Henkilöstöraportti 2014 Oulunkaaren kuntayhtymä

Transkriptio

1 Hyvinvointia ihmistä lähellä Henkilöstöraportti 2014 Oulunkaaren kuntayhtymä Hyväksytty / /2015

2 OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄ Henkilöstöraportti 2014 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS JA PALVELUSSUHTEEN LUONNE OSA-AIKAISUUS HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ SOPIMUSALOITTAIN TEHTÄVÄNIMIKKEET IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKAUMA ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN VIRKA- JA TYÖVAPAIDEN KÄYTTÖ TYÖAIKA JA TYÖPANOS OSAAMINEN, OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KEHITYSKESKUSTELUT TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY TYÖTERVEYSHUOLTO SAIRAUSPOISSAOLOT TYÖTAPATURMAT TYÖHYVINVOINTI INNOVATIIVISUUS, YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN YHTEISTOIMINTA JA TYÖSUOJELUTOIMINTA VUOKRATYÖVOIMAN KÄYTTÖ OPPILAITOSYHTEISTYÖ PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET PALKKAUS JA KESKIANSIOT YHTEENVETO Liite: Innostuskyselyn tulokset

3 Johdanto Oulunkaaren kuntayhtymän tehtävänä on toimia palvelukuntayhtymänä jäsenkuntien järjestettäväksi säädettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten palvelujen järjestämisessä tai tuottamisessa, seudullisen kuntapalvelutoimiston palvelujen sekä kuntien yhteisesti päättämien muiden palvelujen tuottamisessa. Kuntayhtymä toimii myös alueiden kehittämisestä annetun lain ja muiden seutuyhteistyötä koskevien lakien tarkoittamana seutukunnan yhteistyöorganisaationa. Jäsenkunnissa oli asukkaita yhteensä Henkilöstöraportti 2014 sisältää katsauksen Oulunkaaren kuntayhtymän henkilöstön määrään, rakenteeseen, toimintakykyyn ja työhyvinvointiin, yhteistoimintaan, palkkaukseen ja henkilöstökustannuksiin. Raportin runko noudattaa kunta-alan henkilöstöraporttisuositusta. 3

4 1. Henkilöstön määrä ja rakenne 1.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelussuhteen luonne Oulunkaaren osalta tilannetta on kuvattu taulukossa 1. Määräaikaiseen henkilökuntaan on kirjattu sijaiset ja muut määräaikaiset, esimerkiksi avoimen tehtävän hoitajat. Henkilömäärä on läpileikkaus tilinpäätöspäivän tilanteesta. Henkilöstömäärän muutokseen ovat vaikuttaneet lääkäritilanteen vaihtelut sekä sairaus- ja muista lomista johtuva sijaisten tarpeen vaihtelu. Vuodet Henkilöstömäärä lkm % lkm % Muutos henk. vakinaiset , ,9 16 määräaikaiset , ,0 59 työllistetyt 29 2,6 25 2,1 4 yhteensä Taulukko 1. Henkilöstömäärä ja Vakituiset Virat Työsuhteet Yhteensä Kuntayhtymän toimisto Kuntapalvelutoimisto Järjestämiskeskus Soten palvelutuot.hall Iin perhepalvelut Simon perhepalvelut Pudasjärven perhepalvelut Utajärven perhepalvelut Vaalan perhepalvelut Iin terveyspalvelut Simon terveyspalvelut Pudasjärven terveyspalvelut Utajärven terveyspalvelut Vaalan terveyspalvelut Iin vanhuspalvelut Simon vanhuspalvelut Pudasjärven vanhuspalvelut Utajärven vanhuspalvelut Vaalan vanhuspalvelut Yhteensä Taulukko 2. Oulunkaaren vakituiset työntekijät palvelussuhteen mukaan

