36. Teurastamo } Teurastamolautakunta

Transkriptio

1 36. Teurastamo } (Yleinen teurastamo) Teurastamolautakunta Kokoonpano ja kokoukset * Kokouksessaan tammikuun 9 p:nä kaupunginvaltuusto valitsi teurastamolautakunnan puheenjohtajkksi isännöitsijä J. Mehdon sekä lautakunnan muiksi jäseniksi tarkastaja S Koskisen, putkien asentaja V. Saarelan, talousneuvos W.A. Piekkolan, majuri P. Strandin, teurastaja Y.A. Pajulan, eläinlääkintöneuvos A.G. Backmanin, agronomi U.H. Forssin ja toimitusjohtaja W.J. Elkin. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa toimi valtuutettu K^E. Östenson. Lautakunnan varapuheenjohtajana toimi kauppias W.J. Elki ja sihteerinä apulaiskaupunginsihteeri A. Blomberg. Teurastamolautakunta kokoontui 16 kertaa. Sen käsittelemien asioiden pykäläluku oli l6ö ja lähetettyjen kirjeiden luku 50. Lausunnot ym. Lautakunta, antoi kertomusvuonna kaupunginhallitukselle lausuntoja ja esityksiä, jotka mm. koskivat: Helsingin Kunnantyöntekijäin Keskustoimikunnan esitystä, että teurastamo on luettava teollisuuslaitosten ryhmrän kuuluvaksi ja sen mukaan työntekijöille erinäisissä töissä maksettava korotusta ohjepalkkoihin; Helsingin kaupungin Virkamiesyhdistyksen esitystä teknikkokunnan palkkojen tarkistamisesta; kiinteän omaisuuden tarkastajien kertomusta v:lta 1; järjestelytoi-' miston tiedustelua tapaturmakustannuksista; Helsingin unnantyöntekijäin Keskustoimikunnat esitystä, että tuntipalkkaisille teurastajille olisi maksettava heidän urakkatyönsä väliaikoina suorittamastaan tuntityöstä urakkatyössä ansaittu keskimääräinen tuntipalkka; lihankuljetusta koskevien terveydenhoidollisten määräysten antamista.helsingin kaupunkia varten; ns. luonto!setukomitean mietintöä; 5 vuoden rakennusohjelman laatimista; ehdotusta y:n 3 talousarvioksi; 5-jäsenisen komitean asettamista valmistelemaan kysymystä teurastamon taksojen ja maksujen tarkistamisesta; puhdistuslaitoksen (ent. nimi lantala) piirustusten hyväksymistä; oppisopimusten solmiämista teurastajaharjoittelijoiden kanssa. Muista lausunnoista ja ehdotuksista mainittakoon edellisten lisäksi lausunnot,jotka koskivat: Elki oy:n kirjelmää juoksukissojen painoeroista; Helsingin Lihakauppiasyhtfistyksen toivomusta syväjäädyttämön aukioloajan muuttamisesta; palkkalautakunnalle tehtyä esitystä tuntipalkkaisten teurastajien siirtämisestä työehtosopimussuhteesta viranhaltijasuhteeseen; ruhojen halkaisusahan hankkimista; erinäisten teurastamomaksujen tarkistusehdotusta; teurastamon t-.oimiston johtosäännön muuttamista; kalasataman vuokrien tarkistusta; tukkuhallin ja lihantarkastamon aukioloajan tilapäistä muuttamista Olympian kisojen aikana; Helsingin Kalatukkukauppiaiden esitystä, että kalasataman vuokrat korotettalsin väin 50 lausuntoa höyrynhankintasopimuksesta; suu- ja sorkkataudin takia teurastettujen eläinten lihojen säilyttämistä ja myyntiä kaupungin teurastamolla sekä maidontarkastamon pihamaan kunnostamista. Toimitusjohtaja T.H. Tallqvist teki 10 päivän virkamatkan Tukholmaan, Malmöön, Kööpenhaminaan, Göteborgiin ja Uddevallaan tutustuen sikäläisiin teurastamoihin. Toimitusjohtaja T.H. Tallqvist, yliesimies R. Aker-

