36 Teurastamo. Teurastamolautakunta

Transkriptio

1 36 Teurastamo (Yleinen teuraetamo) Teurastamolautakunta Kokoonpano ja kokoukset. Kokouksessaan tammikuun 0 p:nä kaupunginvaltuusto valitsi teurastamolautakunnan puheenjohtajaksi isännöitsijä J. Mehdon sekä lautakunnan muiksi jäseniksi eläinlääkintöneuvos A. G. Backmanin, toimitusjohtaja W.J. Elkin, agronomi U.H. Forssin, ravintolantarkastaja S. Koskisen, teurastaja Y.A. Pajulan, talousneuvos W.A. Piekkolan, putkenasentaja V.A.Saarelan ja toimitusjohtaja K.M. Virvan. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli notariaattipäällikkö KE. Östenson. Lautakunnan varapuheenjohtajana toimi jäsen Elki ja sihteerinä apulaiskaupunginsihteeri A.A. Blomberg. Teurastamolautakunta kokoontui kertomusvuonna 5 kertaa. Sen käsittelemien asioiden pykäläluku oli 5 ja lähetettyjen kirjeiden luku 37. Lausunnot ym. Lautakunnan kaupunginhallitukselle antamista lausunnoista ja esityksistä mainittakoon seuraavat, jotka koskivat: teollisuuslautakunnan esitystä höyryjohdon rakentamisesta Suvilahden voimalaitokselta kaupungin teurastamolle ym.; eräiden kaupunginvaltuutettujen aloitetta lauantaityöajan käytön laajentamisesta; kiinteän omaisuuden tarkastajäin v;n 950 kertomusta; irtaimistoluettelon uusimista; navet.tamiehen ja vartijain palkkojen tarkistusta; kalasatamassa olevan ravintolahuoneiston vuokraamista kalatalouden tutkimuslaitokselle; uuden pienkarjan navetan rakennuspiirustusten hyväksymistä; ns. Agroksen alueella olevan Oy. Renlund ab:n autohallirakennuksen ostamista; teurastamon laajennussuunnitelmia; ehdotusta navettamiehen virkanimikkeen muuttamiseksi karjanhoitajaksi; matkaapurahan myöntämistä halliesimies H.R. Nordbergille; Suomen kunnaneläinlääkäriliiton esitystä teurastamon apulaisjohtajan ja teurastamon tarkastuseläinlääkärien palkkaluokkien muuttamisesta; uuden syväjäädyttämön rakennuspiirustusten hyväksymistä ; toimitusjohtajan osallistumista Svenska städers offentliga slakthusnimisen yhdistyksen vuosikokoukseen; apulaisjohtaja J.K. Sjölundin osallistumista Arbeitsgemeinschaft der Westdeutschen Tierärztekammernin järjestämään kokoukseen Saksassa sekä matkaapurahan myöntämistä hänelle; traktorin hankkimista teurastamolle lumitöitä varten; sekä kaupungin palkannauttijain lääkintähuollon järjestämistä. Muista lausunnoista ja ehdotuksista mainittakoon edellisten lisäksi seuraavat, jotka koskivat: vientieläinten säilytyksestä ja huollosta perittäviä maksuja; lautakunnan puheenjohtajan tekemää esitystä vihannestukkumyyntipaikan järjestämisestä ns. Agroksen alueelle; kalliosuojan varustamista vesija viemärijohdoilla sekä välikatolla; valtion ammattientarkastuksen I piirin työläistarkastajan tarkastuspöytäkirjaa n:o 55/. 0.5 työntekijöiden pukuja pesuhuoneista sekä Elki oy:n valitusta vientiin tarkoitettujen hevosten säilytys ja rehumaksujen laskutuksesta. Lautakunnan esityksestä kaupunginhallitus oikeutti teurastamon myymään v. 939 hankitun Opelmerkkisen pakettiauton ja v. 946 hankitun Jeepauton perävaunuineen sekä hankkimaan tilalle uuden pakettiauton. l) Eräät kertomukseen liittyvät taulukkotiedot, joita ei ole otettu tähän teokseen, on julkaistu Helsingin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa

2 Teurastamo Kalasatama Kalasataman neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja T.J. Tallqvist sekä jäseninä agronomi U.H. Forss teurastamolautakunnan edustajana, kalastusneuvos F.G. Gottberg edustaen Nylands fiskarförbund nimistä liittoa, professori T.H. Järvi edustaen Suomen kalastusyhdistystä, kauppias N.F. Karlsson edustaen Helsingin kalakauppiasyhdistystä, ravintolantarkastaja S. Koskinen edustaen vähittäiskuluttajia ja johtaja A. Vainio edustaen Suomen kalakauppiaitten liittoa. Teurastamon toiminta Henkilökunnassa tapahtuneet muutokset. Halliapulainen P. Patjas pidätettiin virasta ja erotettiin helmikuun 8 p:stä, teurastaja F.V. Koskiselle myönnettiin ero ja eläke heinäkuun pistä hänen tultuaan säädettyyn eläkeikään, toimistoapulainen R. Nyberg erosi heinäkuun pistä ja hänen virkaansa hoitamaan määrättiin neiti M Malkamäki elokuun pistä joulukuun piään, jolloin hänet nimitettiin viran vakinaiseksi haltijaksivaakaaja I.P. Taaveniku kuoli elokuun 0 pinä, vaakaa ja E. Saari erosi toimestaan elokuun 3 pistä, vaakaajan virkaan valittiin herrat F. Wahlberg ja R. Ivall joulukuun pistä alkaen, joista herra Ävall ei kuitenkaan astunut virkaansa, herra H. Schüller valittiin halliapulaiseksi, herra E. Nurminen karjanhoitajaksi ja rouva ML. Maikki laboratorioapulaiseksi joulukuun pistä lähtien. Vuosilomasijaiset ja tilapäinen työvoima. Tarkastuseläinlääkärien vuosilomasijaisina toimivat eläinlääkärit H.T. Prähl heinäkuun pistä elokuun 3 piään ja A. Niemiaho elokuun pistä 3 p:ään, apulaiskassanhoitajan vuosilomasijaisena neiti P. Honkala kesäkuun pistä elokuun 3 piään, konemestarin sijaisena herra K.H. Forsström heinäkuun pistä syyskuun 30 piään sekä toimistoapulaisten vuosilomasijaisina neidit K. Jalkanen ja I. Lappalainen kesäkuun pistä elokuun 3 piään. Tilapäisinä toimistoapulaisina toimivat neidit I, Lappalainen marraskuun pistä 30,piään ja joulukuun 6 pistä 3 piään sekä E. Rautio syyskuun pistä lokakuun 3 piään ja joulukuun pistä 5 piään. Tuotant&komitea. Teurastamon tuotantokomiteaan valittiin v:ksi 95 seuraavat henkilöt: työnantajain edustajiksi toimitusjohtaja T.J. Tallqvist, käyttöpäällikkö K.V. Virtanen ja tarkastuseläinlääkäri B.O. Engdahl, toimihenkilöiden edustajiksi taloudenhoitaja K.K. Carlander ja hallin yliesimies R. Åkerman sekä varalle apulaiseläinlääkäri V. Troberg ja jäähdyttämön hoitaja F.F. Nyström sekä työntekijäin edustajiksi teurastajat Y.A. Pajula, M. Saaristo ja A.E. Virtanen sekä metallikorjausmies A.A. Virtanen, varalle halliapulainen M. Flinkman, vaakaaja A.N. Nikula ja teurastajat L.O. Saarinen ja V. Saarinen. Puheenjohtajana toimi A.A. Virtanen ja sihteerinä K.K. Carlander. Teurastu&osastot. faurastusosastoilla teurastettiin ja tarkastettiin kertomusvuonna eri eläintä; vertailun vuoksi julkaistaan myös v. 938 selfä v:n vastaavat luvut: Sonneja ja härkiä Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita ja vuohia Sikoja Porsaita Yhteensä Edellä luetellut v:n 95 ruhot vastasivat kg lihaa, josta 56. $ oli nautakarjan,. % lampaan, 34#4 $ sian ja porsaan sekä 7.3 $ hevosen lihaa. Tarkastuksessa määrättiin erikoiskäsittelyyn 4 sonnin, 3 lehmän ja ison vasikan ruhoa, kun taas seuraava määrä hylättiin.

3 Sonneja Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita., Pikkuvasikoita Lampaita Sikoja Porsaita Hevosia 36.Teurastamo 355 Hylättyjä Hylättyjä Kaikkiaan, koko ruhoja, ruhonosia, kg kpl kg kpl kg _ Sitä paitsi hylättiin kaikkiaan 4 kg elimiä, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli kg. Teurastusosastesillä teurastetut eläimet oli tuotu kaupunkiin joko maanteitse tai rautateitse kuten seuraavasta yhdistelmästä lähemmin selviää: Maanteitse Rautateitse Kaikkiaan saapuneita saapuneita ^Raavaita Lampaita ja vuohia Sikoja ja porsaita Hevosia "Yhteensä Karjatallien käyttö. Kaikkiaan oli yötä talleissa. 5 9 eläintä eli 9.4 fi kaikista teuraseläimistä. Raavaita oli talleissa 98 eli 47. lampaita 97 eli 8.8 fo 9 sikoja 9 45 eli 35.7 ja hevosia 7 eli 8.4 Rehujen käyttö. Kaikkiaan käytettiin vuoden aikana kg heiniä ja pahnoja sekä 7 45 kg perunoita. Suolipesimössä puhdistettiin suolia ja mahoja seuraavasti: raavasten kpl, sikojen ja hevosten kpl, pikkuvasikoiden ja lampaiden 5 38 kpl eli yhteensä eläimen suolet ja mahat. Vuotien tarkastus. Teurastamossa teurastettujen eläinten vuotia tarkastettiin eri kuukausina seuraavat määrät: Tarkastettu, Leimattu, kpl. Nylky vikoja, Luonnonviko ja. kpl I lk. II lk., III lk. kpl fo kpl kpl fo Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu l.o Lokakuu Marraskuu o Joulukuu Yhteensä l.o ^ Lisäksi tarkastettiin seuraavat määrät maalaisvuotia: l) Teuras tus t avas t a j ohtuen on 38 uskonnollisten menojen mukaan teurastetun eläimen vuotaa merkitty II luokkaan.

