16WWE Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010"

Transkriptio

1 16WWE Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

2 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v Sisältö 1 JOHDANTO SÄHKÖKOEKALASTUKSET Aineisto ja menetelmät Tulokset Hyrynsalmen reitti Sotkamon reitti TIIVISTELMÄ... 4 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Sähkökoekalastuskohteet Sähkökoekalastusten perustulokset Sähkökoekalastuskohteiden valokuvat Pöyry Finland Oy Eero Taskila, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh sähköposti

3 16WWE JOHDANTO Kainuun vaelluskalahankkeeseen liittyen istutettiin lohen mätiä Hyrynsalmen ja Sotkamon reittien pienvesiin yhteensä kahdeksaan kohteeseen. Kuhunkin kohteeseen istutettiin mätiä yksi litra eli noin 7000 mätimunaa. Mäti sijoitettiin pohjasoraan tai kivikkopohjilla kivien rakoihin muovisella putkella. Kullakin istutuskohteella mätiä sijoitettiin sekä kosken niskalle että varsinaiseen koskeen. Mätiä sijoitettiin kullakin koskella noin kymmeneen eri kohtaan. Tässä raportissa esitetään lohen mäti-istutusten seurantaan liittyvien sähkökoekalastusten tulokset vuodelta Mäti-istutuskohteiden lisäksi kalastettiin myös ylimääräisiä alueita, joilla oli ollut edellisenä talvena taimenen mätirasioita. Rasiat olivat sen tyyppisiä, että mahdollisesti kuoriutuneet poikaset saattoivat vapautua niistä. Tarkoituksena oli näissä kohteissa selvittää oliko mätirasiahaudonta onnistunut tuottamaan kesänvanhoja taimenen poikasia. 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET 2.1 Aineisto ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Hans Grassl ELT 60II GI-laitteella 600 V jännitettä käyttäen. Koealat kalastettiin yhteen kertaan ja tulokset on esitetty ilman kalastettavuusarvolla tehtävää laskennallista korjausta. Yhteensä kalastettiin 14 kohdetta, joista 8 oli Hyrynsalmen reitillä ja 6 Sotkamon reitillä. Koealojen sijainti on esitetty liitteessä 1, koekalastusten perustulokset liitteessä 2 ja koealojen valokuvat liitteessä 3. Sähkökoekalastuskohteista tehtiin myös habitaattikuvaukset (liite 2) eli määritettiin vesisyvyys, pintavirran nopeus ja pohjan laatu (hiekka, sora, kivi, louhi). Kasvilajien ja makrolevien esiintyminen arvioitiin peittävyysprosentein. Lisäksi arvioitiin pohjalle sekä kasveille kertyneen sakkauman määrä seuraavalla luokituksella: 0 = ei kerrostumia 1 = vähän: kerrostuman vahvuus < 1 mm, peittävyys yleensä alle 50 % 2 = kohtalaisesti: kerrostuman vahvuus noin 1 mm, peittävyys yleensä % 3 = runsaasti: kerrostuman vahvuus 1-2 mm, peittävyys yleensä % 4 = erittäin runsaasti: kerrostuman vahvuus > 2 mm, peittävyys yleensä % Virtaama oli joissa kalastushetkellä melko lähellä kesän alivirtaamatilannetta, joten kalastusolosuhteet olivat hyvät. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että tulokset ovat vain yhden kalastuskerran tuloksia. Todellisuudessa kalatiheydet ovat jonkin verran esitettyä suurempia. 2.2 Tulokset Hyrynsalmen reitti Lietejoki Lietejoen kalastuskohde (1) oli lohen mäti-istutuskohde. Kohde oli kunnostettu koski, johon oli tehty myös keinotekoinen soraikko (liite 2). Kohde oli silmämääräisesti arvioiden hyvännäköinen tammukkapuro. Lietejoen kalasto oli pääasiassa taimenta, jonka tiheys oli varsin suuri eli yks./aari (taulukko 1). Taimenen ohella saatiin vähän madetta, mutua ja kivisimppua. Lohen poikasia ei alueelta saatu. Ylemmän kohteen (1) taimenista kolme neljännestä oli kesän-

