36. Teurastamo. Teurastamolautakunta

Transkriptio

1 36. Teurastamo Teurastamolautakunta Kokoonpano ja kokoukset. Kaupunginvaltuusto valitsi teurastamolautakunnan puheenjohtajaksi isänn. Juho Mehdon sekä lautakunnan jäseniksi eläinlääkintöneuv. Anders Backmanin, maan vii jelysneuv. Uno Forssin, varat. Erkki Haran, kaupp. Anto Kosken, tarkast. Severi Koskisen, teurast. Yrjö Pajulan, talousneuv. Wilhart Piekkolan sekä putkiasent. Väinö Saarelan. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa toimi vt Kaj-Erik Östensson. Lautakunnan varapuheenjohtajana toimi talousneuv. Piekkola ( ) ja sihteerinä varat. Reijo Hartio saakka, toim.joht. Reijo Turunen ja lukien varat. Holger Qvick. Teurastamolautakunta kokoontui 12 kertaa ja oli sen käsittelemien asiain pykäläluku 179 ja lähetettyjen kirjeiden luku 66. Lautakunnan tärkeimmistä lopullisista päätöksistä mainittakoon mm.: teurastamon eräiden taksojen ja maksujen tarkistaminen päätettiin panna täytäntöön 1.2. lukien ( ); suurkarjan navetan autopaikkojen kuukausivuokra vahvistettiin 3000 mk:ksi ( ); erinäiset korotetut maksut ja vuokrat päätettiin ottaa käytäntöön ( ); teurastamon ravintolan vuokraksi määrättiin mk/kk 1.3. alkaen ( ); Suomen Kunnallisten Teurastamoiden Yhdistyksen pidettyyn vuosikokoukseen valittiin edustaja ( ); Saarioinen Oy:n anomus saada vuokrata tilaa puhdistuslaitoksesta hylättiin ( ); päätettiin, ettei sähkö- ja vesimaksuja peritä vuotavaraston vuokraajilta ( ); hyväksyttiin leimausmenettely tukkuhallin ruhovaakojen leimauslaitteita käytettäessä ( , ); päätettiin, että vapaata vuotavarastotilaa vuokrataan vihannesten ja juureksien säilytystä varten ( ); päätettiin teurastamon ravintolan pito-oikeuden irtisanomisesta ja uudelleen vuokrauksesta ( ); J. N. Salminen Oy:lle vuokrattua konttorihuonetta n:o 38 koskevaa sopimusta päätettiin jatkaa ( ); jään myyntihinnat päätettiin korottaa ( ); Kalataloussäätiölle kalasatamassa vuokratun huoneiston vuokra päätettiin korottaa lukien ( ) ja samoin Teurastamon Ravintola Oy:n vuokraaman ravintolahuoneiston vuokra samasta ajankohdasta lukien ( ). Kiinteistölautakunnalle päätettiin lähettää kirjelmä, joka koski Tuottaj ain Lihak kuskunnalle vuokrattavaa korttelia n:o tontin n:o 2 vuokraehtoja ( ). Esitykset. Lautakunnan kaupunginhallitukselle tekemistä esityksistä mainittakoon seuraavat, jotka koskivat: teurastamon ja kalasataman v:n investointiohjelmaa ( ); eräiden v:n 1956 siirtomäärärahojen käyttöoikeutta ( ); Helsinki-mitalin myöntämistä eräille eläkkeelle siirtyneille viranhaltijoille ( ); erojaistilaisuuden järjestämistä käyttöpääll. Viljo Virtaselle ( ); poikkeuksen myöntämistä erinäisiin syväjäädyttämön käyttömaksuihin ( ); viranhaltijain palkkauksen tarkistamista ( ); maidontarkastamorakennuksen luovuttamista teurastamon käyttöön ( ); teurastamon talousarvioehdotusta v:ksi 1958 ( ); työttömyystyönä tehtävää, syväjäädyttämön vieressä olevaan pommisuojaan johtavan ajotien leventämistä ( ); destruktiolaitoksen koneiston ja rakennuspiirustusten hankkimista ja määrärahan käyttöoikeutta ( ); vihannestukkuto-