4 Teurastamo Tarkastettu, Leimatcu, kpl Hylkyjä, Kuivia, kpl I lk. II lk. III lk. kpl kpl 77 Ö Maaliskuu Huht liruu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu.* Elokuu Syyskuu Marraskuu Yhteensä Lihantarkastamoissa (Helsingin n:o lsssä teurastamolla ja Helsingin n:o :ssa Malmilla) tarkastettiin v:n 95 kuluessa kg lihaa keskipainojen mukaan laskettuna. Tarkastukset kohdistuivat kg:aan paloiteltua lihaa ja seuraavassa mainittuihin ruholajeihin; vertailun vuoksi julkaistaan myöskin v:n 938 ja 950 vastaavat luvut: Koko Puoli Koko Puoli Koko Puoliruhoja, ruhoja, ruhoja, ruhoja, ruhoja, kpl ' kpl kp* kpl Sonneja Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita ja vuohia s i?i V 8» kpl Hevosia Yhteensä kpl Tarkastuksen johdosta käsiteltiin erikoisesti sonnin, 4 lehmän ja 4 hiehon ja ison vasikan ruhoa, kun taas seuraava määrä ruhoja ja ruhonosia hylättiin: Hylättyjä Hylättyjä Kaikkiaan, koko ruhoja, ruhonosia, kg kpl kg kpl kg Sonneja Xehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita ja vuohia Sikoja Porsaita Hevosia Yhteensä Sitä paitsi hylättiin paloiteltua lihaa 443 kg ja elimiä kg, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli kg Tukkumyynti hali in, jäähdyttämön ja syvä jäädyt tämön aekä eri laitteiden käyttö. Tukkumyyntihailla jäähdyttfimöä ja syväjäädytiäaöä köytettiin eri kuukausina seuraavasti:

5 36.Teurastamo 357 Kilogrammoiksi muunnettuina muuttuvat edellä esitetyt numerot seuraaviksi* Kg Tammikuu Toukokuu Syyskuu Helmikuu Kesäkuu Lokakuu Maaliskuu Heinäkuu Marraskuu., Huhtikuu Elokuu 47 5 Joulukuu..,, Koko vuosi Yllä mainittuihin lukuihin sisältyy ulkomaille lähetettyä sianlihaa kg. Teurastamossa säilytettiin kertomusvuonna seuraavat määrät* Raavaita kpl Isoja vasikoita " Pikkuvasikoita " Lampaita " Sikoja» Hevosia " Yhteensä kpl Tnuuta tav. k.<?... Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Tukkumyyntihallissa myytiin: ^ Lihantarkastamoista suoraan vietiin tukkumyyntihänia käyttämättä 8 raa vaan, 7 9 pikkuvasikan, 35 lampaan, 388 sian ja hevosen ruhoa eli yhteensä 8 45 ruhoa. Lisäksi vietiin tarkastamoista suoraan kg paloiteltua lihaa. Teurastamon juoksuratoja, sähkövinttureita ym* laitteita käytettiin seuraa /aa muualta tarkastettua lihamäärää varten: ' ftaavaita ja isoja vasikoita kpl Pikkuvasikoita " Lampaita... " Sikoja " Hevosia " : Yhteensä kpl Muuta tav. kg... Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik.,Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokpk. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Jäähdyttämön riippuvien ruhojen osastolla säilytettiin )s : s: yväjäädy btämössä säilytet tiin: Metsänriistaa f kanoja ym. siipikarjaa kg Lihaa " Muuta tavaraa.. " MetsSstäjäkopeissa" Yhteensä kg ' Edellä mainittu lihamäärä oli kiloissa laskettuna eri kuukausina seuraava Kg Tammikuu 43 4 Helmikuu Maaliskuu 'luhtikuu n** Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu... Koko vuosi Koko Tammik. Helmik. Maaliski Huhtik. Toukok., Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. vuosi Raavaita kpl Isoja vasikoita " Pikkuvasikoita " Lampaita " Sikoja " Hevosia " Yhteensä kpl Muuta tav. kg ' l) Luvut tarkoittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua ruhomäärää.

