16WWE Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

Transkriptio

1 16WWE Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

2 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v Sisältö 1 JOHDANTO SÄHKÖKOEKALASTUKSET Aineisto ja menetelmät Tulokset Hyrynsalmen reitti Sotkamon reitti TIIVISTELMÄ... 4 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Sähkökoekalastuskohteet Sähkökoekalastusten perustulokset Sähkökoekalastuskohteiden valokuvat Pöyry Finland Oy Eero Taskila, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

3 16WWE JOHDANTO Kainuun vaelluskalahankkeeseen liittyen istutettiin lohen mätiä Hyrynsalmen ja Sotkamon reittien pienvesiin yhteensä kahdeksaan kohteeseen. Kuhunkin kohteeseen istutettiin mätiä yksi litra eli noin 7000 mätimunaa. Mäti sijoitettiin pohjasoraan tai kivikkopohjilla kivien rakoihin muovisella putkella. Kullakin istutuskohteella mätiä sijoitettiin sekä kosken niskalle että varsinaiseen koskeen. Mätiä sijoitettiin kullakin koskella noin kymmeneen eri kohtaan. Tässä raportissa esitetään lohen mäti-istutusten seurantaan liittyvien sähkökoekalastusten tulokset vuodelta Mäti-istutuskohteiden lisäksi kalastettiin myös ylimääräisiä alueita, joilla oli ollut edellisenä talvena taimenen mätirasioita. Rasiat olivat sen tyyppisiä, että mahdollisesti kuoriutuneet poikaset saattoivat vapautua niistä. Tarkoituksena oli näissä kohteissa selvittää oliko mätirasiahaudonta onnistunut tuottamaan kesänvanhoja taimenen poikasia. 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET 2.1 Aineisto ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Hans Grassl ELT 60II GI-laitteella 600 V jännitettä käyttäen. Koealat kalastettiin yhteen kertaan ja tulokset on esitetty ilman kalastettavuusarvolla tehtävää laskennallista korjausta. Yhteensä kalastettiin 14 kohdetta, joista 8 oli Hyrynsalmen reitillä ja 6 Sotkamon reitillä. Koealojen sijainti on esitetty liitteessä 1, koekalastusten perustulokset liitteessä 2 ja koealojen valokuvat liitteessä 3. Sähkökoekalastuskohteista tehtiin myös habitaattikuvaukset (liite 2) eli määritettiin vesisyvyys, pintavirran nopeus ja pohjan laatu (hiekka, sora, kivi, louhi). Kasvilajien ja makrolevien esiintyminen arvioitiin peittävyysprosentein. Lisäksi arvioitiin pohjalle sekä kasveille kertyneen sakkauman määrä seuraavalla luokituksella: 0 = ei kerrostumia 1 = vähän: kerrostuman vahvuus < 1 mm, peittävyys yleensä alle 50 % 2 = kohtalaisesti: kerrostuman vahvuus noin 1 mm, peittävyys yleensä % 3 = runsaasti: kerrostuman vahvuus 1-2 mm, peittävyys yleensä % 4 = erittäin runsaasti: kerrostuman vahvuus > 2 mm, peittävyys yleensä % Virtaama oli joissa kalastushetkellä melko lähellä kesän alivirtaamatilannetta, joten kalastusolosuhteet olivat hyvät. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että tulokset ovat vain yhden kalastuskerran tuloksia. Todellisuudessa kalatiheydet ovat jonkin verran esitettyä suurempia. 2.2 Tulokset Hyrynsalmen reitti Lietejoki Lietejoen kalastuskohde (1) oli lohen mäti-istutuskohde. Kohde oli kunnostettu koski, johon oli tehty myös keinotekoinen soraikko (liite 2). Kohde oli silmämääräisesti arvioiden hyvännäköinen tammukkapuro. Lietejoen kalasto oli pääasiassa taimenta, jonka tiheys oli varsin suuri eli yks./aari (taulukko 1). Taimenen ohella saatiin vähän madetta, mutua ja kivisimppua. Lohen poikasia ei alueelta saatu. Ylemmän kohteen (1) taimenista kolme neljännestä oli kesän-

