VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU

Transkriptio

1 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin vesinäytteet Näytteenotto perustuu Vihdin pintavesien seurantaohjelmaan, jota toteutetaan Vihdin kunnan ympäristönsuojelun toimeksiantona. Samana päivänä otettiin näytteet myös Vanjoen pääuoman neljältä havaintopaikalta liittyen Hiidenveden alueen yhteistarkkailuun. Vanjoen sivu-uomien tutkiminen on tarpeen, koska joessa on yhteistarkkailuun liittyvän näytteenoton yhteydessä todettu jo vuosia merkkejä voimakkaastakin hajakuormituksesta. Näytteenotosta vastasi sertifioitu ympäristönäytteenottaja Arto Muttilainen (erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet) ja analyyseistä vastasi FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725: 25. Vanjoen ja sivu-uomien näytteenottopaikat heinäkuussa 216. MML (Maastokartta 1:1 1/216)

2 2/4 Sää oli aamupäivällä tehdyn näytteenoton pilvinen, ilman lämpötila oli 14 oc ja tuuli kohtalaisesti lännestä. Veden lämpötila Maijanojassa oli 13 oc ja Orhinojassa 13,4 oc. Maijanojan virtaama oli 4 l/s, Orhinojassa vettä virtasi vain,2 l/s. Maijanojan latvat ovat pohjoisen suunnassa Karkkilan puolella, mutta ojaan kertyy vesiä myös etelästä Vihdin alueelta laskevasta Krouvinojasta. Maijanoja laskee Vanjokeen Vihdin ja Karkkilan rajalla. Orhinojan vedet ovat peräisin Vihdin alueelta, oja laskee Vanjokeen Vihdin Kaunolassa. Maijanojan vesi oli Vanjoen yläosan lailla ruskeaa, mutta kirkasta. Kuva: Arto Muttilainen. Orhinojan virtaama oli pieni ja vesi oli sameaa. Kuva: Arto Muttilainen. Tulokset Maijanojan ja Orhinojan veden laatua verrataan seuraavassa Vanjoen neljän havaintopaikan (kartalla 11-14) veden laatuun. Sekä Vanjoen että Maijanojan ja Orhinojan tulokset on esitetty oheisessa liitetaulukossa. Kaikkien havaintopaikkojen happipitoisuus oli hyvä tai tyydyttävä, kuten virtavesissä yleensäkin. Eniten happea oli Maijanojassa, vähiten sitä oli Vanjoen alimmalla havaintopaikalla nro 14. Veden kiintoainepitoisuus ja sameus olivat suurimpia Orhinojassa (kuva 1). Maijanojassa kiintoainepitoisuus oli Vanjoen tasolla, mutta vesi oli jonkin verran sameampaa kuin joen havaintopaikoilla

3 3 / Kiintoaine mg/l Kuva 1. Vanjoen, Maijanojan ja Orhinojan kiintoaine- ja sameuslukemat Vanjoki on kokonaisuutena erittäin ruskeavetinen johtuen maaperän laadusta; valuma-alueella on sekä humusaineita tuottavia metsiä että peltoviljelyksiä. Veden väriluku oli kaikilla havaintopaikoilla korkea, 1-13, kun se kirkkaassa värittömässä vedessä on alle 1. Veden epäorgaanisten suolojen pitoisuutta kuvaava sähkönjohtavuus on Vanjoella luontaisesti pieni. Maijanojassa luku oli Vanjoen luontaista tasoa suurempi ja Orhinojasta mitattu sähkönjohtavuus ilmensi selvästi kuormitusta (kuva 2). 5 Sameus FNU Väriluku Sähkönjohtavus ms/m 4 Kuva 2. Vanjoen, Maijanojan ja Orhinojan väriluku ja sähkönjohtavuus Vesistön ravinteisuutta ja rehevyyttä mittaavat typpi- ja fosforipitoisuudet ovat Vanjoen pääuomassa yleensä keskitasoa ja pitoisuudet kasvavat jokea alaspäin mentäessä. Maijanojassa ja Orhinojassa pitoisuudet olivat suuremmat kuin pääuomassa. Erityisesti Orhinojan fosforipitoisuus oli korkea (kuva 3). Kokonaistyppipitoisuus µg/l Kokonaisfosforipitoisuus µg/l Kuva 3. Vanjoen, Maijanojan ja Orhinojan kokonaisravinnepitoisuudet

