X V III. TEOLLISUUSTILASTOA V U O N N A JÄLKIMÄINEN OSA.

Transkriptio

1 S U O M E N M A A N V I R A L L I N E N T I L A S T O. X V III. TEOLLISUUSTILASTOA V U O N N A JÄLKIMÄINEN OSA. TEHTAAT JA KÄSIAMMATTILIKKEET. > «< HELSINKI 907. H E L SIN G IN SENTRAAL K IR JA PA IN O JA K IR JA N SITO M O O SA K E Y H T IÖ.

2 Tauluosasto I. SISÄLLYS: Y le is k a ts a u s.... Summittainen katsaus Suomen läänien teollisuustoimintaan v. 905 (vuori- ja metalliteollisuus lukuunotettuna) Katsaus 905 vuoden teollisuuteen teollisuusrylimittäin ja läänittäin Tehdas- ja käsiammattiteollisuuteen kuuluvien teollisuuslajien aakkosellinen luettelo 6 4. Summittainen katsaus Suomen käsiammatti- ja tehdasteollisuuteen v. 905 teollisuusryhm ittäin Summittainen katsaus maamme kaupunkien ja kauppalain teollisuustoimintaan v. 905 (vuori- ja metalliteollisuus lukuunotettuna) Summittainen katsaus maamme kihlakuntain teollisuustoimintaan v. 905 (vuorija metalliteollisuus lukuunotettuna) Teollisuudessa v. 905 toimineet työntekijät ijän, sukupuolen ja teollisuusryhmäin mukaan ja e t t u i n a...9 Tauluosasto II. Tauluosasto III. Erikoiskatsaus eri teollisuudenhaarani työpaikkain lukuun, työntekijälukuun ja tuotannon b ru ttoarv o o n Erikoiskatsaus valmisteiden lajiin ja määrään sekä kulutettuihin raaka-aineisiin Edellisen taulun y h d is te lm ä... 3 Tauluosasto IV.. Erikoiskatsaus teollisuudessa käytettyihin moottoreihin v Summittainen katsaus teollisuudessa v. 905 käytettyihin moottoreihin teollisuusry h m ittäin Summittainen katsaus teollisuudessa v. 905 käytettyihin moottoreihin paikkakunnittain Luettelo v. 905 perustetuista teollisuuslaitoksista, joista on saapunut ilmoitus Teollisuushallitukseen Vierasta kansallisuutta olevain ammatinharjoittajani ja työntekijäin luku maamme kaupungeissa v Vierasta kansallisuutta olevien ammatinharjoittajain ja työntekijäin luku maamme kihlakunnissa v Siv.

3 OIKAISUJA JA LISÄYKSIÄ. Tauluosasto I. Tauluihin: Kaikki taulussa 2 mainitut tuotantoarvot on tasoitettu täysiksi sadoiksi markoiksi. Sivu 5, sareke X I. Uudenmaan läänien kaupunkien työntekijäluku on: 2.925, lue Summassa on 8.476, lue 8.48.

4 Mikäli teollisuustilaston nojalla voi päättää näyttää teollisuustoiminta vuonna huomattavasti elpyneen mitä niin hyvin työpaikkain sekä teollisuudessa ja käsiammattiliikkeissä olevien työntekijäin lukuun kuin tuotannon bruttoarvoon tulee. Kaikki nämä kolme mainitun toiminnan osottajaa ovat nimittäin tuntuvasti lisääntyneet vuoteen verraten. Tässä kohden viimeksi kuluneena kymmenvuotiskautena tapahtuneen kehityksen valaisemiseksi julkaistaan seuraava taulu, jossa metalliteollisuuskin on lukuun otettu: Y uonna Työpaikkain luku. Lisäännys tai vähennys % edell. vuoden luvusta. Työntekijäluku. Lisäännys tai vähennys /0 edell. vuoden luvusta. arvo Tuotannon brutto- Lisäännys tai vähennys % edell. vuoden määrästä Jo s kaupunkien ja maaseudun teollisuustoiminta erotetaan toisistaan ja työpaikkain ja työntekijäin lukua sekä tuotannon bruttoarvoa (metalliteollisuus taaskin lukuunotettuna) verrataan toisiinsa vuosina ja 9 0 5, niin saadaan seuraavat luvut:

5 2 Kaupungeissa ja kauppaloissa. Vuonna Työpalkkain Työntekijäin Tuotantoarvo luku lisäänny.? luku lisäännys Smk lisäännys % % % Maaseudulla % % % Sekä työpalkkain ja työntekijäin luvun että tuotantoarvon lisäännys on vuodesta 904 vuoteen 905 ollut suurempi kaupungeissa kuin maaseudulla. Näiden lukujen välinen vertailu läänittäin kahtena viimeksi kuluneena vuotena on toimitettu seuraavissa kahdessa yhdistelmässä : Työpaikkoja: Työntekijöitä : tä ä n i. luku vuonna 904. luku vuonna 905. vähennys /0. lisäännys tai luku vuonna 904. luku vuonna 905. vähennys /<>. lisäännys tai U u d en m aan Turun ja P o rin lo.o H äm een... CO V iip u r in M ik k e lin f K u o p io n V a a s a n Oulun Yhteensä

6 3 L ä ä n i. Tuotantoarvo: Smk. v Smk. v lisäännys tai vähennys /. U u d e n m a a n Turun ja P o r in H ä m e e n V i i p u r i n M i k k e l i n K u o p i o n f- 5.0 V a a s a n O u l u n Yhteensä Työpaikkain luku on lisääntynyt kaikissa lääneissä, enimmin Viipurin läänissä; työntekijäin luku on vähentynyt Vaasan läänissä, mutta lisääntynyt kaikissa muissa, runsaimmin Oulun läänissä; ja tuotantoarvo on hiukan vähentynyt Mikkelin läänissä sekä enimmin lisääntynyt Uudenmaan läänissä. Suurimmat muutokset vuoteen verraten ovat vuonna tapahtuneet seuraavissa kaupungeissa. Tuotantoarvo on lisääntynyt yli miljonan markan Helsingissä (lisäännys markkaa =.2 /0), Turussa ( markkaa =.7 /0), Porissa ( markkaa = 9.7 /0), Tampereella ( markkaa = 4.6 /0). Huomattava, vaikkei miljonaan markkaan nouseva, on tuotantoarvon lisääntyminen ollut Nikolainkaupungissa, Viipurissa, Kotkassa, Tammisaaressa, Raumalla ja Oulussa. Tuntuvampi tämän arvon väheneminen on huomattavana Iisalmessa, Kuopiossa, K ristiinassa, Loviisassa, Haminassa ja Hämeenlinnassa. Työntekijäin luku on enimmin lisääntynyt Turussa ( ), sitä likinnä Viipurissa (7 2 7 ) ja sitten Helsingissä (5 3 3). Kihlakunnissa on lisäännys suurin Raaseporin (lisäännys mk 70.5 /0) ja Salon kihlakunnassa ( mk = /0). Muissa kihlakunnissa on huomattavampaa lisäännystä ollut L i perin, Halikon, Hollolan, Pirkkalan, Jäm sän ja Sortavalan kihlakunnissa nousten itsekussakin yli puolen miljonan markan. M ainittavampaa vähenemistä, ei kuitenkaan puoleen miljonaan markkaan nousevaa, on huom attavana Tammelan, Ulvilan, Oulun ja Kymin kihlakunnissa. E ri teollisuusryhmissä on työpaikkain ja työntekijäin luku sekä tuotannon bruttoarvo muuttunut niin, kuin seuraavista kahdesta taulusta näkyy:

