TUTKIMUSRAPORTTI Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUTKIMUSRAPORTTI Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009"

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009 Aura Ossi, Ahonen Guy, Ilmarinen Juhani

2 TUTKIMUSRAPORTTI Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009 Aura Ossi, Ahonen Guy ja Ilmarinen Juhani Kustantaja: Excenta Oy Helsinki 2009 Ossi Aura tieteellinen johtaja, Excenta Oy Guy Ahonen tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Juhani Ilmarinen Emeritus professori, Työterveyslaitos Ossi Aura on väitellyt fi losofi an tohtoriksi Hankenilla työpaikkaliikunnan ja osaamispääoman yhteyksistä vuonna Aura vastaa Excenta Oy:n palvelujen tieteellisestä tasosta ja toimii konsultoinnin johtajana. Aura on Henkilöstöjohdon ryhmän HENRY ry:n työhyvinvoinnin edistämisen jaoksen puheenjohtaja. Guy Ahonen on henkilöstötilinpäätöksen kehittäjä ja hyvinvoinnin talousvaikutusten tutkija, joka on selvittänyt työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välisiä ulottuvuuksia yli 30 vuoden ajan. Ahonen on Excenta Oy:n strategisen ja tieteellisen neuvonantajaryhmän jäsen. Juhani Ilmarinen on ollut TYKY-toiminnan johtava tutkija ja kehittäjä Suomessa 30 vuoden ajan. Hän on vaikuttanut suomalaisen TYKY-osaamisen ja ikäjohtamisen vientiin Euroopan lisäksi mm. Aasiaan. Ilmarinen toimii nykyään konsulttina sekä työkyvyn ja työhyvinvoinnin vierailevana professorina Australiassa. Ilmarinen on Excenta Oy:n strategisen ja tieteellisen neuvonantajaryhmän jäsen. ISBN nidottu ISBN pdf

3 Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009 tutkimus 1 TUTKIMUSRAPORTIN SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ Tutkimuksen kuvaus Tutkimuksen asetelma ja tutkimusongelma Tutkimuksen eteneminen Otos ja tietojen keruu Vastaajien kuvaus Strategisen hyvinvoinnin sisältö, tavoitteet ja suunnitelmallisuus Strategisen hyvinvoinnin sisältö Strategisen hyvinvoinnin tavoitteet Strategisen hyvinvoinnin suunnitelmien sisältö Yhteenveto strategisen hyvinvoinnin sisällön, tavoitteiden ja suunnitelmallisuuden tuloksista Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Strategisen hyvinvoinnin vastuullinen Strategisen hyvinvoinnin organisoija Strategisen hyvinvoinnin ohjausryhmä Strateginen hyvinvointi yrityksen toiminnoissa Strateginen hyvinvointi johdon toiminnoissa Strateginen hyvinvointi esimiesten vastuualueilla Hyvinvointityön eri toiminnot Työterveyshuolto Työsuojelu Terveyden edistäminen Luennot ja tietoiskut terveyden edistämisessä Projektit terveyden edistämisessä Työpaikkaliikunta Kulttuuri- ja virkistystoiminta Henkilöstöruokailu Strategiseen hyvinvointiin liittyvä viestintä Strategisen hyvinvoinnin investoinnit Strategisen hyvinvoinnin seuranta Strategisen hyvinvoinnin mittarit Strategisen hyvinvoinnin raportointi Strategisen hyvinvoinnin arvioitu tuottavuus Strategisen hyvinvoinnin kokonaismittari Kokonaismittarin kuvaus Kokonaismittarin tulokset eri toimialoilla ja kokoluokissa Faktorianalyysi hyvinvoinnin edistämisen strategioista Tutkimuksen yhteenveto ja johtopäätökset Tutkimuksen menetelmällinen arviointi Strategisen hyvinvoinnin johtaminen ja esimiesten rooli Strategisen hyvinvoinnin investointien taso Strategisen hyvinvoinnin mittari Yksittäisiä havaintoja Listaus raportin taulukoista ja kuvista... 44

4 Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009 tutkimus 2 TIIVISTELMÄ Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009 tutkimus toteutettiin satunnaisotannalla valituille yrityksille puhelinkontaktin jälkeen sähköpostitse toimitetun internetkyselyn avulla. Tutkimuksessa saatiin vastaus 335 yritykseltä, jotka edustivat seitsemää toimialaa kaikissa kokoluokissa. Toimialat olivat (valtio, kunta, teollisuus,, kauppa, kuljetus ja logistiikka sekä liike-elämän palvelut). Tutkimuksen vastaus-% oli 57,3% Strateginen hyvinvointi on selkeästi johdettua vain n. 1/3-osassa suomalaisista yrityksistä. Tässä arviossa johtamisen edellytyksiksi nostettiin normaalit johtamisprosessin elementit sisällön määrittäminen, tavoitteet, suunnitelmat, resurssit, seuranta. Myös esimiesten roolissa suhteessa alaistensa hyvinvoinnin edistämiseen oli kehittämistä, vain 37% yrityksistä oli määrittänyt esimiehille roolin asiassa. Strategisen hyvinvoinnin perinteiset asiantuntijatoiminnot ovat suhteellisen hyvässä kunnossa. Näihin funktioihin voidaan sisällyttää työterveyshuolto, työsuojelu, työpaikkaliikunta ja henkilöstöruokailun järjestelyt. Työterveyshuollossa on haasteita tiiviimmän työnantajayhteistyön ja raportoinnin kehittämisessä, työpaikkaliikunnassa haasteena on yhä useamman aktivoiminen liikuntapalvelujen käyttäjäksi. Strategisen hyvinvoinnin investointien kokonaisuus kartoitettiin ensimmäistä kertaa Suomessa ja päädyttiin 789 :oon henkilöä kohden ja 1,9 mrd :n kokonaissummaan vuodessa. Tästä summasta puolet vie henkilöstön koulutus (392 /v), työterveyshuollon osuus oli 223 /henkilö/v. Loppu jakaantui virkistys- ja kulttuuritoiminnan (133 /hlö/v), liikunnan (73 /hlö/v), TYHY-toiminnan (74 /hlö/v), projektien (43 /hlö/v) ja viestinnän (15 /hlö/v) kesken. Strategisen hyvinvoinnin nykyinvestointien katsottiin olevan melko vähäisiä verrattuna sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttamiin kustannuksiin. Strategisen hyvinvoinnin tavoitteiden ja uhkakuvien mukaan voidaan arvioida, että investointien taso tulisi jopa nelinkertaistaa kansallisesti kestävän tuloksen saavuttamiseksi. Tutkimuksessa kehitettiin strategisen hyvinvoinnin mittari, jonka avulla voitiin verrata eri toimintojen tasoa sekä määrittää niiden summana yrityskohtainen kokonaispistemäärä. Mittari antaa mahdollisuuden strategisen hyvinvoinnin lähtöanalyysiin, eri toimintojen tavoitteiden asettamiseen sekä yrityskohtaisesti hyvinvoinnin seurantaan. Tällä hetkellä suomalaisten yritysten keskiarvo ao. mittarissa on 42,4, kun maksimiarvo on 100. Strategisen hyvinvoinnin tuottavuus arvioitiin vastauksissa suurimmaksi työpaikan ilmapiirin ja henkilöstön sitoutumisen kautta. 66% vastaajista arvioi, että strateginen hyvinvointi tuottaa ilmapiirin kehittymisen kautta. Vastaava luku sitoutumisen osalta oli 59%, työkyvyn kehittymisen kautta 53%, terveyden edistämisen kautta 53%, yrityskuvan kirkastumisen kautta 50% ja talouden kautta 35%. Tulos osoittaa suomalaisen yritys- ja henkilöstöjohdon näkevän strategisen hyvinvoinnin osana yrityksen osaamispääoman kehittämistä. Strategisen hyvinvoinnin määritelmä on: Strateginen hyvinvointi tarkoittaa työntekijöiden hyvinvoinnin huomioimista osana liiketoiminnan ja henkilöstöpolitiikan tavoitteita. Se on suunnitelmallista toimintaa, jolle on määritelty selkeät tavoitteet ja resurssit ja jota seurataan säännöllisin mittauksin yksilö- ja yritystasolla. Näin hyvinvointia voidaan johtaa, ja sillä on selkeä vaikutus henkilöstötuottavuuteen ja sen kautta liiketoiminnan kannattavuuteen.