5 1.2. Osa-aikaisuus Kuntatyönantajan tilaston mukaan kunta-alan työntekijöistä osa-aikaisia on n.17 % kuukausipalkkaisista. Oulunkaaren kuntayhtymässä osa-aikatyötä tekevien osuus oli vuonna ,6 %. Henkilöstömäärän muutokseen ovat vaikuttaneet lääkäritilanteen vaihtelut sekä sairaus- ja muista lomista johtuva sijaisten tarpeen vaihtelu. Henkilömäärä/pvm Yhteensä % Yhteensä % Kokoaikaiset , ,13 % Osa-aikaiset 91 7, ,30 % Omasta pyynnöstä osa-aikaiset 27 2, ,58 % Osittainen hoitovapaa 9 0, ,24 % Osa-aikaeläkkeellä 25 2, ,04 % Muut 10 0,83 8 0,71 % Yhteensä , ,00 % Taulukko 3. Koko- ja osa-aikatyötä tehneitten henkilömäärät ja Pääasialliset osa-aikaisuuden perusteet ovat osa- tai osatyökyvyttömyyseläke sekä osa-aikalisän käyttö; myös työllistämistuella palkatut ovat pääosin osa-aikaisia. Osa-aikatyön lisääminen saattaa lisätä mahdollisuuksia työn tuottavuuden nostamiseen resurssien tehokkaan käytön kautta. Toisaalta se aiheuttaa tilapäisten palvelussuhteiden määrän kasvua, koska osa-aikaisuus on usein myös määräaikaista. Lisäksi toiminnan järjestäminen voi hankaloitua, kun palveluiden tarjonta ja tarve eivät kohtaa. Osa-aikatyö on kuitenkin mahdollisuus, jota kuntayhtymän kannattaa käyttää esimerkiksi jatkaakseen ikääntyvien henkilöiden työssäoloaikaa, mikä käytännössä vaikuttaa myös eläkemaksujen määrää pienentävästi. Osa-aikatyö mahdollistaa osaltaan usein myös nuorten pääsyn työmarkkinoille. 1.3 Henkilöstön määrä sopimusaloittain Kunta-alalla on viisi sopimusalaa: kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), lääkärien virkaehtosopimus (LS) sekä tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES). Oulunkaaren henkilöstöstä valtaosa kuuluu kunnallisen yleisen sopimuksen piiriin. Sopimusten sisällön erilaisuus vaikeuttaa joiltakin osin henkilöstön yhdenvertaista kohtelua. Lisäksi usean työja virkaehtosopimuksen samanaikainen hallinnointi lisää kustannuksia neuvottelujärjestelmän ja tietotaidon ylläpidossa. 5

6 Kvtes,vs Kvtes,ts Tekniset Lääkärit Yhteensä Mies Nainen Yhteensä vs = virkasuhteiset, ts = työsopimussuhteiset Taulukko 4. Henkilöstön sopimusalat , Lääkäri-sopimukseen kuuluvat myös hammaslääkärit. 1.4 Tehtävänimikkeet Ammattinimike (vakituiset) Määrä Lähihoitaja 333 Sairaanhoitaja 113 Ohjaaja 77 Terveydenhoitaja 26 Palvelusihteeri 25 Terveyskeskuslääkäri 18 Palveluesimies 16 Hammashoitaja 14 Sosiaaliohjaaja 11 Fysioterapeutti 11 Taulukko 5. Oulunkaaren yleisimmät vakituisten työntekijöiden nimikkeet Ikä- ja sukupuolijakauma Kunta-alan henkilöstön keski-ikä on korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Vuonna 2013 kaikkien kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,7 vuotta. Kuntien nykyisestä henkilöstöstä lähes kaksi kolmasosaa jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Oulunkaaren koko henkilökunnan keski-ikä v oli miehillä 41 ja naisilla 45 vuotta. Työvoiman ikääntyessä henkilöstöjohtamisessa tulee huomioida haasteet työssä jaksamisen osalta sekä kiinnittää huomiota siihen, että yksiköissä työskentelee eri-ikäisiä henkilöitä. Työssä jaksamista voidaan tukea erilaisilla työhyvinvointihankkeilla, työtehtävien muuttamisella ja tehtävin osaaikaistamisella. Oulunkaaren koko henkilöstöstä yli 93 % on naisia. Tämä kuvastaa hyvin kunta-alan tehtävien luonnetta: merkittävä osa perustehtävistä liittyy hoiva- ja hoito- sekä opetusalaan; peruskuntiin verrattuna naisten osuus sosiaali- ja terveystoimessa korostuu vielä enemmän. 6

7 Kuva 1. Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma vuonna 2014 Kuva 2. Määräaikaisen henkilöstön ikäjakauma vuonna