7 4 Työpaikkoja: Työntekijöitä: Teollisuusryhmä. luku vuonna 904. luku vuonna 905. lisäännys tai vähennys % luku vuonna 904. luku vuonna 905. lisäännys tai vähennys % I-I I. Metalliteollisuus IV. Kiviteollisuus V. Kemiall. teollisuus VI. Nahkateollisuus V II. Kutomateollisuus ± O.o V III. Paperiteollisuus IX. Puunjalostusteollisuus X. Rakennusteollisuus X I. Ravinto- ja nautintoaineteollisuus X I I. Vaatetusteollisuus X I II. Kuvaava teollisuus Yhteensä Tuotantoarvo: Teollisuusryhmä. Smk. v Smk. v lisäännys tai vähennys /o- I -III. M etalliteollisuu s IV. K iviteollisuus V. Kemiall. te o llisu u s V I. N ahkateollisuus V II. Kutomateollisuus V III. P a p eriteo llisu u s IX. Puunjalostusteollisuus X. Rakennusteollisuus X I. Ravinto- ja nautintoaineteollisuus '5.3 X I I. V aatetu steo llisu u s X I I I. Kuvaava teollisuus ! Yhteensä ,

8 5 Työpaikkain luku on lisääntynyt kaikissa muissa teollisuudenhaaroissa paitsi kutomateollisuudessa, jossa se on pysynyt ennallaan, ja enimmin puunjalostusteollisuudessa. Työntekijäluku on vähentynyt rakennusteollisuudessa, mutta lisääntynyt kaikissa muissa, enimmin metalliteollisuudessa ja kemiallisessa teollisuudessa. Metalliteollisuuden tuotantoarvo on lisääntynyt 2.8 miljonaa markkaa, ravinto- ja nautintoaineteollisuuden 4. miljonaa markkaa, kiviteollisuuden.8 miljonaa markkaa, ja nahkateollisuuden.4 miljonaa markkaa. Rakennusteollisuuden tuotantoarvo, johon nähden tilasto käsittää ainoastaan kaupungit, on vähentynyt.7 miljonaa markkaa ja puunjalostusteollisuuden.4 miljonaa markkaa. Tiedot teollisuuden palveluksessa käytettyjen moottorien luvusta sekä niiden kehittämän voiman suuruudesta eivät ole täysin luotettavia. Vuodelta saapuneiden tietojen mukaan on kaupungeissa höyrymoottoria edustaen hevosvoimaa ja maaseudulla höyrymoottoria edustaen hevosvoimaa eli yhteensä.0 3 höyrymoottoria edustaen hevosvoimaa, johon lukuun ei ole otettu metalliteollisuuden palveluksessa olevia höyrymoottoreja. Vuonna ilmoitettiin höyrymoottoreja olevan lukuaan.0 2 ja edustavan hevosvoimaa. Jo s metalliteollisuus otetaan lukuun, niin oli moottoreja vuonna kaikkiaan. 7 6 edustaen hevosvoimaa. Petroli- ja kaasumoottoreja on ainoastaan vähän käjttännössä. Sitä vastoin tietystikin maan luonnollista vesivoimaa laajaperäisesti käytetään teollisuuslaitosten käyttövoimaksi. Vuonna kävi moottoria vesivoimalla ja kehitti yhteensä hevosvoimaa. Vuonna oli vesivoimalla käypiä moottoreja ja niiden hevosvoimaluku Runsaimmin on vesivoima käytännössä paperiteollisuudessa, joka edustaa hevosvoimaa, sitä likinnä kemiallisessa ja sähköteknillisessä teollisuudessa, jonka hevosvoimaluku on 4.6 9, jota paitsi kutomateollisuudessa on käytännössä hevosvoimaa. Tässä on kuitenkin huomattava, että myllyteollisuus käyttää melkoista määrää vesivoimaa, jota ei ole voitu ottaa lukuun, syystä ettei sen suuruutta ole ilmoitettu. Sähkömoottoreihin nähden pitää edelleen paikkansa mitä niistä on sanottu vuoden tilaston tekstissä. Lisäksi mainittakoon tietoja tärkeimmissä eri teollisuudenhaaroissa tapahtuneista muutoksista. IV. Kiviteollisuus ja saviteollisuus. Selostettujen kivibuhosten ja kivenhakkioitten luku on vuodesta lisääntynyt 4 6:sta 49:än, niiden työntekijäluku hengestä henkeen eli 0.7 /0 ja tuotantoarvo markasta markkaan eli 29.4 /0. Tnlitehtaitten luku on lisääntynyt 0:llä eli 88:sta 98:an, niiden työntekijäluku hengestä henkeen eli 0.3 /0 ja tuotantoarvo markasta markkaan eli 3.8 /0.