5 Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009 tutkimus 3 1. Tutkimuksen kuvaus 1.1. Tutkimuksen asetelma ja tutkimusongelma Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää strategisen hyvinvoinnin sisältö ja resursointi Suomessa vuonna Tutkimus kattoi kaikki yritysten kokoluokat, mutta se rajattiin seitsemään toimialaan (valtio, kunta, teollisuus,, kauppa, kuljetus ja logistiikka sekä liike-elämän palvelut). Strategisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan tässä raportissa toimintaa, jonka tavoitteena on kytkeä henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen kiinteästi osaksi yrityksen liiketoimintaa. Määrittelemme strategisen hyvinvoinnin seuraavasti: Strateginen hyvinvointi tarkoittaa työntekijöiden hyvinvoinnin huomioimista osana liiketoiminnan ja henkilöstöpolitiikan tavoitteita. Se on suunnitelmallista toimintaa, jolle on määritelty selkeät tavoitteet ja resurssit ja jota seurataan säännöllisin mittauksin yksilö- ja yritystasolla. Näin hyvinvointia voidaan johtaa, ja sillä on selkeä vaikutus henkilöstötuottavuuteen ja sen kautta liiketoiminnan kannattavuuteen. Tutkimuksen asetelmana oli Euroopan laatupalkinnosta (EFQM-malli) mukautettu Hyvinvoinnin edistämisen malli työyhteisössä. Mallissa (kuva 1) on esitetty myös mahdollistajien painotusarvot strategisen hyvinvoinnin kokonaisuutta laskettaessa. Strategisen hyvinvoinnin tulosten osalta ei painotusarvoja ole esitetty, koska niitä ei nähty mahdolliseksi kartoittaa kyselytutkimuksen keinoin. Varsinaisista tulosmuuttujista kysyttiin sairauspoissaolot (sairauspoissaolo-%) sekä TEL-maksun työkyvyttömyysmaksuluokka. Mahdollistajat Tulokset Ihmiset henkilöstöpolitiikka Prosessit Henkilöstötulokset Hyvinvointitulokset Johtajuus Hyvinvoinnin johtaminen Strategia & toimintatavat hyvinvointisuunnitelma Kumppanuudet & resurssit hyvinvoinnin organisaatio ja budjetointi työterveyshuolto kuntoutus terveyden edistäminen työpaikkaliikunta työsuojelu työpaikkaruokailu virkistys ja kulttuuri viestintä aktiivinen esimiestyö Asiakastulokset Yhteiskunnalliset tulokset Tärkeimmät suorituskyvyn tulokset Innovaatiot - oppiminen Kuva 1 Hyvinvoinnin edistämisen malli työyhteisössä.

6 Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009 tutkimus Tutkimuksen eteneminen Otos ja tietojen keruu Tutkimuksen otoksessa hyödynnettiin Fonecta B2B Pro Finder palvelua. Otokseen valittiin aluksi kaikki yritykset seuraavilta toimialoilta: valtio kunta (painotus sosiaali- ja terveystoimeen, tekniseen ja opetustoimeen) teollisuus kauppa, (sekä vähittäiskauppa että tukkukauppa) kuljetus ja logistiikka liike-elämän palvelut; (tieto, viestintä, rahoitus, vakuutus) Otokseen valikoituneet yritykset jaettiin yrityksen henkilöstömäärän mukaan seuraaviin kokoluokkiin: alle 50 työntekijää työntekijää yli 250 työntekijää Vastaajat (siis henkilöt) valittiin eri kokoluokissa vastaajan aseman mukaan seuraavasti: alle 50 työntekijää, toimitusjohtaja tai vastaava työntekijää, henkilöstöpäällikkö, -johtaja, tai vastaava yli 250 työntekijää, henkilöstöpäällikkö, -johtaja, tai vastaava Valintojen jälkeen tutkimuksen kohderyhmiksi muodostui siten 21 ryhmää seitsemältä toimialalta ja kolmesta kokoluokasta. Muodostettujen kohderyhmien yritykset satunnaistettiin ja nämä lopulliset listaukset toimitettiin puhelinpalveluun, joka oli yhteydessä vastaajiin, esitti heille tutkimuksen aiheen ja pyysi suostumusta internet-kyselyyn vastaamiseen. Tutkijoiden tavoitteena oli saada 60 vastaajaa jokaiselta toimialalta, jolloin vastaajien kokonaismäärä olisi ollut 420. Tähän pyrittiin sillä oletuksella, että 70% vastaamaan lupautuneista vastaisi kyselyyn. Puhelinpalvelu otti kontaktin 600 yritykseen, joista pieniä (alle 50 työntekijää) yrityksiä oli 40%, keskisuuria ( työntekijää) 20% ja suuria (yli 250 työntekijää) 40%. Puhelinyhteyden jälkeen vastaajat saivat sähköpostilla linkin internetkyselyyn, johon vastaamisesta muistutettiin kolme kertaa seuraavien kolmen viikon aikana. Sähköpostiosoitteissa (tai vastaajien sähköpostijärjestelmissä) olleiden virheellisyyksien takia lopullisesti tavoitettiin 585 vastaajaa.

7 Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009 tutkimus Vastaajien kuvaus Lopullinen vastaajien määrä on 372, kun kyselyjä toimitettiin vastaajille sähköpostilla 585 kappaletta. Kun täydellisen vastauksen antaneet otettiin huomioon, oli vastaus-% oli 57,3%, jota voidaan pitää kohtuullisen hyvänä. Eri toimialoilla vastauksia saatiin taulukon 1. osoittamalla tavalla Taulukko 1. Tutkimuksen vastaajamäärät eri toimialoilla ja kokoluokissa. alle yli 250 yhteensä ei vastannut total valtio kunta teollisuus kauppa kuljetus liike-elämän palvelut Total %-osuus vastaajista 42 % 26 % 32 % Vastaamattomien kategoria pohjautuu vastaajien lähettämiin sähköposteihin, joiden mukaan syyt vastaamattomuudelle olivat taulukon 2. mukaan seuraavat: Taulukko 2. Syyt tutkimukseen vastaamattomuuteen. ei osaa vastata ei ehdi vastaamaan ei voi vastata yhteensä valtio kunta teollisuus kauppa 1 1 kuljetus liike-elämän palvelut Total Kokonaisuudessaan tutkimukseen vastattiin kohtalaisesti. Eri kokoluokkien vastaajamäärät olivat riittävät, eritoten pienten yritysten vastauksia saatiin kiitettävästi. Valtio, rakentamisen, kaupan ja kuljetuksen haluttua pienempi vastausmäärä tuo tulkinnanvaraisuutta tuloksiin. Näiden toimialojen tuloksia tulee käsitellä suuntaa antavina. Vastaamattomien ryhmässä vastaamaan osaamattomien ryhmä oli hallitseva, 24 vastaajaa. Saatujen sähköpostien mukaan eritoten valtion ja kunnan työpaikoissa vastaamisen vastuu annettiin mielellään laitoksen / kunnan viralliselle hyvinvoinnin asiantuntijalle ja pienen yksikön päällikkö ei kokenut osaavansa vastata tutkimukseen.