2 358 man ja teurastaja Y. Pajula tekivät tutustumismatkan Lahden, Tampereen ja Lappeenrannan teurastamoihin Apulaisjohtaja J.K. Sjölundille myönnettiin apuraha osallistumista varten Pohjoismaiden eläinlääkärlhyglenikkojen kokoukseen Göteborgissa kesäkuun 7-8 psnä. Eläinlääkäri J3.0. Engdahlille myönnettiin apuraha opiskelua varten Saksassa Hannoverin eläinlääkärikorkeakculussa* Käyttöpäällikkö K.V. Virtanen teki 11 vrk kestäneen virkamatkan Ruotsiin ja Hollantiin tutkimaan syväjäädyttämön rakenteisiin liittyviä yksityiskohtia. Kalasatama Kalasataman neuvottelukunnan puheenjohta jana toimi toimitusjohtaja T.H. Tallqvist sekä jäseninä agronomi U.H. Forss lautakunnan edustajana* tärkastaja S. Koskinen vähittäiskuluttajien edustajana, johtaja A.K. Vainio edustaen Suomen Kalakauppiaitten liittoa, professori T.H. Järvi Suomen Kaiastusyhdistystä* kauppias N.F. Karlsson Helsingin Kalakauppiasyhdistystä ja kalastusneuvos F.G. Gottberg Hylands Fiskarförbundia. Teurastamon toiminta Henkilökunnassa tapahtuneet muutokset. Kaupunginhallitukselle ehdotettiin, että Johtaja T.H. Tallqvist, joka elokuun 4 p:nä täytti 67 vuotta, saisi pysyä virassaan vielä yhden vuoden, minkä ehdotuksen palkkalautakunta hyväksyi. Toimistoapulaiseksi nimitettiin M. Hietanen helmikuun 1 p:stä alkaen, teurastajaksi nimitettiin V. Toivola heinäkuun 1 p:stä alkaen, vartija T. Ra jokangas vs. vaakaa jaksi helmikuun 1 p:stä sekä sp* vaakaajaksi heinäkuun 1 pistä, vartijoiksi nimitettiin T. Penttinen ja V. Lindberg sekä tp. vaakaajaksi E. Kärhä heinäkuun 1 psstä, metallikorjausmies A. Virtanen erosi kesäkuun 30 p:nä,metallikorjausmieheksi nimitettiin 0. Ilmonen elokuun 1 p:stä alkaen, halliapulaiseksi C. Vilkman marraskuun 1 p:stä alkaen, tilapäisiksi teurastajiksi nimitettiin seuraavat tuntipalkkaiset teurastajat: N. Fräntilä, K. Heinonen, E. Hämäläinen., L. Lehti, K. Lindgren, R. Myllymäki, M. Saaristo ja 0. Vesamäki syyskuun 1 p:stä alkaen ja lokakuun 1 p:stä alkaen V. Saarinen, L. Salo ja T. Tuominen. Teurastaja S. Sandvik sai jatkaa tuntipalkkaisena teurastajana marraskuun 1 p:stä alkaen, teurastaja V. Tampio määrättiin omasta pyynnöstään aputöihin 6 kuukauden ajaksi, eli siksi, kunnes esittää hyväksyttävän, virkaan vaadittavan lääkärintodistuksen, käyttöpäällikkö K.V. Virtanen määrättiin valvomaan syväjäädyttämön rakennustöitä, toimistoapulainen M. Anttilalle myönnettiin synnytyslomaa joulukuun 28 p:stä maaliskuun 23 p:ään 3> sijaiseksi määrättiin toimistoapulainen M. Hietanen, jonka sijaiseksi määrättiin A. Koskenmäki. Tilapäinen, työvoima ja vuosilomasijaiset: Toimistoapulaisten vuosilomansijaisina toimivat R/ Idman Ja S. Rautio kesäkuun 1 p:stä elokuun 31 p:ään, E. Rautio toukokuun 28 p:stä elokuun 31 p:ään, toimistoapulaisen sijaisena M. Lahtinen tammikuun 1 p:stä 31 p:ään, vaakaajien vuosilomansijaisena toukokuun 12 p:n ja elokuun 31 p:n välisenä aikana H. Jumppanen, tilapäisinä vuosilomansijaisina eläinlääkärit K.K. Kallela syyskuun 1 p:stä 20 p:ään, E. Nordström heinäkuun 1 p:stä elokuun 31 p:ään ja M. Pippingsköld heinäkuun 1 p:stä 31 p:ään sekä konemestarin sijaisena V. Mahkonen toukokuun 1 p:n ja syyskuun 30 p:n välisenä aikana. Tuotantokomitea. Teurastamon tuötantokomiteaan valittiin v:^si 2 seuraavat henkilöt: työnantajan edustajiksi H. Tallqvist ja K.V. Virtanen sekä R. Åkerman, toimihenkilöiden edustajiksi K. Carlander ja B.O. Engdahl vakinaisiksi sekä varalle 0. Mustonen ja V. Troberg, työntekijöiden edustajiksi valittiin A. Virtanen, A.E. Virtanen, T. Jablonsky, L. Kervinen ja

