tteutetut timenpiteet ja säästö Säästövaikutus energialajeittain Käyttötekniset ja tekniset timenpiteet Tulevaisuuden säästöptentiaali 6

7 Tteutetut timenpiteet ja säästö TOTEUTETUT TOIMENPITEET ENERGIANSÄÄSTÖ INVESTOINNIT Tteutusvusi lkm Energiansäästö Investinnit Sähkö Lämpö Plttaineet Yhteensä kpl GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a M ,8 22,9 3,8 45 6,7 Raprtitujen säästöjen määrä n jnkin verran pienempi kuin edellisellä spimuskaudella keskimäärin. Taulukssa näkyvän säästön lisäksi liittyjät, jtka vat asettaneet tavitteensa kaudelle , vat vusina tteuttaneet 459 timenpidettä, jiden säästöt vat yhteensä 50 GWh/a ja investinnit 7,5 miljnaa eura. Kuntien energiatehkkuusspimukseen liittyneet raprtivat tteuttaneensa 460 energiatehkkuustimenpidettä ensimmäisenä spimusvunna Näiden timenpiteiden säästöiksi raprtitiin yhteensä 45 GWh/a ja investinneiksi 6,7 miljnaa eura. Timenpiteiden määrä vunna 2017 li jnkin verran pienempi kuin keskimäärin edellisellä spimuskaudella , jllin tteutettiin keskimäärin 500 timenpidettä ( ) vudessa. Vunna 2017 tteutetuilla timenpiteillä saavutettu säästö n 15 % pienempi kuin keskimäärin edellisellä spimuskaudella tteutunut vutuinen uusi säästö 56,6 GWh (26 86 GWh/a). Myös edellisen spimuskauden alussa raprtitiin hieman keskimääristä vähemmän säästöjä (30 GWh/a vunna 2008 ja 26 GWh/a vunna 2009). 7 liittyjää n liittänyt kuntien energiatehkkuusspimuksen piiriin myös yli 500 asunnn vukra-asuntyhtiöt. Ensimmäisenä vunna vain yksi timija raprti vukra-asuntihin khdistuvia timia, jten vukra-asuntihin khdistuvat säästöt n sisällytetty kuntien muihin säästöihin. Yhteenveta varten n liittyjien raprtimia investinteja mukattu. Käsittelytapa n muuttunut edelliseen spimuskauteen verrattuna, eikä investinteja näin vi verrata edellisen spimuskauden vastaavaan julkaistuun tietn. 7

8 Säästövaikutus energialajeittain SÄHKÖ LÄMPÖ POLTTOAINEET Plttaineet 8 % Sähkö 42 % Plttaine säästöjen suus kknaissäästöstä n hieman suurempi kuin edellisellä spimuskaudella ( ) keskimäärin ja sähkön säästön suus n hieman pienempi Kaudella keskimäärin 47 % tteutetuista säästöistä li sähkönsäästöjä ja 53 % lämmön ja plttaineiden säästöjä. Lämpö 50 % Vunna 2017 tteutettujen timenpiteiden säästöistä: 42 % n sähkönsäästöjä 58 % lämmön ja plttaineiden säästöjä. Plttaineiden ja sähkön suudet säästöstä eravat hieman edellisellä spimuskaudella ( ) kunta-alalla raprtiduista säästöistä. Kaudella keskimäärin 47 % tteutetuista säästöistä li sähkönsäästöjä ja 48,5 % lämmön ja 4,5 % plttaineiden säästöjä. 8

9 Käyttötekniset ja tekniset timenpiteet ENERGIANSÄÄSTÖ 45 GWh/a Käyttötekn inen 4 % TOIMENPITEIDEN LUKUMÄÄRÄ 457 kpl Käyttötekninen 19 % Tekninen 96 % Tekninen 81 % Tteutetut timenpiteet pitää raprtidessa lukitella käyttöteknisiksi tai teknisiksi timenpiteiksi. Käyttötekniset timenpiteet (KTEK) vat tyypillisesti ilman investinteja tteutettuja asetusarv- ja käyttöaikamuutksia. Näiden timenpiteiden säästöjen elinikä n lyhyt (letuksena 5 vutta) tai ainakaan varmuus niillä saavutettavan energiansäästön pysyvyydestä ei ultu kvin pitkälle. Tekniset timenpiteet (TEK) vat järjestelmä- ja laiteinvestinteja ja niillä saavutettavilla säästöillä n pääsääntöisesti humattavasti pidempi vaikutusaika kuin käyttöteknisillä timenpiteillä, kska laitteiden tekninen käyttöikä n tyypillisesti pidempi. Vunna 2017 tteutetut timenpiteet: 81 % li teknisiä ja 19 % käyttöteknisiä säästöistä 96 % li tteutettu teknisillä timenpiteillä ja vain 4 % käyttöteknisillä timenpiteillä. 9