8 Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009 tutkimus 6 Tutkimukseen vastanneiden 335 yrityksen palveluksessa oli työntekijää. Henkilöstön rakenne on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3 Tutkimukseen vastanneiden yritysten henkilöstömäärät (keskiarvot) sekä jakaumat ikärakenteen, sukupuolen ja työntekijä-toimihenkilöjakauman suhteen. TOIMIALAT keskiarvot, jakaumat valtio kunta teollisuus kauppa kuljetus KOKOLUOKAT palvelut alle yli 250 KAIKKI Henkilöstömäärä, keskiarvo ikärakenne enemmän alle 40v yhtä paljon alle ja yli 40v enemmän yli 40v sukupuolijakauma enemmän miehiä miehiä ja naisia yhtä paljon enemmän naisia työntekijä-toimihenkilöjakauma enemmän työntekijöitä työntekijöitä ja toimihenkilöitä yhtä paljon enemmän toimihenkilöitä Valtiotyönantajan työpaikat olivat henkilöstömääriltään suurimpia, keskimäärin 1069 henkilöä työllistäviä. Pienimmät henkilöstömäärät olivat keskimäärin kuljetusalalla. Vanhin ikärakenne oli valtiotyönantajalla, jossa 84% vastaajista ilmoitti että enemmistö henkilöstöstä on yli 40 vuotiasta. Nuorin ikärakenne oli kaupan alalla, jossa 52% vastaajista ilmoitti että enemmistö henkilöstöstä on alle 40 vuotiaita. 61% vastaajista ilmoitti, että on enemmistö henkilöstöstä on miehiä. Eritoten teollisuuden, rakentamisen ja kuljetuksen henkilöstö on miesvaltaista. Naisvaltaisimmat alat olivat julkinen sektori (kunta ja valtio) sekä liike-elämän palvelut. Henkilöstön jakaantuminen työntekijöihin ja toimihenkilöihin noudatti pitkälti eri toimialojen erityispiirteitä. Toimihenkilövaltaisia olivat valtiotyönantaja ja liike-elämän palvelut; kun taas muut toimialat olivat työntekijävaltaisia. Taulukko 4. Vastaajien arvioiden jakaumat yrityksen taloudellista tilasta nyt ja vuosina Taloudellinen tilanne nyt valtio kunta teollisuus kauppa kuljetus erinomainen hyvä kohtalainen välttävä heikko en osaa sanoa palvelut alle yli 250 KAIKKI Taloudellisen tilan näkymä lähiaikoina, vuosina valtio kunta teollisuus kauppa kuljetus erinomainen hyvä kohtalainen välttävä heikko en osaa sanoa palvelut alle yli 250 KAIKKI Taustatietona kysyttiin myös yrityksen taloudellista tilaa ja sen ennustetta seuraavalle vuodelle. 45% vastaajista arvioi työnantajansa taloudellisen tilan nyt hyväksi tai erinomaiseksi, seuraavalle vuodelle saman ennusteen antoi 30% vastaajista. Taloudellisen tilan kohtalaiseksi arvioi tällä hetkellä 36% ja seuraavan vuoden

9 Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009 tutkimus 7 aikana 41% vastaajista. Heikon tai välttävä arvion antoi puolestaan 16% tällä hetkellä ja 23% seuraavan vuoden aikana. Taloudellisen tilanteen heikkeneminen näkyi siis jonkin verran vastauksissa, jotka pääsääntöisesti annettiin maaliskuussa Toimialoista valoisimman tulevaisuudenarvion antoivat liike-elämän palvelut ja kauppa, joiden vastaajista 53% ja 41% arvioi seuraavan vuoden olevan taloudellisesti erinomainen tai hyvä. Pessimistisimmät arviot tulevaisuudesta saatiin julkiselta sektorilta ja kuljetuksesta, joiden vastaajista vain 13-22% arvioi seuraavan vuoden olevan taloudellisesti erinomainen tai hyvä. 2. Strategisen hyvinvoinnin sisältö, tavoitteet ja suunnitelmallisuus Strategisen hyvinvoinnin sisältöä, tavoitteita ja suunnitelmaa kartoitettiin avoimilla kysymyksillä. Vastaaja joutui siis kirjoittamaan hyvinvointityön tavoitteet itse, eikä valitsemaan annetuista vaihtoehdoista Strategisen hyvinvoinnin sisältö Strategisen hyvinvoinnin sisältö kysyttiin kaksivaiheisella kysymyksellä. Ensin kysyttiin: Onko yrityksessänne määritelty mitä hyvinvoinnin kokonaisuuteen sisältyy? Vastausvaihtoehdot olivat kyllä ja ei. Ne vastaajat, jotka vastasivat kyllä saivat toisen kysymyksen, vastatakseen: Mitä osa-alueita teidän yrityksessänne kuuluu hyvinvoinnin kokonaisuuteen? Miten hyvinvointi on siis määritelty yrityksenne virallisissa dokumenteissa niiltä osin kun sitä säännöllisesti kehitetään. Kirjoittakaa eri osa alueet oheisiin ruutuihin. Vastaajien yrityksistä 34%:ssa oli määritetty kirjallisesti hyvinvointia edistävän toiminnan sisältö. Aktiivisin tässä suhteessa oli valtiotyönantaja, jossa sisällön määritys oli tehty 55%:ssa, ja vastaavasti passiivisin kuljetuksen toimiala, jossa määritys oli tehty 20%:ssa yrityksistä. Muut tulokset taulukossa 5. Taulukko 5. Strategisen hyvinvoinnin sisällöllinen määrittely ja sisältö eri toimialoilla ja kokoluokissa. Hyvinvoinnin sisältö määritetty valtio kunta teollisuus kauppa kuljetus palvelut alle yli 250 KAIKKI on määritetty kirjallisesti - % sisältö niiden keskuudessa, joilla se on määritelty terveyden edistäminen, työkyky, työhyvinvointi esimiestyö ja johtaminen koulutus elämäntapojen edistäminen työn ja työolojen kehittäminen sisäinen viestintä Yrityskoon mukaan oli odotettavaa, että pienemmässä kokoluokassa hyvinvoinnin sisällön määrittäminen olisi harvinaisempaa. Tulosten mukaan näin oli; alle 50 henkilöä työllistävistä yrityksistä 18% oli määrittänyt hyvinvoinnin sisällön, kun vastaava luku keskisuuressa kokoluokassa oli 27% ja isojen yritysten luokassa 59%. Hyvinvointia edistävän toiminnan sisällöistä suosituin oli terveyden, työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistäminen, jonka mainitsi 80% määrityksen tehneistä. Avoimissa vastauksissa tämä ilmeni mm. seuraavina sanoina: työterveyshuolto, kuntoutus, hieronta, terveyden edistäminen, sairaspoissaoloseuranta, työkyvyn edistäminen,

10 Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009 tutkimus 8 fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen työkyky tai hyvinvointi, varhainen puuttuminen, ja päihdeohjelma. Esimiestyön ja johtamisen kehittäminen oli toiseksi eniten mainintoja saanut hyvinvointia edistävän toiminnan sisältö, sen mainitsi 61% määrityksen tehneistä. Näitä sisältöjä kuvattiin seuraavasti: johdon koulutus; henkilöstöstrategia; yhteiskuntavastuu; oikeudenmukainen johtaminen; esimiestyön kehittäminen; rekrytoinnin kehittäminen; ikäjohtaminen; muutosjohtaminen; osallistuminen; tasa-arvo. Henkilöstön koulutus ja osaamisen kehittäminen oli kolmanneksi eniten mainintoja saanut hyvinvointia edistävän toiminnan sisällön osa-alue 51%:n osuudella. Sanallisesti osaamisen kehittämistä kuvattiin seuraavasti: henkilöstön koulutus; osaamisen kehittäminen; henkilöstön motivaatio; henkilöstön asenteet; alaistaidot; selkeät toimenkuvat; aloitetoiminta, innovatiivisuus; ajankäyttö; kehityskeskustelut Strategisen hyvinvoinnin tavoitteet Strategisen hyvinvoinnin tavoitteita kysyttiin kaksivaiheisella kysymyksellä. Ensin kysyttiin: Onko yrityksessänne asetettu hyvinvointityölle tavoitteita, siis kirjallisesti dokumentoidut tavoitteet? Vastausvaihtoehdot olivat kyllä on tavoitteet ja ei ole tavoitteita. Ne vastaajat, jotka vastasivat kyllä on tavoitteet saivat toisen kysymyksen, vastatakseen: Mitkä ovat hyvinvointityön tavoitteet yrityksessänne, siis kirjallisesti dokumentoidut tavoitteet. Voitteko kirjoittaa tärkeimmät tavoitteita oheisiin soluihin? Vastaajien yrityksistä 34%:ssa oli määritetty kirjallisesti hyvinvointia edistävän toiminnan tavoitteet. Aktiivisin tässä suhteessa oli valtiotyönantaja, jossa sisällön määritys oli tehty 77%:ssa, ja vastaavasti passiivisin kaupan toimiala, jossa määritys oli tehty 21%:ssa yrityksistä. Muut tulokset taulukossa 6. Taulukko 6. Strategisen hyvinvoinnin tavoitteiden määrittely ja tavoitteet eri toimialoilla ja kokoluokissa. Hyvinvoinnin tavoitteet määritetty valtio kunta teollisuus kauppa kuljetus palvelut alle yli 250 KAIKKI on määritetty - % osa-alueet niiden osalta, joilla tavoitteet on määritetty Terveyden edistäminen Ilmapiirin kehittämisen Osaamisen kehittämisen /koulutus Elämäntapojen edistäminen Taloudellisia tavoitteita Yrityskuvaan liittyviä tavoitteita Myös tavoitteiden kohdalla oli yrityskoon mukaan odotettavaa, että pienemmässä kokoluokassa hyvinvoinnin tavoitteiden määrittäminen olisi harvinaisempaa. Tulosten mukaan näin oli; alle 50 henkilöä työllistävistä yrityksistä 17% oli määrittänyt hyvinvoinnin sisällön, kun vastaava luku keskisuuressa kokoluokassa oli 32% ja isojen yritysten luokassa 57%. Hyvinvointia edistävän toiminnan tavoitteista suosituin oli terveyden, työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistäminen, jonka mainitsi 76% määrityksen tehneistä. Avoimissa vastauksissa tämä ilmeni mm. seuraavina sanoina: sairauspoissaolojen vähentäminen, työterveyshuollon toiminnan kehittäminen, ennenaikaisen eläköitymisen ehkäiseminen, terveyden edistäminen, stressin vähentäminen, työkyvyn edistäminen, työssä jaksaminen sekä varhainen puuttuminen. Ilmapiirin ja osaamisen kehittäminen olivat toiseksi eniten mainintoja saaneita hyvinvointia edistävän toiminnan tavoitteita, ne mainitsi 55-56% määrityksen tehneistä. Ilmapiirin osalta tavoitteet ilmaistiin sanallisesti seuraavasti: yhteishengen, ilmapiirin kehittäminen; työpaikkakiusaamisen es-