4 16WWE vanhoja poikasia ja muut olivat noin 1-3-vuotiaita. Kohteelle oli istutettu keväällä vastakuoriutunutta taimenta. Suurin osa poikasista oli ilmeisesti istutettuja, mutta osa oli todennäköisesti luonnonpoikasia. Alemmalla kohteella (2) pääosa poikasista oli noin 1-3 vuotiaita. Humalajoki Humalajoen kalastuskohde (3) oli lohen mäti-istutuskohde. Kohde oli perattu ja osin nivamainen koski, jossa oli myös lohikalojen hyvää pienpoikasaluetta (liite 2). Humalajoen kalasto oli pääasiassa mutua, taimenta ja kivisimppua (taulukko 1). niiden lisäksi saatiin satunnaisesti madetta. Taimenen tiheys oli pieni eli 1,7 yks./aari. Taimenet olivat noin 1-3 vuotiaita luonnonpoikasia. Lohen poikasia ei alueelta saatu. Kynäkoski Kynäkosken kalastuskohteet (4 ja 5) olivat lohen mäti-istutuskohteita. Kynäkosken alue on kunnostettu ekokoski, jossa harjoitetaan pyydä ja päästä kalastusta. Pääuoma oli kohteella louhikkoinen, mutta matalassa sivu-uomassa oli hyviä lohikalojen pienpoikasalueita (liite 2). Kynäkoskien kalasto oli pääasiassa taimenta, mutua ja kivisimppua (taulukko 1). Näiden lisäksi saatiin vähän harjusta, haukea, ahventa, madetta, särkeä ja salakkaa. Taimentiheys oli pieni eli 1,3-4,8 yks./aari. Taimenet olivat pääasiassa noin 1-3 vuotiaita luonnonpoikasia. Näiden lisäksi saatiin 2 kpl kesänvanhoja luonnonpoikasia. Lohen poikasia ei alueelta saatu. Niettuspuro Niettuspuron kalastuskohteet (6 ja 7) olivat taimenen mätirasiakohteita. Puro oli pieni (paikoin ojamainen) tyypillinen tammukkapuro (liite 2). Niettuspuron kalasto oli hyvin niukka. Saaliiksi saatiin vain yksittäinen hauki ja made (taulukko 1). Taimenen poikasia ei alueelta saatu. Alemmalta alueelta saatiin 6 pientä rapua. Ravut olivat ilmeisesti 1-2 kesäisiä rapuja. Kohteessa oli lisääntyvä rapukanta, mikä oli hiukan yllätyksellistä, koska Niettuspuro oli vain pieni noin 2 m leveä louhikkoinen tammukkapuro. Kokkojoki Kokkojoen kalastuskohde (8) oli lohen mäti-istutuskohde. Kohde oli kunnostettu monipuolinen koski, jossa pohja oli sekä louhikkoa, kivikkoa ja soraa (liite 2). Kokkojoen kalasto oli pääasiassa taimenta ja mutua (taulukko 1). Näiden lisäksi saatiin hiukan madetta. Taimentiheys oli kohtalainen eli 7 yks./aari. Kohde on Hyrynsalmen reitin velvoiteistutusten kohde, joten taimenet olivat keväällä istutettuja. Lohen poikasia ei alueelta saatu.

5 16WWE Taulukko 1 Sähkökoekalastusten laskennallisesti korjaamattomat tulokset (yks./aari) Hyrynsalmen reitillä v Liete- 2 Liete- 3. Humala- 4. Kynä- 5. Kynä- 6 Niettus- 7 Niettus- 8 Kokkojoki joki joki koski yl. koski al. puro yl. puro al. joki Taimen 21,3 14,8 1,7 1,3 4, ,0 Harjus , Hauki ,4-2,3 - - Ahven ,4 0, Made - 2,3 0,6 0,4 1,9-4,4 0,7 Särki ,3 1, Seipi , Salakka , Mutu - 1,1 6,1 2,6 1, ,5 Kivisimppu 0,6 1,1 1,1 2,1 3, Rapu , Sotkamon reitti Mainuanjoki Mainuanjoen kalastuskohde (9) oli taimenen mätirasiakohde. Kohteen pohja oli sekä kivikkoa että soraa, joten alueella oli myös sopivia lohikalojen pienpoikasalueita (liite 2). Silmämääräisesti arvioiden koski oli muita kohteita heikommassa tilassa, sillä sammalessa oli runsaasti ruskeaa pohjasakkaa. Mainuanjoen kalasto oli pääasiassa särkeä, ahventa ja kivisimppua (taulukko 2). Näiden lisäksi saatiin yksittäinen hauki ja harjus. Harjus oli 2 kesäinen poikanen. Taimenen poikasia ei alueelta saatu. Pihlajapuro Pihlajapuron kalastuskohde (10) oli lohen mäti-istutuskohde. Kohde oli hyvännäköinen pieni tammukkapuro, jossa oli myös hyviä lohikalojen pienpoikasalueita (liite 2). Pihlajapuron kalasto oli hyvin niukka. Saaliiksi saatiin vain yksittäinen hauki ja ahven (taulukko 2). Lohen poikasia ei alueelta saatu. Jormasjoki Jormasjoen kalastuskohde (11) oli lohen mäti-istutuskohde. Kohteen pohja oli kivikkoa ja louhikkoa, joten alueella oli niukasti lohikalojen pienpoikasalueita (liite 2). Silmämääräisesti arvioiden koski oli jonkin verran muita kohteita heikommassa tilassa, sillä sammalessa oli runsaasti ruskeaa pohjasakkaa. Jormasjoen kalasto oli pääasiassa ahventa ja harjusta (taulukko 2). Näiden lisäksi saatiin yksittäinen hauki, made ja kivisimppu. Harjukset olivat kesänvanhoja luonnonpoikasia. Lohen poikasia ei alueelta saatu. Kalojen lisäksi alueelta saatiin 1 pieni (35 mm) ravun poikanen. Tämä oli sikäli erikoista, että Jormasjoella todettiin kesällä 2009 rapurutto, joka tuhosi alueen rapukannan.

