ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiantuotannon toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

Transkriptio

1 ENEGIATEHOKKUUSspimukset Energiantutannn timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1

2 Sisällys ENERGIANTUOTANNON TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet Tteutetut timenpiteet ja säästö Säästövaikutus energialajeittain Käyttötekniset ja tekniset timenpiteet Säästötavitteet Liittyjien säästötavitteet ja tteutuma Kustannussäästöt Kustannussäästöt ja timenpiteiden takaisinmaksuajat 2

3 Jhdant Elinkeinelämän energiatehkkuusspimus n valtin ja elinkeinelämän välinen spimus energian tehkkaasta käytöstä. Energiatehkkuusspimukset vat tärkeä sa Sumen energia- ja ilmaststrategian timeenpana sekä valtin ja timialjen yhdessä valitsema tapa täyttää Sumelle asetetut EU:n energiatehkkuusvelvitteet. Tähän kalvsarjaan n kttu yhteenvet energiantutannn timenpidehjelmaan liittyneiden yritysten raprtimista keskeisistä tulksista energiatehkkuusspimuskauden ensimmäiseltä vudelta

4 Liittymistilanne Liittyneiden määrä 4

5 Liittyneiden määrä ENERGIANTUOTANNON TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Timenpidehjelman kattavuustavite n saavutettu. Timenpidehjelman kattavuustavite n 85 % sähköntutannsta ja 70 % kauklämmön tutannsta. Syyskuussa 2018: kattavuus sähköntutannsta 85 % kattavuus kauklämmön tutannsta 73 % liittyneitä yrityksiä 42 ja timipaikkja 164 Kaikki energiantutannn timenpidehjelmaan liittyneet timipaikat raprtivat vutta 2017 kskevat tietnsa. Energiantutannn timenpidehjelmaan liittyneistä 41 yrityksestä 32 n kuulunut spimukseen edelliselläkin kaudella ja 9 vat uusia liittyjiä. 5

6 Energiatehkkuustimenpiteet Tteutetut timenpiteet ja säästö Säästövaikutus energialajeittain Käyttötekniset ja tekniset timenpiteet Tulevaisuuden säästöptentiaali 6

7 Energiatehkkuustimenpiteet TOTEUTETUT TOIMENPITEET ENERGIANSÄÄSTÖ INVESTOINNIT Tteutusvusi lkm Energiansäästö Investinnit Sähkön tutant Primäärienergia kpl GWh/a GWh/a* Yhteensä GWh/a GWh/a* Yhteensä M , Raprtitujen säästöjen ja investintien määrä n vähentynyt edelliseen kauteen verrattuna. Tisaalta myös edellisen kauden ensimmäisen vuden säästöt, timenpiteiden määrä ja investinnit livat keskimääräistä humattavasti pienemmät. Vidaan siis lettaa, että energiantutannn yritysten tteuttamien timenpiteiden määrä ja säästöt kasvavat tulevina vusina. * Sähkön tai primäärienergian kulutuksen kasvu n seurausta timenpiteistä, jissa sähkön tai primäärienergian kulutus n kasvanut, mutta ne vat samalla säästäneet jtain muuta energialajia. Energiantutannn timenpidehjelmaan liittyneet yritykset raprtivat vunna 2017 tteuttaneensa 102 energiatehkkuustimenpidettä. Näiden timenpiteiden sähköntutannn tehstamiseksi raprtitiin yhteensä 111 GWh/a ja primäärienergian säästöiksi 129 GWh/a. Timenpiteiden investinnit livat yhteensä 29 miljnaa eura. Vunna 2017 tteutettujen timenpiteiden säästöt sekä investinnit livat pienemmät kuin keskimäärin edellisellä spimuskaudella Edellisellä kaudella: keskimäärin tteutettiin 102 timenpidettä (54 33) vudessa vutuinen uusi sähköntutannn tehstaminen li 141 GWh ( GWh/a) vutuinen uusi primäärienergian säästö li 246 GWh/a ( GWh/a) vutuiset investinnit livat 37 miljnaa eura vudessa (14 92 M /a) Myös edellisen spimuskauden alussa raprtitiin hieman keskimääristä vähemmän säästöjä (2008: 101 GWh/a sähköntutannn tehstamista ja 84 GWh/a primäärienergian säästöjä). Täten vuden 2017 säästöt vat lupaavia ja vidaan lettaa, että myös tällä kaudella säästötavitteet saavutetaan. Energiantutannn timenpidehjelmaan n myös raprtitu timenpiteitä, jtka tehstavat sähköntutanta, mutta lisäävät primäärienergian käyttöä ja tisinpäin (*). Näiden timenpiteiden kulutuksen lisääntyminen n merkitty taulukn negatiivisena lukuna. Sähkön tai primäärienergian kulutuksen kasvu n seurausta timenpiteistä, jissa sähkön tai primäärienergian kulutus n kasvanut, mutta ne vat samalla säästäneet jtain muuta energialajia. ET-TOPO:ssa timenpiteille raprtidun kulutuksen kasvun käsittely n yhtenäistetty 7