6 Teurastamo Lihan hinnoittelu. Hinnoitellun lihan korkein ja alin hinta eri hintaryhmissä kunakin kuukautena ilmenee taulukosta nro IV. Laboratorio. Kertomusvuoden kuluessa tehtiin laboratoriossa 7 täydellistä bakteriologista tutkimusta keittokokeineen, 6 pienempää bakteriologista, bakterioskopista ja histologista tutkimusta ja 33 keittokoetta ilman samanaikaista bakteriologista tutkimusta, 3 maitotutkimusta, 56 sekalaista tutkimusta ja sian ruhoa koskevaa trikiinikoetta. Täydellisiä koko ruhoja koskevia bakteriologisia tutkimuksia valaisevat seuraavat yksityistiedot: Bakteeripitoi suus Keittokokeen tulos Toimenpide E l ä i n l a j i t Eläinten luku +++ Hyvin runsaasti ++.Runsaasti + Vähän Bakteeri t t omia +++ Hyvin voimakas vieras haju ++ Voimakas vieras haju + Heikko vieras haju Ei vierasta hajua Hylättyjen luku Hyväksyttyjen luku Raavaita Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita Sikoja Porsaita Yhteensä ' Tutkituista ruhoista oli 76 teurastusosastoilta ja 4 lihantarkastamoilta, mikä on 0. # kaikista teurastamolla teurastetuista ja tarkastetuista ruhoista. Tutkituista ruhoista, rokkovasikoita lukuunottamatta, hylättiin 49.8 Hylkäämisen syynä oli 0 tapauksessa,.5 bakteeripitoisuus, 46 tapauksessa, 5.9 keittokokeessa todettu vieras haju tai liian korkea phluku, 8 tapauksessa, 0.7 sekä bakteeripitoisuus että vieras haju tai liian korkea phluku sekä 3 tapauksessa, 4.9 patologisanatomiset muutokset. Määriteltyjä verenmyrkytyksiä todettiin 5 lehmässä, kaikki kolibakteerien aiheuttamia, 3 pikkuvasikassa, joista kolibakteerien ja åiplostreptokokkien aiheuttamia, 3 siassa, joista sikaruusubakteerien ja diplostreptokokkien aiheuttamia. Tutkittaviksi otettiin seuraavista syistä: septikemian merkkejä 39 tapausta, mastitis 5, hätäteurastus 7. muutoksia maksassa 5, pericarditis traumatica 0, peritonitis 9, partus 8, nephritis 9, erysipelas suis 5, pneumonia 4 ja muista syistä 36 tapausta^ Rokkovasikoiden luku oli 4. Pienemmät bakteriologiset, bakterioskopiset ja histologiset tutkimukset koskivat 5 pernaruttokoetta, jotka kaikki olivat kielteisiä, 45 tuberkuloosikoetta, 97 muuta bakteriologista tutkimusta, 59 histologista koetta ja 3 maitotutkimus ta * Tuberkuloositutkimuksia valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: tutkittavana oli 5 nautaa ja 40 sikaa. Nautaa koskevista kokeista 3 oli myönteisiä, jolloin muutokset kerran esiintyivät ainoastaan suolirauhalssa ja kahdesti keuhkorauhasissa. Kaikki näytteet olivat teurastusosastoilta. Sikaa koskevista kokeista 3 eli 57.5fioli myönteisiä. Muutokset esiintyivät 4 kertaa ainoastaan suolirauhasissa ja 9 kertaa ainoastaan nielurauhasissa. Nämäkin näytteet olivat kaikki teurastusosastoilta* Muista bakteriologisista tutkimuksista saatiin kielteinen tulos 49 tapauksessa ja myönteinen tulos 48 tapauksessa. Infektion syynä oli 6 kertaa kolibakteerit, 9 pyogenesbakteerit, 4 stafylokokit, 3 streptokokit, sikaruuau, pastörella, coryne, listerella ja 9 kertaa muut bekteerit tai sekainfektio.