3 Y. Pajula sekä varajäseniksi V.VTampio, L. Saarinen, L. Ylen, K. Salo Ja Y. Tiemaa. Puheenjohtajana toimi H. Tallqvist Ja sihteerinä K Carlander. Teurastusosas tot. Teurastusosastoilla teurastettiin Ja tarkastettiin kertomusvuonna alempana mainitut määrät eri eläimiä..vertailun vuoksi julkaistaan myös vvin luvut, Sonneja ja härkiä j ? Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita > Pikkuvasikoita Lampaita Ja vuohia Sikoja Porsaita, Hevosia Yhteensä Ede1läluete1lut v:n 2 ruhot vastasivat kg lihaa, Josta 55-4 # oli nautakarjan, 1.9 lampaan, 34.4 # sian ja porsaan sekä 8.3 % hevosen lihaa. Teurastusten jakautuminen eri kuukausille käy ilmi taulukosta n:o III. Tarkastuksissa määrättiin erikoisk&siteltäviksi 3 sonnin, 28 lehmän Ja 26 ison vasikan ruhoa, kun taas seuraava määrä hylättiin Hylättyjä Hylättyjä koko ruhoja, ruhon osia, Kaikkiaan, kpl kg kpl kg kg Sonneja Lehmiä Hiehoja Ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita... * Lampaita l Sikoja Porsaita Hevosia Yhtä e ns ä l5b Sitä paitsi hylättiin kaikkiaan kg elimiä, Joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli Kg. Teurastusosastoilla teurastetut eläimet tuotiin kaupunkiin joko maanteitse tai rautateitse, kuten allaolevaata yhdistelmästä lähemmin selviää: liaanteitse Rautateitse saapuneita saapuneita Y... Raavaita Lampaita ja vuohia Sikoja Hevosia alkiclaan Yhteensä Karjatallien käyttö. Kaikkiaan oli yötä talleissa * eläintä eli 30.$ % kalkista teuraseläimistä. Raavaita oli talleissa kpl eli 5i:7 %> lampaita kpl eli 12.4 hevosia 787 kpl eli 3*1 % Ja sikoja kpl eli 32.8 Rehujen käyttö. Kaikkiaan käytettiin vuoden aikana kg heiniä ja pahnoja ja kg perunoita. Suolipesimössä puhdistettiin suolla Ja mahoja seuraavasti: raavasten kpl, sikojen Ja hevosten kpl, pilckuvasikoiden ja lampaiden kpl eli yhteensä eläimen suolet Ja mahat.

4 360 Vuotien tarkastus. Teurastamossa teurastettujen eläinten vuotia tarkastettiin eri kuukausina seuraavat määrät: Tarkastettu, Leimattu, kpl Hylkyvikoja, N Luonnoxxvlko ja, kpl I lk II lk III lk kjo. * kpl x > kpl % Tammikuu Helmikuu o Maaliskuu Huhtikuu o Toukokuu o Kesäkuu o Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu l.o Marraskuu J oulukuu l.o Yhteensä Lisäksi tarkastettiin seuraavat määrät maalaisvuotla: Tarkastettu, Leimattu, kpl Hylättyjä, Kuivia, kpl I lk II lk III lk kpl kpl Tammikuu 1 13? Helmikuu i Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Ke säkuu Heinäkuu _ Elokuu Syyskuu _ Lokakuu Marraskuu _ Joulukuu Yhteensä Lihantarkastamoissa (Helsingin n:o l:ssä teurastamolla Ja Helsingip n:o 2: ssa Malmilla) tarkastettiin v:n 2 aikana kg lihaa Keskipainojen mukaan laskettuna. Tarkastukset kohdistuivat kg:aan paloiteltua lihaa Ja seuraavassa mainittuihin ruholajeihinj vertailun vuoksi julkaistaan myöskin v:n 1 vastaavat luvut: 1 2 Ruhoja,'kpl Ruhoja, kpl Sonneja Lehmiä r Hiehoja ja isoja vasikoita... Pikkuvasikoita Lampaita ja vuohia... Sikoja ja porsaita Hevosia Yhteensä x) Teuras tultavasta johtuen on uskonnollisten menojen mukaan teurastettujen eläinten vuodat merkitty II luokkaan.

5 Tarkastuksen.johdosta erikoiskäsiteltiin yksi sonnin ja yksi ienman ruho, kun taas seuraava määrä ruhoja ja ruhonosia hylättiin: Koko ruhoja, Ruhonosia, Kaikkiaan, kpl kg kpl kg kg Sonneja Lehiöiä Hiehoja Ja isoja vasik Pikkuvasikoita Lampaita Sikoja Porsaita Hevosia Yhteensä Sitä paitsi hylättiin paloiteltua lihaa 189 kg Ja elimiä kg, Joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli kg. 361 Raavaita kpl Isoja vasikoita. " Pikkuvasikoita.. " M Lampaita Sikoja " Hevosia. " Yhteensä kpl Muuta tavaraa...kg Tukkuayyntihallin, jäähdyttäen ja ayv&jäädyttäaon sekä eri laitteiden käyttö. TMBlk. Helmik. Ma&Liakj Huhtik.j fonkok. EMUC. EeloKk. Syy «k. Lokak. VarraakJ Jouluk. Koko vuosi Tukkumyyntihän is s a myytiin: x ) / nuti 1 hi rv *. Kiloiksi muunnettuina muuttuvat edelläoleyat numerot seuraaviksi: Kg Kg Tammikuu Toukokuu Syyskuu Helmikuu y 205 Kesäkuu Lokakuu Maaliskuu Heinäkuu Marraskuu Huhtikuu Elokuu Joulukuu Koko vuosi Teurastamossa säilytettiin kertomusvuonna seuraavat määrät] Kaavalta Ja isoja vasikoita... kpl Pikkuvasikoita " Lampaita " Sikoja " Hevosia " Tammik. HelmikjMaalisk Huhtik Toukok Kesäk.^ie lnäk. Elok. Syysk. 1 Lokak. MarraskLJouluk Koko 1 1 vuosi Jäähdyt ;tämön 1 riippu v ien ruhc jjen oat t sällyt< ittlin Yhteensä kpl Muuta tav... kg Metsänriistaa, kanoja ym. siipikarjaa kg Lihaa " Muuta tavaraa. " Me t sästä JäkopelBea " É , '8( & J p LStOlll Syväjäädyttäniössä säilytettiin: ö C b lbo Ö Yhteensä kg ! 14 9Ö lfc * 355*679 1) luvut tarkoittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua ruhomäärää.