10 Tulevaisuuden säästöptentiaali PÄÄTETYT HARKITUT 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 SÄÄSTÖPOTENTIAALI 2,4 GWh/a Päätetty tteuttaa tulevaisuudessa GWh/a 58 timenpidettä n päätetty (P) tteuttaa tulevaisuudessa (vusina ). Näiden timenpiteiden yhteenlaskettu säästövaikutus n 2,4 GWh/a. 361 timenpiteen tteutusta tulevaisuudessa harkitaan (H). Näiden timenpiteiden yhteenlaskettu säästövaikutus n 23 GWh/a Kuntien energiatehkkuusspimukseen liittyneet vat raprtineet myös timenpiteitä, jtka n päätetty tteuttaa tulevaisuudessa tai jiden tteuttamista tulevaisuudessa harkitaan. 58 timenpidettä raprtitiin tteutettavaksi tulevaisuudessa (vusina ). Näiden timenpiteiden yhteenlaskettu säästövaikutus n 2,4 GWh/a. Päätettyjen timenpiteiden säästöt vat 5 % vunna 2017 tteutettujen timenpiteiden säästöistä 361 timenpiteen tteutusta raprtitiin harkittavan tulevaisuudessa. Näiden timenpiteiden yhteenlaskettu säästövaikutus n 22,6 GWh/a. Timenpiteille, jiden tteutusta tulevaisuudessa harkitaan, ei tarvitse raprtida tteutusvutta. Tämän lisäksi n raprtitu 197 timenpidettä, jtka n päätetty tteuttaa, mutta jille ei le raprtitu tteutusvutta tai jiden tteutusvusi n virheellinen (menneisyydessä). Näiden timenpiteiden säästöt vat yhteensä 4,6 GWh/a. Timenpiteet eivät näy kuvassa eikä niitä le humiitu esitetyissä luvuissa. Päätettyjen ja harkittavien timenpiteiden säästöt kattavat 6 % liittyneiden asettamasta säästötavitteesta. 0,6 % päätetyt timenpiteet 5,6 % harkitut timenpiteet 10

11 Säästötavitteet Liittyjien säästötavitteet ja tteutuma 11

12 Säästötavitteen saavuttaminen RAPORTOITUJEN SÄÄSTÖJEN SUHDE LIITTYNEIDEN ASETTAMIIN TAVOITTEISIIN Liittyneiden yhteenlaskettu tavite Energiansäästö yhteensä Säästötavitteesta saavutettu GWh/a GWh/a % Tilanne vuden 2017 lpussa % Tavitteen saavuttamisen seurannassa humiidaan: kaikkien 2017 tteutettujen energiatehkkuustimenpiteiden säästöt (45 GWh/a) ja vusina tteutettujen timenpiteiden säästöt niiltä 13 liittyneeltä, jtka vat asettaneet tavitteen kaudelle Vusina tteutettujen timenpiteiden säästövaikutus (50 GWh/a) kattaa 52 % kaikista humiitavista säästöistä (95 GWh/a). Kuntien energiatehkkuusspimukseen liittyneiden yritysten yhteenlaskettu tavite vudelle 2025 n 405 GWh/a. Liittyjät vat pääsääntöisesti asettaneet lähtökhtaisesti energiatehkkuusspimukseen ( ) liittyessään vähintään 7,5 % hjeellisen energiansäästötavitteen kaudelle ja välitavitteen 4 % vudelle Liittyjillä, jtka livat mukana edellisellä energiatehkkuusspimuskaudella , li mahdllisuus hyödyntää vusina tteutettujen energiatehkkuustimenpiteiden säästöjä, jllin ne asettivat vähintään 10,5 % hjeellisen energiansäästötavitteen kaudelle ja välitavitteen 7 % vudelle liittyjää hyödyntää vusina tteutettujen timenpiteiden energiasäästöjä. Näiden liittyjien vusina tteutettuja timenpiteitä n yhteensä 459 ja niiden säästövaikutus n yhteensä 50 GWh/a ja niitä vastaavat investinnit 7,5 miljnaa eura. - Vusien säästöt kattavat yli pulet näiden liittyjien asettamasta tavitteesta vudelle Kaikki 13 liittyjää vat tteuttanut timenpiteitä myös vunna Vusina tteutettujen timien säästövaikutus kattaa vuden 2017 lpussa vimassa levasta säästöstä yhteensä (95 GWh/a) hieman yli pulet (52 %). Js humiidaan vain liittyjät, jtka vat asettaneet säästötavitteensa kaudelle , vat nämä liittyjät saavuttaneet 10 % masta säästötavitteestaan vuden 2017 timenpiteillä. 12