6 16WWE0598 Sapsokoski 4 Sapsokosken kalastuskohde (12) oli taimenen mätirasiakohde. Kohde oli perattu rännimäinen ja kivikko-louhikkopohjainen uoma, jossa soraa oli vain hiukan (liite 2). Sapsokosken kalasto oli pääasiassa särkeä, ahventa, taimenta ja kivisimppua (taulukko 2). Näiden lisäksi saatiin yksittäinen hauki ja made. Taimenet olivat luonnonpoikasia. Taimenista 1 oli kesänvanha poikanen, joka saattoi olla peräisin myös mätirasiasta. Muut taimenet olivat noin 3-4 vuotiaita. Tipasjoki Tipasjoen Pystykosken kalastuskohde (13) oli lohen mäti-istutuskohde. Kohde oli karkeasti eli lähinnä louhilla ja isoilla kivillä kunnostettu koski, jossa vettä oli erittäin vähän. Kohteen pohja oli pääasiassa louhikkoa ja kivikkoa, mutta alueella oli myös soraa (liite 2). Silmämääräisesti arvioiden koski oli jonkin verran muita kohteita heikommassa tilassa, sillä sammalessa oli runsaasti ruskeaa pohjasakkaa. Tipasjoen kalasto oli niukka koostuen taimenesta ja kivisimpusta (taulukko 2). Taimenet olivat noin 1-3 vuotiaita luonnonpoikasia. Lohen poikasia ei alueelta saatu. Myllyjoki Myllyjoen kalastuskohde (14) oli lohen mäti-istutuskohde. Kohde oli hyvännäköinen pieni tammukkapuro, jossa oli myös hyviä lohikalojen pienpoikasalueita (liite 2). Mylyjoen kalasto oli niukka koostuen pienin tiheyksin ahvenesta, hauesta ja kiiskestä (taulukko 2). Lohen poikasia ei alueelta saatu. Taulukko 2 Sähkökoekalastusten laskennallisesti korjaamattomat tulokset (yks./aari) Sotkamon reitillä v Mainuan- 10 Pihlaja- 11 Jormas- 12 Sapso- 13 Tipas- 14 Myllyjoki puro joki koski joki joki Taimen ,1 2,3 - Harjus 0,3-1, Hauki 0,3 2,7 0,4 0,4-0,8 Ahven 3,0 1,3 2,9 1,4-2,5 Made - - 0,4 0,4 - - Särki 3, ,2 - - Kiiski ,8 Kivisimppu 1,6-0,4 1,1 0,7 - Rapu - - 0, TIIVISTELMÄ Kainuun vaelluskalahankkeeseen liittyen istutettiin syksyllä 2009 lohen mätiä Hyrynsalmen ja Sotkamon reittien pienvesiin yhteensä kahdeksaan kohteeseen, jotka sähkökoekalastettiin kesällä Mäti-istutusten tulos oli heikko, sillä lohen poikasia ei saatu miltään kohteelta. Mäti-istutuskohteiden lisäksi kalastettiin myös ylimääräisiä alueita, joilla oli ollut edellisenä talvena taimenen mätirasioita. Mätirasioista kuoriutuneiden poikasten määrä oli ilmeisen vähäinen,

7 16WWE sillä vain yhdestä kohteesta (Sapsokoski) saatiin yksi kesänvanha poikanen, joka saattoi olla peräisin mätirasiasta. Kokonaisuutena taimenen luontainen lisääntyminen oli kohteilla varsin yleistä, sillä koekalastuksia tehtiin 11 joella, joista taimenen luontaista lisääntymistä todettiin 5 joella.

8 Liite 1.1. Sähkökoekalastuskohteet 1:

9 Liite 1.2. Sähkökoekalastuskohteet 1:

10 Sähkökoekalastukset Liite Lietejoki, 10 m sillan yläp. ( / ) Lohen mäti-istutuskohde, vastakuoriutuneiden taimenten istutuskohde, kunnostettu koski, keinotekoinen soraikko. Hyvännäköinen tammukkapuro. 6x29 m =174 m 2, syv. 0,1-0,4 x 0,2 m, virt. 0,3-1,1 x 0,8 m/s. Pohja kivikko 90 %, sora 10 %, ei pintakiviä. Fontinalis dal. 8 %, Fontinalis ant. +. Ei rihmamaisia viherleviä, ei pohjasakkaa (0). Sammal päältä puhdasta, alla hiukan sakkaa. taimen 21,26 28 kpl (55-63 mm), 9 kpl ( mm), istukkaita, osa voi olla luonnonpoikasia kivisimppu 0,57 1 kpl 2. Lietejoki, sillan alap. ( / ) Edellisen alapuolelta samanlainen kohde (8x11 m = 88 m 2 ), ei kuitenkaan soraikkoa. taimen 14,77 4 kpl (51-65 mm), 9 kpl ( mm), istukkaita, osa voi olla luonnonpoikasia made 2,27 2 kpl mutu 1,14 1 kpl kivisimppu 1,14 1 kpl 3. Humalajoki ( / ) Lohen mäti-istutuskohde, perattu osin nivamainen koski, alaosan koskessa hyvää pienpoikasaluetta. 6x30 m =180 m 2, syv. 0,1-0,5 x 0,4 m, virt. tasainen 0,3-0,6 m/s. Pohja kivikko 85 %, hiekka 15 %, pintakiviä +. Fontinalis dal. 5 %, Fontinalis ant. +, Sparganium sp. +, Lysimachia thyrs. +, Caltha pal. +. Ei rihmamaisia viherleviä, ei pohjasakkaa (0). Sammal puhdasta. taimen 1,67 3 kpl ( mm), luonnonpoikasia made 0,56 1 kpl, 160 mm mutu 6,11 11 kpl kivisimppu 1,11 2 kpl Ylimääräinen alue nivamaista yläosaa (6x20 m), vain mutuja. 4. Kynäkoski ylempi, Luvan reitti ( / ) Lohen mäti-istutuskohde, kunnostettu ekokoski (pyydä ja päästä), matalassa sivu-uomassa hyviä pienpoikasalueita, pääuoma louhikkoinen. 4,5x x10 m = 235 m 2, syv. 0,1-0,7 x 0,3 m, virt. 0,3-1,2 x 0,6 m/s. Pohja kivikko-louhikko 97 %, sora 3 %, pintakiviä 6 %. Fontinalis dal. 3 %, Fontinalis ant. +, Hygrohypnum sp. +, Sparganium sp. +. Ei rihmamaisia viherleviä, ei pohjasakkaa (0). Sammal päältä puhdasta, alla sakkaa vähän. taimen 1,28 1 kpl (73 mm), 2 kpl ( mm), luonnonpoikasia harjus 0,43 1 kpl (205 mm) hauki 0,43 1 kpl (n. 3 kg) ahven 0,43 1 kpl (160 mm) made 0,43 1 kpl (170 mm) särki 1,28 3 kpl ( mm) salakka 0,43 1 kpl mutu 2,55 6 kpl kivisimppu 2,13 5 kpl