6 1 362 Teurastamon juoksuratoja, ttähköuintturtja ym. laitfita varten: haavalta kpl Isoja vasikoita " Pikkuvasikoita. " Lampaita " Sikoja ' " Hevosia " Yhteensä kpl! Muuta tavaraa...kg J Käytettiin seuraavaa muualla tarkastettua lihamaarää Tammik. HeImik. Maalisk Huhtik. n oukok, Kesäk. Heinäk. Elok. Syy3k. Lokak. Marrask Jouluk. Koko vuosi U b ó 6 bj ö *) ó 45 Edellämainittu lihamäärä oli kiloissa laskettuna eri kuukausina seuraava: Tammikuu. Helmikuu. Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Ke säkuu. He inäkuu Elokuu Syyskuu.. Lokakuu.. Marraskuu. Joulukuu Koko vuosi Lihantarkastamosta suoraan vietiin tukkumyyntihänia käyttämättä 141 raavaan, pikkuvasikan, 347 lampaan, 254 sian ja 13 hevosen ruhoa. Lisäksi vietiin tarkastamosta suoraan 4l 358 kg paloiteltua lihaa. Liheniiimioittelu. Hinnoitellun lihan korkein ja -hinta eri hintaryhmissä kunakin kuukautena ilmenee taulukosta n:o IV. Le.Uoretorio. Vuoden kuluessa tehtiin laboratoriossa 239 täydellistä bakteriologista tutkimusta keittokokeineen ja ph-määräyksineen, 171 pienempää bakteriologista, bakterioskopista ja histologista tutkimusta, 406 keittokoetta ilman samanaikaista bakteriologista tutkimusta, 8 sekalaista tutkimusta sekä sian ruhoa koskevaa trikinikoetta. Täydellisiä koko ruhoja koskevia bakteriologisia tutkimuksia valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: Bakteeripitoisuus Keittokokeen tulos Toimenpide E l ä i n l a j i t Eläinten luku H -P 01 S tn tí S Vähän Bakteerittoroia 1 <D H > 00 -r-j s H CO O r; > u Heikko vieras haju cd m cd U H a? 3 n H CÖ W rd Hylättyjen luku Hyväksyttyjen luku Raavaita Hiehoja ja isoja vasikoita , Pikkuvasikoita Lampaita Sikoja Hevosia , 4 2? 8 1 Yhteensä Tutkituista ruhoista oli 86 teurastusosastoilta ja 153 lihantarkastamolta, mikä on 0.2 % kaikista teurastamolla teurastetuista ja tarkastetuista ruhoista. Tutkituista ruhoista, rokkovasikoita lukuunottamatta, hylättiin 53.3 Hylkäämisen syynä oli 22 -tapauksessa, 18.0 bakteeripitoisuus, 58 tapauksessa, 47-5 keittokokeessa todettu vieras haju tai liian korkea ph-luku, 34 tapauksessa, 27-9 fi, sekä bakteeripitoisuus että vieras haju tai liian korkea ph-luku sekä 8 tapauksessa, 6.6 patologisanatomlset muutokset. Määriteltyjä verenmyrkytyksiä todettiin 4 naudassa, jotka kaikki aiheutuivat kolibakteereista, 8 pikkuvasikassa, joista 7 aiheutui

7 kolibakteereista ja 1 diptokokeista ja 15 siassa, joista 9 aiheutui sikaruusubakteereista, 5 kolibakteereista ja 1 streptokokeista. Tutkittaviksi otettiin ruhoja seuraavista syistä: Septikemian merkkejä 55 tapausta, hätäteurastus 26, mastitis 22, hepatitis lö, peritonitis 14, partus 13, erysipelas suis 11, pneumonia 11, pericarditis traumatica 7, enteritis 7, lymphadems 5, icterus metritis 4, gastritis traumatica 3, abscessus 3, vaccin varioi 10 ja muista syistä 26 tapausta. Pienemmät bakteriologiset, bakterioskopise t ja histologiset tutkimukset koskivat 28 pernaruttokoetta, joista kaikki olivat kielteisiä, 75 tuberkuloosikoetta, 23 bakteriologista ja 45 histologista koetta. Tuberkuloosin tähden tutkittiin 4l sikaa ja tulos oli 24 tapauksessa, 58.5 myönteinen. Muutokset esiintyivät 15 kertaa mesenterialrauhasissa ja 9 kertaa submaxillarrauhasissa. Kaikki näytteet olivat teurastusosastolta. Nauto ja tutkittiin 4 kpl, joista 2 tapauksessa tulos oli myönteinen ja 2 tapauksessa kielteinen. Muutokset esiintyivät kummassakin tapauksessa keuhkoissa. Molemmat tapaukset olivat teurastusosastolta. 97 muusta bakteriologisesta tutkimuksesta tulos oli kielteinen 49 tapauksessa. Infektion syyt olivat seuraavat: 15 kertaa kolibakteereja, 9 pyogenesbakteereja, 4 diplo-streptokokkeja, 4 stafylokokkeja, 2 corynebakteereja, 2 sikaruusubakteereja, 2 pastörellabakteereja, 1 listerella- ja 1 norobakteereja sekä 9 tapauksessa sekainfektio. Histologisissa tutkimuksissa todettiin muutoksia seuraavasti: l6 kertaa rasvarappeutumia, 7 carcinomaa, 7 actinomycestä, 4 lymfadenosia ja 11 tapauksessa erilaisia multa muutoksia. Keittokokeet ilman samanaikaista bakteriologista tutkimusta' 363 r i * E l ä i n l a j i t Eläinten luku 3 Cg 'r~ S rt <0 O o) > u tt T u los 8 G> H > q 3 ä "? H «rt td m + U I m tö U 0) g 3 cö rl ^ +* Toimenpide i Hylättyjen luku i S 3 :cö ö Raavaita IO6. Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita J Sikoja ja porsaita Hevosia Yhteensä Tutkituista ruhoista oli 177 teurastusosastoilta ja 229 lihantarkastamolta. Tutkimusten perusteella hylättiin 122 ruhoa kokonaan eli 42.9 % koko tarkastetusta määrästä. Tutkimusten syinä olivat 158 karjuri vikaa, 73 tapauksessa vieras haju, 50 pullistustauti, 23 traumaattinen sydänpussin tulehdus, 14 hätäteurastus, 14 maksavlkoja, 8 munuaisvikoja, 6 keltatautia, 6 acetonaemia ja 54 tapauksessa joku muu tauti. Sairasosasto: Sairasosastolla teurastettiin tai obdusoitiin 34 eläintä, nimittäin 1 raavas, 15 pikkuvasikkaa, 2 lammasta Ja 16 sikaa. Kuolemai tai sairauden syiksi todettiin verenmyrkytykset tai tapaturmat. Tarkastuseläinlääkärien toteamat taudit Ja niistä johtuvat toimenpiteet käyvät selville taulukosta n:o I.