4 4 / 4 Kaikilta tutkituilta havaintopaikoilta mitattiin myös bakteeripitoisuuksia ja kaikilta niitä myös todettiin. Usein eläintiloihin viittaavien suolistoperäisten enterokokkien määrät olivat suurimmat Maijanojassa ja Orhinojassa (kuva 4). 2 Suolistoperäiset enterokokit pmy/1 ml Kuva 4. Vanjoen, Maijanojan ja Orhinojan suolistoperäisten enterokokkien määrät Vanjoen pääuomasta tutkittiin myös lämpökestoiset kolibakteerit, jotka mittaavat yleistä likaantuneisuutta, mutta voivat viitata myös ulosteperäiseen likaantumiseen. Määrät havaintopaikoilla vaihtelivat välillä pmy/1 ml. Eniten näitä bakteereita oli havaintopaikalla 13 (vrt. liiteaulukko). Maijanojasta ja Orhinojasta mitattiin koliformisten bakteerien lisäksi myös ulosteperäistä likaantumista kuvaavat E. coli-bakteerit. Koliformisten bakteerien määrä oli molemmissa ojissa korkea (24 pmy/1 ml), niistä oli E. coleja Maijanojassa 22 pmy/1 ml ja Orhinojassa 31 pmy/1 ml. Määrät ovat varsin korkeita, vaikka ne alittavat sisämaan uimavesille säädetyn raja-arvon (E. coleja tulee olla alle 1 pmy/1 ml). Johtopäätöksiä Lähes kaikkien heinäkuussa 216 mitattujen vedenlaatuominaisuuksien perusteella kävi ilmi, että Maijanojasta ja Orhinojasta Vanjokeen virtaava vesi on heikompilaatuista kuin vesi joen pääuomassa. Aikoina, jolloin sivu-uomien virtaamat ovat suuria, kasvaa niiden merkitys Vanjokeen tulevassa kuormituksessa. Korkeiden ravinne- ja bakteeripitoisuuksien perusteella sekä Maijanojaan että Orhinojaan päätyy jätevesiä ja jopa ulosteperäistä kuormitusta. Vanjoen ja sen purkuvesistön Hiidenveden tilan kannalta kaikki ylimääräinen kuormitus tulisi pyrkiä eliminoimaan. Eeva Ranta Vesistötutkija eeva.ranta@vesiensuojelu.fi p Tiedoksi: Uudenmaan ELY-keskus, Hertta-tietokanta

5 1/2 Vihti- ja Vanjoki (VIVA) Vihdin alueen pintavesitutkimukset (VIHVEDET) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Virt *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *ph *Sähkönj. *Väriluku *CODMn *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *Ecoli 44 *Ecoliler Enterokok. *Lämp.koli *koliler Näytepaikka C m3/s mg/l FNU mg/l Kyll % ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml VIVA / 11 Vanjoki 25, Jää cm; Lumi cm; Klo 12:18; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27;.1 17,2 6,9 2,9 8,1 84 7,3 6, VIVA / 12 Vanjoki 18,3 Jää cm; Lumi cm; Klo 11:19; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27;.1 17,7 7, 3,4 8,1 85 7,3 7, VIHVEDET / VANMAI Vanjoki, Maijanoja Klo 11:7; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27;.1 13,,4 6,4 6,9 9, , VIHVEDET / VANORH Vanjoki, Orhinoja Klo 1:51; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27;.1 13,4, , , VIVA / 13 Vanjoki 7,4 Jää cm; Lumi cm; Klo 1:21; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27;.1 17,4 6,1 4,3 7,9 82 7,3 8, VIVA / 14 Vanjoki,3 Jää cm; Lumi cm; Klo 1:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27;.1 17,4 5,5 7, 6,8 71 7,1 8, *Akkreditoitu menetelmä

6 2/2 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ MÄÄRITYKSET Ilman T = kenttämittaus Jää = kenttämääritys Lumi = kenttämääritys Pilv. = kenttämääritys Tuulnop. = kenttämääritys Tuulsuunt. = kenttämääritys Lämpötila = kenttämittaus Virt = kenttämääritys *Kiint.GFC = Sis. menetelmä MENE16 (per. SFS 337:1976, kum., GF/C) *Sameus = SFS-EN ISO 727:2 *O2 = Sis. menetelmä MENE1 (per. SFS 34:199, kum.) Happi% = Sis. menetelmä MENE1 (per. SFS 34:199, kum.) *ph = SFS 321:1979, muunneltu *Sähkönj. = SFS-EN 27888:1994 *Väriluku = SFS-EN ISO 7887:212 *CODMn = SFS 336:1981 *Kok.N = SFS-EN ISO :1998 (mod.)+sfs-en ISO 13395:1997 (mod.) *NH4-N = SFS 332:1976 *NO2+NO3-N = SFS-EN ISO 13395:1997, muunneltu, FIA-tekniikka *KOK.P = Sis. menetelmä MENE8 (per. SFS 326:1986, kum.) *PO4P(Np) = Sis. menetelmä MENE7 (per. SFS 325:1986, kum. Nuclep.) *Ecoli 44 = SFS 488: 21, muunneltu *Ecoliler = ISO 938-2:212 (E) Part 2 Enterokok. = SFS-EN ISO :2 *Lämp.koli = SFS 488: 21, muunneltu *koliler = ISO 938-2:212 (E) Part 2 MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin. *Akkreditoitu menetelmä