8 Palvelussuhteen luonne Sukupuoli Määrä % Vakinainen mies 49 54,44 % nainen ,83 % Määräaikainen mies 35 38,89 % nainen ,74 % Työllistetty mies 6 6,67 % nainen 16 1,43 % Yhteensä mies 90 7,46 % nainen ,54 % Taulukko 6. Työntekijät sukupuolen mukaan Määräaikaisten palvelussuhteiden perusteiden kirjaamiseen ei ole vielä muodostunut yhtenäistä käytäntöä ja näin ollen esimerkiksi vuosilomasijaiset ovat kirjautuneet pääosin luokkiin muu sijainen tai muu määräaikainen. Ko. luokkiin on kirjattu myös mm. koulutusvapaiden sijaiset. Määräaikaisuuden peruste/pvm Mies Nainen Yhteensä Yhteensä Työllistetty Vuosilomasijainen Sairaslomasijainen Muu sijainen/määräaikainen Yhteensä Taulukko 7. Määräaikaisuuden perusteet (sis. työllistetyt) ja Eläkkeelle siirtyminen Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen varsinaista vanhuuseläkeikää ei enää ole ollut, vaan vanhuuseläkkeelle on voinut siirtyä joustavasti vuoden iässä. Vuonna 2013 vanhuuseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 63,9-vuotiaana, täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 57,9 - vuotiaana. Kuntatyöntekijät ovat hyödyntäneet aktiivisesti joustavan vanhuuseläkeiän tarjoamaa mahdollisuutta työssä jatkamiseen. Eläkkeelle siirtymisikä vaihtelee suuresti ammattiryhmien välillä. Hoitoalalla vanhuuseläkkeelle siirrytään keskimääräistä nuorempana, mikä johtuu siitä, että esimerkiksi perus- ja lähihoitajilla sekä sairaanhoitajilla on yhä voimassa alle 63 vuoden ammatillisia eläkeikiä, mikä mahdollistaa vanhuuseläkkeelle siirtymisen muita ammattiryhmiä aiemmin. 8

9 Eläkkeelle siirtyneet Vanhuuseläkkeelle Työkyvyttömyyseläkkeelle 3 Osa-aikaeläkkeelle 4 4 Osatyökyvyttömyyseläkkeelle 1 2 Yhteensä Taulukko 8. Eläkkeelle siirtyminen vuonna 2013 ja Virka- ja työvapaiden käyttö Koulutuksen, vuorotteluvapaan, opintovapaan tai muun syyn (esimerkiksi toisen tehtävän hoito tai yksityisasia) perusteesta johtuvasta syystä henkilökunta oli v virka- tai työvapaalla noin kalenteripäivää eli keskimäärin 19 kalenteripäivää/henkilö. Muun vapaan yleisin käyttösyy on toisen viran tai työsuhteen hoito joko omassa tai muussa yhteisössä. Vuorotteluvapaalla oli vuonna henkilöä, vuorotteluvapaan pituus oli keskimäärin 147 päivää. Koulutuspäivien kirjaamisessa seurantajärjestelmään on vielä osittain vaihtelevia käytäntöjä erityisesti sisäisiä ja lyhytkestoisia koulutuksia koskien. Poissaolon syy, kpv Muu vapaa Opintovapaa Vuorotteluvapaa Koulutus Kalenteripäivinä Taulukko 9. Työ- ja virkavapaiden käyttö v ja

10 1.9. Työaika ja työpanos Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osaaikaiset tai vain osan vuotta kestävät palvelussuhteet muutetaan kokoaikaisiksi. Työpanos- % kuvaa käytettävissä olevaa työaikaa sen jälkeen, kun maksimityöpanoksesta (teoreettinen työaika) on vähennetty sairauslomat, vuosilomat ja muut keskeytykset. Henkilöstömäärän ja henkilötyövuosien muutokseen ovat vaikuttaneet mm. lääkäritilanteen vaihtelut sekä sairaus- ja muista lomista johtuva sijaisten tarpeen vaihtelu. Sopimusala HTV/kpvt Tehty % HTV/kpvt Tehty % työaika työaika Virkasuhteiset 45,9 35,8 78,1 48,0 34,8 72,5 Terveyskeskuslääkärit 37,1 32,6 87,9 42,3 32,8 77,5 Terveyskeskushammaslääkärit 13,2 10,5 79,0 15,1 10,0 66,2 Työsuhteiset 940,9 814,7 86,6 974,0 736,0 75,6 Yhteensä 1037,2 893,6 86,2 1079,4 813,6 75,4 Taulukko 10. Henkilötyövuodet kalenteripäivinä ja tehdyt henkilötyövuodet v ja