11 5. Kynäkoski alempi, Luvan reitti ( / ) Liite 2.2 Lohen mäti-istutuskohde, kunnostettu ekokoski (pyydä ja päästä), louhikkoinen koski, ei hyviä pienpoikasalueita. 14x15 m = 210 m 2, syv. 0,1-0,6 x 0,25 m, virt. 0,3-1,2 x 0,7 m/s. Pohja kivikko-louhikko 99 %, sora 1 %, pintakiviä 4 %. Fontinalis dal. 2 %, Hygrohypnum sp. +, Sparganium sp. +. Rihmamaisia viherleviä hiukan (+), ei pohjasakkaa (0). Sammal päältä puhdasta, alla sakkaa hiukan. taimen 4,76 1 kpl (55 mm), 9 kpl ( mm), luonnonpoikasia ahven 0,48 1 kpl (108 mm) made 1,90 4 kpl ( mm) särki 1,90 4 kpl ( mm) seipi 0,95 2 kpl (n. 100 mm) mutu 1,43 3 kpl kivisimppu 3,33 7 kpl 6. Niettuspuro ylempi ( / ) Taimenen mätirasiakohde, luonnontilainen, pieni ojamainen tammukkapuro. 1,1x40 m = 44 m 2, syv. 0,1-0,2 x 0,15 m, virt. 0,3 m/s. Pohja kivikko 50 %, hiekka 50 %, pintakiviä 4 %. Fontinalis dal. 2 %, Fontinalis ant. 1 %. Ei rihmamaisia viherleviä, ei pohjasakkaa (0). Sammal puhdasta. hauki 2,27 1 kpl (n. 90 mm) 7. Niettuspuro alempi ( / ) Taimenen mätirasiakohde, luonnontilainen, pieni tammukkapuro. 2,2x32 m = 70 m 2, syv. 0,1-0,5 x 0,3 m, virt. 0,3-0,8 x 0,5 m/s. Pohja kivikko-louhikko 100 %, pintakiviä 20 %. Fontinalis dal. 5 %, Hygrohypnum sp. +. Ei rihmamaisia viherleviä, ei pohjasakkaa (0). Sammal puhdasta. made 1,43 1 kpl ( n. 250 mm) rapu 8,57 6 kpl (20-50 mm) 8. Kokkojoki, sillan ylä- ja alapuoli ( / ) Lohen mäti-istutuskohde, kunnostettu monipuolinen koski, louhikkoa-kivikkoa-soraa. 8x22 + 8x12 m = 272 m 2, syv. 0,1-0,64x 0,22 m, virt. 0,3-1,1 x 0,8 m/s. Pohja kivikko-louhikko 90 %, sora 10 %, pintakiviä 2 %. Fontinalis dal. 2 %, Fontinalis ant. +. Rihmamaisia viherleviä hiukan (+), pohjasakkaa vähän (1). Sammal päältä lähes puhdasta, alla sakkaa vähän. taimen 6,99 19 kpl (n. 240 mm), istukkaita made 0,74 2 kpl (n mm) mutu 5,51 15 kpl Taimenen velvoiteistutuskohde, osa taimenista karkasi.

