Henkilöstöraportti 2016

Transkriptio

1 1

2 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Henkilöstöraportti 2016 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1. Henkilöstön määrä ja rakenne 1.1 Henkilöstön määrän kehitys ja palvelussuhteen luonne 1.2 Osa-aikaisuus 1.3 Henkilöstön määrä sopimusaloittain 1.4 Tehtävänimikkeet 1.5 Ikä- ja sukupuolijakauma 1.6 Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus 1.7 Eläkkeelle siirtyminen 1.8 Virka- ja työvapaiden käyttö 1.9 Työaika ja työpanos 2. Osaaminen ja osaamisen kehittäminen 2.1 Osaamisen kehittäminen 2.2 Kehityskeskustelut 3. Työhyvinvointi ja terveydellinen toimintakyky 3.1 Työterveyshuolto 3.2 Sairauspoissaolot 3.3 Työtapaturmat 3.4 Henkilöstökyselyt 4. Yhteistoiminta 4.1 Yhteistoiminta ja työsuojelutoiminta 4.2 Muu liikuntaa tukeva tyky-toiminta ja virkistystoiminta 5. Palkkaus ja henkilöstökustannukset 6. Yhteenveto 2

3 Johdanto Henkilöstöraportti 2016 sisältää katsauksen Pudasjärven kaupungin henkilöstön määrään, rakenteeseen, toimintakykyyn ja työhyvinvointiin, yhteistoimintaan, palkkaukseen ja henkilöstökustannuksiin. Raportin runko noudattaa kunta-alan henkilöstöraporttisuositusta. Henkilöstöraportin tulee tukea strategista johtamista ja toimia johtamien ja suunnittelun apuvälineenä. Raportin tehtävänä on antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi ja toimia perustana keskusteluille luottamushenkilöiden, kunnan johdon, esimiesten ja muun henkilöstön välillä. Henkilöstöraportin tietoja hyödyntämällä tulee voida edistää henkilöstön työhyvinvointia, jaksamista, osaamista ja työn tuloksellisuutta sekä henkilöstöresurssien oikeaa kohdentamista. Tiedot henkilöstöraporttiin on kerätty pääosin kaupungin henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä. Tietolähteenä on käytetty myös Tilastokeskuksen ja Kevan tilastoja. Raportissa tiedot esitetään koko kaupungin tasolla sekä toiminta-aluetasolla. Raportissa on mahdollisuuksien mukaan eritelty tilastotiedot miesten ja naisten osalta. Kuva henkilöstöjuhlasta Hirsikampuksella. 3

4 1. Henkilöstön määrä ja rakenne 1.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelussuhteen luonne Pudasjärven kaupungin tilannetta on kuvattu taulukossa 1. Määräaikaiseen henkilökuntaan on kirjattu sijaiset ja muut määräaikaiset, esimerkiksi avoimen tehtävät hoitajat. Henkilömäärä on läpileikkaus tilinpäätöspäivän tilanteesta. Vakinaisten määrän vähennyksenä näkyy kaukolämpötoiminnan yhtiöittäminen ja sivistys- ja hyvinvointitoimessa perhepäivähoidossa, ryhmäperhepäivähoidossa sekä Rimmin koululla tapahtuneet vähennykset. Määräaikaisten määrä on vähentynyt kehittämistoimessa ja lisääntynyt sivistys- ja hyvinvointitoimessa sekä tekninen ja ympäristötoimessa. Taulukko 1. Henkilöstömäärä ja HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ TOIMINTA-ALUEITTAIN Mies Nainen Yhteensä Lkm Lkm Lkm % Hallintotoiminta Vakituinen ,8 2. Määräaikainen ,2 Kehittämistoiminta Vakituinen ,1 2. Määräaikainen ,9 Sivistys- ja hyvinvointitoiminta Vakituinen ,7 2. Määräaikainen ,3 Tekninen- ja ympäristötoiminta Vakituinen ,3 2. Määräaikainen ,7 YHTEENSÄ Taulukko 2. Henkilöstön määrä toiminta-alueittain. 4

5 Taulukko 3. Henkilöstön määrä toiminta-alueittain ilman sivutoimisia, lisäksi henkilömäärä esitetty henkilötyövuosina Ilman sivutoimisia Mies Nainen Yhteensä HTV Lkm Lkm Lkm % Hallintotoiminta ,7 1. Vakituinen ,8 24,5 2. Määräaikainen ,2 3,2 Kehittämistoiminta ,55 1. Vakituinen , Määräaikainen ,1 21,55 Sivistys- ja hyvinvointitoiminta ,78 1. Vakituinen ,1 144,42 2. Määräaikainen ,9 62,36 Tekninen- ja ympäristötoiminta ,99 1. Vakituinen ,7 35,14 2. Määräaikainen ,3 15,85 YHTEENSÄ ,02 Henkilömäärä ilman sivutoimisia oli yhteensä 321 henkilöä ja henkilötyövuosina 317,02. Henkilöstöstä 58,6 % työskenteli vakinaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli vuonna ,4 %. Määräaikaisten palvelussuhteiden perusteena on pääsääntöisesti sijaisuus tai kausiluontoinen työ sekä projektit. Määräaikaisten osuus on pysynyt samalla tasolla vuoteen 2015 verrattuna, jolloin se oli 41,3 %. Sivutoimiset kansalaisopiston tuntiopettajat ja nuorisotoimen kerhonohjaajat otetaan määräajaksi. Jos sivutoimisia ei oteta laskentaan mukaan, määräaikaisten osuus on 31,2 %. 1.2 Osa-aikaisuus Kuntatyönantajan tilaston mukaan kunta-alan työntekijöistä osa-aikaisia on n. 12,3 % kuukausipalkkaisista vuonna Pudasjärven kaupungissa osa-aikatyötä tekevien osuus oli vuonna ,5 % ja sivutoimisten osuus oli 14,9 %. Henkilömäärä/pvm Miehet Naiset Yhteensä % Yhteensä % Kokoaikaiset , ,7 osa-aikaiset ,6 28 7,4 Omasta pyynnöstä osaaikaiset ,6 4 1,1 osittainen hoitovapaa 0,0 0 0,0 Osa-aikaeläkkeellä 5 5 1,3 6 1,6 Sivutoimiset , ,3 Yhteensä , ,0 Taulukko 4. Koko- ja osa-aikatyötä tehneitten henkilömäärät ja