11 2. Osaaminen, osaamisen kehittäminen ja johtaminen 2.1. Osaamisen kehittäminen Henkilöstökoulutukseen käytettiin tilinpäätöstietojen mukaan v ,8 % varatusta määrärahasta eli Luku ei sinänsä kerro kaikkea koulutuksen intensiteetistä, koska koulutuksiin liittyy kurssimaksujen lisäksi myös muita oheiskuluja, esimerkiksi matkat, ateriat ja sijaiskulut. Osa koulutuksesta oli myös sisäistä; sisäisen koulutuksen kustannuksia ei ole kirjattu. Omaehtoista koulutusta tuetaan yhtymähallituksen päätöksen mukaisesti myöntämällä opiskeluun sen kestosta ja laajuudesta riippuen 1-3 palkallista vapaapäivää vuodessa Kehityskeskustelut Säännöllisiä kehityskeskusteluja käydään useimmilla palvelualueilla. Esimiehiä on koulutettu kehityskeskustelujen pitoon. Oulunkaari lanseerasi uuden kehityskeskustelumallin v.2012 lopulla. Siinä haettiin joustoa esimiehille ja henkilöstölle keskustelujen käymiseen. Malli on todettu vuoden 2013 aikana erittäin toimivaksi. 11

12 3. Työhyvinvointi ja terveydellinen toimintakyky 3.1. Työterveyshuolto Työterveyshuollon tavoitteena on tukea henkilöstön inhimillisten voimavarojen ylläpitoa työhyvinvoinnin osalta. Oulunkaaren alueella työterveyshuollon palvelut tuotettiin asti neljän eri palvelutarjoajan toimesta: Iin alueella Condia Oy, Pudasjärven alueella Attendo Terveyspalvelut Oy ja Simon, Utajärven sekä Vaalan alueilla ko. alueiden terveysasemien työterveyshuolto alkaen kaikkien kuntien sekä kuntayhtymän työterveyshuollosta on vastannut kuntayhtymä itse. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmia päivitettiin v Kustannukset :na Korvausluokka I (ennaltaehkäisevä) Korvausluokka II (sairaanhoito) Yhteensä Taulukko 11. Työterveyshuollon kustannukset 2013 ja 2014 Työterveyshuolto (I) työpaikkaselvitykset/lääkäri (t) ,5 työpaikkaselvitykset/terv.h. tai muu (t) terveystarkastukset/lääkäri (kpl) terveystarkastukset/terv.h. tai muu (kpl) laboratorio- ja röntgentutkimukset (kpl) Sairaanhoito (II) lääkärikäynnit terveydenhoitajakäynnit asiantuntijakäynnit (fys.ter., erikoisl.) laboratorio- ja röntgentutkimukset Taulukko 12. Työterveyshuollon toimintatilasto 2013 ja Sairauspoissaolot Oulunkaaressa sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2014 yhteensä kalenteripäivää. (v.2013, pv) Keskimääräinen poissaolon pituus v oli 21,8 päivää.( v ,7 pv.) Poissaolopäiviä ei ole toistaiseksi seurattu työpäivinä, joten vertailulukua ei tältä osin ole vielä käytettävissä. Jokainen Oulunkaaren kuntayhtymän työntekijä oli poissa työstä v ,3 työpäivänä sairauden takia. 12

13 kpv poissaolleita kalenteripv yht kertoja yht pituus keskimäärin kpv 4,7 4,8 0 kpv poissaolleita Taulukko 13. Alle 30 päivän sairauspoissaolot koko Oulunkaaren kuntayhtymässä Tilastojen mukaan eniten sairaslomia työntekijää kohden on Vaalan terveyspalveluissa ja toiseksi eniten Utajärven perhepalveluissa. Lukua näyttää korottavan yksittäiset pitkät sairaslomat, joten yksiselitteisiä tulkintoja ja päätelmiä tilastoista ei työyksiköiden osalta ole tarkoituksenmukaista tehdä. Osaltaan syytä sairaslomien pituuteen saattaa myös olla henkilöstön ikärakenteella. Niiden palkansaajien määrä, jotka eivät ole olleet yhtään päivää pois töistä sairauden takia oli vuonna 2014 yhteensä 482, 36 % (v ,2 %), Enintään 5 päivää sairastaneiden vastaava osuus oli 394 henkilöä, 29,45 % (v %) Kuva 3. Keskimääräiset sairauspoissaolot työntekijää kohden kalenteripäivinä v ja