8 364 Matorakkulataudin (Cysticercus inerala) esiintymistä valaisevat Seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: Tarkastuspaikka Rakkuloiden luku Rakkulat olivat Rakkulat löytyivät Ruhoja Teuras- Lihantusosastotamleita kuoltarkas- Yksi Useampia ja kuoltaataan Eläviä Ainoas- Ainoas- Ainoastaan symista Useam- kaikkiaaleita päästä dämestä paikoista Absoluuttiset luvut ! ! ; Prosenttiluvut 96.7/I f ! Sonneja ja lehmiä oli 33, hiehoja ja isoja vasikoita 27. Nystyrütautia (Tuberculosis) todettiin 2 nautaeläimessä Ja 24 siassa. Matorakkula (Cysticercus Inermis) Ja nystyrätauti1(tuberculosis) esiintyivät v Ja vv seuraavasti: Cysticercus inermis Tuberculosis Vuosi Nautojen luku % Nautojen luku # Sikojen luku # ' Ö X Käyttöosasto. Konekeskus käsitti konehallin, korjauspajan> jäätehtaan varastoineen sekä kellarikerroksessa olevat ainesten Ja voiteluöljyn varastot. Jäähdytyshuoneiden jäähdyttämistä varten oli konehallissa kaksi turboa Jäähdytyskonetta a ly/t,- 8 C + 25 C, syväjäädytyshuoneiden Jäähdyttämistä varten kaksi turbo jäähdytyskonetta a ly/t - 18 C C tarpeellisine apukoneineen sekä kirkkaan jään valmistuslaitos, jonka vuorokautinen valmistusmäärä oli 400 kpl 25 kg:n painoista jääkuutiota. Jäähdytyshuoneiden lämpötilojen ja ilman kosteuden tarkkailua varten oli konehalliin sijoitettu kaukolämpömittarit. Eri koneiden toiminta ja jään* valmistus selviää seuraavasta: Jäähdytyskoneiden I-IV käyttöaika oli kertomusvuonna seuraava: X:n x 344 tuntia 50 minuuttia, II:n tuntia 20 minuuttia, III:n tuntia 40 minuuttia ja IV:n tuntia 25 minuuttia «li yhteensä tuntia 15 minuuttia. Kloorikalsiur.iia käytettiin I säiliössä kg Ja II Nsäiliössä kg, yhteensä kg. Jäätä valmistettiin kg. Lämpökeskus. Eri rakennusten lämmittämistä varten sekä tarvittavan lämpimän veden valmistamiseksi oli kaksi Eabcock & Wilcox vesiputkikattiläa ä m 2, yhteensä 380 m 2 10 kg:n työpaineella, varustettuna l6o m 2 :n suuruisella savukaasu-etulämmittäjällä sekä koneellisella hiilensyöttölaitteella (ket juarinalla). Toinen kattila oli varustettu puulämmitykseeh soveltuvalla tulip e s ällä.. Höyrykattiloita lämmitettiin tuntia, siitä I kattilaa -810 tuntia 30 minuuttia ja II kattilaa tuntia 30 minuuttia. Halkoja kulutettiin m? ja kivihiiliä tonnia eli" kivihiilen määrä muurnettuna haloiksi, halkoja kaikkiaan 8 l6l m 3. Vettä kulutettiin vp.