4 16WWE vanhoja poikasia ja muut olivat noin 1-3-vuotiaita. Kohteelle oli istutettu keväällä vastakuoriutunutta taimenta. Suurin osa poikasista oli ilmeisesti istutettuja, mutta osa oli todennäköisesti luonnonpoikasia. Alemmalla kohteella (2) pääosa poikasista oli noin 1-3 vuotiaita. Humalajoki Humalajoen kalastuskohde (3) oli lohen mäti-istutuskohde. Kohde oli perattu ja osin nivamainen koski, jossa oli myös lohikalojen hyvää pienpoikasaluetta (liite 2). Humalajoen kalasto oli pääasiassa mutua, taimenta ja kivisimppua (taulukko 1). niiden lisäksi saatiin satunnaisesti madetta. Taimenen tiheys oli pieni eli 1,7 yks./aari. Taimenet olivat noin 1-3 vuotiaita luonnonpoikasia. Lohen poikasia ei alueelta saatu. Kynäkoski Kynäkosken kalastuskohteet (4 ja 5) olivat lohen mäti-istutuskohteita. Kynäkosken alue on kunnostettu ekokoski, jossa harjoitetaan pyydä ja päästä kalastusta. Pääuoma oli kohteella louhikkoinen, mutta matalassa sivu-uomassa oli hyviä lohikalojen pienpoikasalueita (liite 2). Kynäkoskien kalasto oli pääasiassa taimenta, mutua ja kivisimppua (taulukko 1). Näiden lisäksi saatiin vähän harjusta, haukea, ahventa, madetta, särkeä ja salakkaa. Taimentiheys oli pieni eli 1,3-4,8 yks./aari. Taimenet olivat pääasiassa noin 1-3 vuotiaita luonnonpoikasia. Näiden lisäksi saatiin 2 kpl kesänvanhoja luonnonpoikasia. Lohen poikasia ei alueelta saatu. Niettuspuro Niettuspuron kalastuskohteet (6 ja 7) olivat taimenen mätirasiakohteita. Puro oli pieni (paikoin ojamainen) tyypillinen tammukkapuro (liite 2). Niettuspuron kalasto oli hyvin niukka. Saaliiksi saatiin vain yksittäinen hauki ja made (taulukko 1). Taimenen poikasia ei alueelta saatu. Alemmalta alueelta saatiin 6 pientä rapua. Ravut olivat ilmeisesti 1-2 kesäisiä rapuja. Kohteessa oli lisääntyvä rapukanta, mikä oli hiukan yllätyksellistä, koska Niettuspuro oli vain pieni noin 2 m leveä louhikkoinen tammukkapuro. Kokkojoki Kokkojoen kalastuskohde (8) oli lohen mäti-istutuskohde. Kohde oli kunnostettu monipuolinen koski, jossa pohja oli sekä louhikkoa, kivikkoa ja soraa (liite 2). Kokkojoen kalasto oli pääasiassa taimenta ja mutua (taulukko 1). Näiden lisäksi saatiin hiukan madetta. Taimentiheys oli kohtalainen eli 7 yks./aari. Kohde on Hyrynsalmen reitin velvoiteistutusten kohde, joten taimenet olivat keväällä istutettuja. Lohen poikasia ei alueelta saatu.