14 Kalenteripäivinä 1-3 pv 4-10 pv pv pv pv pv Poissaolokertoja Työntekijöitä Taulukko 14. Poissaolokerrat keston mukaan ja poissaolojen kestot työntekijöittäin 2014 Kalenteripäivinä 1-3 pv 4-10 pv pv pv pv pv Poissaolokertoja Työntekijöitä Taulukko 15. Poissaolokerrat keston mukaan ja poissaolojen kestot työntekijöittäin 2013 Sairauspoissaolojen palkkakustannus ilman sivukuluja ja sijaiskuluja oli vuonna 2014 yhteensä (v ). Sijaiskuluja käsitellään luvussa Työtapaturmat Tapaturmia, joiden takia on jääty sairaslomalla vähintään yhdeksi päiväksi, on vuonna 2014 tilastoitu yhteensä 24; suurin osa tapaturmista vanhuspalveluissa. Tapaturmien aiheuttama sairauspoissaolo on vaihdellut 1-22 kalenteripäivää, ollen keskimäärin 14 kalenteripäivää. Tyypillisiä työtapaturmia ovat liukastumiset ja erilaiset työmatkoilla tapahtuvat tapaturmat sekä potilaan nostossa tapahtuneet tapaturmat. Työtapaturmista aiheutui vuonna 2014 yhteensä 229 poissaolopäivää ja vuonna poissaolopäivää Työhyvinvointi Katso erillinen toiminnan arvioinnin raportti (innostuskysely, hyvinvointikysely). 14

15 4. Innovatiivisuus, yhteistoiminta ja verkostoituminen Aloitetoimintaan ei ole vielä laadittu sääntöjä ja palkkioperusteita. Kuntayhtymän intranetissä on olemassa aloitelomake, jonka vastauksiin on pääsy henkilöstöpäälliköllä. Lomakkeen kautta ei kuitenkaan ole vielä annettu aloitteita. Aloitteet tulevatkin yleensä muuta reittiä pitkin Yhteistoiminta ja työsuojelutoiminta Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa tuli voimaan eli yhteistoiminta säädettiin kunnissakin lain tasolle. Lain tarkoituksena on työnantajan ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen sekä kunnallisen palvelutoiminnan tuloksellisuuden ja henkilöstön työelämän laadun edistäminen. Lain perustelut korostavat avointa vuorovaikutusta, osapuolten välistä luottamusta sekä esimiesten ja alaisten välisessä vuorovaikutuksessa päivittäistä yhteistyötä. Työsuojeluorganisaatioon kuuluvat henkilöt sekä osa esimiehistä on saanut peruskoulutuksen työturvallisuusasioihin. Työpaikkojen riskit ja vaarat on kartoitettu kunnissa ennen vuotta 2010; kartoitus on osa kunnan toimintojen riskien arviointia. Kartoituksia on päivitetty vuoden 2013 aikana. Lisäksi henkilöstöä on koulutettu vaikeiden asiakkaiden sekä uhkaavien tilanteiden kohtaamistilanteisiin ja henkilöstön saataville on toimitettu ohjeistusta (kirjallisuutta, linkkejä) tarpeellisen tiedon hankintaan. Työyksikkökohtaisesta turvallisuudesta huolehditaan mm. valvontakameroilla, ovien lukituksilla ja muilla hälytysjärjestelmillä Kuntayhtymässä on yhteistyötoimikunta, johon työnantajan edustajina ovat kuuluneet kuntayhtymän johtaja, kehitysjohtaja, perhepalvelujohtaja, henkilöstösihteeri ja henkilöstöpäällikkö. Työntekijöitä ovat edustaneet pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehet sekä työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu. Pääluottamus- ja luottamusmiehet osallistuvat järjestökoulutukseen Vuokratyövoiman käyttö Vuokratyövoimaa on käytetty satunnaisesti terveyspalveluissa. Vuokratyövoiman käyttö on liittynyt tilanteisiin, joissa palveluiden tuottamiseen tarvittavaa henkilöstöä ei ole saatu rekrytoitua Oppilaitosyhteistyö Oulunkaaren eri palvelualat ja -alueet tarjoavat resurssiensa puitteissa harjoittelupaikkoja ja työssäoppimisjaksoja eri oppilaitosten opiskelijoille. OAMK:n kanssa ollaan sopimassa kumppanuussopimusta. 15