9 Helsingin kaupungin sähkölaitoksen Suvilahden voima-asema alkoi joulukuun 23 p:stä alkaen toimittaa kaukolämmitysputkiston välityksellä laitokselle höyryä, jota käytettiin joulukuun 23 p:n ja 31 p:n välisenä aikana yhteensä 360 tonnia. Veden kulutus:helsingin kaupungin vesijohtolaitokselta tulevan veden kulutus kuutiometreissä jakaantui eri osastoille seuraavasti: Lämpökeskus Lämminvesisäiliö Jäähdytyskoneet Hallintorakennus... Ilmatiivistäjä Jäätehdas»«...«%> Tukkuhalli ja kellari... Jäähdytyshuoneet Slkateurastamo Suolipesimö Mahojen tyhjennys... Suuren karjan teurastamo Lihantarkastamo Saniteettlteurastamo Suuren karjan talli Lantala Viemäriveden puhdistus Karjavaunujen puhdistus Lihavaunujen puhdistus « Kanateurastamo.., Kesänavetta Pihojen kastelu Vuotavarasto 311 Maidontarkastamo Yhteensä Sähkönkulutus. Laitoksen tarvitsema sähkövirta saadaan Helsingin kaupungin sähkölaitokselta 5 voltin suurjännitteisenä teurastamon omalle muuntoasemalle, jossa jännite alennetaan 500 ja /127 voltin jännitteiseksi. 500 voltin jännitteistä virtaa käytetään jäähdytyskoneiden moottoreissa ja voltin jännitteistä pienemmissä moottoreissa, tuulettajissa ja valaistukseen, ollen lamppujännite 127 volttia. Eri jännitteisen sähkövirran kulutus kilovattitunneissa selviää seuraavasta: valaistus virtaa ku-> lutettiin kwh, voltin voiriiavirtaa kwh ja 500 voltin vo mafvirtaa kwh, yhteensä kwh. Rautatievaunupesimöt. Teurastamolle kuuluu sinne saapuvien liha- ja karjavaunujen puhdistus ja desinfioiminen. Kertomusvuoden aikana puhdistettiin karjavaunua ja 138 liha vaunua, yhteensä vaunua. Lämpimän veden kulutus oli ja kylmän veden m3. Kalasatama Kertomusvuoden aikana tuotiin Helsinkiin kalaa kaikkiaan kg, josta suolattua silliä oli kg ja tuoretta silakkaa kg. Yksityiskohtaiset tiedot koko kalan tuonnista kuukausittain, lähetyspaikkakunnittain Ja kuljetustavan mukaan ilmenee taulukoista" V ja VI. Kalasataman jäähdyttämössä säilyxetyn tavaran määrä ilmenee seuraavasta yhdistelmästäj jossa luvut tarkoittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua kilomäärää: Kuukausi Tammikuu. Helmikuu. Maaliskuu Huhtikuu. Toukokuu. Kesäkuu.. Heinäkuu. Elokuu... Syyskuu.. Lokakuu.. Marraskuu Joulukuu. Kalaa Yhteensä Muuta tavaraa Yhteensä

10 366 Tulot ja menot: Tuloja oli kertomusvuonna talousarvion mukaan arvioitu kertyvän mk, josta teurastamon tuloja mk ja kalasataman tuloja mk. Tilien mukaan nousivat tulot mk:aan, josta teurastamon tuloja mk ja kalasataman tuloja mk. Tulot olivat siten teurastamon osalta mk ja kalasataman osalta mk arvioituja pienemmät. Kokonaisuudessaan olivat tulot mk arvioitua määrää pienemmät. Eri tuloerät ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä: T loerä Talousarvion Tilien mukaan, Ylitulot (+)tai mukaan, mk mk vajaus (-), mk Teurastusosastot Lihantarkastamot Tukkumyyntihän! Kuljetusratojen ym. laitteiden käyttö Jäähdyttämöt Luontoisetujen korvaukset Muut tulot Yhteensä Seuraavasta prosenttilaskelmasta ilmenee vv:n eri osuus kokonaistulosta: Tuloerä % * % % % Teurastusosastot Lihantarkastamot Tukkumyyntihaili Kuljetusradat Jäähdyttämöt Luontoisetujen korvaukset Muut tulot tuloryhmien Menot. Kaupungin v:n 2 talousarvioon merkittiin teurastamoa varten määrärahoja yhteensä mk, johon kertomusvuonna myönnettiin ylitysoikeuksia ja lisämäärärahoja yhteensä mk, mistä käytettiin mk. Eri menoeriin jakautuivat määrärahat seuraavasti: Menoerä Määrärahat, mk Palkkiot Vakinaiset viranhaltijat Tilapäiset viranhaltijat Vuosilomasijaiset Muut palkkamenot Vuokra Lämpö Valaistus Hylkyliha Vedenkulutus Lisämäärärahat ja ylitysoikeudet, mk Käytetty tilien mukaan, mk ~ Säästö ( + ) tai Ylitys (-), mk