5 16WWE Taulukko 1 Sähkökoekalastusten laskennallisesti korjaamattomat tulokset (yks./aari) Hyrynsalmen reitillä v Liete- 2 Liete- 3. Humala- 4. Kynä- 5. Kynä- 6 Niettus- 7 Niettus- 8 Kokkojoki joki joki koski yl. koski al. puro yl. puro al. joki Taimen 21,3 14,8 1,7 1,3 4, ,0 Harjus , Hauki ,4-2,3 - - Ahven ,4 0, Made - 2,3 0,6 0,4 1,9-4,4 0,7 Särki ,3 1, Seipi , Salakka , Mutu - 1,1 6,1 2,6 1, ,5 Kivisimppu 0,6 1,1 1,1 2,1 3, Rapu , Sotkamon reitti Mainuanjoki Mainuanjoen kalastuskohde (9) oli taimenen mätirasiakohde. Kohteen pohja oli sekä kivikkoa että soraa, joten alueella oli myös sopivia lohikalojen pienpoikasalueita (liite 2). Silmämääräisesti arvioiden koski oli muita kohteita heikommassa tilassa, sillä sammalessa oli runsaasti ruskeaa pohjasakkaa. Mainuanjoen kalasto oli pääasiassa särkeä, ahventa ja kivisimppua (taulukko 2). Näiden lisäksi saatiin yksittäinen hauki ja harjus. Harjus oli 2 kesäinen poikanen. Taimenen poikasia ei alueelta saatu. Pihlajapuro Pihlajapuron kalastuskohde (10) oli lohen mäti-istutuskohde. Kohde oli hyvännäköinen pieni tammukkapuro, jossa oli myös hyviä lohikalojen pienpoikasalueita (liite 2). Pihlajapuron kalasto oli hyvin niukka. Saaliiksi saatiin vain yksittäinen hauki ja ahven (taulukko 2). Lohen poikasia ei alueelta saatu. Jormasjoki Jormasjoen kalastuskohde (11) oli lohen mäti-istutuskohde. Kohteen pohja oli kivikkoa ja louhikkoa, joten alueella oli niukasti lohikalojen pienpoikasalueita (liite 2). Silmämääräisesti arvioiden koski oli jonkin verran muita kohteita heikommassa tilassa, sillä sammalessa oli runsaasti ruskeaa pohjasakkaa. Jormasjoen kalasto oli pääasiassa ahventa ja harjusta (taulukko 2). Näiden lisäksi saatiin yksittäinen hauki, made ja kivisimppu. Harjukset olivat kesänvanhoja luonnonpoikasia. Lohen poikasia ei alueelta saatu. Kalojen lisäksi alueelta saatiin 1 pieni (35 mm) ravun poikanen. Tämä oli sikäli erikoista, että Jormasjoella todettiin kesällä 2009 rapurutto, joka tuhosi alueen rapukannan.

6 16WWE0598 Sapsokoski 4 Sapsokosken kalastuskohde (12) oli taimenen mätirasiakohde. Kohde oli perattu rännimäinen ja kivikko-louhikkopohjainen uoma, jossa soraa oli vain hiukan (liite 2). Sapsokosken kalasto oli pääasiassa särkeä, ahventa, taimenta ja kivisimppua (taulukko 2). Näiden lisäksi saatiin yksittäinen hauki ja made. Taimenet olivat luonnonpoikasia. Taimenista 1 oli kesänvanha poikanen, joka saattoi olla peräisin myös mätirasiasta. Muut taimenet olivat noin 3-4 vuotiaita. Tipasjoki Tipasjoen Pystykosken kalastuskohde (13) oli lohen mäti-istutuskohde. Kohde oli karkeasti eli lähinnä louhilla ja isoilla kivillä kunnostettu koski, jossa vettä oli erittäin vähän. Kohteen pohja oli pääasiassa louhikkoa ja kivikkoa, mutta alueella oli myös soraa (liite 2). Silmämääräisesti arvioiden koski oli jonkin verran muita kohteita heikommassa tilassa, sillä sammalessa oli runsaasti ruskeaa pohjasakkaa. Tipasjoen kalasto oli niukka koostuen taimenesta ja kivisimpusta (taulukko 2). Taimenet olivat noin 1-3 vuotiaita luonnonpoikasia. Lohen poikasia ei alueelta saatu. Myllyjoki Myllyjoen kalastuskohde (14) oli lohen mäti-istutuskohde. Kohde oli hyvännäköinen pieni tammukkapuro, jossa oli myös hyviä lohikalojen pienpoikasalueita (liite 2). Mylyjoen kalasto oli niukka koostuen pienin tiheyksin ahvenesta, hauesta ja kiiskestä (taulukko 2). Lohen poikasia ei alueelta saatu. Taulukko 2 Sähkökoekalastusten laskennallisesti korjaamattomat tulokset (yks./aari) Sotkamon reitillä v Mainuan- 10 Pihlaja- 11 Jormas- 12 Sapso- 13 Tipas- 14 Myllyjoki puro joki koski joki joki Taimen ,1 2,3 - Harjus 0,3-1, Hauki 0,3 2,7 0,4 0,4-0,8 Ahven 3,0 1,3 2,9 1,4-2,5 Made - - 0,4 0,4 - - Särki 3, ,2 - - Kiiski ,8 Kivisimppu 1,6-0,4 1,1 0,7 - Rapu - - 0, TIIVISTELMÄ Kainuun vaelluskalahankkeeseen liittyen istutettiin syksyllä 2009 lohen mätiä Hyrynsalmen ja Sotkamon reittien pienvesiin yhteensä kahdeksaan kohteeseen, jotka sähkökoekalastettiin kesällä Mäti-istutusten tulos oli heikko, sillä lohen poikasia ei saatu miltään kohteelta. Mäti-istutuskohteiden lisäksi kalastettiin myös ylimääräisiä alueita, joilla oli ollut edellisenä talvena taimenen mätirasioita. Mätirasioista kuoriutuneiden poikasten määrä oli ilmeisen vähäinen,