16 5. Palkkaus ja henkilöstökustannukset Oulunkaaren henkilöstömenot olivat vuonna 2014 taulukon 15 mukaiset. Palkkasumma sisältää myös jaksotetut palkat ja henkilöstökorvaukset eli sairasvakuutus- ja tapaturmakorvaukset. Henkilöstökustannuksiin ovat vaikuttaneet mm. lääkäritilanteen vaihtelut sekä sairaus- ja muista lomista johtuva sijaisten tarpeen vaihtelu. Henkilöstömenot Muutos > TP 2013 TP :na %:na Palkat ,1 Sivukulut ,3 Yhteensä ,7 Taulukko 16. Henkilöstömenot vuonna 2013 ja 2014 Henkilöstökulut pysyivät kohtuullisen hyvin v talousarviossa, sillä toteutuma oli %. Palkat TP 2013 TP 2014 Muutos 2013-> 2014 :na %:na vakinaiset ,1 määräaikaiset ,8 sairaus- ja äitiysloman sijaiset ,8 muut sijaiset ,2 erilliskorvaukset ,6 muut korvaukset ,8 palkkatukipalkat ,5 kokouspalkkiot ,7 henkilöstökorvaukset ,2 lomarahajaksotus ,5 Yhteensä ,1 Taulukko 17. Palkkojen toteutuma v ja

17 Kuva 4. Palkkamenojen prosentuaalinen jakautuma v Palkkaus ja keskiansiot Alla olevaan taulukkoon on kerätty yleisimpien ammattinimikkeiden tehtäväkohtaisen palkan vertailutiedot Oulunkaaressa ja kunnissa keskimäärin. Oulunkaaressa ei ole havaittavissa selkeitä palkkaeroja miesten ja naisten välillä. Kokonaisansiot riippuvat palvelussuhteen kestosta, mahdollisista henkilökohtaisista lisistä ja syrjäseutulisistä sekä vuorolisistä. Osa henkilöstöstä saa syrjäseutulisän ja ikärakenteesta johtuen osalla henkilöstöä on ns. määrävuosilisä. Näiden kahden viimeksi mainitun lisän vaikutus kokonaisansioon saattaa olla jopa /kk. 17

18 Nimike Tehtäväkohtainen Kunnat Oulunkaari (v.2014) (v.2013) hammashoitaja lähihoitaja terveyskeskuslääkäri terveyskeskushammaslääkäri sairaanhoitaja terveydenhoitaja sosiaalityöntekijä ohjaaja palvelusihteeri Taulukko 18. Keskimääräiset tehtäväkohtaiset palkat kunta-alalla verrattuna Oulunkaareen; tilastot vuodelta 2013 ja

19 6. Yhteenveto Raportissa tiedot on esitetty pääsääntöisesti koko kuntayhtymän tasolla. Tiedot on kerätty henkilöstö- ja palkkahallinnon tietojärjestelmistä. Lisäksi taustatietoina on käytetty Tilastokeskuksen, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Kunnallisen eläkevakuutuslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen tilastoja. Tietojen kerääminen järjestelmistä ei aina ole yksiselitteistä esim. omailmoitus- ja koulutuspoissaolojen osalta. Raportoinnissa aiheuttaa epätarkkuutta myös se, että vakanssit on osin tilastoitu lukumäärän, osin työajan mukaan. Työajankäytön seuranta työpäivinä onnistuu suoraan raportointiohjelmasta, mutta osin vertailu ulkopuolisiin tilastoihin ei ole aukotonta. Melko ajantasoista vertailutietoa löytyy edellä mainituista tilastokeskuksen ym. tilastoista, mutta työnantajakohtaisesti tilastot edelleenkin osin kootaan eri menetelmillä ja tarkkuuksilla. Määräaikaisten työsuhteiden perusteet eivät yksiselitteisesti käy ilmi käytettävissä olevasta tilastomateriaalista, koska kaikki eivät ole käyttäneet henkilöstöhallinnon ohjelmaa samalla tavalla, valiten samoja syykoodeja. Jatkoa varten on kuitenkin tarvetta saada kirjaaminen yhtenäiseksi. Raportissa on mahdollisuuksien mukaan eritelty tilastotiedot miesten ja naisten osalta, jotta asiakirja toimisi samalla myös tasa-arvosuunnitelman pohjana. 19