2 Teurastamo rin ohjesääntöehdotusta ( ) ja teurastamon jäähdytyskojeiden ja laitteiden uusimista ja tilaamista sekä ao. määrärahojen käyttöoikeuden anomista. Lausunnot. Kaupunginhallitukselle annettiin mm. seuraavat lausunnot, jotka koskivat: eräiden teurastamon virkojen lakkauttamista tai täyttämättä jättämistä ( ); vihannestukkutorin väliaikaista sijoittamista teurastamon alueelle ( ); Porkkalan alueella olevan jäähdyttämön vuokrausta ( ); entisen tilapäisen konemest. Reino Sinisalon valituksesta annettavaa lausuntoa sekä hänelle annettavaa työtodistusta ( , ); irtaimen omaisuuden tarkastajien toimintakertomusta v:lta 1956 ( ); avoinna olevan vaakaajan viran täyttämistä ( ); destruktiolaitoksen tarpeellisuutta teurastamon toiminnalle ( ) sekä vihannestukkutorin käyttömaksuja ( ). Kalasatama Kalasataman neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi toim.joht. Reijo Turunen sekä jäseninä agr. Uno Forss teurastamolautakunnan edustajana, kalastusneuv. Gunnar Gottberg edustaen Nylands fiskarförbund -nimistä liittoa, prof. Toivo Järvi Suomen Kalastusyhdistyksestä, kaupp. Nils Karlsson Helsingin kalakauppiaiden yhdistyksen valitsemana, tarkast. Severi Koskinen edustaen vähittäiskuluttajia sekä joht. Arvo Vainio Helsingin kalatukkukauppiaat-nimistä yhdistystä. Teurastamon toiminta Henkilökunta. Teurastamon 27. palkkaluokan käyttöpäällikön virka muutettiin 29- palkkaluokan käyttöinsinöörin viraksi 1.1. lukien; siihen valittiin dipl.ins. Pentti Laakso ja hänen kieltäydyttyään virkaa vastaanottamasta dipl.ins. Lauri Lindqvist alkaen ( , , ); entinen käyttöpäällikkö Viljo Virtanen määrät, tiin 1.1. lukien hoitamaan käyttöinsinöörin virkaa, siksi kunnes siihen nimetty henkilö ryhtyisi virkaa hoitamaan ( , ); teurastajan virkaan valittiin Kaarlo Heinonen lukien ( ) sekä halliapulaisen virkaan Matti Paasonen ( ). Eläkkeelle siirtyivät käyttöpäällikkö Viljo Virtanen 1.1. lukien ( ) ja halliapulainen Ernst Johansson alkaen ( , ). Ero myönnettiin halliapulainen Frans Ahlgrenille ( ) ja alkaen karjanhoitaja B. Lindqvistille. Tilapäinen konemestari Reino Sinisalo irtisanottiin ( ) ja lämmittäjä-mekaanikon virka lakkautettiin ( ). Helsinki-mitali myönnettiin vaakaaja Harald Landenille ja teurastaja Valeri Saariselle ( ). Teurastamon alueita, rakennuksia ya laitteita koskevat asiat. Päätettiin, että teurastamon kana-osaston ullakkokerrokseen järjestetään lisätilaa kynimisen suorittamista varten ( ). Lautakunta päätti antaa käyttöinsinöörin virka-asunnon korjaus- ja maalaustyöt urakalla suoritettavaksi ( ). Raavasteurastamon ja suoli puhdistamon välikön korjauspiirustukset hyväksyttiin ( ). Lautakunta päätti tilata siirrettävän kylmäilmajäähdyttimen; samalla päätettiin kaupunginhallitukselta anoa syväjäädyttämön pikajäähdytystehon lisäämiseen v:n 1956 talousarviossa myönnetyn määrärahan käyttöoikeutta ( ). Teurastusosastot. Teurastusosastoilla teurastettiin ja tarkastettiin vuoden kuiuessa jäljempänä mainitut määrät eri eläimiä. Vertailun vuoksi julkaistaan myös v:n luvut Sonneja ja härkiä Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita ja vuohia Sikoja yli 50 kg Sikoja alle 50 kg Hevosia Yhteensä