6 Pääasialliset osa-aikaisuuden perusteet ovat osa-aikatyö tai osa-aikaeläke. Työllistämistuella palkatut ovat pääosin osa-aikaisia. Sivutoimisia työntekijöitä on kansalaisopiston tuntiopettajissa. Osa-aikatyö mahdollistaa ikääntyvien henkilöiden työssäoloajan jatkumisen esim. osa-aikaeläkkeen muodossa. 1.3 Henkilöstön määrä sopimusaloittain Kunta-alalla on viisi sopimusalaa: kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), lääkärien virkaehtosopimus (LS) sekä tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES). Pudasjärven kaupungin vakinainen ja määräaikainen henkilöstö jakaantuu sopimusaloittain siten, että suurin osa kuuluu kunnallisen yleisen sopimuksen piiriin ja toiseksi eniten henkilöstöstä kuuluu opetushenkilöstön sopimuksen piiriin. Sopimusten sisällön eroavaisuus aiheuttaa jonkin verran haasteita henkilöstön yhdenvertaiselle kohtelulle sekä tasa-arvoisen palkkavertailun suorittamisen suhteen. Pudasjärven kaupungin henkilöstön jakaantuminen sopimusaloittain esitetään seuraavissa taulukoissa 5 ja 6 sekä tarkemmin vielä erikseen Kvtes:n alaisista perhepäivähoitajat sekä Ovtes:n alaisista kansalaisopiston opettajat. Henkilöstö sopimusaloittain Kvtes Tekniset Opettajat Tuntites Kans.Op Perh.pvhoit. Lääkärit Ei sop 5 % 2 % 0 % 2 % 15 % 44 % 26 % 6 % Kvtes Tekniset Ovtes Tuntites Kans.op. Perh.pvh Lääkärit Ei sop Mies Nainen Yhteensä Taulukot 5 ja 6. Henkilöstön jakaantumien sopimusalueittain

7 1.4 Tehtävänimikkeet Ammattinimikkeet (vakinaiset) Taulukko 7. Pudasjärven kaupungin yleisimmät vakituisten työntekijöiden nimikkeet Muita nimikkeitä on vain 1-3 kutakin. 1.5 Ikä- ja sukupuolijakauma Määrä Luokanopettaja 33 Koulunkäyntiavustaja 17 Perhepäivähoitaja 15 Keittiöapulainen 10 Päivähoitaja, päivähoitaja-ryhmäperhepäivähoitaja 9 Asiakassihteeri 7 Kaupungineläinlääkäri 6 Keittäjä 6 Erityisopettaja/-luokanopettaja 6 Lastentarhanopettaja 5 Matematiikan, fysiikan lehtori 5 Ympäristötarkastaja 5 Kirjastovirkailija 4 Palvelusihteeri 4 Ruotsin ja/tai englanninkielen lehtori 4 Tuntiopettaja 3 Esiluokanopettaja 3 Äidinkielen lehtori 3 Koko kunta-alan henkilöstön keski-ikä on korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreille. Vuonna 2015 kaikkien kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,8 vuotta. Kunta-alan henkilöstön keski-ikä on noussut vuosi vuodelta suurten ikäluokkien eläköityessä ja lähestyessä eläkeikää. Pudasjärven kaupungin koko henkilökunnan keski-ikä vuonna 2016 oli 47,3 vuotta, miehillä 47,8 vuotta ja naisilla 46,4 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 49,5 vuotta, miehillä 50,5 vuotta ja naisilla 49,1 vuotta. Vuonna 2016 vakinaisesta henkilöstöstä 19,0 % oli alle 40-vuotiaita. Suurinta ikäryhmää edusti vuotiaat, johon kuului 25,3 % vakinaisista työntekijöistä. Vakinaisesta henkilöstöstä yli 60- vuotiaita oli 12,2 %. Alla Taulukko 8. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuosina ,5 49,7 49,2 49,5 49,5 49,5 7

8 Taulukko 9. Henkilökunnan ikärakenne Kuntapuoli on perinteisesti naisvaltainen ala. Pudasjärven kaupungin henkilöstöstä naisia on 71,1 %. Naisten osuus on pysynyt suurin piitein samana edellisvuoteen verrattuna. Teknisellä sektorillakin naisten osuus on miehiä hieman korkeampi, ollen 65,9 %. SUKUPUOLIJAKAUMA PROSENTTEINA % 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 24,2 75,8 47,8 52,2 25,2 74,8 65,9 71,1 34,1 28,9 Mies Nainen Taulukko 10. Sukupuolijakauma toiminta-alueittain ja yhteensä prosentteina Sukupuolijakaumassa naisten osuus pysyi kutakuinkin samana vuoteen 2015 verrattuna, jolloin jakauma oli 71,2 % (naiset) ja 28,8 % (miehet). Kunnallisen henkilöstön keskimääräinen sukupuolirakenne on 80 % naisia ja 20 % miehiä. Pudasjärven kaupungin sukupuolirakenne poikkeaa hieman kunta-alan keskimääräisestä rakenteesta siten, että naisten osuus on hieman keskimääräistä pienempi. Poikkeama johtuu sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön puuttumisesta. 8