11 Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009 tutkimus 9 täminen; vuorovaikutustaitojen kehittäminen; tiedonkulun kehittäminen, viestintä; parannustoiminta; perehdytys; muutosvalmiuden kehittäminen; työtyytyväisyys. Osaamisen kehittämisen osalta tavoitteet kuvattiin seuraavasti: henkilöstön kehittäminen, voimavarat; henkilökohtainen kehit-. tämissuunnitelma; esimiestyön kehittäminen; työnjaon selkeys, toimenkuvat; johdon osallistuminen; tasa-arvoisuus; osaamisen kehittäminen; alaistaitojen kehittäminen; hiljaisen tiedon siirtäminen; henkilöstöresurssit; pieni vaihtuvuus; sekä kehityskeskustelut Strategisen hyvinvoinnin suunnitelmien sisältö Strategisen hyvinvoinnin suunnittelusta kysyttiin kaksivaiheisella kysymyksellä. Ensin kysyttiin: Onko yrityksessänne kirjallinen hyvinvoinnin edistämisen suunnitelma vuositasolla? Vastausvaihtoehdot olivat kyllä ja ei. Ne vastaajat, jotka vastasivat kyllä saivat toisen kysymyksen, vastatakseen: Mitkä ovat hyvinvointityön suunnitelman osa alueet yrityksessänne? Voitteko kirjoittaa tärkeimmät osa alueet oheisiin soluihin? Vastaajien yrityksistä 31%:ssa oli tehty kirjallinen hyvinvointia edistävän toiminnan suunnitelma. Aktiivisin tässä suhteessa oli jälleen valtiotyönantaja, jossa suunnitelma oli tehty 61%:ssa, ja vastaavasti passiivisin kuljetuksen toimiala, jossa suunnitelma oli tehty 11%:ssa yrityksistä. Muut tulokset taulukossa 7. Taulukko 7. Hyvinvointia edistävän toiminnan kirjallisen suunnitelman tekeminen ja suunnitelman sisällöt eri toimialoilla ja kokoluokissa. Kirjallinen suunnitelma hyvinvoinnin edistämiseksi valtio kunta teollisuus kauppa kuljetus palvelut alle yli 250 KAIKKI on hyvinvointisuunnitelma - % osa-alueet niiden osalta, joilla on kirjallinen suunnitelma Terveyden, työkyvyn edistäminen, työterveyshuolto Johdon ja esimiestyön kehittäminen Henkilöstön osaamisen kehittäminen Elämäntapojen edistäminen Työn ja työolojen kehittäminen Viestinnän kehittäminen Edelleen yrityskoon mukaan pienemmässä kokoluokassa strategisen hyvinvoinnin suunnitelman ilmoitti tekevänsä 15% vastaajista, kun vastaava luku keskisuuressa kokoluokassa oli 33% ja isojen yritysten luokassa 49%. Hyvinvointia edistävän toiminnan suunnitelmien suosituin osa-alue oli terveyden ja työkyvyn edistäminen, sekä työterveyshuolto,jonka mainitsi 68% määrityksen tehneistä. Sanallisesti tätä sisältökokonaisuutta kuvattiin seuraavasti: työterveyshuolto, sen kehittäminen ja yhteistyön kehittäminen; kuntoutus; terveyden edistäminen; sairauspoissaolojen alentaminen; sairauspoissaolojen seuranta; terveellisten. elämäntapojen edistäminen; tupakoinnin vähentäminen; sairaslomalta palaavan tukeminen; alkoholin käytön vähentäminen; työkyvyn edistäminen; hyvinvoinnin edistäminen; työssä jaksamisen edistäminen; henkinen hyvinvointi; hieronta; varhainen puuttuminen; fyysinen hyvinvointi; sosiaalinen hyvinvointi; työkyvyn tai työhyvinvoinnin edistämisen toimintamalli. Johdon ja esimiestyön kehittäminen oli toiseksi suosituin hyvinvointia edistävän toiminnan suunnitelman osa-alue; sen mainitsi 57% kirjallisen suunnitelman tehneistä. Tässä osa-alueessa kirjoitetut sisällöt olivat: johdon koulutus; budjetoinnin kehittäminen; esimiestyön kehittäminen; esimiesten tukeminen hyvinvoinnin johtamisessa; toimenkuvat kohdallaan; ajanhal-

12 Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009 tutkimus 10 linta, kuormituksen hallinta; kehityskeskustelut; elämänkaari, ikäjohtaminen; perehdyttäminen; tasa-arvoisuus johtamisessa; yksiköiden, tiimien kehittäminen. Henkilöstön osaamisen kehittäminen oli kolmanneksi suosituin hyvinvointia edistävän toiminnan suunnitelman osa-alue; sen mainitsi 50% kirjallisen suunnitelman tehneistä. Tässä osa-alueessa kirjoitetut sisällöt olivat: henkilöstön koulutus; osaamisen kehittäminen; vuorovaikutustaidot; motivaatio; oman työn kehittäminen; senioriohjelma, ikäohjelma; muutoksen hallinta; henkilöstösuunnitelma; toisilta oppiminen; tukeminen, välittäminen Yhteenveto strategisen hyvinvoinnin sisällön, tavoitteiden ja suunnitelmallisuuden tuloksista Kuvan 2. yhteenveto osoittaa sen, että strategisen hyvinvoinnin ammattimaisuus kumuloituu pitkälti samoihin yrityksiin. 250 ei kirjallisia tavoitteita 250 ei ole kirjallista hv suunnitelma 200 kirjalliset tavoitteet 200 on kirjallinen hv suunnitelma (71%) Hyvinvointityön sisältö ON määritetty 33 (15%) Hyvinvointityön sisältö EI OLE määritetty (61%) Hyvinvointityön sisältö ON määritetty 33 (15%) Hyvinvointityön sisältö EI OLE määritetty Kuva 2. Hyvinvointia edistävän toiminnan tavoitteiden asettamisen ja kirjallisen suunnitelman tekemisen vastaukset hyvinvointityön sisällön määrittämisen mukaan jaetuissa alaryhmissä. Kuvan 2. mukaan 71% yrityksistä, joissa hyvinvointityön sisältö on määritetty asetetaan kirjalliset tavoitteet ja 61%:ssa tehdään kirjallinen strategisen hyvinvoinnin suunnitelma. Vastaavat luvut yrityksissä, joissa strategisen hyvinvoinnin sisältöä ei ole määritetty ovat 15% tavoitteiden osalta ja 15% kirjallisen suunnitelman osalta. Tämä kuvastaa suunnitelmallisen työn kokonaisuutta; jos määrität sisällön ja tavoitteet, teet myös kirjallisen suunnitelman niiden saavuttamiseksi. Sama linja jatkuu strategisen hyvinvoinnin mittareissa; sisällön määrittäneistä 77% käyttää mittareita hyvinvoinnin seurantaan, vastaavasti sisällöä määrittämättömistä mittareita käyttää 34%.