12 9. Mainuanjoki ( / ) Liite 2.3 Taimenen mätirasiakohde. 9x25 + 4x20 m = 305 m 2, syv. 0,1-0,4 x 0,2 m, virt. 0,3-1,0 x 0,6 m/s. Pohja kivikko 90 %, sora 10 %, pintakiviä 1 %. Fontinalis dal. 25 %, Hygrohypnum sp. +, Sparganium sp. +, Equisetum fluv. +, Lysimachia thyrs. +. Rihmamaisia viherleviä hiukan (+), pohjasakkaa kohtalaisesti (2). Sammalessa runsaasti sakkaa. harjus 0,33 1 kpl (167 mm) hauki 0,33 1 kpl (310 mm) ahven 2,95 9 kpl ( mm) särki 3,28 10 kpl ( mm) kivisimppu 1,64 5 kpl 10. Pihlajapuro ( / ) Lohen mäti-istutuskohde, luonnontilainen, hyvännäköinen pieni tammukkapuro, hyviä pienpoikashabitaatteja. 1,5x50 m = 75 m 2, syv. 0,1-0,3 x 0,15 m, virt. tasaianen 0,5 m/s. Pohja kivikko-louhikko 70 %, sora 30 %, pintakiviä 10 %. Fontinalis dal. 25 %, Sparganium sp. +, Lysimachia thyrs. +, Caltha pal. +, Potentilla pal. +. Ei rihmamaisia viherleviä, ei pohjasakkaa (0). Sammal puhdasta. hauki 2,67 1 kpl ( n. 100 mm) ahven 1,33 1 kpl (n. 150 mm) 11. Jormasjoki ( / ) Lohen mäti-istutuskohde. 7x35 m = 245 m 2, syv. 0,1-0,7 x 0,3 m, virt. 0,2-1,2 x 0,7 m/s. Pohja kivikko-louhikko 100 %, sora +, pintakiviä 5 %. Fontinalis dal. 30 %, Sparganium sp. +. Rihmamaisia viherleviä vähän (2 %), pohjasakkaa kohtalaisesti (2). Virrassa sammal päältä lähes puhdasta, rannassa sakkaa melko runsaasti. Sammalen sisässä sakkaa runsasti. harjus 1,22 3 kpl (88-93 mm) hauki 0,41 1 kpl (180 mm) ahven 2,86 7 kpl (51-98 mm) made 0,41 1 kpl (272 mm) kivisimppu 0,41 1 kpl rapu 0,41 1 kpl (n. 35 mm) 12. Sapsokoski, Pieni-Sapsojärven yläp. ( / ) Taimenen mätirasiakohde. Perattu rännimäinen uoma. 7x40 m = 280 m 2, syv. 0,1-0,5 x 0,3 m, virt. 0,0-1,2 x 0,9 m/s. Pohja kivikko-louhikko 100 %, sora +, pintakiviä 5 %. Osa rannoista kuivilla. Fontinalis dal. 20 %, Hygrohypnum sp. +. Ei rihmamaisia viherleviä, pohjasakkaa vähän (1). Sammal päältä lähes puhdasta, alla sakkaa selvästi. taimen 1,07 1 kpl (67 mm), 2 kpl ( mm), luonnonpoikasia hauki 0,36 1 kpl (142 mm) ahven 1,43 4 kpl ( mm) made 0,36 1 kpl (290 mm) särki 3,21 9 kpl ( mm) kivisimppu 1,07 3 kpl

13 13. Tipasjoki, Pystykoski ( / ) Liite 2.4 Lohen mäti-istutuskohde, karkeasti kunnostettu koski, vettä erittäin vähän. 9x25 + 4x20 m = 305 m 2, syv. 0,1-0,4 x 0,2 m, virt. 0,0-0,9 x 0,5 m/s. Pohja louhikko-kivikko 95 %, sora 5 %, pintakiviä 30 %. Ranunculus pelt. +, Sparganium sp. 1 %, Equisetum fluv. +. Lysimachia thyrs. +, Myriophyllum alt. 1 %, Caltha pal. +. Rihmamaisia viherleviä selvästi (3-4 %), pohjasakkaa kohtalaisesti (2). Sammalen päällä sakkaa kohtalaisesti, alla sakkaa runsaasti. taimen 2,30 7 kpl ( mm), luonnonpoikasia kivisimppu 0,66 2 kpl 14. Myllyjoki ( / ) Lohen mäti-istutuskohde, hyvännäköinen monipuolinen tammukkapuro, myös kutu- ja pienpoikasalueita. Vettä vähän. 3x40 m = 120 m 2, syv. 0,1-0,2 x 0,15 m, virt. 0,0-0,5 x 0,3 m/s. Pohja kivikko-louhikko 90 %, sora 10 %, pintakiviä 20 %. Fontinalis dal. 30 %, Sparganium sp. +. Ei rihmamaisia viherleviä, ei pohjasakkaa. Sammal puhdasta. hauki 0,83 1 kpl (109 mm) ahven 2,50 3 kpl ( mm) kiiski 0,83 1 kpl (72 mm)

14 Liite 3 1. Lietejoki, sillan yläpuoli 2. Lietejoki, sillan alapuoli

15 3. Humalajoki 4. Luvan reitti, Kynäkoski, ylempi

16 5. Luvan reitti, Kynäkoski, alempi 6. Niettuspuro, ylempi

17 7. Niettuspuro, alempi 8. Kokkojoki

18 9. Mainuanjoki 10. Pihlajapuro

19 11. Jormasjoki 12. Sapsokoski, Pieni-Sapsojärven yläpuoli

20 13. Tipasjoki, Pystykoski 14. Myllyjoki

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v. 2016 Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/2016 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1. JOHDANTO... 3 2. TYÖRYHMÄ JA KÄYTETYT

Lisätiedot

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 26 Luonnos Helsinki marraskuu 26 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...3 2.