9 1.6 Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus Palvelussuhde päättynyt josta eläkkeelle siirtyneitä *' siirtyneet ns. vanhoina työntekijöinä konsernin sisälle 7 Vakituinen henkilöstö Vakituiseen palvelukseen palkatut ** joista määräaik. palvelussuhteesta siirtynyt Taulukko 11. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus vuosina Vakinaisesta henkilöstöstä 22 henkilön palvelussuhde päättyi vuoden 2016 aikana (v ). Tämä on 9,9 % vakituisesta henkilöstöstä. Kun luvusta poistetaan eläkkeelle siirtyneet, on prosenttiosuus 2,3 %. Toiminta-alueittain tarkasteltuna vakituisen henkilöstön poistumaa oli erityisesti sivistys- ja hyvinvointitoiminnan (opetus- ja päivähoidon tehtävissä) ja tekninen ja ympäristötoiminnan (ruokapalvelut) alueilla. Vuoden 2016 aikana solmittiin yhteensä 17 vakituista palvelussuhdetta. 1.7 Eläkkeelle siirtyminen Kunta-alalla vuoden 2017 alusta toteutetun eläkeuudistuksen tavoitteena on vaikuttaa eläkkeelle jäänteihin ja nostaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää. Varsinaista vanhuuseläkeikää ei enää ole, vaan jokaisella ikäluokalla on oma eläkeikä. Saavutettuaan alimman eläkeiän voi jäädä vanhuuseläkkeelle. Jos henkilöllä on olemassa henkilökohtainen eläkeikä, voi se olla korkeampi kuin alin eläkeikä. Eläkkeen alaikäraja nousee vuodesta 2018 alkaen. Alaikäraja nousee asteittain 63 vuodesta 65 ikävuoteen. Eläkeiän nosto ei koske vuonna 1954 tai aiemmin syntyneitä. Henkilökohtainen eläkeikä (63 ja 65 ikävuoden välillä) säilyi ennallaan. Osa-aikaeläke poistui uudistuksessa ja tilalle tuli osittainen varhennettu vanhuuseläke. Uutena eläkelajina tuli työeläkeura. Henkilöstösuunnittelun kannalta olisi tärkeää pystyä ennakoimaan työvoiman poistumaa. Vuonna 2015 kunta-alan palveluksesta vanhuuseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 64,1-vuotiaana, täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 58,3-vuotiaana. Pudasjärven kaupungin vakinaisesta palveluksesta on siirtynyt eläkkeelle vuonna 2016 yhteensä 14 henkilöä. Keski-ikä eläkkeelle siirtyneillä on ollut 62,7 vuotta. Kaupungin keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää laskee opetuspuolella vielä voimassa olevat alhaisemmat ammatilliset eläkeiät. Yksi henkilö on jäänyt osa-aikaeläkkeelle, kaksi osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja kolme työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna

10 Eläkkeelle siirtyneet Vanhuuseläkkeelle Työkyvyttömyyseläkkeelle 2 3 Osa-aikaeläkkeelle 1 1 Osatyökyvyttömyyseläkkeelle 2 Yhteensä Taulukko 12. Vakinaisesta palveluksesta eläkkeelle siirtyneet vuosina 2015 ja

11 HENKILÖMÄÄRÄ Taulukko 13. Kevan tilasto kaikki Pudasjärven kaupungin osalta eläkkeelle siirtyneet vuosina sekä eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä Kaupungin palveluksesta on arvion mukaan jäämässä eläkkeelle vuosien aikana yhteensä 96 henkilöä (vakinainen). Hallintotoimesta 13, kehittämistoimesta 4, sivistys- ja hyvinvointitoimesta 57 ja tekninen- ja ympäristötoimesta 22 henkilöä. Seuraavassa taulukossa esitetään Pudasjärven kaupungin henkilöstön arvioitu eläkkeelle jäänti vuoteen 2026 mennessä. Arvio perustuu henkilöiden henkilökohtaiseen eläkeikään. ELÄKKEELLE JÄÄNNIT VUOSI Taulukko 14. Henkilöstön arvioitu eläkkeelle jäänti vuosina Taulukko 15. Kevan tilasto eläkepoistumasta (%) Pudasjärven kaupungin osalta v suhteessa kaikki työnantajat Varhaiseläkemaksua aiheutuu työnantajalle työntekijästä, joka jää työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeelle tai alkaa saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Työnantaja voi vaikuttaa varhaiseläkkeistä aiheutuviin eläkekustannuksiin tukemalla työntekijöiden työssä jaksamista. Vaihtoehtoisia ratkaisuja ovat esimerkiksi ammatillinen kuntoutus ja osatyökyvyttömyyseläke, joiden ajalta työnantajalle ei aiheudu varhe-maksuja. 11