13 Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009 tutkimus Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Strategisen hyvinvoinnin johtamista kartoitettiin kolmella kysymyksellä. Avoimilla kysymyksillä kysyttiin hyvinvointityöstä päättävän henkilön asemaa sekä hyvinvointityötä päävastuullisena toteuttavan henkilön asemaa. Strategisen hyvinvoinnin ohjausryhmän jäseniä kysyttiin valintakysymyksellä, jossa oli valmiit vaihtoehdot annettuina Strategisen hyvinvoinnin vastuullinen Strategisen hyvinvoinnin vastuullista päättäjää kysyttiin seuraavalla kysymyksellä: Kuka yrityksessänne on päävastuussa henkilöstön hyvinvoinnista? Voitteko antaa tämän henkilön roolin tai aseman yrityksessänne vain yksi vastuuhenkilö vastataan. Annetut vastaukset luokiteltiin taulukon 8. mukaan. Taulukko 8. Strategisen hyvinvoinnin päävastuullinen eri toimialoilla ja kokoluokissa. Taulukossa annettujen vastausten prosentuaaliset jakaumat. Strategisen hyvinvoinnin vastuullinen valtio kunta teollisuus kauppa kuljetus palvelut alle yli 250 KAIKKI toimitusjohtaja, tai vastaava henkilöstövastaava esimiehet / johtajat työsuojelupäällikkö ei määritetty joku muu Strategisen hyvinvoinnin päävastuullisen asema on puolessa vastaajista toimitusjohtaja (tai vastaava) ja 39%:ssa henkilöstövastaava (henkilöstöjohtaja, -päällikkö). Muiden ammattiryhmien tai tahojen merkitys on marginaalinen. Vastuu henkilöstön hyvinvoinnista on siis vahvasti johdon käsissä, ainakin kuvainnollisesti. Erot toimialojen välillä olivat osin yllättävän suuria; rakentamisen toimialalla toimitusjohtaja oli päävastuullinen 79%:ssa yrityksistä, kun luku kaupan alalla oli 27%. Yrityskoon mukaan erot olivat luontevat; pienissä yrityksissä päävastuullinen oli toimitusjohtaja 82%:ssa vastauksista, kun luku keskisuurissa yrityksissä oli 34% ja isoissa 25%. Vastaavasti henkilöstövastaavan rooli päävastuullisena kasvoi yrityskoon kasvaessa; 8% pienissä, 50% keskisuurissa ja 68% suurissa yrityksissä.

14 Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009 tutkimus Strategisen hyvinvoinnin organisoija Strategisen hyvinvoinnin vastuullista toteuttajaa kysyttiin seuraavalla kysymyksellä: Kuka käytännössä toteuttaa hyvinvointityötä ja on sen pääasiallinen toteuttaja ja organisoija? Voitteko antaa tämän henkilön tai tahon rooli yrityksessänne vain yksi vastuuhenkilö vastataan. Annetut vastaukset luokiteltiin taulukon 9. mukaan. Taulukko 9. Strategisen hyvinvoinnin toteuttamisen vastuullinen eri toimialoilla ja kokoluokissa. Taulukossa annettujen vastausten prosentuaaliset jakaumat. Strategisen hyvinvoinnin pääasiallinen toteuttaja/organisoija valtio kunta teollisuus kauppa kuljetus henkilöstövastaava toimitusjohtaja, tai vastaava esimiehet / johtajat muu työsuojelupäällikkö ei määritetty tyhy-ryhmän puheenjohtaja luottamusmies, ts-valtuutettu työterveyshuolto palvelut alle yli 250 KAIKKI Strategisen hyvinvoinnin pääasiallinen toteuttaja oli puolessa (49%) yrityksistä henkilöstövastaava. Toimitusjohtaja (tai vastaava) toteuttaa hyvinvointityötä 24%:ssa yrityksistä ja esimiesten vastuulla hyvinvointi on 11%:ssa vastaajista. Toimialojen erot ovat varsin pieniä, rakentamisen alalla toimitusjohtaja rooli korostuu muita toimialoja enemmän. Yrityksen koon mukaan asetelma selkiytyy; pienissä yrityksissä toimitusjohtaja vastaa hyvinvoinnin toteuttamisesta 51%:ssa yrityksistä, kun henkilöstövastaavan rooli hyvinvoinnin toteuttajana on keskisuurista yrityksistä 58%:lla ja isoista yrityksistä 76%:lla. Kokonaisuudessaan voidaan tulkita, että strategisen hyvinvoinnin toteuttaminen on yrityksen henkilöstöjohdon käsissä. Operatiivisen johdon ja esimiesten rooli on selvästi vähäisempi. Myös eri ryhmien ja (ainakin osin) yrityksen ulkopuolisen työterveyshuollon vastuu hyvinvoinnin organisoinnista on erittäin pientä.

15 Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009 tutkimus Strategisen hyvinvoinnin ohjausryhmä Strategisen hyvinvoinnin ohjausryhmää kysyttiin kaksivaiheisella kysymyksellä. Ensin tiedusteltiin ryhmän olemassaoloa ja sen jälkeen esitettiin valmiit vaihtoehdot ryhmän jäseniksi. Ohjausryhmää kysyttiin: Onko yrityksessänne ohjaus tai työryhmää hyvinvoinnin edistämisessä, siis esimerkiksi tyhy tai tyky ryhmä tms, jos on ketkä (asema) osallistuvat ryhmän toimintaan? Vastaukset taulukossa 10. Taulukko 10. Yhteenveto strategisen hyvinvoinnin ohjausryhmän yleisyydestä eri toimialoilla ja kokoluokissa, sekä olemassa oleviin ryhmiin kuuluvien henkilöiden asema. Strategisen hyvinvoinnin ohjausryhmä valtio kunta teollisuus palvelut alle yli 250 KAIKKI kauppa kuljetus on ohjausryhmä - % osallistujat niissä joilla on ohjausryhmä työsuojelu henkilöstövastaava henkilöstön edustaja työterveyshuolto esimiehet viestintävastaava toimitusjohtaja liikuntavastaava henkilöstökerho Taulukon 10 mukaan strategisen hyvinvoinnin ohjausryhmä oli 44%:ssa yrityksistä. Eri toimialoista julkinen sektori oli tässä asiassa aktiivisin; valtiotyönantajalla ohjausryhmä oli 77%:lla työpaikoista ja kuntatyönantajalla 70%:lla. Teollisuudessa luku oli 52%, liike-elämän palveluissa 38%, mutta rakentamisen ja kuljetuksen toimialoilla 20%:n tasolla. Yrityskoon mukaan erot olivat selkeät; pienistä yrityksistä 15% oli perustanut hyvinvoinnin ohjausryhmän, kun keskisuurissa ja suurissa yrityksissä luku oli 63-65%. Strategisen hyvinvoinnin edistämisen ohjausryhmän jäsenistä vakioryhmän muodostivat työsuojelun ja henkilöstön edustajat sekä henkilöstövastaava. Heitä oli yli 80%:ssa olemassa olevista ohjausryhmistä. Työterveyshuollon edustaja oli mukana kahdessa ryhmässä kolmesta (66%); esimiehiä oli puolessa ryhmistä (49%). Toimitusjohtaja oli mukana joka kolmannessa ohjausryhmässä (31%), heidän osuus korostui luontevasti pienemmissä yrityksissä (62%). Liikuntavastaava ja henkilöstökerhon edustaja oli mukana joka neljännessä ohjausryhmässä. Voidaan siis todeta, että vaikka strategisen hyvinvoinnin vastuu ja organisointi on johdon ja henkilöstöjohdon käsissä, ohjausryhmissä ns. ammattilaisten rooli korostuu.