8 tällä spimuskaudella muiden timialjen säästöjenkäsittelyn kanssa. Osa erään spimusyrityksen timipaikista n ilmittanut, että timenpiteiden investinteja tai takaisinmaksuaikja ei vida raprtida. Näiden timenpiteiden salta ainastaan timenpiteiden lukumäärä ja säästöt n raprtitu ja tettu humin tulksissa. 7

9 Säästövaikutuksen jakautuminen energialajeittain SÄHKÖN TUOTANTO PRIMÄÄRIENERGIA Primäärienergia 54 % Sähkön tutant 46 % Raprtiduista säästöistä hieman yli pulet livat primäärienergian säästöjä ja hieman alle pulet livat sähkön tutannn tehstamista. Kaudella keskimäärin 64 % tteutetuista säästöistä li primäärienergian säästöjä ja 36 % sähköntutannn tehstamisen säästöjä. Vunna 2017 tteutettujen timenpiteiden säästöistä: 54 % n primäärienergian säästöjä 46 % sähköntutannn säästöjä. Säästöjen jakauma energialajeittain eraa hieman edellisellä spimuskaudella ( ) energiantutannn timenpidehjelmassa raprtiduista säästöistä. Kaudella keskimäärin vain 64 % tteutetuista säästöistä li primäärienergian säästöjä ja 36 % sähköntutannn tehstamisen säästöjä. Vunna 2017 n tteutettu kaksi suurta timenpidettä ja niiden säästöt kattavat 58 % kaikista raprtiduista sähkön tutannn tehstamisesta. Tämä saltaan selittää sähköntutannn säästöjen suhteellisen suurta määrää. 8

10 Käyttötekniset ja tekniset timenpiteet SÄHKÖN TUOTANTO 111 GWh/a Käyttötekninen 11 % PRIMÄÄRIENERGIA 129 GWh/a Käyttötekninen 16 % Tekninen 89 % Tekninen 84 % Tteutetut timenpiteet pitää raprtidessa lukitella käyttöteknisiksi tai teknisiksi timenpiteiksi. Käyttötekniset timenpiteet (KTEK) vat tyypillisesti ilman investinteja tteutettuja asetusarv- ja käyttöaikamuutksia. Näiden timenpiteiden säästöjen elinikä n lyhyt (letuksena 5 vutta) tai ainakaan varmuus niillä saavutettavan energiansäästön pysyvyydestä ei ultu kvin pitkälle. Tekniset timenpiteet (TEK) vat järjestelmä- ja laiteinvestinteja ja niillä saavutettavilla säästöillä n pääsääntöisesti humattavasti pidempi vaikutusaika kuin käyttöteknisillä timenpiteillä, kska laitteiden tekninen käyttöikä n tyypillisesti pidempi. Vunna 2017 tteutetut timenpiteet: sähköntehstamisesta n saavutettu 89 % teknisillä timenpiteillä ja 11 % käyttöteknisillä primäärienergian säästöistä n saavutettu 84 % teknisillä timenpiteillä ja 16 % käyttöteknisillä Edellisellä spimuskaudella ( ) jakauma n llut sähköntutannn tehstamisessa täysin sama ja primäärienergian säästöistä saavutettiin 86 % teknisillä timenpiteillä ja 14 % käyttöteknisillä timenpiteillä. 9