12 1.8 Virka- ja työvapaiden käyttö Lakisääteisiä poissaoloja ovat esimerkiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainlomat, hoitovapaat ja tilapäinen hoitovapaa, opintovapaat sekä vuorotteluvapaa jne. Muita poissaoloja ovat esimerkiksi kuntoutus, toisen tehtävän hoito, koulutukset sekä yksityisasia jne. Taulukossa esitetään poissaolot kalenteripäivinä. Perhevapaisiin kuuluvat äitiys- ja vanhempainlomat, isyyslomat, hoitovapaat sekä lapsen sairaus. Muut vapaat kohta sisältää kertausharjoitus, yksityisasiat, toisen viran hoito muualla, määräaikainen kuntoutustuki ym. Kaupungin henkilökunta oli vuonna 2016 virka- tai työvapaalla noin kalenteripäivää, keskimäärin 40 pv/työntekijä ja vuosilomalla yhteensä 7738 kalenteripäivää. Koulutuspoissaolot jakaantuvat työn edellyttämään koulutukseen, lakisääteiseen täydennyskoulutukseen ja koulutusvapaaseen. Pudasjärven kaupungilla on olemassa henkilöstön koulutusta koskeva sopimus. Sopimuksen mukaan kaupunki tukee omaehtoista kouluttautumista myöntämällä työn ohessa tapahtuvaan, oman alansa ammatillisten tutkintojen, täydennyskoulutuksen tai uudelleenkoulutuksen suorittamista varten palkallista virkavapautta tai työlomaa. Vapaan pituus on kolmen vuoden aikana 15 palkallista vapaapäivää, josta kuitenkin myönnetään enintään viisi vapaapäivää vuodessa ja enintään kaksi vapaapäivää kuukaudessa. Vuositasolla oikeus täyteen koulutus-vapaaseen edellyttää, että tutkinto tai koulutus on kestoltaan yli kahdeksan kuukautta. Alle kahdeksan kuukauden koulutuksesta myönnetään koulutusvapaata enintään kolme päivää. Vuorotteluvapaata on käyttänyt yhteensä 3 henkilöä ja vuorotteluvapaan pituus oli keskimäärin 174 pv. Lomautettuna on ollut yhteensä 13 henkilöä. Lomautetuista 12 työntekijää oli sivistystoimen koulutyöntekijöitä, jotka on lomautettu koulun loman ajaksi ja ruokapalveluista 1 työntekijää. POISSAOLOT KALENTERIPÄIVINÄ V Kuntou- Perhe- Opinto- Koulu- Vuorotte- Muu Lomau- Vuosi- Yhteensä tus vap. vap. tus luvapaa vapaa tus loma Hallintotoimi Kehittämistoimi Sivistys- ja hyvinvointi Tekninen- ja ympäristö Kaikki yhteensä Taulukko 16. Henkilöstön poissaolot kalenteripäivinä vuonna Työaika ja työpanos Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikaiset tai vain osan vuotta kestävät palvelussuhteet muutetaan kokoaikaisiksi. Työpanos-% kuvaa käytettävissä olevaa työaikaa sen jälkeen, kun teoreettisesta työpanoksesta on vähennetty sairaslomat, vuosilomat ja muut keskeytykset. 12

13 Toiminta-alue Vuosi 2016 Vuosi 2015 HTV/kpvt Tehty työa % HTV/kpvt Tehty työa % Hallintotoimi 30,91 24,30 78,62 29,26 23,85 81,51 Kehittämistoimi 38,21 31,12 81,44 33,65 26,32 78,22 Opetus- ja sivistystoimi 216,52 178,99 82,67 232,42 184,49 79,38 Tekninen ja ympäristötoimi 45,59 34,39 75,43 48,31 36,73 76,03 Yhteensä 331,23 268,8 81,15 343,64 271,39 78,98 Taulukko 17. Henkilötyövuodet kalenteripäivinä ja tehdyt henkilötyövuodet 2016 ja Kokonaistyöajan jakaantuminen % 7 % 5 % 2 % 5 % Vuosilomat Sairauspoissaolot perhevapaat Muut poissaolot Työaika Taulukko 18. Kokonaistyöajan jakaantuminen vuonna Osaaminen ja osaamisen kehittäminen 2.1 Osaamisen kehittäminen Henkilöstön koulutukseen käytettiin tilinpäätöstietojen mukaan vuonna ,1 % varatusta euron määrärahasta, yhteensä Luku ei sisällä kaikkea koulutukseen käytettyjä kustannuksia, koska muita oheiskuluja (matkat, ateriat ym.) ei aina ole kirjattu koulutuskustannuksiin. Luvussa ei näy myöskään sisäisen koulutuksen kustannukset. Koulutussopimuksen mukaan kaupunki tukee omaehtoista kouluttautumista myöntämällä työn ohessa tapahtuvaan, oman alansa ammatillisten tutkintojen, täydennyskoulutuksen tai uudelleenkoulutuksen suorittamista varten palkallista virkavapautta tai työlomaa. Vapaan pituus on kolmen vuoden aikana 15 palkallista vapaapäivää, josta kuitenkin myönnetään enintään viisi vapaapäivää vuodessa ja enintään kaksi vapaapäivää kuukaudessa. 13

14 Vuonna 2016 on laadittu henkilöstö- ja koulutussuunnitelma, johon sisältyy kaikki henkilöstöön liittyvät säännöt ja ohjeet. Koulutussuunnitelma laaditaan vuosittain. 2.2 Kehityskeskustelut Useimmilla toiminta-alueilla käydään säännölliset kehityskeskustelut. Esimiehet käyvät kehityskeskustelut oman henkilökuntansa kanssa oman aikataulunsa mukaisesti. Kehityskeskusteluissa pohjana on yhteinen kehityskeskustelulomake. Kaupungissa on otettu käyttöön KuntaHr-järjestelmä, jonne kehityskeskustelut tallentuvat. 3. Työhyvinvointi ja terveydellinen toimintakyky 3.1 Työterveyshuolto Työterveyshuollon tavoitteena on tukea henkilöstön inhimillisten voimavarojen ylläpitoa työhyvinvoinnin osalta. Pudasjärven kaupungin työterveyshuollon palvelut tuotettiin vuonna 2016 Oulunkaaren kuntayhtymän toimesta. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on päivitetty vuonna Kustannukset :na % 2016 % 2015 Korvausluokka I (ennaltaehkäisevä) 48, ,71 40, ,74 Korvausluokka II (sairaanhoito) 51, ,60 59, ,09 Yhteensä , ,83 Taulukko 19. Työterveyshuollon kustannukset ja jakautuminen 2016 ja Työterveyshuolto I Työpaikkaselvitykset/lääkäri (t) 9,5 11,5 Työpaikkaselvitykset/terv.h tai muu (t) 62 41,5 Ryhmän neuvonta ja ohjaus (t) Yksilön neuvonta- ja ohjauskäynnit/lääkäri (kpl) Yksilön neuvonta- ja ohjauskäynnit/terv.h tai muu (kpl) Terveystarkastukset/lääkäri (kpl) Terveystarkastukset/terv.h tai muu (kpl) Laboratorio- tai röntgentutkimukset (kpl) Sairaanhoito II Lääkärikäynnit Terveydenhoitajakäynnit Asiantuntijakäynnit (fys.ter., erikoisl.) Laboratorio- ja röntgentutkimukset Taulukko 20. Työterveyshuollon toimintatilasto 2016 ja