3 36. Teurastamo 319 Edellä luetellut v:n 1957 ruhot vastasivat kg lihaa, josta 53.6 % oli nautakarjan, 0.8 % lampaan, 42.1 % sian ja porsaan sekä 3.5 % hevosen lihaa. Teurastusten jakautuminen eri kuukausille käy ilmi eripainoksen taulukosta n:o VIII. Tarkastuksissa määrättiin erikoiskäsiteltäväksi lehmiä ja sonneja 11, nuorta karjaa 10 ja vasikoita 2, kun taas seuraava määrä hylättiin: Hylättyjä Hylättyjä koko ruhoja, ruhonosia, Kaikkiaan kpl kg kpl kg kg Lehmiä ja sonneja Nuorta karjaa Vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita Sikoja Porsaita Hevosia Yhteensä Sitäpaitsi hylättiin kaikkiaan kg elimiä, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli kg. Teurastusosastoilla teurastetut eläimet oli tuotu kaupunkiin joko maanteitse tai rautaeitse, kuten seuraavasta yhdistelmästä lähemmin selviää: Maanteitse Rautateitse Kaikkiaan Raavaat Lampaat ja vuohet Siat Hevoset Yhteensä Karjatallien käyttö. Kaikkiaan oli yötä talleissa eläintä eli 40. o % kaikista teuraseläimistä. Raavaita oli talleissa kpl eli 36.5 %, lampaita 2091 kpl 43.8%, hevosia 516 kpl 38.9 % ja sikoja kpl 43.7 %. Rehujen käyttö. Kaikkiaan käytettiin vuoden aikana kg heiniä sekä kg kaurajauhoja. Suolipesimössä puhdistettiin suolia ja mahoja: raavasten kpl, sikojen ja hevosten kpl, pikku vasikoiden ja lampaiden kpl eli yhteensä eläimen suolet ja mahat; 62 raavaan, sian ja hevosen sekä 5 lampaan ja pikkuvasikan suolet hylättiin. Vuotien tarkastus. Teurastamossa teurastettujen eläinten vuotia tarkastettiin eri kuukausina seuraavat määrät: Tarkastettu Leimattu, kpl Nylkyvikoja Luonnonvikoja kpl I lk II lk III lk kpl % kpl kpl % Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu l.is Yhteensä *) Teurastustavasta johtuen 348 uskonnollisten menojen mukaan teurastetun eläimen vuotaa merkitty II luokkaan.

4 Teurastamo Lisäksi tarkastettiin seuraava määrä maalaisvuotia: Tarkastettu Leimattu, kpl Il k II lk III Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Tarkastettu, Leimattu, kpl I lk II lk III lk Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Lihantarkastamossa tarkastettiin vuoden aikana kg lihaa keskipainojen mukaan laskettuna. Tarkastukset kohdistuivat kg:aan paloiteltua lihaa ja seuraavassa mainittuihin ruholajeihin; vertailun vuoksi julkaistaan myöskin v:n 1956 vastaavat luvut: Ruhoja, kpl Ruhoja, kpl Sonneja Lehmiä Hiehoja ja isoja vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita ja vuohia Sikoja ja porsaita Hevosia Yhteensä Tarkastusten johdosta erikoiskäsiteltiin nuorta karjaa 1 kpl, kun taas seuraava määrä ruhoja ja ruhonosia hylättiin: Hylättyjä Hylättyjä koko ruhoja ruhonosia Kaikkiaan kpl kg kpl kg kg Lehmiä ja sonneja Nuorta karjaa Vasikoita Pikkuvasikoita Lampaita Sikoja yli 50 kg Sikoja alle 50 kg Hevosia Yhteensä Sitäpaitsi hylättiin paloiteltua lihaa 352 kg ja elimiä kg, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli kg. Tarkastusten jakautuminen eri kuukausille ilmenee eripinoksen taulukosta n:o VIII.