7 36.Teurastamo 359 Histologisia tutkimuksia tehtiin 59, jolloin seuraavat muutokset todettiin 9 carcinomaa, 5 lymp]^adenosla, 6 actinomycosia, melanosia, 3 rasvarappeutumia ja 5 erilaisia muita muutoksia. Maitotutkimuksissa patogenisia bakteereja ei todettu. Keittokokeita ilman samanaikaista bakteriologista tutkimusta valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: E l ä i n l a j i t Raavaita Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita Sikoja... Porsaita Hevosia 3 cf F 8 3 < + o + Tulo p < tr H P P 3 P tj. p <i + H 4 w p H tj' Ö P 30 5 p c+td H 3* < p H C_J. (D 4 P P Oi I 39 4 Toimenride c id M CO c <i Yhteensä I Tutkituista ruhoista oli 47 teurastusosastoilta ja 76 lihantarkastamoilta. Tutkimusten perusteella hylättiin 04 ruhoa eli 3. Tutkimusten syyt jakautuivat seuraavasti: karjun tai pietarin vikaa 37, vieras haju tai väri 57, keltatauti 8,. puutostauti 7, pullistustauti 4, vasikkaripuli, maksanmuutoksia 0, acetonemia 7, hätäteurastus 7, munuaistulehdus 6, paresis puerperales 6, pericarditis traumatica 4, ähky 4 ja erilaisia muita syitä 4. Sekalaisia tutkimuksia suoritettiin 56, joista 0 oli täydellisiä bakteriologisia tutkimuksia ja muut histologisia, bakteriologisia ja mikroskopisia tutkimuksia. Ne eivät koskeneet varsinaista lihantarkastustyötä, vaan suoritettiin enemmän tieteen ja harrastuksen kannalta. Sairasosasto.Sairasosastolla teurastettiin tai obdusoitiin 59 eläintä, nimittäin pikkuvasikkaa, 9 sikaa, 6 lehmää, 4 isoa vasikkaa, 4 lammasta, 4 hevosta ja hirvi. Näistä oli 5 saapunut kuolleina teurastamolle, joista 7 oli pistetty matkalla, 4 oli kuollut teurastamon navetassa ja 3 hätäteurastettiin. Kuoleman tai sairauden syiksi todettiin mm. sikaruusu, luunmurtuma, verenvuotoja, traumatica, sydänpussintulehdus ja verenmyrkytys. ' Tarkastuseläinlääkärien toteamat taudit ja niiden aiheuxtamat toimenpi*. teet käyvät selville taulukosta n:o I. matorakkulataudin (Cysticercus inermis) ja nystyrä taudin (Tuberculosis) esiintymistä valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: Matorakkulatautia (Cysticercus inermis) sairasti 3 sonnia ja lehmää sekä 7 hiehoa ja isoa vasikkaa. Rakkuloiden esiintymistä valaisee seuraava taulukko: Tarkastuspaikka Rakkuloiden luku Rakkulat olivat Rakkulat löytyivät Ruhoja Teuras Lihan Useampileittaataan symistkiaan Kuol Ainoas Ainoas Useam kaik. tusoöastotamo päästä dämestä padkois tarkas Yksi Eläviä ta 5 37 Absoluuttiset luvut Prosenttiluvut jloo.o

8 Teurastamo i^j todettiin 3 nautaeläimessä ja 3 siassa, Matorakkula (Cysticer?cvlc. inermis) ja nystyrätaudin (Tuberculosis) esiinxyrniset v. ja v. 5 ilmenevät alla olevasta yhdistelmästä: Cystice reus Hautojen luku inermis Tuberculosis fo Nautojen luku fo Sikojen luku % _ , O.Oo Käyttöosasto. Konekeskus käsitti konehallin, korjauspajan, jääteiltään varastoineen sekä kellarikerroksessa olevat ainesten ja voiteluöljyn varastot. Jäähdytyshuoneiden jäähdyttämistä varten oli konehallissa kaksi turbojäähdytyskonetta ä ly/t 8 C + 5 C, syväjäähdytyshuoneiden jäähdyttämistä varten kaksi turbojäähdytyskonetta h ly/t 8 C + 5 C tarpeellisine apukoneineen sekä kirkkaan jään valmistuslaitos, jonka vuorokautinen valmistusmäärä oli 400 kpl 5 kg:n painoista jääkuutiota. Jäähdytyshuoneiden lämpötilojen ja ilman kosteuden tarkkailua varten oli konehalliin sijoitettu kaukolämpömittarit. Jäähdytyskoneiden IIV käyttöaika oli kertomusvuonna seuraava: I:n 08 tuntia 45 minuuttia, II:n 330 tuntia 55 minuuttia, III:n 5 tuntia 5 minuuttia ja IV:n 588 tuntia 30 minuuttia eli yhteensä 7 90 tuntia 5 minuuttia. Kloorikalsiumia käytettiin säiliössä I 4 00 kg ja säiliössä II kg, yhteensä "47 75 kg. Jäätä valmistettiin kg. Lämpökeskus. Eri rakennusten lämmittämistä ja tarvittavan lämpimän veden valmistamista varten on kaksi Badcock & Wilcox vesiputkikattilaa ä 90 m, yhteensä 380 m 0 kg:n työpaineella, varustettuna 60 m ;n suuruisella savukaasuetulämmittäjällä sekä koneellisella hiilensyöttölaitteella (ketjuarinalla). Toinen kattila on varustettu puulämmitykseen sopivalla tulipesällä. Höyrykattiloita lämmitettiin 3 97 tuntia, siitä kattila I 9 tuntia 30 minuuttia ja kattila II tuntia 30 minuuttia. Halkoja kulutettiin ; ir.3 ja kivihiiliä tonnia eli, kivihiilen määrä muunnettuna haloiksi, halkoja kaikkiaan m3. Vettä kulutettiin 78 m 3. Vedenkulutus. Helsingin kaupungin vesilaitokselta tulevan veden kulutus kuutiometreissä jakautui eri osastoille seuraavasti: Lämpökeskus 78 Lämminvesisäiliö 8 49 Jäähdytyskoneet, 8 53 Ha i nt o rak enr.u s 797 Ilmatiivistäjä 930 Jäätehdas 7 Tukkumyyntihallin kellari.., 696 Jäähdytyshuoneet 506 Sikateurastamo Suolipesimö Mahoj en tyhjennys Suuren karjan teurastamo.., 8 56 Lihantarkastamo 35 Saniteettiteurastamo... Suuren karjan talli Pienen karjan talli Lantala Viemäriveden puhdistus. Karjavaunujen puhdistus Lihavaunujen puhdistus. Kanateurastamo Kesänavetta Pihojen kastelu... Vuotavarasto Maidontarkastamo Yhteensä Sähkönkulutus. Laitoksen tarvitsema sähkövirta saadaan Helsingin kaupungin sähkölaitokselta 5 50 voltin suurjännitteisenä teurastamon omalle muuntoasemalle, jossa jännite alennetaan 500 ja 0/7 voltin jännitteiseksi. 500 voltin jännitteistä virtaa käytetään jäähdytyskoneiden moottoreissa sekä 0 voltin jännitteistä pienemmissä moottoreissa, tuulettajissa ja valaistukseen, ollen lamppujännite 7 volttia. Eri jännitteisen sähkövirran kulutus kilovattitunneissa selviää seuraavasta: valaistusvirtaa kulutettiin kwh, 0 voltin voimavirtaa kwh ja 500 voltin voimavirtaa kwh, yhteensä 5 84 kwh. Rautatievaunupesimöt. Teurastamolle kuuluu sinne saapuvien liha ja karjavaunujen puhdistus ja desinfioiminen. Kertomusvuoden aikana puhdistettiin