15 3.2 Sairauspoissaolot Sairauspoissaoloissa heijastuu työssäkäyvien terveys, mutta ne ilmentävät myös yritystä pysyä työkykyisenä. Työssä pysymiseen tai poisjäämiseen vaikuttavat tekijät ovat erilaisia eri henkilöillä. Luotettavan kuvan saamiseksi on seurattu sekä poissaolojen määrää, että poissaolokertoja. Koko henkilöstön sairauspoissaolot ovat kohonneet useina vuosina mutta nyt sairauspoissaoloissa on tapahtunut laskua. Sairauspoissaolojen määrää ei voi suoraan verrata edellisiin vuosiin, koska useina vuosina on tapahtunut suuria muutoksia henkilöstön määrissä. Pudasjärven kaupungissa sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2016 yhteensä 5154 kalenteripäivää (v pv). Keskimäärin sairauslomapäiviä suhteessa henkilömäärään vuonna 2016 oli 13,67 päivää (v ,72 pv). Sairauslomapäivissä on tapahtunut laskua edelliseen vuoteen -7,5 %. Kunta-alalla oli keskimäärin sairauspoissaoloja vuonna ,5 pv. Vuodesta 2010 suhteellisten sairauspoissaolopäivien määrän lasku on ollut merkittävä -10 kpv/työntekijä. Sairaslomapäivät kpv/työntekijä v v v v v v v v v v ,67 14,72 14,72 15,82 14,07 15,78 18,24 20,09 18,20 23,65 kpv/työntek Taulukko 21. Sairauslomat keskimäärin/työntekijä vuosina Niiden palkansaajien osuus, jotka eivät ole olleet yhtään työpäivää pois töistä sairauden takia oli vuonna ,56 % (v ,59 %). Lyhyitä alle 3 päivän sairaslomakertoja oli 438 kpl (v kpl). Lyhyillä sairaslomilla (alle 3 pv) olleiden työntekijöiden osuus on noin 23,61 % (v ,75 %). Sairaslomalla on ollut vuonna 2015 yhteensä 239 työntekijää (v ), joista 89 (v ) työntekijää on ollut vain 3 pv tai vähemmän ja 168 (v ) työntekijää ei ole ollut yhtään päivää sairaslomalla. Keskimäärin sairasloman pituus oli 21,6 pv/sairaslomalla ollut henkilö (v ,1 pv). Pitkien sairaslomien määrä on noussut hieman vuoden 2015 tasosta. 7 työntekijää on ollut sairaslomalla yli 100, mutta alle 200 pv ja 5 työntekijää yli 200 pv. 15

16 Kalenteripäivinä 1-3 pv 4-10 pv pv pv pv pv Poissaolokertoja Työntekijöitä Taulukko 22. Sairauspoissaolokerrat keston mukaan ja poissaolojen kestot työntekijöittäin 2016 Kalenteripäiviä 0 pv 1-3 pv 4-10 pv pv pv pv pv Työntekijöitä % 44,56 23,61 17,77 16,98 1,86 1,86 1,33 Taulukko 23. Sairauspoissaolot työntekijöittäin keston mukaan ja poissaolojen prosenttiosuudet 2016 Sairauspoissaolojen palkkakustannus ilman sivukuja ja sijaiskuluja oli vuonna 2016 yhteensä ,26 euroa (v ,19 ). Kaupungilla on käytössä ns. varhaisen tuen malli, jonka tavoitteena on aktivoida jokaista kaupungin työntekijää huolehtimaan itsestään, työtoveristaan ja työyhteisöstään sekä puuttumaan työhyvinvoinnin riskitekijöihin mahdollisimman varhain. Varhaisessa tuessa on aina kysymys työntekijöiden työssä käymisen tukemisesta kaikissa työelämän vaiheissa, Varhainen tuki on huomion kiinnittämistä ja puheeksi ottamista työntekijän usein toistuviin ja/tai pitkittyneisiin sairauspoissaoloihin. 3.3 Työtapaturmat Taulukko 24. If:n tilasto työtapaturmista ajalta