5 1 36. Teurastamo 321 Tukkumyyntihallin, jäähdyttämöjen ja syväjäädyttämöjen sekä eri laitteiden käyttö Tukkumyyntihallia, jäähdyttämöjä ja syväjäädyttämöä käytettiin eri kuukausina seuraavasti: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Tukkumyyntihallissa myy t i i n : Raavaita kpl Isoja vasikoita» Pikkuvasikoita» Lampaita» Sikoja» Hevosia» Hirviä» Yhteensä kpl Muuta tavaraa, kg Kiloiksi muunnettuina muuttuvat edelläolevat numerot seuraaviksi: Tammikuu Helmikuu. Maaliskuu. Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu.. Heinäkuu Elokuu Teurastamossa säilytettiin kertomusvuonna seuraavat määrät: Syyskuu.. Lokakuu.. Marraskuu Joulukuu Koko vuosi Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Raavaita kpl Isoja vasikoita» Pikkuvasikoita» Lampaita» Sikoja» Hevosia» Yhteensä kpl Muuta tavaraa, kg Kalaa Lihaa Vihanneksia ja marjoja Voita Juustoa Muuta tavaraa, kuten jäätelöä, munia ym Jäähdyi ttämön ] riippuvie m ruhoj< en osast< silla säil ytettiin: c syvajaac lyttämö ön tuoti Lin säily tettäväk :si: IS C Yhteensä, kg Luvut tarkoittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua ruhomäärää Kunnall.kert. 1957, II osa

6 Teurastamo Teurastamon juoksuratoja, sähkövinttureja ym. laitteita käytettiin seuraavaa muualla tarkastettua lihamäärää varten: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Raavaita kpl Isoja vasikoita» Pikkuvasikoita» Lampaita» Sikoja» Hevosia» Hirviä» Yhteensä kpl Muuta tavaraa, kg Edellä mainittu lihamäärä oli kiloissa laskettuna eri kuukausina seuraava: Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuosi Lihantarkastamosta suoraan vietiin tukkumyyntihallia käyttämättä 442 raavaan, pikkuvasikan, 76 lampaan, 683 sian ja 18 hevosen ruhoa. Lisäksi vietiin tarkastamosta suoraan kg paloiteltua lihaa. Lihanhinnoittelu. Hinnoitellun lihan korkein ja alin hinta eri hintaryhmissä kunakin kuukautena ilmenee eripainoksen taulukosta n:o IV. Teurastamon kautta yleiseen kulutukseen toimitetut lihamäärät ilmenevät eripainoksen taulukosta n:o VII. Laboratorio. Vuoden kuluessa suoritettiin 152 bakteriologista tutkimusta keittokokeineen ja ph-mittauksineen sekä 930 erillistä keittokoetta ph-mittauksineen. Bakterioskopisia ja histologisia tutkimuksia tehtiin yhteensä 488 ja sekalaisia tutkimuksia 78. Lisäksi suoritettiin 264 eläimen suhteen erikoistutkimuksia salmonellojen ja sikaruusun toteamiseksi. Trikiinitutkimuksia suoritettiin sianruhosta ja 757 palasta säilyväksi tehtyä sianlihaa. Bakteriologisten tutkimusten tulokset: Bakteeripitoisuus Tutkimusten syyt Degen, hepatis Maksarappeutuma Enteritis Suolitulehdus Erysipelas suis Sikaruusu Mastitis Utaretulehdus Metritis Kohtutulehdus Nephritis Munuaistulehdus Paresis puerp. Poikimahalvaus Peric. traum. Sydänpussin tulehdus Peritonitis Vatsakalvontulehdus Pneumonia Keuhkokuume Prolapsus uteri Kohdun esiinluiskahtaminen... Yleisen verenmyrkytyksen merkkejä Alii morbi Muut taudit Yhteensä rt Ph a 1-1 rt < > 3 M a O rt s