11 Säästötavitteet Liittyjien säästötavitteet ja tteutuma 10

12 Säästötavitteen saavuttaminen RAPORTOITUJEN SÄÄSTÖJEN SUHDE LIITTYNEIDEN ASETTAMIIN TAVOITTEISIIN Liittyneiden yhteenlaskettu tavite Energiansäästö yhteensä Säästötavitteesta saavutettu GWh/a GWh/a % Sähköntutannn tehstaminen % Primäärienergian säästö % Tasaisella säästövauhdilla vusittain tavitteesta tulisi saavuttaa nin 11 %, eli sähköntutannn tehstamisen tavitteen salta llaan hyvässä vahdissa ja primäärienergian säästön tavitteen suhteen vidaan lettaa, että säästöjä tulleen raprtimaan enemmän kauden edetessä kuten edelliselläkin kaudella. Yritykset asettivat spimukseen liittyessään hjeellisen energiansäästötavitteen kaudelle ja välitavitteen vudelle Tavite asetetiin primäärienergiankäytön säästölle ja sähköntutannn tehstumiselle sähköenergiaksi laskettuna verrattuna kehitykseen ilman näitä uusia timia. Energiantutannn timenpidehjelmaan liittyneiden yritysten yhteenlaskettu sähköntutannn tehstamisen tavite vudelle 2025 n 460 GWh/a ja primäärienergian säästön tavite GWh/a. Vunna 2017 tteutetuilla timenpiteillä sähköntutannn tavitteesta saavutetaan 24 % ja primäärienergian säästön tavitteesta saavutetaan 7 %, edellyttäen että timenpiteiden säästövaikutus n vimassa edelleen vunna Tasaisella säästövauhdilla vusittain tavitteesta tulisi saavuttaa nin 11 % vudessa, eli sähköntutannn tehstamisen tavitteen salta llaan hyvässä vahdissa ja primäärienergian säästön tavitteen suhteen vidaan lettaa, että säästöjä tulleen raprtimaan enemmän kauden edetessä kuten edelliselläkin kaudella. Energiantutannn timenpidehjelmaan liittyneistä yrityksistä 60 % (25/42 kpl) n tteuttanut vunna 2017 energiatehkkuustimenpiteitä ainakin jllain timipaikallaan. Vastaavasti 30 % (49/164 kpl) liittyneistä timipaikista n tteuttanut vunna 2017 energiatehkkuustimenpiteitä. 11

13 Kustannussäästöt ja takaisinmakuajat Kustannussäästöt Timenpiteiden jakaantuminen TMA:n mukaan 12

14 Takaisinmaksuaika - vutta Takaisinmaksuaika - vutta Energiansäästö ja timenpiteet 2017 ENERGIANSÄÄSTÖ 137 GWh/a TOIMENPITEIDEN LUKUMÄÄRÄ 55 kpl Yli Yli GWh/a kpl Tteutettujen timenpiteiden vutuinen säästö energiakustannuksissa 6,8 M. Kuvissa n humiitu vain timenpiteet, jille n raprtitu takaisinmaksuaika, eli 54 % kaikista (102 kpl) vunna 2017 tteutetuista timenpiteistä. Kustannussäästön laskennassa n käytetty sähkön hintana klmen edellisen vuden NrdPlin spt-hintjen keskiarva, 32 eur/mwh (ALV 0 %). Lämmön ja plttaineiden hinta (25 eur/mwh, ALV 0 %) n asiantuntia-arvi. 13

15 Takaisinmaksuaika - vutta Takaisinmaksuaika - vutta Energiansäästö ja investinnit 2017 ENERGIANSÄÄSTÖ 137 GWh/a INVESTOINTI 26 M Yli Yli GWh/a M Tteutettujen timenpiteiden vutuinen säästö energiakustannuksissa 6,8 M. Kuvissa n humiitu vain timenpiteet, jille n raprtitu takaisinmaksuaika, eli 54 % kaikista (102 kpl) vunna 2017 tteutetuista timenpiteistä. Kustannussäästön laskennassa n käytetty sähkön hintana klmen edellisen vuden NrdPlin spt-hintjen keskiarva, 32 eur/mwh (ALV 0 %). Lämmön ja plttaineiden hinta (25 eur/mwh, ALV 0 %) n asiantuntia-arvi. 14