9 Kaakeli-, fajanssi- ja posliinitehtaitten 6 luku pysyi ennallaan, mutta niiden työntekijäluku väheni 9 6 hengestä 9 3 henkeen ja tuotantoarvo m arkasta markkaan (2.3 /0). Lasitehtaisiin nähden on merkittävä, että niiden luku on sama kuin vuonna 9 0 4, että työntekijäluku on ainoastaan vähän lisääntynyt sekä että tuotantoarvo on lisääntynyt markasta markkaan eli markkaa (23.8 /0). V. Kemiallinen ja sähköteknillinen teollisuus. Sähkövoima- ja valaistusasemien luku on vähentynyt 22:sta 20:en ja niiden työntekijäluku hengestä henkeen, mutta tuotantoarvo on lisääntynyt markasta markkaan eli 27.4 /0. Tulitikkutehtaitten luku oli 6 vuonna ja 5 vuonna 904. Niiden työntekijäluku on lisääntynyt hengestä 757 henkeen, mutta tuotantoarvo on pysynyt miltei sinällään. VI. Nahkateollisuus. Nahkatehtaitten luku on lisääntynyt 3:sta 7:än, niiden työntekijäluku hengestä henkeen (.6 /0) sekä tuotantoarvo m arkasta markkaan (0.6 /0). Karvuutektaitten luku on lisääntynyt 768:sta 800:an, mutta sekä työntekijäluku että tuotantoarvo on lisääntynyt sangen vähän. VII. Kutomateollisuus. Villatavaratehtaita oli edelleenkin 2 6, jota vastoin niiden työntekijäluku on vähentynyt hengestä henkeen (6.4 /0) ja niinikään tuotantoarvo m arkasta markkaan (8.4 %) Pumjpulitehtaita on jo useat vuodet ollut 6. Niissä toimivien työntekijäin luku on vuonna lisääntynyt hengestä 6.6 henkeen (7.0 /0) ja tuotantoarvo markasta markkaan eli mk, mikä on. /0. Vertailun vuoksi mainittakoon, että värjääm ätöntä pumpulia vuonna tuotiin maahan kg ja vuonna kg, joten lisäännys on ainoastaan 4.0 /0. N äyttää niinmuodoin siltä, kuin olisi tuotantoarvon lisääntyminen ainoastaan osittain selitettävissä todella lisääntyneen tuotannon, mutta muutoin raaka-aineitten korkeamman hinnan perustuksella. Maamme ainoassa pellavatehtaassa on vuonna ollut hiukan suurempi työntekijäluku kuin edellisenä vuonna, mutta tuotantoarvon on ilmoitettu lisääntyneen mk eli markasta markkaan.