7 36. Teurastamo 323 Bakteriologisesti tutkittiin 0. l % tarkastetuista ruhoista. Näistä oli 68 ruhoa teurastusosastoilta ja 84 ruhoa lihantarkastamolta. Bakteriologisten tutkimusten perusteella hylättiin 36.9 %, patologis-anatomisista syistä 11.7 % tutkituista ruhoista. Erillinen keittokoe ph-mittauksineen suoritettiin 510:stä teurastusosastoilla ja 420:stä lihantarkastamolla tarkastetusta eli yhteensä 930 ruhosta. Tämä oli 0.6 % kaikista tarkastetuista ruhoista. Erillisen keittokokeen ja ph-mittauksen perusteella hylättiin 14. l %, patologis-anatomisista syistä 7.0 % tutkituista ruhoista. Lihasrappeutumaa todettiin 69 naudassa. Pernaruttokokeita suoritettiin 11, kaikki kielteisin tuloksin. Tuberkuloosikokeita suoritettiin 494. Kahdeksassa naudassa todettiin nautatuberkuloosi ja yhdessä aviärituberkuloosi. 431 siassa todettiin sikaturberkuloosi. Positiivisia näytteitä oli yhteensä 440 eli 89. l % tutkituista näytteistä. Muita bakterioskopisia tutkimuksia suoritettiin yhteensä 6. Histologisesti tutkittiin 31 näytettä. Erikoistutkimus salmonellojen toteamiseksi suoritettiin 214 sian sekä suolilieve-, imusolmuke- että lantanäytteistä, 3 sian maksanäytteestä, 15 sian, 5 hiehon, 6 vasikan ja 4 pikku vasikan sappinäytteestä. Lisäksi tutkittiin 10 sikaloiden ja suolipesimön lattioilta otettua likanäytettä. Tutkimustulokset olivat kaikissa tapauksissa kielteisiä. Erikoistutkimus sikaruusun toteamiseksi suoritettiin 7 sian nivelnestenäytteestä, niinikään kielteisin tuloksin. Trikiinitutkimuksiin otettiin näytepalanen :stä kotimaiseen käyttöön jäävästä sianruhosta. Jokaisesta palasta tehtiin 7 trikinoskopista valmistetta :stä vientiin aiotusta sianruhosta otettiin kaksi näytepalasta kustakin ja tehtiin näistä yhteensä 14 trikinoskopista valmistetta. Säilyväksi tehdystä sianlihasta oli 757 näytepalasta, joista tehtiin kolme trikinoskopista valmistetta kustakin. Tutkimuksissa ei todettu trikiinejä. Vuoden aikana suoritti laboratoriossa, lihantarkastamolla ja teurastusosastoilla kaksi eläinlääkäriä täydennyskurssiin ja yhdeksän eläinlääkäriä laillistamiskurssiin kuuluvan harj oittelun. Kuudelle lääketieteenkandidaattiryhmälle annettiin täydennysopetusta elintarvikehygieniassa. Laboratoriossa harjoitteli lisäksi 13 laboratorioapulais- ja 19 trikiinitutkij akurssilaista. Tarkastuseläinlääkärien toteamat taudit ja niistä aiheutuneet toimenpiteet ilmenevät eripainoksen taulukosta n:o I. Sairasteurastamolla obdusoitiin 31 eläintä, näistä 2 lehmää, 1 vasikka, 7 pikkuvasikkaa, 20 sikaa ja 1 hevonen. Näiden kuolema ei ollut tarttuvien tautien aiheuttama. Käyttöosasto. Konekeskuksen konehallissa oli neljä turbojäähdytyskonetta tarpeellisine apukoneineen sekä kirkkaan jään valmistuslaitos. Jäähdytyskoneiden käyttöaika oli kertomusvuonna: I jäähdytyskoneen t 20 