9 36936 Teurastamo 845 karjavaunua ja 07 lihavaunua, yhteensä 3 05 vaunua. Lämpimän veden kulutus oli 79 m 3 ja kylmän veden 303 m^. Kalasatama Kertomusvuoden aikana tuotiin Helsinkiin kalaa kaikkiaan kg, josta suolattua silliä kg ja tuoretta silakkaa kg. Taulukoissa V ja YI on tarkempia tietoja kalan tuonnista kuukausittain, kalalajeittain, lähetyspäikkakunnittain ja kuljetustavan mukaan. Seuraavat luvut valaisevat kalasataman toimintaa: Kuukausi Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu J oulukuu Jäähdytys Jäähdytetty tavaraa, kojen sin telu nia öljyn kin nyt tuntia Kg ' ja min. Valo Voima Yli k u u t u s Sähkövirran kulutus kwt Hal Kok Veden Voi Ammokone käy virta virta tsensä m3 tonnia m3 kg kg * Yhteensä Tulot ja menot. Tul oja oli kertomusvuonna talousarvion mukaan arvioitu kertyvän mk, josta teurastamon tuloja mk ja kalasataman tuloja mk. Tilien mukaan nousivat tulot mk;aan, josta teurastamon tuloja mk ja kalasataman tuloja mk. Tulot olivat siis teurastamon osalta mk pienemmät ja kalasataman osalta mk arvioitua suuremmat. Kokonaisuudessaan tulot olivat mk arvioitua määrää pienemmät. Eri tuloerät ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä; Tuloerä Talousarvion Tilien mukaan, Ylitulot (+) tai mukaan, mk mk vajaus (), mk Teurastusosastot Lihantarkastamot Tuklaaoayynt ihaili Kuljetusratojen ym. käyttö Jäähdyttämöt Luontoisetujen korvaukset Muut tulot Yhteensä Seuraavasta prosenttilaskelmasta ilmenee v:n 938 ja 9485 eri tuloryhmien osuus kokonaistulosta: Tuloerä Teurastusosastot Kuljetusradat Muut 938 i l) Säilytyspäivien yhteenlaskettu kilomäärä. 948 fo 949 i 950 $ i o 00. o 00. o 00. o 00. o 6

10 36 36 Teurastamo Menot. Kaupungin v:n 95 talousarvioon merkittiin teurastamoa varten määrärahoja yhteensä mk, johon kertomusvuoden kuluessa myönnettiin ylitysoikeuksia ja lisämäärärahoja yhteensä mk Kaikkiaan oli siis käytettävissä mk, mistä käytettiin mk. Eri menoerin määrärahat ja kustannukset jakautuivat seuraavasti: Määrärahat Kustannukset Säästö (+) tai Menoerä Maararahat, tilienjnukaan, y l i t y s ^ Palkkiot Sääntöpalkkaiset virat Tilapäistä työvoimaa Kesälomasijäiset Vuokra Lämpö Valaistus Hylkyliha Vedenkulutus Puhtaanapito Painatus ja sidonta Tarverahat Vaatteiden pesu Koneiden ja työkalujen hankinta Yleisten laitteiden kunnossapito Tapaturmavakuutusmaksut Käyttövoima Rehut ja kuivikkeet Tarveaineet Korjaus ja muutostyöt...; Teurastajien käyttäminen erinäisissä teurastamon töissä Yhteensä V:n 95/5 vaihteessa oli teurastamon varastossa.30 m3 halkoja eli mk:n arvosta, kivihiiliä 33.7 tonnia eli mk:n arvosta ja kloorikalsiumia 8 50 kg eli * mk:n arvosta, kaikkiaan tavaraa mk:n arvosta. Selvemmän kuvan saamiseksi kokonaismenot on alla olevassa.yhdistelmässä jaoiteltu muutamiin pääryhmiin ja vertailun vuoksi on niihin rinnastettu v:n 95C menot, minkä lisäksi menoerien osuudesta kokonaismenoihin on tehty seuraava prosenttilaskelma: Kokonaismäärä, Kokonaismäärä, Menoerä mk mk i i i Palkkausmenot o ,4 Palkkiot Sääntöpalkkaiset virat Q Tilapäistä työvoimaa Kesälomasi jäiset Puhtaanapito '9,7 Teurastajien käyttäminen erinäisissä teurastamon töissä Vuokra Käyttökustannukset Lämpö Valaistus S>.3 Vedenkulutus Käyttövoima Tarveaineet Kunnossapitokustannukset Koneiden ja työkalujen hankinta Yleisten laitteiden kunnossapito /3. 5.o Korjaus ja muutostyöt J 5 ' \ o