7 16WWE sillä vain yhdestä kohteesta (Sapsokoski) saatiin yksi kesänvanha poikanen, joka saattoi olla peräisin mätirasiasta. Kokonaisuutena taimenen luontainen lisääntyminen oli kohteilla varsin yleistä, sillä koekalastuksia tehtiin 11 joella, joista taimenen luontaista lisääntymistä todettiin 5 joella.

8 Liite 1.1. Sähkökoekalastuskohteet 1:

9 Liite 1.2. Sähkökoekalastuskohteet 1:

10 Sähkökoekalastukset Liite Lietejoki, 10 m sillan yläp. ( / ) Lohen mäti-istutuskohde, vastakuoriutuneiden taimenten istutuskohde, kunnostettu koski, keinotekoinen soraikko. Hyvännäköinen tammukkapuro. 6x29 m =174 m 2, syv. 0,1-0,4 x 0,2 m, virt. 0,3-1,1 x 0,8 m/s. Pohja kivikko 90 %, sora 10 %, ei pintakiviä. Fontinalis dal. 8 %, Fontinalis ant. +. Ei rihmamaisia viherleviä, ei pohjasakkaa (0). Sammal päältä puhdasta, alla hiukan sakkaa. taimen 21,26 28 kpl (55-63 mm), 9 kpl ( mm), istukkaita, osa voi olla luonnonpoikasia kivisimppu 0,57 1 kpl 2. Lietejoki, sillan alap. ( / ) Edellisen alapuolelta samanlainen kohde (8x11 m = 88 m 2 ), ei kuitenkaan soraikkoa. taimen 14,77 4 kpl (51-65 mm), 9 kpl ( mm), istukkaita, osa voi olla luonnonpoikasia made 2,27 2 kpl mutu 1,14 1 kpl kivisimppu 1,14 1 kpl 3. Humalajoki ( / ) Lohen mäti-istutuskohde, perattu osin nivamainen koski, alaosan koskessa hyvää pienpoikasaluetta. 6x30 m =180 m 2, syv. 0,1-0,5 x 0,4 m, virt. tasainen 0,3-0,6 m/s. Pohja kivikko 85 %, hiekka 15 %, pintakiviä +. Fontinalis dal. 5 %, Fontinalis ant. +, Sparganium sp. +, Lysimachia thyrs. +, Caltha pal. +. Ei rihmamaisia viherleviä, ei pohjasakkaa (0). Sammal puhdasta. taimen 1,67 3 kpl ( mm), luonnonpoikasia made 0,56 1 kpl, 160 mm mutu 6,11 11 kpl kivisimppu 1,11 2 kpl Ylimääräinen alue nivamaista yläosaa (6x20 m), vain mutuja. 4. Kynäkoski ylempi, Luvan reitti ( / ) Lohen mäti-istutuskohde, kunnostettu ekokoski (pyydä ja päästä), matalassa sivu-uomassa hyviä pienpoikasalueita, pääuoma louhikkoinen. 4,5x x10 m = 235 m 2, syv. 0,1-0,7 x 0,3 m, virt. 0,3-1,2 x 0,6 m/s. Pohja kivikko-louhikko 97 %, sora 3 %, pintakiviä 6 %. Fontinalis dal. 3 %, Fontinalis ant. +, Hygrohypnum sp. +, Sparganium sp. +. Ei rihmamaisia viherleviä, ei pohjasakkaa (0). Sammal päältä puhdasta, alla sakkaa vähän. taimen 1,28 1 kpl (73 mm), 2 kpl ( mm), luonnonpoikasia harjus 0,43 1 kpl (205 mm) hauki 0,43 1 kpl (n. 3 kg) ahven 0,43 1 kpl (160 mm) made 0,43 1 kpl (170 mm) särki 1,28 3 kpl ( mm) salakka 0,43 1 kpl mutu 2,55 6 kpl kivisimppu 2,13 5 kpl