min, II:n 483 t 5 min, III:n t 5 min sekä IV:n 382 t 40 min, eli yhteensä t 10 min. Kalsiumkloridia käytettiin I jäähdytysosastossa kg ja II jäähdytysosastossa kg, yhteensä kg. Jäätä valmistettiin kg. Lämpökeskus. Kattilalaitos ei ollut kertomusvuoden aikana käytössä, sillä teurastamo sai tarvitsemansa lämpöenergian kaukojohdon välityksellä Suvilahden voimalaitokselta. Höyryn osto ja kulutuksen jakaantuminen. Sähkölaitokselta ostettiin höyryä tn mk:n hintaan. Kulutus jakaantui kertomusvuonna eri osastoille seuraavasti: teurastamo tn, syväjäädyttämö tn sekä maidontarkastamo 568 tn. Vedenkulutus. Vesilaitokselta tulleen veden kulutus kuutiometreissä jakaantui eri osastoille seuraavasti: m 3 Lämmin vesi Jäähdytyskoneet 6416 Hallintorakennus Jäätehdas Tukkuhalli ja kellari Jäähdytyshuoneet 281 Sikateurastamo ja laboratorio Suolipesimö m 3 Suuren karjan talli 556 Sikala 568 Lantala Karjavaunujen puhdistamo Lihavaunujen puhdistamo 214 Kanat eurastamo 3612 Pienen karjan talli Vuota varasto 1 215

8 Teurastamo m 3 Mahojen tyhjennys Suuren karjan teurastamo Lihantarkastamo 827 Saniteettiteurastamo m 3 Syväj äädyttämö Autopesimö Maidontarkastamo Yhteensä Rautatievaunupesimöt. Vuoden aikana puhdistettiin ja desinfioitiin karjavaunuja kpl ja lihavaunuja 315 kpl, eli yhteensä kpl. Lämmintä vettä käytettiin m 3 ja kylmää vettä m 3. Sähkönkulutus. Laitoksen tarvitsema sähkövirta saatiin kaupungin sähkölaitokselta voltin suur jännitteisenä teurastamon omalle muuntoasemalle, jossa jännite alennettiin 500, 380/220 ja 220/127 jännitteiseksi. 500 voltin jännitteistä virtaa käytettiin teurastamon jäähdytyskoneiden moottoreissa ja 220/127 voltin jännite pienemmissä moottoreissa, tuulettajissa ja valaistuksessa, ollen lamppujännite 127 volttia. Syväjäädyttämön käyttöjännite oli 380/220 volttia. Sähkövirtaa ostettiin kertomusvuoden aikana kwh, jonka kulutus jakaantui seuraavasti: teurastamoon 500 voltin jännitteistä voimavirtaa kwh ja 220 voltin voima virtaa kwh sekä 127 voltin valaistusvirtaa kwh, yhteensä kwh; syväjäädyttämöön 380 voltin voimavirtaa kwh ja 220 voltin valaistusvirtaa kwh, yhteensä kwh. Muunto- ja jakeluhäviöt olivat teurastamossa kwh ja syväjäädyttämössä kwh. Syväjäädyttämön jäähdy tyskoneiden käyttöajat kertomusvuonna ilmenevät seuraavasta: Jäähdytyskoneet olivat käynnissä Sähkön Kuukausi Yht. kulutus, kwh tuntia Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Kalasatama. Kertomusvuoden aikana tuotiin Helsinkiin kalaa kaikkiaan kg, josta suolattua silliä oli kg ja tuoretta silakkaa kg. Yksityiskohtaiset tiedot koko kalantuonnista kuukausittain, lähetyspaikkakunnittain ja kuljetustavan mukaan ilmenevät eripainoksen taulukoista n:o V ja VI. Kalasataman jäähdyttämössä säilytettiin kertomusvuoden aikana kalaa kg ja muuta tavaraa kg, yhteensä kg. Nämä luvut tarkoittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua kilomäärää.