Lisätiedot

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 SÄHKÖKOEKALASTUS...

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 350 Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu

Lisätiedot

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset

Lisätiedot

Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013

Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013 Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014 ISBN 978-952-303-127-2 (Verkkojulkaisu)

Lisätiedot

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 RKTL:n työraportteja 15/2014 Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014

Lisätiedot

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon

Lisätiedot

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan

Lisätiedot

LIITE 7.6 KALASTO JA KALATALOUS

LIITE 7.6 KALASTO JA KALATALOUS KALASTO JA KALATALOUS LIITE 7.6 Kalaston ja kalatalouden nykytilaa on selvitetty kalataloustarkkailuihin ja kalastuskirjanpitoon perustuen. Mustavaaran kaivoshankkeen YVA-selostusta varten hankkeen vaikutusalueella

Lisätiedot

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen virtavesikunnostukset ja jätevesiylivuotojen vähentäminen -seminaari 26.4.2016 Ari Haikonen Sauli Vatanen

Lisätiedot

Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet ISTUTETTUJEN LOHENPOIKASTEN MENESTYMINEN HUPISAARTEN PUROISSA

Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet ISTUTETTUJEN LOHENPOIKASTEN MENESTYMINEN HUPISAARTEN PUROISSA Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet ISTUTETTUJEN LOHENPOIKASTEN MENESTYMINEN HUPISAARTEN PUROISSA 2009-2010 TYÖRAPORTTI 19.11.2010 Panu Orell, Mikko Jaukkuri, Olli van der Meer,

Lisätiedot

LIITE 5. Äkäsjoki, Pulkkasaarten alapuoli koordinaatit

LIITE 5. Äkäsjoki, Pulkkasaarten alapuoli koordinaatit LIITE 5 Äkäsjoki, Pulkkasaarten alapuoli koordinaatit 7498940 3371980 Sanallinen kuvaus (23.8.2007) Pinta-ala 308 m 2 Vesisyvyys 40 cm Pintavirrannopeus 100 cm/s Veden lämpötila 12,6 C Ilman lämpötila

Lisätiedot

9M UPM Kymmene Oyj

9M UPM Kymmene Oyj 9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014

MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 Marko Paloniemi 10/2014 1 Sisällys Johdanto... 2 Vesistö... 2 Yleistä... 2 Myllypuro... 3 Haapajoki... 4 Vähä Haapajärven ja Vähä-Peränteen välinen

Lisätiedot

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry - www.virtavesi.com 30.11.2009 Muurahaisen luontotupa, Kauhajoki Taimenpäivä 2009 Esityksen sisältö I. Mikä

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

Vesiluonto ja ennallistaminen

Vesiluonto ja ennallistaminen Vesiluonto ja ennallistaminen Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n Life-Luonto -rahoitustukea Humuspitoiset järvet ja lammet, karut kirkasvetiset

Lisätiedot

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle 0 Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle Paimionjoen Kosken Tl alueen kalat ja ravut hanke, joka on saanut tukea Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroista

Lisätiedot

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10. KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 181/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee Hartolan

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 69/2015. Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa Ari Saura

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 69/2015. Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa Ari Saura Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 69/2015 Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2014 Ari Saura Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2014 Ari Saura Luonnonvarakeskus, Helsinki 2015 ISBN: 978-952-326-145-7

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre 1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,

Lisätiedot

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Matti Vaittinen 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSALUE 3 3 AINEISTO

Lisätiedot

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 14.5.2016 Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Talkookunnostukset Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009

Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009 Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009 Koekalastusraportti Lounais-Suomen kalastusalue 2010 Teksti ja kuvat: Jussi Aaltonen Kannen kuva: Myllyumpaidanojan koskialuetta Lounais-Suomen kalastusalue

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoki on vanha meritaimenjoki Vantaanjoen vesistö Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärven Erkylänjärvestä ja laskee mereen Helsingin Vanhankaupunginkoskella

Lisätiedot

PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA

PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA Somero 26.9.2014 Matti Jantunen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry Mikä on puro? Vesilaki (27.5.2011/587) 3 määrittelee: Joki = virtaavan veden vesistö, jonka valuma-alue

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Viljelijätilaisuus 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä, SYKE Järvien tilassa muutoksia Järvillä havaittu rehevöitymisen merkkejä satunnaisia sinileväkukintoja,

Lisätiedot

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...

Lisätiedot

Laukaan Simunankosken taimenkannan hoito vuosina 1996-2000

Laukaan Simunankosken taimenkannan hoito vuosina 1996-2000 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 210 Pentti Valkeajärvi Unto Eskelinen Päivi Eskelinen Laukaan Simunankosken taimenkannan hoito vuosina 1996-2000 Laukaa 2000 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Beat 1 Rostad ja Sanden

Beat 1 Rostad ja Sanden Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on

Lisätiedot

Kalkkistenkosken taimenen poikastutkimus 2013 ja kutupesätutkimus

Kalkkistenkosken taimenen poikastutkimus 2013 ja kutupesätutkimus Konneveden kalatutkimus ry Kalkkistenkosken taimenen poikastutkimus 2013 ja kutupesätutkimus 2013-2014 Pentti Valkeajärvi, Petri Heinimaa, Kimmo Sivonen, Mika Oraluoma, Jouni Kivinen ja Jukka Syrjänen