17 Vuonna 2016 sattui 11 työtapaturmaa, joista 9 sattui työpaikalla ja 2 työmatkalla. Korvauspäiviä oli 49 kpl ja korvaussumma oli yhteensä Henkilöstökyselyt Vuoden 2016 aika järjestettiin kaksi henkilöstökyselyä, keväällä Työterveyslaitoksen kysely osana Suomen Kuntaliiton Arttu2-tutkimusohjelmaa ja syksyllä Henkilöstötoimikunnan työhyvinvointikysely. Henkilöstö strategisena resurssina; Uudistun, innostun, onnistun! - Osana Suomen Kuntaliiton Arttu2-tutkimusohjelmaa - Tavoitteet: Tutkia miten organisaation ja yksilöiden voimavarat kannattelevat henkilöstön hyvinvointia ja kuntien menestystä muutoksissa. Selvittää, miten kuntien henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö ovat yhteydessä yksilöiden oma-aloitteeseen työtoimintaan, parhaaseen työhyvinvointiin ja työura-aikomuksiin Kyselyn tulokset: Pudasjärvellä vastausprosentti ei ollut kovin korkea (19 %), mutta oli korkeampi kuin Arttu2-kunnissa (13 %) keskimäärin. Organisaation ja työyhteisön voimavarat Pudasjärvi Arttu2-kunnat Voimaannuttava henkilöstöjohtaminen 3,57 3,52 (1=täysin eri mieltä/hyvin harvoin - 5=täysin samaa mieltä/hyvin usein) Oikeudenmukaisuus 3,47 3,42 (1=täysin eri mieltä - 6=täysin samaa mieltä) Palveleva esimiestyö 3,89 3,94 (1=hyvin harvoin - 5=hyvin usein) Luottavatko työntekijät yleisesti toisiinsa 4,07 3,99 Saatko tarvittaessa tukea ja apua työtovereilta 4,13 4,18 Ovatko työtoverisi ystävällisiä sinua kohtaan 4,49 4,44 Koetko olevasi osa yhteisöä työpaikallasi 3,99 4,13 Työyhteisön sosiaaliset voimvarat yhteensä 4,16 4,19 Työn vaatimukset ja muutokset Pudasjärvi Arttu2-kunnat Työn haastavat vaatimukset 3,72 3,66 (1=täysin eri mieltä/hyvin harvoin - 5=täysin samaa mieltä/hyvin usein) Työtä haittaavat vaatimukset 2,74 2,86 Työkuorma 3,16 3,14 Onko työpaikkasi organisaatiorakenteessa tapahtunut muutoksia viime aikoina? 2,70 3,02 (1=ei lainkaan - 5=hyvin paljon) Onko työryhmäsi kokoonpanossa tapahtunut muutoksia viime aikoina? 2,69 2,87 Onko työsi sisältö muuttunut viime aikoina? 2,43 2,57 Miten suhtaudut edessä olevien muutoksien vaikutuksiin oman työsi kannalta 3,65 3,24 (1=erittäin kielteisesti - 5=erittäin myönteisesti Miten kuntasi työntekijöiden osaaminen ja töiden sujuminen otetaan huomioon ajatelleen tulevia muutoksia 2,97 2,76 (1=täysin riittämättömästi - 5=täysin riittävästi 17

18 Sopeutuva suoriutuminen ja työn tuunaaminen Pudasjärvi Arttu2-kunnat Sopeutuminen muutoksiin työryhmässä 4,28 4,18 (1=hyvin harvoin - 5=hyvin usein) Luovuus 3,81 3,67 Reagointikyky 3,80 3,70 Yhteistyökyky 4,09 4,04 Stressinhallinta 4,17 4,07 Työn rakenteellisten voimavarojen lisääminen 4,28 4,14 Työn sosiaalisten voimavarojen lisääminen 2,41 2,33 Työn haasteiden lisääminen 3,80 3,54 Työn vaatimusten vähentäminen 2,37 2,26 Itsemyötätunto 3,54 3,52 Työhyvinvointi ja työhön sitoutuminen Pudasjärvi Arttu2-kunnat Työn imu 5,06 4,86 (0=en koskaan - 6 päivittäin) Työuupumus 2,23 2,61 (0=en koskaan - 6 päivittäin) Työssä tylsistyminen 1,96 2,13 (0=en koskaan - 6 päivittäin) Olen tyytyväinen siihen, mitä olen saavuttanut urallani 3,97 3,90 (1=täysin eri mieltä - 5=täysin samaa mieltä) Olen tyytyväinen ansiokehitykseeni 3,06 2,89 (1=täysin eri mieltä - 5=täysin samaa mieltä) Olen tyytyväinen uralla etenemiseeni 3,51 3,40 (1=täysin eri mieltä - 5=täysin samaa mieltä) Olen tyytyväinen siihen, miten olen voinut kehittää osaamistani tavoitteiden mukaisesti 3,87 3,70 (1=täysin eri mieltä - 5=täysin samaa mieltä) Itsearvioitu työkyky 8,52 8,30 (0-täysin työkyvytön - 10=työkyky parhaimmilaan) Pudasjärven vastauksista ilmeni, että 97,1 % oli sitoutunut työhön. Työhyvinvointikysely Perusraportti Täysin samaa mieltä Jokseenk En samaa in samaa enkä eri mieltä mieltä Jokseenk in eri mieltä Täysin eri mieltä Fyysinen työkykyni on hyvä tai erinomainen Henkinen työkykyni on hyvä tai erinomainen Työni ei ole henkisesti raskasta Työni ei ole fyysisesti raskasta Työyhteisössäni on hyvä tai erinomainen ilmapiiri Olen tyytyväinen lähimmän esimiehen johtamistapaan Työpaikallani on riittävästi työntekijöitä Minulla on riittävästi aikaa saada työni tehdyksi Työnantajani pyrkii parantamaan ja ylläpitämään työhyvinvointia työpaikallani Olen tyytyväinen tiedonkulkuun työpaikallani En koe laiminlyöväni kotiasioita ansiotyön vuoksi Asiakastarpeet ohjaavat toimintaamme Keräämme säännöllisesti palautetta asiakkailtamme Hyödynnämme asiakkailta saamamme palautteen työmme kehittämisessä Organisaation strategiset linjaukset ohjaavat toimintaamme Tiedän saavani tukea, jos työkykyni on heikentymässä Uskon jatkavani työssäni vielä eläkeiän jälkeenkin, mikäli terveyteni sen sallii Voisin suositella nykyistä työpaikkaani tuttavalleni