16 Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009 tutkimus Strateginen hyvinvointi yrityksen toiminnoissa 4.1. Strateginen hyvinvointi johdon toiminnoissa Tutkimuksessa kartoitettiin strategisen hyvinvoinnin sisällyttämistä yrityksen eri toimintoihin ja johdon prosesseihin seuraavalla kysymyksellä: Miten yrityksenne eri toiminnoissa otetaan hyvinvoinnin näkökulma huomioon. Seuraavassa listassa on eri toimintoja, joihin toivon teidän vastaavan jonkun vaihtoehdoista "ei lainkaan", vähän, kohtalaisesti tai paljon, siis sen mukaan miten hyvinvointi on otettu huomioon kyseisen toiminnon ohjeistuksessa. Haemme nimenomaan tietoa yrityksenne kirjatuista käytännöistä ja niiden toteuttamista. Taulukossa 11. seuraavalla sivulla on yhteenveto tuloksista. Tulosten mukaan hyvinvointi on otettu yleisimmin huomioon kehityskeskusteluissa, joiden ohjeistuksessa 80% yrityksistä ottaa esiin hyvinvoinnin kohtalaisesti tai paljon. Tämä on rohkaiseva tulos. Eri toimialoista tässä suhteessa aktiivisimmat olivat julkinen sektori ja liike-elämän palvelut, joissa hyvinvoinnin ohjeistaminen kehityskeskusteluihin oli 90%:n tasolla. Rakentamisen toimialalla jäätiin 71%:iin. Työaikojen ja järjestelyjen joustavuudessa otetaan hyvinvointi huomioon kohtalaisesti tai paljon 73%:ssa yrityksistä. Tässä asiassa valtiotyönantaja saavuttaa 100%, kun rakentamisen ja kaupan toimialat jäävät alle 60%:n. Perehdyttämistoiminnassa on hyvinvointi mukana kohtalaisesti tai paljon 67%:ssa yrityksistä. Tässä asiassa valtiotyönantajan tulos on 77%, kun kaupan toimiala jää 55%:iin. Hyvinvoinnin huomioon ottaminen eri johtamisen toiminnoissa kohtalaisesti tai paljon %-osuus Kehittämiskeskusteluissa Työaikojen ja järjestelyjen joustavuudessa Perehdyttämistoiminnassa Työkuormituksen säätelyssä Työn ja perheen yhteensovittamisessa Esimiesten koulutuksessa Tasa-arvo-ohjelmassa Johdon strategiatyössä Henkilöstön palkitsemisessa Jatko- ja täydennyskoulutuksessa Rekrytointiohjeissa Ikäjohtamisessa Kuva 3. Hyvinvoinnin huomioon ottaminen kohtalaisesti tai paljon yrityksen toiminnoissa. Johdon strategiatyö on yrityksen tärkeimpiä prosesseja. Hyvinvoinnin näkökulma on mukana tässä työssä kohtalaisesti tai paljon yhteensä 48%:ssa yrityksistä. Julkisella sektorilla asia on paremmin esillä, valtiolla 71% ja kuntapuolella 57% työnantajista ilmoittaa hyvinvoinnin olevan osana johdon strategiatyötä. Vastaavasti kuljetuksen ja kaupan toimialoilla jäädään 30%:n lukuihin. Hyvinvoinnin merkitys johdon strategiatyössä heijastelee koko hyvinvointityön toteutukseen tulosesimerkki tästä raportin lopussa kappaleessa 9.

17 Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009 tutkimus 15 Taulukko 11. Hyvinvoinnin huomioon ottaminen yrityksen eri toiminnoissa eri toimialoilla ja kokoluokissa. Hyvinvointi yrityksen muissa toiminnoissa valtio kunta teollisuus kauppa kuljetus palvelut alle yli 250 KAIKKI Johdon strategiatyössä ei lainkaan vähän kohtalaisesti paljon Esimiesten koulutuksessa ei lainkaan vähän kohtalaisesti paljon Rekrytointiohjeissa ei lainkaan vähän kohtalaisesti paljon Jatko- ja täydennyskoulutuksessa ei lainkaan vähän kohtalaisesti paljon Perehdyttämistoiminnassa ei lainkaan vähän kohtalaisesti paljon Kehittämiskeskusteluissa ei lainkaan vähän kohtalaisesti paljon Työaikojen ja järjestelyjen joustavuudessa ei lainkaan vähän kohtalaisesti paljon Työkuormituksen säätelyssä ei lainkaan vähän kohtalaisesti paljon Työn ja perheen yhteensovittamisessa ei lainkaan vähän kohtalaisesti paljon Ikäjohtamisessa ei lainkaan vähän kohtalaisesti paljon Tasa-arvo-ohjelmassa ei lainkaan vähän kohtalaisesti paljon Henkilöstön palkitsemisessa ei lainkaan vähän kohtalaisesti paljon

18 Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009 tutkimus Strateginen hyvinvointi esimiesten vastuualueilla Esimiesten roolia ja vastuuta kartoitettiin kaksivaiheisesti seuraavilla kysymyksillä. Ensin kysyttiin: Onko yrityksessänne määritelty lähiesimiehille selkeä rooli henkilöstön (alaisten) hyvinvoinnin kehittämisessä? Ja jos vastaaja vastasi tähän kysymykseen esimiehillä on määritelty rooli hyvinvoinnissa, seurasi toinen kysymys: Mitä osa alueita esimiesten vastuulle on määritetty yrityksessänne, ja millä tavalla niitä toteutetaan? Tässä kysymyksessä oli 12 osa-aluetta ja jokaisessa kolme vastausvaihtoehtoa (ei määritetty, rooli määritetty, toteutetaan satunnaisesti; sekä rooli määritetty, toteutetaan järjestelmällisesti). Tulokset taulukossa 12. Taulukko 12. Esimiesten roolin määrittäminen hyvinvoinnin edistämisen eri osa-alueilla eri toimialoilla ja kokoluokissa. Esimiesten rooli määritetty hyvinvoinnin edistämisessä valtio kunta teollisuus kauppa kuljetus palvelut alle yli 250 KAIKKI on määritetty - % jakaumat niiden osalta, joilla esimiesten rooli on määritetty hyvinvointi mukana kehityskeskusteluissa ei määritetty rooli määritetty, toteutetaan satunnaisesti rooli määritetty, toteutetaan järjestelmällisesti esimies seuraa alaistensa hyvinvointia ei määritetty rooli määritetty, toteutetaan satunnaisesti rooli määritetty, toteutetaan järjestelmällisesti esimies tukee alaistensa jaksamista, hyvinvointia, työkykyä ei määritetty rooli määritetty, toteutetaan satunnaisesti rooli määritetty, toteutetaan järjestelmällisesti esimies vastaa (on vastuussa) alaistensa hyvinvoinnista ei määritetty rooli määritetty, toteutetaan satunnaisesti rooli määritetty, toteutetaan järjestelmällisesti esimies valvoo työn kuormittavuutta, kehittää työn organisointi ei määritetty rooli määritetty, toteutetaan satunnaisesti rooli määritetty, toteutetaan järjestelmällisesti vastaa kompetenssin kehittymisestä ei määritetty rooli määritetty, toteutetaan satunnaisesti rooli määritetty, toteutetaan järjestelmällisesti hyväksyy joustavat työajat ei määritetty rooli määritetty, toteutetaan satunnaisesti rooli määritetty, toteutetaan järjestelmällisesti hyväksyy yksilölliset työratkaisut ei määritetty rooli määritetty, toteutetaan satunnaisesti rooli määritetty, toteutetaan järjestelmällisesti estää työpaikkakiusaamista ei määritetty rooli määritetty, toteutetaan satunnaisesti rooli määritetty, toteutetaan järjestelmällisesti erottelee työn ja vapaa-ajan ei määritetty rooli määritetty, toteutetaan satunnaisesti rooli määritetty, toteutetaan järjestelmällisesti kohtelee kaikkia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti ei määritetty rooli määritetty, toteutetaan satunnaisesti rooli määritetty, toteutetaan järjestelmällisesti edistää työuran suunnittelua ei määritetty rooli määritetty, toteutetaan satunnaisesti rooli määritetty, toteutetaan järjestelmällisesti