13 Vunna 2017 tteutetuilla timenpiteillä (45 GWh/a) ja kaudella tteutetuilla timenpiteillä (50 GWh/a) tavitteesta saavutetaan 23 %, edellyttäen että timenpiteiden säästövaikutus n vimassa edelleen vunna KETS liittyjistä reilu kaksi klmassaa (71 %, 44 kpl) n tteuttanut vunna 2017 energiatehkkuustimenpiteitä. 12

14 Kustannussäästöt ja takaisinmaksuajat Kustannussäästöt ja timenpiteiden takaisinmaksuajat 13

15 Takaisinmaksuaika - vutta Takaisinmaksuaika - vutta Energiansäästö ja timenpiteet 2017 TAKAISINMAKSUAJAN SUHTEEN JAOTELTUNA ENERGIANSÄÄSTÖ 21 GWh/a TOIMENPITEIDEN LUKUMÄÄRÄ 309 kpl Yli Yli 8 0,0 1,0 2,0 3,0 4, GWh/a kpl Tteutettujen timenpiteiden vutuinen säästö energiakustannuksissa 2,8 M. Kuvissa n humiitu vain timenpiteet, jille n raprtitu takaisinmaksuaika, eli 68 % kaikista vunna 2017 tteutetuista timenpiteistä. Kustannussäästön laskennassa n käytetty sähkön hintana tilastkeskuksen raprtimaa sähkön hintaa yritys- ja yhteisöasiakkaille ( MWh/a), 80 eur/mwh (ALV 0 %). Lämmön hintana n käytetty Tilastkeskuksen kauklämmön hintja, 49 eur/mwh (ALV 0 %, ei tehmaksua). Lisäksi yritysten, jtka vat asettaneet tavitteensa kaudelle , vusina tteutettujen timenpiteiden kustannussäästöt vunna 2017 vat 3,2 milj. eura. 14

16 Takaisinmaksuaika - vutta Takaisinmaksuaika - vutta Energiansäästö ja investinnit 2017 TAKAISINMAKSUAJAN SUHTEEN JAOTELTUNA ENERGIANSÄÄSTÖ 21 GWh/a INVESTOINTI 4,8 M Yli Yli 8 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 GWh/a 0,0 0,5 1,0 1,5 M Tteutettujen timenpiteiden vutuinen säästö energiakustannuksissa 2,8 M. Kuvissa n humiitu vain timenpiteet, jille n raprtitu takaisinmaksuaika, eli 68 % kaikista vunna 2017 tteutetuista timenpiteistä. Kustannussäästön laskennassa n käytetty sähkön hintana tilastkeskuksen raprtimaa sähkön hintaa yritys- ja yhteisöasiakkaille ( MWh/a), 80 eur/mwh (ALV 0 %). Lämmön hintana n käytetty Tilastkeskuksen kauklämmön hintja, 49 eur/mwh (ALV 0 %, ei tehmaksua). Lisäksi yritysten, jtka vat asettaneet tavitteensa kaudelle , vusina tteutettujen timenpiteiden kustannussäästöt vunna 2017 vat 3,2 milj. eura. 15