11 3& Xemas.taaa, Kokonaismäärä. Kokonai smäärä Menoerä mk mk * * * Muut kustannukset o 6.o Hylkylihan korvaus Painatus ja sidonta l.o 0.8. Tarverahat / l.o Vaatteiden pesu Tapaturmavakuutusmaksut Rehut ja kuivikkeet Menot yhteensä o 00. o 00. o Tulot yhteensä Vajaus

12 I. Hylkäämiset, ryhmitettyinä niiden syyn ja kohteiden mukaan v. 95 H y kl ä m i s e n syy Sonneja ja härkiä >ko ruhoja»limineen el tsv o cf tn p H H*p M*CD t gl M f H PJ a iko ruhoja tlimineen Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita o»3 s s ö <0 o S 5 <0 & CD O M M V H O P ö o «+ m e cf CO P H H. (U H H p p: H p Ii H <D CD O H*CD MM ÖO, S H P Is BS H limiä ym. Pikkuvasikoita Lampaita Sikoja Po: rs ai.ta H e vo e a CD O CD CD & CD fct O CD O H CD 5* o o CD S* uff Sff a> fj* CD & CD o CD O H Mtf P 3 o 3 M g * g M 3 M cf O H cfcd E ph* cf m e cf tn H*P p> H H P H cf 03 sr p CO 3 g H P p: HP PH* H H H H f H* P p: P H p: H*ffi H CD fl H*CD H CD MCD f CD O MM MM 3 M ffü P s S? S H B H* B Bf limiä ym. T e u r c l S t u s ko ruhoja limineen ko ruhoja limineen O s a 5 t O t. Ahscessus Märkäpesäkkeet... _ 6 _ _ 5 35 Actinomycosis Sädesienitauti 3 ' 4 7 3' Angie6tasia hepatis Pilkkumaksa Arthritis, bursitis, Nivel, Ilmapussin tai 39 ; 4 gonitis polvitulehdus 67 4 Bronchopneumonia ca 5 tarrhalis chron.suum Porsasyskä :Cachexia Nääntyminen C ontus i one s, frac tu Huhjevammat, luunmurtu 7 rae, haemorrhagia mat, verenvuodot Cystae Rakkokasvaimet 3 P 9 Cysticercus inermis Matorakkulat " tenuicollis Matorakkulat ii; Distomatosis 5 90 Erysipelas suis Sikaruusu 4 3 Gastritis et pericar Traumaattinen maha ja 3 ditis traumatica sydänpussintulehdus Icterus Keltatauti Kehittymättömyys < 6 _ Likaantuminen lo Ii7 Mastitis Utaretulehdus Metritis Kohtutui ehtlus... ib 9 Nephritis Munuaistulehdus Pilaantuminen _ * 0 Piroplasmosis Punatauti Pneumonia Keuhkokuume _ 3 6 _ Rehu, kalttausvesi, 3 veriaspiratio _ Septicaemia Verenmyrkytys Tuberculosis Nystyrätauti 3 6 Tumore s Kasvannaiset 4 _ 4 7 Vieras* haju, väri, maku Alii morhi Muut taudit Yhteensä J ; m i i limiä ym ko ruhoja limineen fco ruhoja [ limineen