Lisätiedot

Kokemäenjoen siikatutkimukset

Kokemäenjoen siikatutkimukset Kokemäenjoen siikatutkimukset Lari Veneranta, Luonnonvarakeskus 12.4.2016 Kokemäenjoen siian historia Alkujaan merkittävä vaellussiikajoki, Harjavallan pato käyttöön 1939 Vaellussiikakanta taantui ja katosi

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli

Lisätiedot

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL Jorma Piironen, RKTL Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi (alavetinen) ja taimen (ylävetinen) Järvilohen viljelykokeilut

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012

KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012 Vastaanottaja Suomen Merituuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Marraskuu 2012 KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET

Lisätiedot

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2016

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2016 Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös kunnostustoimien esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2016 Vuonna 2016 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA VIII: TERRAFAMEN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2015

TERRAFAME OY OSA VIII: TERRAFAMEN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2015 Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Tarkkailuraportti Päivämäärä Huhtikuu 2016 TERRAFAME OY OSA VIII: TERRAFAMEN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2015 TERRAFAME OY OSA VII: TERRAFAMEN

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALU- EIDEN KALATALOUSTARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2015

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALU- EIDEN KALATALOUSTARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2015 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALU- EIDEN KALATALOUSTARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA

Lisätiedot

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina 2013-16 Numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kohde Rautajoki Myllyoja Kikkelänjoki Vahokoski Hanhijoki Myllypuro Särkikoski Vilppulankoski Vilppulankoski Loppiskoski

Lisätiedot

PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA

PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedessä sekä Kokemäenjoen ylä- ja keskiosalla raportti vuoden 2008 pilottitutkimuksesta

Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedessä sekä Kokemäenjoen ylä- ja keskiosalla raportti vuoden 2008 pilottitutkimuksesta Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedessä sekä Kokemäenjoen ylä- ja keskiosalla raportti vuoden 2008 pilottitutkimuksesta J. T. Pennanen, M. Salminen ja A. Saura RKTL 28.11.2008,

Lisätiedot

SÄKKISUON, JUVAINSAARENSUON JA LÄNTISEN SUURISUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009

SÄKKISUON, JUVAINSAARENSUON JA LÄNTISEN SUURISUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 SÄKKISUON, JUVAINSAARENSUON JA LÄNTISEN SUURISUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 114/2009 Jussi Mäntynen TIIVISTELMÄ Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

5 Sattasjoki. Johdanto. Hydrologia ja veden laatu

5 Sattasjoki. Johdanto. Hydrologia ja veden laatu 5 Sattasjoki 5.1 Johdanto Kitisen sivujoki Sattasjoki on alueen muiden jokien tapaan ollut uittojoki. Sattasjoki perattiin koneellisesti jokisuusta Lomajoen suulle asti noin 48 km:n matkalta. Sattasjoen

Lisätiedot

Eurajoki viemäristä lohijoeksi?

Eurajoki viemäristä lohijoeksi? Eurajoki viemäristä lohijoeksi? Teija Kirkkala 3.2.2015 1 2 Ominaispiirteitä valuma-alueen pinta-ala 1336 km 2 joen pituus 52 km järvisyys 13 % peltojen osuus Pyhäjärven alapuolella 28 % metsiä (kangasmaita)

Lisätiedot

Itämeren lohikantojen tila

Itämeren lohikantojen tila Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin

Lisätiedot

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Luonnontilaisen kaltaiseksi palautunut uoma ja luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusprosessissa Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Lasse Järvenpää SYKE Luonnonmukaisen ojien kunnossapidossa peruskuivatushankkeen

Lisätiedot

Vesienhoidon kalastoseurannat tietoa vesien tilan arviointiin, vesistökunnostuksiin, kalavesien hoitoon ja tutkimukseen

Vesienhoidon kalastoseurannat tietoa vesien tilan arviointiin, vesistökunnostuksiin, kalavesien hoitoon ja tutkimukseen Vesienhoidon kalastoseurannat tietoa vesien tilan arviointiin, vesistökunnostuksiin, kalavesien hoitoon ja tutkimukseen Martti Rask, Teppo Vehanen, Mikko Olin, Jukka Ruuhijärvi, Tapio Sutela Limnologipäivät

Lisätiedot

URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS

URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS OHJELMA 18.30 Kahvitarjoilu 19.00 Infotilaisuuden avaus, Urpalanjokialue lohijoeksi ry:n hallituksen sihteeri Jorma Suoknuuti 19.10 Urpalanjokialueen

Lisätiedot

Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010. Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy. Apajax Oy 1

Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010. Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy. Apajax Oy 1 Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010 Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy 2011 Apajax Oy 1 Sisällys 1. Johdanto 3 2. Aineisto ja menetelmät 3 3. Tulokset 5 4. Tulosten pohdinta 7 Lähdekirjallisuus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31. Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31. Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 4658/10.03.00/2013 31 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksesta koskien Monikonpuron uoman siirtoa ja valmistelulupaa Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN YLÄOSAN ALUEEN SIVU-UOMIEN VIRTAPAIKKOJEN KARTOITUS