19 Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009 tutkimus 17 Taulukon 12, tulokset ovat erittäin mielenkiintoisia. Ensinnäkin vain 37%:lla yrityksistä esimiehillä oli selkeä määritelty rooli henkilöstön hyvinvoinnin edistämisessä. Esimiehen roolin määrittäminen oli yhteydessä yrityskokoon (isoissa yrityksissä rooli määritetty 67%:ssa, pienissä 15%:ssa). Toimialoista paras oli jälleen valtiotyönantaja (52%) ja heikoin kuljetus (18%). Esimiesten rooleista tärkeimmäksi on linjattu henkilöstön tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu; siinä 75% kaikista niistä vastaajista, joilla esimiesten rooli strategisessa hyvinvoinnissa oli määritetty valitsi vaihtoehdon rooli määritetty, toteutetaan järjestelmällisesti. Erityisen korkealle nostettiin tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus rakentamisen toimialalla (91%) ja pienissä yrityksissä (90%). Mielenkiintoisia vastauksia saatiin kysymyksiin esimiesten vastuusta suhteessa alaisten hyvinvointiin. Esimiehen roolin alaisten hyvinvoinnin seuraajana oli määrittänyt selkeästi 59% niistä vastaajista, joilla esimiesten rooli hyvinvointityössä yleensä oli määritetty. Vastaava luku kysymykseen esimies tukee alaistensa jaksamista, hyvinvointia, työkykyä oli 57% ja vastaavasti kysymykseen esimies vastaa (on vastuussa) alaistensa hyvinvoinnista 52%. Luvut olivat yllättävän lähellä toisiaan. Kokonaisuudessaan voidaan sanoa, että vain noin 20% suomalaisista työskentelee yrityksissä, joissa esimiehille on selkeästi vastuutettu henkilöstön hyvinvoinnin tukeminen. Tähän päästään kun muistetaan, että vain 37%:lla yrityksistä esimiehille oli määritetty rooli henkilöstön hyvinvoinnin kehittämisessä. Tällä tavalla lasketut tulokset on esitetty kuvassa 4, joka osoittaa selkeästi että kaikkein huonoiten on ohjeistettu ja johdettu työn ja vapaaajan erottelu. Tarkasteltaessa hyvinvointia pitkällä aikajänteellä tämä on huolestuttava tulos, toisaalta tämä on asia, joka on mitä suurimmassa määrin yhteispeliä esimiehen ja alaisen välillä. Hyvinvointitoiminnot määritetty esimiesten vastuulle - tulokset kaikkien yritysten osalta määritetty, toteutetaan järjestelmällisesti, %-osuus kohtelee kaikkia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti esimies valvoo työn kuormittavuutta, kehittää työn organisointi hyvinvointi mukana kehityskeskusteluissa estää työpaikkakiusaamista esimies seuraa alaistensa hyvinvointia hyväksyy joustavat työajat esimies tukee alaistensa jaksamista, hyvinvointia, työkykyä vastaa kompetenssin kehittymisestä esimies vastaa (on vastuussa) alaistensa hyvinvoinnista hyväksyy yksilölliset työratkaisut edistää työuran suunnittelua erottelee työn ja vapaa-ajan Kuva 4. Esimiehille määritetty, ja järjestelmällisesti toteutettu rooli henkilöstön hyvinvoinnin kehittämisessä kaikkien vastaajien mukaan laskettuna.

20 Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009 tutkimus Hyvinvointityön eri toiminnot 5.1. Työterveyshuolto Työterveyshuollon toimintoja kartoitettiin kahdella kysymyksellä, joista ensimmäinen oli: Mitä seuraavista toimenpiteistä / palveluista työterveyshuoltonne tekee säännöllisesti vuosittain? Vastaukset taulukossa 13. Taulukko 13. Työterveyshuollon vuosittain tekemien toimintojen yleisyys eri toimialoilla ja kokoluokissa. Työterveyshuolto tekee vuosittain valtio kunta teollisuus kauppa kuljetus palvelut alle yli 250 KAIKKI Tukee työkykyä ylläpitävää toimintaa Tekee kirjallisen toimintasuunnitelman Osallistuu aktiivisesti terveys ja työkyvyttömyysriskien vähentämiseen Osallistuu työhyvinvoinnin edistämiseen työyhteisötasolla Raportoi tavoitteiden toteutumisesta ja vaikuttavuudesta Osallistuu työkuormituksen säätelyyn Taulukko 13 osoittaa, että yrityksistä 78% ilmoitti työterveyshuollon tukevan työkykyä ylläpitävää toimintaa ja 75% tekevän vuosittain kirjallisen toimintasuunnitelman; luvut olivat pienimpiä pienissä yrityksissä. Vastaavasti työterveyshuolto osallistuu aktiivisesti (vuosittain) terveys- ja työkyvyttömyysriskien vähentämiseen 62%:ssa yrityksistä. Työyhteisötasolla työhyvinvointia edistetään vuosittain 57%:ssa yrityksistä ja tavoitteiden toteutumisesta ja vaikuttavuudesta raportoidaan vuosittain 56%:ssa yrityksistä. Ollakseen lakisääteisiä toimintoja nämä funktiot saavuttivat huonon tuloksen luvunhan pitäisi olla kaikissa näissä 100%! Erityisen vähän myönteisiä vastauksia sai työterveyshuollon osallistuminen työkuormituksen säätelyyn, vain 24%:ssa yrityksistä tätä tehdään vuosittain. Työkuormituksen säätely on selkeä yhteistoiminnallinen alue työterveyshuollon ja työnantajan välillä ja saattaa siten jäädä harmaalle alueelle. Jos yhteistyöstä asian suhteen ei ole sovittu, kumpikin osapuoli odottaa siinä toisen aktiivisuutta. Toinen kysymys työterveyshuollon toiminnoista kartoitti eri hyvinvointiin liittyvien toimintojen riittävyyttä: Seuraavista työterveyshuollon toiminnoista haluaisimme tietää, miten usein / riittävästi työterveyshuolto niitä mielestänne tekee. Vastaukset taulukossa 14.

21 Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009 tutkimus 19 Taulukko 14. Työterveyshuollon eri toimintojen riittävyyden jakaumat eri toimialoilla ja kokoluokissa. kauppa kuljetus palvelut alle yli 250 KAIKKI työterveyshuolto valtio kunta teollisuus Tekee työpaikkaselvityksiä ei lainkaan jossain määrin riittävästi Tekee kohdennettuja terveystarkastuksia ei lainkaan jossain määrin riittävästi Toteuttaa vajaakuntoisen työssä selviytymisen seurantaa ja kuntoutukseen ohjausta ei lainkaan jossain määrin riittävästi Toteuttaa terveyden edistämistä henkilötasolla tai kurssien kautta ei lainkaan jossain määrin riittävästi Tekee poissaolojen seuranta ei lainkaan jossain määrin riittävästi Tukee ihmisiä työhön paluussa ei lainkaan jossain määrin riittävästi Taulukon 14 mukaan aktiivisin työterveyshuollon toiminto kysytyistä oli kohdennetut terveystarkastukset, joita tehtiin riittävästi 62% vastaajien mielestä. Aktiivisimmin työterveyshuolto toimi tässä asiassa valtiotyönantajan ja teollisuuden toimialoilla, passiivisin se oli kuljetuksen ja palvelujen toimialoilla. Työpaikkaselvityksiä tehdään riittävästi 51%:ssa työpaikoista, heikoin tilanne on rakentamisen ja kuljetuksen toimialoilla joissa tarve varmaan olisi suurin. Aktiivinen työhyvinvoinnin edistäminen sai erittäin alhaiset arvioinnit. Vajaakuntoisten työssä selviytymisen seurantaa ja kuntoutukseen ohjausta tehtiin riittävästi 32% yrityksistä; aktiivisimmat toimialat olivat valtio ja teollisuus, passiivisimmat vastaavasti ja liike-elämän palvelut. Terveyden edistäminen henkilötasolla tai kurssien kautta oli riittävää vastaajien mielestä vain 23%:ssa yrityksistä; aktiivisin toimiala oli jälleen valtio ja passiivisin. Ihmisten tukeminen työhön paluussa sai vielä alemman arvion; vain 20% vastaajista koki työterveyshuollon tekevät sitä riittävästi. Työterveyshuollon tekemän poissaolojen seurannan arvioi riittäväksi 30% yrityksistä. Tilanne oli parempi isoissa yrityksissä (49%) ja heikoin pienissä (15%). Yleinen kysymys työterveyshuollon tavoitteiden toteutumisesta ja vaikuttavuudesta sai vuositasolla paremman arvion; taulukon 12 mukaan 56% yrityksistä ilmoitti sitä tehtävän vuosittain. Kokonaisuudessaan yritystason raportoinnissa näyttäisi olevan kehittämisen varaa, vaikkakin esim. poissaoloseurannassa on suuria menetelmällisiä haasteita. Toisaalta poissaolot ovat yleisin yritysten käyttämä mittari strategisen hyvinvoinnin mittaamisessa (ks kappale 7.1.) Tätä taustaa vasten on hämmästyttävää, että isoissakin yrityksissä vain 49% vastaajista oli sitä mieltä, että työterveyshuolto teki riittävästi poissaolojen seurantaa.

Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2010

Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2010 TUTKIMUSRAPORTTI Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2010 Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen TUTKIMUSRAPORTTI Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2010 Kustantaja: Excenta Oy Helsinki 2010 Ossi

Lisätiedot

Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2012

Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2012 Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2012 Ossi Aura, Guy Ahonen ja Juhani Ilmarinen : Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2012 Ossi Aura Johtava asiantuntija, Fil.tri, Pohjola Terveys Oy Guy Ahonen

Lisätiedot

Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2011

Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2011 TUTKIMUSRAPORTTI Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2011 Aura Ossi, Ahonen Guy, Ilmarinen Juhani TUTKIMUSRAPORTTI Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2011 Aura Ossi, Ahonen Guy ja Ilmarinen Juhani

Lisätiedot

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin johtaminen 2011

Hyvinvoinnin johtaminen 2011 Hyvinvoinnin johtaminen 2011 Uudistu ja uudista messut 29.9.2011 Ossi Aura Excenta Oy, jatkossa Pohjola Terveys Oy Hyvinvoinnin johtaminen johtamista josta voi innostua! Hyvinvointia johdetaan ensin ylhäältä

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Yksilötutka - Työhyvinvoinnin tulokset

Yksilötutka - Työhyvinvoinnin tulokset YKSILÖTUTKAN YHTEENVETOA FIRMA OY 15.2.2019 Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com Yksilötutkan yhteenvetoraportti voidaan ladata yrityskohtaisen käyttäjälinkin kautta. Kuvassa 1 on yhteenveto

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa 2014

Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa 2014 Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa 2014 rateginen tavoitteet terveelliset elämäntavat sisällöt johdon vastuut mittarit esimiesten ro öterveys raportointi työhyvinvointi työsuojelu työurien pidentäminen

Lisätiedot

Hallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia

Hallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia Hallinnointityökalut liikunnan ja terveyden aktivointiin i tii kk koko henkilöstölle osana varhaisen tuen mallia Tehokkaasti taantuman varalle! Event Brokers EBS Oy/SporttiPassi, Tommy Sarja Event Brokers

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Strategisen hyvinvoinnin johtaminen

Strategisen hyvinvoinnin johtaminen XIV VALTAKUNNALLINEN YRITYSJOHDON TYHY-HARJOITUS MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU, SANTAHAMINA, HELSINKI Hyvinvoinnilla tulosta #SHjoht Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Professori Guy Ahonen Intangibles Management

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:

Lisätiedot

Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun. Ossi Aura Ossi Aura Consulting

Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun. Ossi Aura Ossi Aura Consulting Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun Ossi Aura Ossi Aura Consulting Aiheita ja ajatuksia Strategisen hyvinvoinnin johtaminen - management Johtajuus esimiestyö - leadership

Lisätiedot

Johtamisen merkitys työhyvinvointiin ja tuottavuuteen teollisuudessa

Johtamisen merkitys työhyvinvointiin ja tuottavuuteen teollisuudessa Johtamisen merkitys työhyvinvointiin ja tuottavuuteen teollisuudessa Henkilöstötuottavuuden tutkija ja kehittäjä Ossi Aura, Ossi Aura Consulting Oy Seminaari 4.9.2018 ALUSTUKSEN SISÄLTÖJÄ Johtaminen Johtajuus

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Opiskelu- ja työhyvinvoinnin talousmekanismit

Opiskelu- ja työhyvinvoinnin talousmekanismit Opiskelu- ja työhyvinvoinnin talousmekanismit Ossi Aura, FT, tutkija, konsultti, tietokirjailija Ossi Aura Consulting Oy Ammatillisen koulutuksen opiskeluhyvinvoinnin Kehittämispäivät 16-17.11.2016 Opiskelu-

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu 1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä

Lisätiedot

HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy

HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy Taustaa Tuotannon kausitasoitettu ja työpäiväkorjattu

Lisätiedot

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Työkykyjohtamisen tila

Työkykyjohtamisen tila Työkykyjohtamisen tila Kaari-laskurin lisäanalyysipalvelussa tehdään Kevan asiantuntijoiden arviointi siitä, miten organisaation työkykyjohtamisen toimintatavat tukevat työkyvyttömyyskustannusten hallintaa.

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Strategisen hyvinvoinnin johtaminen valtion virastoissa 2010

Strategisen hyvinvoinnin johtaminen valtion virastoissa 2010 TUTKIMUSRAPORTTI Strategisen hyvinvoinnin johtaminen valtion virastoissa 2010 Ossi Aura, Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen TUTKIMUSRAPORTTI Strategisen hyvinvoinnin johtaminen valtion virastoissa 2010 Kustantaja:

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus

Lisätiedot

Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )

Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR ) Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR 2015-2018) Yhtenä hankkeen tuotoksena syntyivät työterveysyhteistyön indikaattorit. ovat kuvailevia

Lisätiedot

Khall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus

Khall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus 7.5.2018 Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Miten liikuntainvestoinnin taloudelliset hyödyt voidaan kasvattaa viisinkertaiseksi

Miten liikuntainvestoinnin taloudelliset hyödyt voidaan kasvattaa viisinkertaiseksi Miten liikuntainvestoinnin taloudelliset hyödyt voidaan kasvattaa viisinkertaiseksi Ossi Aura Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 26.9.2007 Esityksen sisältöä Liikuntainvestoinnit yleinen taso Investointien

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Työkykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta

Työkykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta Työkykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta MUUTOSTUKIKLINIKKA: Sote-muutosjohtaminen talouden ja henkilöstön ristipaineessa Eija-Maria Gerlander Kehittämispäällikkö, Keva 12.9.2019 Kyky tehdä työtä

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

Työnantajien suhtautuminen alle 30- ja yli 50-vuotiaisiin Toukokuu 2018

Työnantajien suhtautuminen alle 30- ja yli 50-vuotiaisiin Toukokuu 2018 Työnantajien suhtautuminen alle 30- ja yli 50-vuotiaisiin Toukokuu 2018 Tutkimuksen tiedot Tämän tutkimuksen on tehnyt IROResearch Oy toukokuussa 2018 työeläkeyhtiöiden toimeksiannosta. Tavoitteena oli

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen

Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen Marjaana Suutarinen / 7.11.2013 Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen Strategisen työhyvinvoinnin sisältö Työhyvinvointistrategiassa yhdistyvät Työ- ja ympäristöturvallisuus Työterveys ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtamisella muutoksiin

Henkilöstötuottavuuden johtamisella muutoksiin Henkilöstötuottavuuden johtamisella muutoksiin 13.9.2017 Ossi Aura Tieteellinen johtaja, FT HPM Dashboard Oy johtajuus johtajuus johtajuus johtajuus Alustuksen sisältöä 2019... 202x... Henkilöstötuottavuus

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Sykettatyohon.fi/tyokaari

Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Sykettatyohon.fi/tyokaari Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Sykettatyohon.fi/tyokaari Työpaikan ikäohjelman keskeiset sisällöt 1. Ikäjohtaminen 2. Työuran ja työssä jatkamisen suunnittelu 3. Työn hallinnan

Lisätiedot

Pidempiä työuria työkaarimallin avulla. Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.

Pidempiä työuria työkaarimallin avulla. Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1. Pidempiä työuria työkaarimallin avulla Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.2018 Haasteena työurien pidentäminen 2 Työkyky ja ikääntyminen

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4. Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN

Lisätiedot

Työhyvinvoinnissa piilee miljardien säästöt. Nyt on toimenpiteiden aika

Työhyvinvoinnissa piilee miljardien säästöt. Nyt on toimenpiteiden aika KKI päivät 2016, Oulu 16 17.3., Hotelli Lasaretti Työhyvinvoinnissa piilee miljardien säästöt. Nyt on toimenpiteiden aika Guy Ahonen Professori Intangibles Management Finland www.imafi.fi Työeläkkelle

Lisätiedot

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan?

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Työkaarityökalulla tuloksia -työseminaari 2014 3.10. Tampere 9.10. Helsinki 10.10. Oulu Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus TTK Asiantuntija pirkko.makinen@ttk.fi

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen.

Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen. Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen henkilöstöjohtaja @MaaritHilden Työtyytyväisyys tulevaisuuden rakentamisen työkaluna VTML 1.2.2016 Tulevaisuuden työelämä haastaa Työ Verkostot

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA

TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA 6.2.2019 TYÖPAJAN TAVOITTEENA ON - Pohtia hyvinvoivan työyhteisön kulmakiviä - Jakaa kokemuksia ja keinoja työhyvinvoinnin rakentamiseksi erityisesti

Lisätiedot

Henkilöstökyselyn yhteenveto

Henkilöstökyselyn yhteenveto 20.2.2017 Oulunkaaren kuntayhtymä Henkilöstökyselyn yhteenveto Henkilöstö, esimiehet ja johto Yhteenveto 1/2 Työhyvinvointi on pääsääntöisesti pysynyt hyvällä tasolla edellisten toimintavuosien tapaan.

Lisätiedot