11 5. Kynäkoski alempi, Luvan reitti ( / ) Liite 2.2 Lohen mäti-istutuskohde, kunnostettu ekokoski (pyydä ja päästä), louhikkoinen koski, ei hyviä pienpoikasalueita. 14x15 m = 210 m 2, syv. 0,1-0,6 x 0,25 m, virt. 0,3-1,2 x 0,7 m/s. Pohja kivikko-louhikko 99 %, sora 1 %, pintakiviä 4 %. Fontinalis dal. 2 %, Hygrohypnum sp. +, Sparganium sp. +. Rihmamaisia viherleviä hiukan (+), ei pohjasakkaa (0). Sammal päältä puhdasta, alla sakkaa hiukan. taimen 4,76 1 kpl (55 mm), 9 kpl ( mm), luonnonpoikasia ahven 0,48 1 kpl (108 mm) made 1,90 4 kpl ( mm) särki 1,90 4 kpl ( mm) seipi 0,95 2 kpl (n. 100 mm) mutu 1,43 3 kpl kivisimppu 3,33 7 kpl 6. Niettuspuro ylempi ( / ) Taimenen mätirasiakohde, luonnontilainen, pieni ojamainen tammukkapuro. 1,1x40 m = 44 m 2, syv. 0,1-0,2 x 0,15 m, virt. 0,3 m/s. Pohja kivikko 50 %, hiekka 50 %, pintakiviä 4 %. Fontinalis dal. 2 %, Fontinalis ant. 1 %. Ei rihmamaisia viherleviä, ei pohjasakkaa (0). Sammal puhdasta. hauki 2,27 1 kpl (n. 90 mm) 7. Niettuspuro alempi ( / ) Taimenen mätirasiakohde, luonnontilainen, pieni tammukkapuro. 2,2x32 m = 70 m 2, syv. 0,1-0,5 x 0,3 m, virt. 0,3-0,8 x 0,5 m/s. Pohja kivikko-louhikko 100 %, pintakiviä 20 %. Fontinalis dal. 5 %, Hygrohypnum sp. +. Ei rihmamaisia viherleviä, ei pohjasakkaa (0). Sammal puhdasta. made 1,43 1 kpl ( n. 250 mm) rapu 8,57 6 kpl (20-50 mm) 8. Kokkojoki, sillan ylä- ja alapuoli ( / ) Lohen mäti-istutuskohde, kunnostettu monipuolinen koski, louhikkoa-kivikkoa-soraa. 8x22 + 8x12 m = 272 m 2, syv. 0,1-0,64x 0,22 m, virt. 0,3-1,1 x 0,8 m/s. Pohja kivikko-louhikko 90 %, sora 10 %, pintakiviä 2 %. Fontinalis dal. 2 %, Fontinalis ant. +. Rihmamaisia viherleviä hiukan (+), pohjasakkaa vähän (1). Sammal päältä lähes puhdasta, alla sakkaa vähän. taimen 6,99 19 kpl (n. 240 mm), istukkaita made 0,74 2 kpl (n mm) mutu 5,51 15 kpl Taimenen velvoiteistutuskohde, osa taimenista karkasi.