19 Teen viikoittain työtä keskimäärin yli 55 tuntia tuntia tuntia alle 40 tuntia Käytkö vuosittain esimiehesi kanssa etukäteen suunnitellun kehityskeskustelun tai vastaavan? En Kyllä % vastaajista oli sitä mieltä, että esimiehen kanssa käyty kehityskeskustelu vastasi odotuksia ja tarpeita melko hyvin tai erittäin hyvin, 24 % mielestä ei hyvin eikä huonosti ja 15 %:n mielestä melko huonosti. Kyselyn vastanneiden mukaan työn voimavaroja olivat ja auttoivat jaksamaan, eniten mainittuja asioita: Työkaverit, työyhteisö, ilmapiiri 42 Työn monipuolisuus, kiinnostavuus, vastuullisuus 20 Asiakkaat ja heiltä saatu palaute 20 Omat harrastukset 11 Työssä onnistumisen kokemukset 10 Oma perhe, elämäntilanne 10 Joustavat työajat 8 Esimies 8 19

20 4. Yhteistoiminta 4.1 Yhteistoiminta ja työsuojelutoiminta Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa tuli voimaan , jolloin yhteistoiminta säädettiin kunnissakin lain tasolle. Lain tarkoituksena on työnantajan ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen sekä kunnallisen palvelutoiminnan tuloksellisuuden ja henkilöstön työelämän laadun edistäminen. Lain perustelut korostavat avointa vuorovaikutusta, osapuolten välistä luottamusta sekä esimiesten ja alaisten välisessä vuorovaikutuksessa päivittäistä yhteistyötä. Henkilöstön ja työnantajan välisenä yhteistyöelimenä Pudasjärven kaupungissa toimii henkilöstötoimikunta. Henkilöstötoimikuntaan kuuluvat työnantajan edustajina kaupunginjohtaja, työsuojelupäällikkö, kaupunginhallituksen edustaja sekä toiminta-aluejohtajista hallintojohtaja ja opetus- ja sivistysjohtaja. Työntekijäjärjestöjä edustavat Jytyn, KTN:n, Jukon, JHL:n ja Superin edustajat sekä varsinaiset työsuojeluvaltuutetut. Lisäksi toimikuntaan kuuluu työterveyshuollon edustaja(t). Puheenjohtajana toimii vuoron perään työnantajan ja työntekijöiden edustaja kahden vuoden jaksoissa. Toimikunnan sihteerinä toimi Mariitta Timonen. Henkilöstötoimikunnan työryhmä on asioita valmisteleva elin. Työryhmään kuuluu henkilöstötoimikunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, työsuojelupäällikkö, työterveyshuollon edustaja, henkilöstötoimikunnan sihteeri sekä kaksi muuta henkilöstötoimikunnan jäsentä. Henkilöstötoimikunta kokoontui vuonna 2016 kuusi kertaa ja työryhmä viisi kertaa. Yhteistoiminnan tarkoituksena Pudasjärven kaupungissa on kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuuden, tehokkuuden ja toimintakykyisyyden edistäminen ja samalla vastavuoroisesti parantaa työelämän laatua antamalla henkilöstölle vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia työyhteisöään, työympäristöään sekä omaa työtään koskevissa asioissa. Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kaupungin toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien asioiden ja päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Työsuojeluasioista vastaa työsuojelupäällikkö. Työsuojelupäällikön tehtäviä on hoitanut Ritva Kinnula. Kaupungissa on lisäksi kaksi varsinaista työsuojeluvaltuutettua sekä molemmilla kaksi varavaltuutettua. 4.2 Muu liikuntaa tukeva tyky-toiminta ja virkistystoiminta Työkykyä ylläpitävä toiminta on osa työterveyshuoltoa. Henkilöstön hyvinvoinnin parantamiseksi on käytössä epassi (Sportti-passi) arvoltaan 150 /työntekijä/v. epassi antaa runsaasti mahdollisuuksia erilaisiin kulttuuri-, liikunta- ja kuntoilupaikkoihin. epassia on käyttänyt vuonna eri työntekijää (v ) 643 kpl (v kpl). Liikunnan osuus oli ,17 (v ) ja kulttuurin 7 635,80 (v ), yhteensä ,97 (v ). Eniten palvelua on käytetty: Puikkari 37,22 %, Pudasjärven Urheilijat-Umpihankihiihdot 16,5 % ja Iso-Syöte Oy 10,98 %. 20

21 Henkilöstön perinteinen jouluruokailu järjestettiin Hirsikampuksella ja henkilökunnan ohjelmallinen joulukahvitilaisuus kaupungintalolla Kuva henkilöstöjuhlan kattauksesta. Geomysteeri-ilta järjestettiin Jyrkkäkoskella ja sulkapallovuoro on ollut maanantaisin Lakarin koululla. Lisäksi henkilöstön käytössä eri työyksiköissä on pienimuotoisia taukoliikuntavälineitä sekä lyhyitä työasiamatkoja varten polkupyöriä. Henkilöstöjuhla järjestettiin Hirsikampuksella, jolloin jaettiin vuosittaiset ansio- ja kunniamerkit. Henkilökunnan työhyvinvointipäivä ja henkilöstön toimintaalue-/työyksikkökohtainen virkistyspäivä järjestetään vuorotellen joka toinen vuosi. Vuonna 2016 toiminta-alueet/työyksiköt järjestivät oman henkilöstön virkistyspäivän. Työhyvinvointipäivä järjestetään taas vuonna 2017 ja päivän tarkoituksena on olla henkilöstön hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä edistävä tapahtuma, jonka toimeenpanosta vastaa henkilöstötoimikunta. Kaupungilla on käytössä lounassetelietu työntekijöille. Työntekijöillä on mahdollisuus ruokailla työnantajan tukemana lounasseteleillä kohtuulliseen hintaan. Lounasseteleitä lunastettiin 4540 kappaletta (v kpl). 21