13 LO L i h a n t ark as t am Abscessus Märkäpesäkkeet _ 7 Actinomycosis Sädesienitauti... Angiectasia hepatis Pilkkumaksa : ' 3 Artritis, bursitis, Nivel, Ilmapussin tai gonitis polvitulehdus _ 4 Bronchopneumonia ca tarrhalis chron.suum Porsasyskä _ _ 5 Cachexia Nääntyminen... 6 Contusiones, fraetu Ruhjevammat, luunmurtura e, haemorrhagia mat, verenvuodot... _ 7 8 ' Cystae Rakkokasvaimet 8 Cysticercus inermis Matorakkulat _ 4 9 " tenuicollis Matorakkulat _ _ 0 Distomatosis Maksamadot _ 6 Erysipelas suis 3 Gastritis et pericar Traumaattinen maha ja ditis traumatica sydänpussintulehdus Icterus Keltatauti _ Kehittymättömyys ' 5 Likaantuminen...i Mastitis Utaretulehdus Metritis Kohtutulehdua _ 4 8 Nephritis Munuaistulehdus _. Pilaantuminen _ Piroplasmosis Punatauti... Pneumonia ' ' Keuhkokuume Rehu, kaittausvesi, veriaspiratio 4 33 Ißc Septicaemia Verenmyrkytys... _ Tuberculosis Nystyrätauti _ 5 Tumores Kasvannaiset 3 _ _ _. 6 Vieras haju, väri, maku _ 3 _ Alii motfbi Muut taudit Yhteensä X id m Í h

14 Teurastamo II. Tukkumyyntihän in ja jäähdytfcämön käyttö vuosina 9457 Vuosi Saavalta vasikoita Isoja vasikoita Pikknpaita Lam R u h o ja, kpl Muuta Por Sikoja saita Hevosia Hirviä, poroja Kettuja tavaraa, k«tukkumyyntihän issa myytiin Jäähdyttämässä säilytettiin _ i : _ _ Yhteensä, k* III. Syväjäädyttämön käyttö vuosina 945 SyväjaädyttamSssä säilytettiin Vuosi Metsän Kanoja Kaniineja lihaa Muuta, Metsästäjä riistaa ym. siipikarjaa Yhteensä tavaraa kopeissa K i o g r a m m a a $

15 IV. Lihan tukkuhinnat Helsingissä vuonna 95 Marraskuu, II Joulukuu, Isot sonnit Lehmät Hiehot Nuoret sonnit Ruohovasikat Pikkuvasikat Juottovasikat Lampaat Lihotuss Mhd ir M w M«MW MhJ MW MM Mhj M«MW M MW MW M TJ M W M W m»n M W MW M Hi P CD MW» 0 P M W P cc c P CD P p 0 5 s e p m P 0 P f? p 0 P H p p CO CD p p CD p fl> P 0 u P CO p C p a P 0 P P H P p ra a P P p 0 P H P p m p p CD 0 P m hintataso to g W C+ cr JB H ^ 0 m c+w g H S? ra p «+ Ö SP 0 Hp rtp cjö m m 0 8 ffp «f 0 3 «f m P m 0 SU H i n t a k i 0 g r a < m m a t a, m a ; r Is : k a a Tammikuu, korkein alin _ Helmikuu, korkein alin ' _ Maaliskuu, korkein alin _ 40 _ Huhtikuu, korkein II alin Ö Toukokuu, korkein II alin R Kesäkuu, korkein n alin Heinäkuu, korkein _ II alin Elokuu, korkein _ 35 _ alin : : Syyskuu, korkein UO _ 35 _ Lokakuu, alin ' _ korkein ' _ alin _ alin korkein _ 40 _ alin _ 35 _ korkein ' _ 40 _ Q Uoo Q kgjn jouluporsaan korkein hinta oli 80 mk ja alin hinta 65 mk kilögrammalta.

16 Teurastamo V. Kalan tuonti Helsinkiin kuukausittain ja kalalajeittain sekä läheiyspaikkakuntien mukaan v. 95 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu St itä: Tuoretta Suolattua Savustettua Kuivattua Lähetys paikkakunta: HelsinkiHanko HelsinkiLoviisaKotka Hanko Turku Pori KristiinaVaasaKemi.. TampereHämeenlinna... KuopioKajaani Ahvenanmaa Tanska Silakka Hauki Ahven Kuha Lah* kg Lohi Siika Kade Turs Kilohaili ^lynävä ka Silli liuu kala Yhteanaäi , , O.Q 5. 0.,8 7.5 O.o ll.o O.o o O.o O.o O.o ,, o , , , o ,, , O.o ll.o o 03., , o , , Koko vuosi 3 53.,4 50.o , LI ,, , , > : : 8.8, , o ( , o , , n c o o!, , , O.o 3.» ll.o.o O.o 0.,6 l.o ; 47., Í , Kaikkiaan 3 53.,4 50.o , ,, Norja ( Islanti. _ 433. VI. Kalantuonti Helsinkiin rautateitse, autoilla ja meritse kuukausittain v. 95 R a u t ; a t e i tse A u t o i ] L a Meri tse Kuukausi Tuo Suo Savus Tuo Suo Savus Tuo Suo Savus Kui retta lattua tettua retta lattua tettua retta lattua tettua vattua K a i aa, ] L Is : e Kaikkiaan Tammikuu Helmikuu o _ Maaliskuu 30.o _ 33.4 Huhtikuu _ 67.3 Toukokuu _ 0. Kesäkuu _ Heinäkuu _ Elokuu Syyskuu _ 05. Lokakuu o o 8.9 _ o Marraskuu o _ Joulukuu Koko vuosi o