12 9. Mainuanjoki ( / ) Liite 2.3 Taimenen mätirasiakohde. 9x25 + 4x20 m = 305 m 2, syv. 0,1-0,4 x 0,2 m, virt. 0,3-1,0 x 0,6 m/s. Pohja kivikko 90 %, sora 10 %, pintakiviä 1 %. Fontinalis dal. 25 %, Hygrohypnum sp. +, Sparganium sp. +, Equisetum fluv. +, Lysimachia thyrs. +. Rihmamaisia viherleviä hiukan (+), pohjasakkaa kohtalaisesti (2). Sammalessa runsaasti sakkaa. harjus 0,33 1 kpl (167 mm) hauki 0,33 1 kpl (310 mm) ahven 2,95 9 kpl ( mm) särki 3,28 10 kpl ( mm) kivisimppu 1,64 5 kpl 10. Pihlajapuro ( / ) Lohen mäti-istutuskohde, luonnontilainen, hyvännäköinen pieni tammukkapuro, hyviä pienpoikashabitaatteja. 1,5x50 m = 75 m 2, syv. 0,1-0,3 x 0,15 m, virt. tasaianen 0,5 m/s. Pohja kivikko-louhikko 70 %, sora 30 %, pintakiviä 10 %. Fontinalis dal. 25 %, Sparganium sp. +, Lysimachia thyrs. +, Caltha pal. +, Potentilla pal. +. Ei rihmamaisia viherleviä, ei pohjasakkaa (0). Sammal puhdasta. hauki 2,67 1 kpl ( n. 100 mm) ahven 1,33 1 kpl (n. 150 mm) 11. Jormasjoki ( / ) Lohen mäti-istutuskohde. 7x35 m = 245 m 2, syv. 0,1-0,7 x 0,3 m, virt. 0,2-1,2 x 0,7 m/s. Pohja kivikko-louhikko 100 %, sora +, pintakiviä 5 %. Fontinalis dal. 30 %, Sparganium sp. +. Rihmamaisia viherleviä vähän (2 %), pohjasakkaa kohtalaisesti (2). Virrassa sammal päältä lähes puhdasta, rannassa sakkaa melko runsaasti. Sammalen sisässä sakkaa runsasti. harjus 1,22 3 kpl (88-93 mm) hauki 0,41 1 kpl (180 mm) ahven 2,86 7 kpl (51-98 mm) made 0,41 1 kpl (272 mm) kivisimppu 0,41 1 kpl rapu 0,41 1 kpl (n. 35 mm) 12. Sapsokoski, Pieni-Sapsojärven yläp. ( / ) Taimenen mätirasiakohde. Perattu rännimäinen uoma. 7x40 m = 280 m 2, syv. 0,1-0,5 x 0,3 m, virt. 0,0-1,2 x 0,9 m/s. Pohja kivikko-louhikko 100 %, sora +, pintakiviä 5 %. Osa rannoista kuivilla. Fontinalis dal. 20 %, Hygrohypnum sp. +. Ei rihmamaisia viherleviä, pohjasakkaa vähän (1). Sammal päältä lähes puhdasta, alla sakkaa selvästi. taimen 1,07 1 kpl (67 mm), 2 kpl ( mm), luonnonpoikasia hauki 0,36 1 kpl (142 mm) ahven 1,43 4 kpl ( mm) made 0,36 1 kpl (290 mm) särki 3,21 9 kpl ( mm) kivisimppu 1,07 3 kpl

13 13. Tipasjoki, Pystykoski ( / ) Liite 2.4 Lohen mäti-istutuskohde, karkeasti kunnostettu koski, vettä erittäin vähän. 9x25 + 4x20 m = 305 m 2, syv. 0,1-0,4 x 0,2 m, virt. 0,0-0,9 x 0,5 m/s. Pohja louhikko-kivikko 95 %, sora 5 %, pintakiviä 30 %. Ranunculus pelt. +, Sparganium sp. 1 %, Equisetum fluv. +. Lysimachia thyrs. +, Myriophyllum alt. 1 %, Caltha pal. +. Rihmamaisia viherleviä selvästi (3-4 %), pohjasakkaa kohtalaisesti (2). Sammalen päällä sakkaa kohtalaisesti, alla sakkaa runsaasti. taimen 2,30 7 kpl ( mm), luonnonpoikasia kivisimppu 0,66 2 kpl 14. Myllyjoki ( / ) Lohen mäti-istutuskohde, hyvännäköinen monipuolinen tammukkapuro, myös kutu- ja pienpoikasalueita. Vettä vähän. 3x40 m = 120 m 2, syv. 0,1-0,2 x 0,15 m, virt. 0,0-0,5 x 0,3 m/s. Pohja kivikko-louhikko 90 %, sora 10 %, pintakiviä 20 %. Fontinalis dal. 30 %, Sparganium sp. +. Ei rihmamaisia viherleviä, ei pohjasakkaa. Sammal puhdasta. hauki 0,83 1 kpl (109 mm) ahven 2,50 3 kpl ( mm) kiiski 0,83 1 kpl (72 mm)