11 Puhtaanapito b 3ö ÖOl Painatus Ja sidonta C8 Tarverahat Vaatteiden pesu Koneiden, työkalujen, työvaatteiden ja kaluston hankinta Yleisten laitteiden kunnossapito 7 09b Tapa t urma vakuut usmaksut Käyttövoima Rehut ja kuivikkeet Tarveaineet Rakennusten, teiden ja ratojen korjaus ja kunnossapito '352 Yhteensä 10? * V:n 2/53 vaihteessa oli teurastamon varastossa kivihiiliä tonnia eli mk:n arvosta, koksia 5.45 tonnia eli mk:n arvosta ja kloorikalsiumia kg eli mk:n arvosta, kaikkiaan tavaraa mk:n arvosta. Selvemmän kuvan saamiseksi kokonaismenot on jälempänä olevassa yhdistelmässä jaoiteltu pääryhmiinsä, minkä lisäksi menoerien osuudesta kokonaismenoihin on tehty prosenttilaskelma: L Menoerä Kokonai smäärä, Kokonai smäärä, < K, P mk mk Palkkausmenot Palkkiot Vakinaiset viranhaltijat Tilapäiset viranhaltijat Vuosilomasijaiset " Muut palkkamenot ; Puhtaanapito Vuokra b Käyttökustannukset Lämpö Valaistus Vedenkulutus Käyttövoima Tarveaineet Kunnossapitokustannukset ^ Kone iden, työkalujen, työvaatteiden ja kaluston hankinta Yleisten laitteiden kunnossapito Rakennusten, teiden ja ratojen korjaus ja kunnossapito

12 368 Muut kus tannuks et Hylkylihan korvaus Painatus ja sidon-' ta Vaatteiden pesu Tapaturmavakuutusmaksut Rehut ja kuivikkeet» Puhtaanapito Menot yhteensä Tulot yhteensä * Vajaus

13 I. Hylkäämiset, ryhmitettyinä niiden syyn ja kohteiden mukaan v. 2 Sonneja ja härkiä Hiehoja ja isoja itoita Pikkuvasikoita Lampaita Sikoja Hylkä&mi o <Ö M4» o +> M +» O4» M -H O +> :aj O H h's Abscessus Aceton&emia Actinomycosis Ahgiecfcasia hepatla Anthrax Arthritis, bursitis, gonitis Bronchopneumonia catarrhalis chrom.suum, Märkäpesäkkeet Sädeslenitauti... Pilkkumaksa... Nivel-, Ilmapussi- tai polvitulehdus... Porsasyskä Contusiones, fraeturae, Ruhjevammat, luiinmurtu haemorrh. mat, verenvuodot Cystae Rokkokasvaimet. Cysticercus cellulosae " lnermis Matorakkulat... " tenuicollis Matorakkulat... Distomatosis Maksamadot Echinococcus Erysipelas suis Sikaruusu Gastritis et perlcardi-traumaattinen maha- ja tis traumatica syd änpuas intulehdus Icterus Keltatauti... Kachexia Näivettyminen.. Mastitis Utaretulehdus.. Metritis Nephritis Munua i s t ule hdus Piroplasmoofs Pneumonia Keuhkokuume... Pyaemia Märkämyrkytys.. Septicaemia Verenmyrkytys.. 11 haemorrhagica suum Trichinosis Tuberculosis Tumores Nystyrätauti... Kasvannaiset... Kehittymättömyys Likaantuminen.. Pilaantuminen.. Rehu-, kalttausvesi-, veriaspiratio Teuras 28 tuso Alii morbi Vieras haju, väri,maku Muut taudit Yhteensä " ; Huom, Taulukkosarakkeeseen Elimiä kokonaan tai osittain merkityt luvut eivät osoita elinten lukua, vaan eläinten lukua joista ne on hylätty.

14 Hiehoja " Sonneja } Ja h&ikifi Lehmiä Ja isoja Pikkuvasikoita Lampaita Sikoja Porsaita Hevotta vasikoita ö g a «g s s a g a a a s ö s m 3 «4 * 1 * (0 3* «* 1««m * S 3 * 1 g * ^ -a Hylkäämisen i y y 4» -f» s-a?s f» s* 4» OÖ » 4» h OÖ O O 4» +» h t> +> +» Oö 0 +> O 4» & rt rt n «ss 11 a rt 1! (0 rt M 15 a ia rt ia o-s «m O i* o o3 at M UA «O M «s oi «H id O o3 «us 0. 1 «ö M 0 :t «Zi 0 J «* «vt 0 * * M o H 3 SS M^ o o TJ a-s U Ui 3 li O o M A h 0 t* P 0 r» O A M A u M n rt P 1 1 PT 1 er 2 st 2 ft 1 sr i ^ sr 1 s ET I. i h a n t a r k t l 8 t a m 0 1 Abscessus Märkäpesäkkeet Acetonaemia _ 2 3 Actinomycosis Sädesienitauti Angiectasia hepatis Pilkkumaksa Anthrax _ 5 6 Arthritis, bursitis, Nivel-, limapuaei- tai gonitis polvitulehdus Bronchopneumoniea ca- tarrhal is chrom.suum. Porsasyskä _ _ Contusione8, fracturae Ruhjevammat, luunmurhaemorrh. tumat, verenvuodot _ 90 _ 3 4 _ 8 9 Cystae - _ Cysticercus cellulosae, " inermis Matorakkulat 1 _ " tenuicollis _... _ Distomatosis Maksamadot 61 _ 2 _ Echinococcus _ Erysipelas suis Sikaruusu _ Gastritis et pericardiitraumaattinen maha- Ja tis traumatica sydänpussin tulehdus Icterus Keltatauti _ Kachexia Näivettyminen 5 _ _ Mastitis Utaretulehdus _ Metritis Kohtutülehdus _ Nephritis Munuaistulehdus _ _ Piroplasmose _ Pneumonia Keuhkokuume 1 _ _ Pyaemia _ Septicaemia Verenmyrkytys _ 1 _ _ 2 _ " haemorrhagica suum« Trichinosis _ Tuberculosis, Tumores Kasvannaiset. 1» _ _ _ 1 _ Kehittymättömyys _ Likaantuminen _ - _ i 8 e Pilaantuminen - 1 _ Rehu-, kalttausvesi-, veriaspiratio _ 6-98 _ _ - _ ^ Vieras haju, väri,maku C K' J Alii morbi Muut taudit ? s ~ % Yhteensä b Q , 21 I Ö 8 ~ 1 30 [iu <L Huom. Taulukkosarakkeeseen Elimiä kokonaan tai osittain merkityt luvut eivät osoita elinten lukua, vaan eläinten lukua joista ne on hyl&tty.