9 36. Teurastamo 325 Seuraavat luvut valaisevat kalasataman toimintaa: Kuukausi Säilytetty tavaraa jäähdy t- tämössä, kg 1 ) Valoa, kwh Sähkövoimaa kulutettu Jäähdytyskone käynyt t/m Voimaa, kwh Yhteensä, kwh Polttoaineita Halkoja m 3 Koksia tn eo a :CÖ +-> <D > tuo :CÖ o p % "o > af M M cö 'S O a < SD M Tammikuu oo Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu o Kesäkuu Heinäkuu o 40 Elokuu oo Syyskuu Lokakuu o Marraskuu oo Joulukuu oo Yhteensä o Tulot ja menot. Tuloja oli kertomusvuonna talousarvion mukaan arvioitu kertyvän mk, josta teurastamon tuloja mk ja kalasataman tuloja mk. Tilien mukaan nousivat tulot mk:aan, josta teurastamon tuloja oli mk ja kalasataman tuloja mk. Tulot olivat siten teurastamon osalta mk arvioituja suuremmat ja kalasataman osalta mk arvioituja pienemmät. Kokonaisuudessaan olivat tulot mk arvioituja suuremmat. Prosenttilaskelma, josta ilmenee v:n eri tuloryhmien osuus kokonaistulosta Tuloerä Teurastusosasto Lihantarkastamo Tukkumyyntihalli Kuljetusradat Jäähdyttämöt Muut tulot Luontoisedut Menot. Kaupungin v:n 1957 talousarvioon merkittiin teurastamoa varten määrärahoja yhteensä mk, johon kertomusvuonna myönnettiin ylitysoikeuksia ja lisämäärärahoja yhteensä mk, mistä käytettiin mk. Lisäksi myönnettiin teurastamolautakunnan käytettäväksi tuloa tuottavien pääomamenojen pääluokan luvun Talorakennukset määrärahoista eräitä teurastamossa suoritettavia uusimis- ja rakennustöitä varten 48 mmk, josta kertomusvuonna käytettiin mk. Tuloa tuottamattomien pääomamenojen pääluokan tilillä Työttömyys- ja avustustyöt olevista kaupunginhallituksen käyttövaroista oli myönnetty mk työttömyystöihin käytettäväksi. V:lta 1956 siirtyneitä määrärahoja oli yhteensä mk, joista kertomusvuonna käytettiin mk ja säästöä jäi mk. Selvemmän kuvan saamiseksi on kokonaismenot seuraavassa yhdistelmässä jaoiteltu pääryhmiinsä, minkä lisäksi menoerien osuudesta kokonaismenoihin on tehty prosenttilaskelma: *) Luvut tarkoittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua kilomäärää.

10 Teurastamo Menoerä 1956 Palkkausmenot Palkkiot Vakinaiset viranhaltijat Tilapäiset viranhaltijat Vuosilomasijaiset Muut palkkamenot Puhtaanapito Vuokra Käyttökustannukset Lämpö Valaistus Vedenkulutus Käyttövoima Tarveaineet Kunnossapitokustannukset Koneiden, työkalujen ja kaluston hankinta Yleisten laitteiden kunnossapito.. Rakennusten, teiden ja ratojen korjaus ja kunnossapito Muut kustannukset Hylkylihan korvaus Painatus ja sidonta Tarverahat Vaatteiden pesu, uusiminen ja kunnossapito Tapaturmavakuutusmaksut Rehut ja kuivikkeet Puhtaanapito Menot yhteensä Tulot yhteensä Vajaus ( ) Ylitys (+) mk määrä mk % % % o