HARJUNPÄÄNJOEN YLÄOSAN ALUEEN SIVU-UOMIEN VIRTAPAIKKOJEN KARTOITUS Opinnäytetyö (AMK) Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma 2015 Heidi Moisio HARJUNPÄÄNJOEN YLÄOSAN ALUEEN SIVU-UOMIEN VIRTAPAIKKOJEN KARTOITUS taimenen poikas- ja lisääntymisalueina OPINNÄYTETYÖ (AMK)

Lisätiedot

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Esityksen sisältö Purojen inventointi Kunnostukset menetelmineen Vaikutusten seuranta Mitä

Lisätiedot

Taimenen mätirasiaistutukset Paimionjoella

Taimenen mätirasiaistutukset Paimionjoella Projektikoordinaattori Ville Ojala (Iktyonomi AMK) Taimenen mätirasiaistutukset Paimionjoella 2015 2016 Kalaisia koskia Paimionjokeen on leader-osarahoitteinen hanke, joka saa tukea Varsinais-Suomen Jokivarsikumppaneilta

Lisätiedot

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Mika Oraluoma & Kimmo Sivonen Osuuskunta kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO Y 2381704-8 www.vesi-visio.net 8.12.2015

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen...5 2.2 Saaliskiintiö...5 2.3 Koukkumäärärajoitus...5

Lisätiedot

Mitä ja miksi pienet purot tuottavat Etelä-Suomessa?

Mitä ja miksi pienet purot tuottavat Etelä-Suomessa? Mitä ja miksi pienet purot tuottavat Etelä-Suomessa? Pienten jokiuomien ja purojen kunnostustavoitteet ja -menetelmät Pori 17.4.2012 Eero Jutila Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Määritelmiä Joki

Lisätiedot

OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja

OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja joen kunnostussuunnitelma 13:45 14:15 Hanna Alajoki, KVVY, Pohjaeläinanalyysi

Lisätiedot

KALLIOJOEN REITIN KEHITTÄMINEN

KALLIOJOEN REITIN KEHITTÄMINEN Opinnäytetyö (AMK) Kala- ja ympäristötalous 2012 Click here to enter text. Aki Korhonen KALLIOJOEN REITIN KEHITTÄMINEN ohjeistus kalastusalueelle ja osakaskunnille OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

Talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaara Sotkamo Oy 9M609005 18.3.2010 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa IV c Biologinen tarkkailu maa-alueilla 9M608035 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa IVc Biologinen tarkkailu

Lisätiedot

Metsäpurojen kunnostusta Kuusamossa

Metsäpurojen kunnostusta Kuusamossa Metsäpurojen kunnostusta Kuusamossa Heikki Tahkola, Oulun Kalatalouskeskus Historiaa Puroja ja jokia perattu paljon 1900- luvun alkupuolella, aina 1960- luvulle saakka Työt tehty pääosin koneella, pienemmissä

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuopio19.4.2011 Rautalammin reitti Keski-Suomen taimenkantojen hoitostrategiaa

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 o övv Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 Liite 8 Kalataloudellisen vahingon korvaaminen vesialueen omistajille, kalatalousmaksu ja rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhaitta Kalaraloudellisen

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU

PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.11.2012 Pintavesimuodostumat Keski-Suomessa Vesienhoitokausi 2010-2015 2016-2021 VHA2

Lisätiedot

Perhokalastuksen SM-loppukilpailu Iijoki, keskiosa ja Kipinänkylän koskialue. Aki Tikkanen, Pohjanmaan Kilpaperhokalastajat Ry.

Perhokalastuksen SM-loppukilpailu Iijoki, keskiosa ja Kipinänkylän koskialue. Aki Tikkanen, Pohjanmaan Kilpaperhokalastajat Ry. Sivu 1 / 33 Perhokalastuksen SM-loppukilpailu 29-30.8.2015 Iijoki, keskiosa ja Kipinänkylän koskialue. Aki Tikkanen, Pohjanmaan Kilpaperhokalastajat Ry. Milloin: 29-30.8.2015 Sää: +18 C, aamusumusta pilvettömään

Lisätiedot

Luojoen ja Vaunujoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma

Luojoen ja Vaunujoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma Luojoen ja Vaunujoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma Jukka Rinne 2010 Kalatieto J. Rinne Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1 Johdanto... 3 2 Vesistö olosuhteet ja kunnostuskohteet... 4 2.1

Lisätiedot

Pielisjoen koski- ja virtapaikkojen yleiskartoitus

Pielisjoen koski- ja virtapaikkojen yleiskartoitus Pielisjoen koski- ja virtapaikkojen yleiskartoitus Juha Rouvinen Kuopion Teho-Louhinta Oy 2012 Kannen kuvissa näkyy Pielisjokea Joensuun keskustassa Ilosaaren ympärillä. Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet

Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet 83(1-2007) Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet

Lisätiedot

Metsäpurojakin parempi luonnonmukainen vaihtoehto olisi poikastuotanto puisto voimalaitoksen yhteydessä

Metsäpurojakin parempi luonnonmukainen vaihtoehto olisi poikastuotanto puisto voimalaitoksen yhteydessä Kajaaninjoki Metsäpurojakin parempi luonnonmukainen vaihtoehto olisi poikastuotanto puisto voimalaitoksen yhteydessä Conon -joen 2004 rakennettua poikastuotantouomaa Skotlannissa. Leveys on noin 5 m,

Lisätiedot