22 Kuvat henkilöstöjuhlasta

23 5. Palkat ja henkilöstökustannukset Palkkamenot henkilöstösivukuluineen vuonna 2016 olivat yhteensä (v ). Palkkojen osuus oli (71,2 %), eläkekulujen osuus (24,6 %) ja muut sivukulut (4,3 %). Käyttötalousmenoista henkilöstömenojen osuus oli 24,5 %, palvelujen ostot 68,7 %. Henkilöstökulut ovat säilyneet kuta kuinkin ennallaan verrattuna vuoteen 2015, muutosta vain -0,12 %. Suhteessa palkkojen osuus henkilöstökuluista on hieman kasvanut sekä eläkekulujen hieman laskenut verrattuna vuoteen Vuonna 2015 palkkojen osuus oli 69,7 %, eläkekulujen osuus 26,5 % ja muiden sivukulujen osuus 3,8 %. Henkilöstömenot TP 2015 TP 2016 Muutos 15/16 :na %:na Palkat ,992 Sivukulut ,77 Yhteensä ,12 Taulukko 24. Henkilöstömenot vuonna 2015 ja % 5 % 11 % 1 % 3 % -1 % 13 % 26 % Vakinaiset viranhaltijat Työsopimussuhteiset Sijaiset Opettajien palkat Työllisyystöiden palkat 35 % Kokouspalkkiot Muut palkat ja palkkiot 2 % Erilliskorvaukset Lomapalkat ja lomarahat Henkilöstökorvaukset Taulukko 25. Palkkamenojen prosentuaalinen jakauma

24 6. Yhteenveto TEM:n julkaiseman Työolobarometri 2016 ennakkoraportin mukaan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2010 työolobarometrin vastaajat odottavat keskimääräistä useammin työllisyystilanteen sekä oman työpaikan taloudellisen tilanteen paranevan kuin heikkenevän. Työpaikan kannustavuus ja innovatiivisuus koetaan kunta-alalla hyviksi. Myös viestintä on parantunut ja henkilöstö kokee oppimisen merkityksen kasvaneen työssään. Enemmistö suomalaisista palkansaajista arvioi työpaikkansa olevan sellainen, että siellä voi oppia uusia asioita. Osaamisen kehittämiseen kiinnitetään julkisella sektorilla selvästi enemmän huomioita kuin yksityisellä. Toimialoittain tarkasteltuna selkeästi parhaat työssäoppimismahdollisuudet ovat valtiolla ja toiseksi parhaat mahdollisuudet ovat vastausten mukaan kunnissa. Uusien asioiden omaksuminen on kiinteä osa työtä ja asiantuntemusta on kehitettävä jatkuvasti, jotta muutoksessa pysyisi mukana. Raportin mukaan erityisesti kuntatyöntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa omien työtehtäviensä sisältöön on kaventunut. Suomalainen työympäristö ja työilmapiiri ovat kehittyneet viime aikoina pääpiirteissään suotuisaan suuntaan. Avoimuus työpaikoilla on lisääntynyt ja työntekijöiden tiedonsaanti on parantunut. Työntekijöitä kohdellaan myös entistä tasapuolisemmin. Kuitenkin työpaikalla koettu henkinen väkivalta ja työpaikkakiusaaminen lisääntyivät merkittävästi vuoden 2011 jälkeen. Toimialoista henkistä väkivaltaa tai työpaikkakiusaamista esiintyy raportin mukaan selvästi useimmin kuntasektorilla ja toiseksi eniten valtiolla. Kuntapuolella tapahtuvat muutokset kuitenkin vaikuttavat työntekijöihin ja aiheuttavat epävarmuuden tunnetta, vaikka kuntapuoli koetaan varmempana työpaikkana. Myös tulevaisuudessa työelämän muutokset sekä korkea ikärakenne luovat suuria haasteita henkilöstön jaksamisen kannalta. Pudasjärven kaupungin sairauspoissaolopäivien määrä suhteutettuna koko henkilöstön määrään laski hieman vuoteen 2015 verrattuna. Sairaslomien määrä on alhaisempi kuin kunta-alalla keskimäärin. Pitkiä sairaslomia on edelleen runsaasti ja niiden osuus kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Uusi koulukampus otettiin käyttöön elokuussa 2016, ja sillä oli ja on positiivinen vaikutus henkilöstön työhyvinvointiin. Huomion arvoista on, että vuodesta 2010 sairauspoissaolopäivien määrä on laskenut merkittävästi, -10 pv. Kaupungin satsauksilla henkilöstön työhyvinvointiin ja työolosuhteisiin on ollut merkitystä. Työntekijöiden hyvinvoinnista ja osaamisesta huolehtiminen on työnteon motivaation kannalta entistä tärkeämpää. Tulevaisuuden haasteita tulee olemaan myös eläkkeelle jäävien määrän kasvu ja joillakin aloilla osaavan henkilöstön saatavuus. Kaupunki on työnantaja pyrkinyt panostamaan työntekijöiden jaksamiseen ja työnhyvinvointiin erilaisten henkilöstöetuuksien muodossa. Osoituksena tästä ovat viimeisimmät päätökset, jotka olivat epassin etuuden nostaminen 100 eurosta 150 euroon vuoden 2016 alusta lähtien ja hierontapalveluiden lisääminen epassin palveluihin vuoden 2017 alusta lähtien. Valtuusto hyväksyi myös vuonna 2016 Pudasjärven kaupungin henkilöstörahaston perustamisen. Rahaston tarkoituksena on rakentaa henkilökunnan käyttöön mökki Syötteelle. 24

25 Kuvia henkilöstön joulukahvitilaisuudesta