15 371 II. Tukkumyyntihallin ja jäähdyttämön käyttö vuosina E tuho j a» kpl Muuta Vuosi Raavaita Isoja Pikku- Lampaita Sikoja Por- Hevosia Hirviä, Kettuja tavaraa, vasikoita vasik oita saita poroja Kettuja kg TUteensä, kg Tukkumyyntihän tssa. myytiin _ Jäähdyttämässä säilytettiin , _ _ _ s III. Syväjäädyttämän käyttö vuosina Syväjäädyttämässä säilytettiin Vuosi Metsänriistaa Kaniineja Lihaa Muuta tavaraa Kilogrammaa Kanoja ym. siipikarjaa Metsästäjäkopeissa Yhteensä

16 IV. Liban tukkuhinnat Helsingissä vuonna 2 Kuukausi ja hintataso Tamxlkuu, korkein Helmikuu, korkein Maali3kuu, korkein Huhtikuu, korkein Touxcku-, korkein Kesäkuu, korke in Heinäkuu, korkein Elckuu, Syyskuu, Lokaxuu, korkein korkein korkein Marraskuu, korkein Joulukuu, korkein Nuoret sonnit Isot sonnit Hishot Lehmät Juottova3ikat Huohovasikat Pi*kuvasikat Lampaat > Lihotussiat Emakot Hevoset «3 S1 -H lfao 19C 19C 21C 2GC 215 2C5 205 e rt * m C C C 19C 19^ 19C M s -t 17c 1Ó w 3 a as «s -s O. ih a C ÖS: ii Pi r-t M n JS H 205 l8c c 18c 18C l6o 165, C 18c a «3 O (0 M rh 03 c» O ci 3 «85 SS rh 1 SS si 15 s* Hin t a k i t a, tn a r k k a a l4o Ó0 ISO I O 2eo O o o Ó 26o 26O 2ip o 240 I9O 0 3 II 5 15 ISO «J 3 s M S ñ 15 S 35 5 ii «rh loo _ I _ 15C I60 I I I60 _ _ - ISO - I70 I ISO 14o I70 O 3 ii I6O I H 55 h s m cd O cd -p H L s s M r-l 22G C.16C 20C 20 C 20C 215 1» 3 5 n id tr: f, rh S 5 fä OiiH 2* Kr $ l C a l5 lyö 205 2CS 20ö c HÚ lbo 20 j kg:n Jouluporsaan korkein hinta oli 280 mk Ja hinta 255 mk kilogrammalta.

17 373 kuukausi: V. Kai»tuonti Helsinkiin kuukausittain ja kalalajeittain sekä UUietyspaikkakuntien mukaan v Kil< Mkiqta [fcum. j Afrven J ie jfantai t» 1 haili kali L Tammikuu Helmikuu, Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu... Marraskuu Joulukuu Siitä: Koko vuosi Tuoretta Suolattua Savustettua Kuivattua. Lähety»paikkakunta: Helsinki-Hanko Helsinki-Loviisa-Kotka Hanko-Turku. Pori Kristiina-Vaasa-Kemi.. Tampere-Hämeenlinna... Kuopio-Kajaani Ahvenanmaa Tanska * tforja... Englanti Islanti ' I I99.I O I I , O Kaikkiaan II I O ,3 4: I : Ö , : : : : , I III I34.O IO Ö I I _ I IO ' I O O _ Ö * _ VI. Kalantuonti Helsinkiin rautateitse, autoilla ja «eritse kuukausittain v. 2 Haut a t e i t se A u t 0 i 1 1 a Keri tee Kuukausi Tuo- I I Suo- Savus- Tuo- Suo- Savus- Tuo- Suo- Savus- Kui- Kaikkiaan ratta j 1lattua tettua retta.lattua tettua retta lattua tettua vattua K a laa, 10 0 O k g Ttamlkuu _ Helmikuu I Maaliskuu 77. S _ Huhtikuu Toukokuu 26.5 _ _ ' Kesäkuu Heinäkuu _ Elokuu 17.4 _ Syyskuu _ - > 321.I Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi 22.2 I7.O