10 7 Trikootehtaita on edelleenkin ollut 5, mutta niiden työntekijäluku on lisääntynyt hengestä henkeen ja tuotantoarvo m arkasta markkaan eli markkaa (73.4 /0). VIII. Paperiteollisuus. Puuhiomojen luku on lisääntynyt 34:stä 36:en ja niissä toimivain työntekijäin luku hengestä henkeen, mutta tuotantoarvo on siitä huolimatta vähentynyt markasta markkaan eli 9.7 /0- Selluloosatehtaita on edelleenkin 0. mutta niiden sekä työntekijäluku että tuotantoarvo on vähentynyt, ensinmainittu hengestä henkeen ja jälkimäinen markasta markkaan eli kokonaista markkaa, mikä on 22.4 /0. Puuvanukkeen vientimäärä väheni kilosta vuonna kiloon vuonna 9 0 5, jota vastoin selluloosan vientimäärä lisääntyi kilosta vuonna kiloon vuonna 905. Paperitehtaita oli kaikkiaan 6 vuonna Niiden työntekijäluku on lisääntynyt hengestä henkeen (5.6 /0) ja tuotantoarvo markasta markkaan eli markkaa, mikä on 0.8 %. Vuonna ilmoitettiin paperitehtaitten valmistaneen eri paperilajeja kg ja vuonna kg. Valmistusmäärä on niinmuodoin hiukan vähentynyt, vientimäärä sitä vastoin lisääntynyt. Vuonna vietiin paperia maasta kg ja vuonna taas kg, joten lisäännys oli 3.0 /0. IX. Puunjalostusteollisuus. Vuodelta oli tietoja sahasta ja työntekijästä, vuodelta taas sahasta ja työntekijästä. Tuotantoarvoksi on ilmoitettu markkaa vuonna ja markkaa vuonna 9 0 5, mikä osottaa vähennystä 2.6 /0- Sahattujen puutavarain m äärä oli m3 vuonna ja m3 vuonna osottaen vähennystä m 3 eli 9.0 /0. Ensinm ainittuna vuonna käytettiin ja jälkimäisenä tukkia. M aasta viedetyt määrät olivat kumpaisenakin vuonna kutakuinkin samat, sillä lankkujen, soirojen, lautain sekä veistetyn tahi osaksi sahatun puutavaran vientimäärä oli m3 vuonna ja in3 vuonna Puusepänteollisuutta edusti vuonna kaikkiaan 95 työpaikkaa (2 tehdasta ja 74 käsiammattiliikettä), joissa oli työntekijää ja joiden tuotantoarvo oli yhteensä markkaa. Vuonna oli työpaikkoja (22 tehdasta ja 8 käsiammattiliikettä), joissa oli.833 työntekijää ja joiden tuotantoarvo oli markkaa.

11 Maamme 6 rihmarullatehtaan työntekijäluku on pysynyt miltei sinällään (. 6 vuonna 5904 ja. 3 vuonna ), jota vastoin tuotantoarvo on vähentynyt m arkasta markkaan eli 3.4 /0. X. Rakennusteollisuus. Toiminta rakennusteollisuuden alalla on, niinkuin jo edellä on osotettu, paljon vähentynyt, mikäli nimittäin käy päättäminen saapuneista tiedoista, jotka kuitenkin ovat epäluotettavia. Varsinaisia rakennusyrityksiä on kumpaisenakin vuonna ilmoitettu olevan 8 2, mutta vuonna olisi niissä ollut työntekijää ja vuonna ainoastaan.7 4 0, joten vähennys olisi 33.3 /0. Tuotantoarvo taas olisi vähentynyt 34.2 /0 eli markasta markkaan. Maalarin ja verhoilijan ammateissa, taas olisi tietojen mukaan elpymistä huomattavana. Työpaikkoja ilmoitettiin nimittäin olevan vuonna ja seuraavana vuonna, työntekijöitä vast ja henkeä (lisäännys 6.5 /0) ja tuotantoarvo markkaa vuonna seuraavan vuoden markkaa vastaan (lisäännys 23.5 /0). XI. Ravinto- ja nautintoaineteollisuus. Kauppajauhomyllyjä on kumpaisenakin vuonna ollut 3 0 ja niissä työntekijöitä ensinmainittuna vuonna 65 ja jälkimäisenä 54. Tuotantoarvo on vähentynyt markasta markkaan eli ll.g /0. Tullijauhomyllyjä oli vuonna ja niissä työntekijöitä henkeä sekä vuonna myllyjä ja työntekijöitä Sokeritehtaita oli edelleenkin 5. Niiden työntekijäluku on ainoastaan vähäisen muuttunut, ollen henkeä vuonna ja henkeä vuonna Tuotantoarvon havaitaan lisääntyneen markasta vuonna markkaan vuonna eli 0.4 /0. Höyryleipomojen luku on lisääntynyt 3:sta 5:een, niiden työntekijäluku 0 5 hengestä 52 henkeen sekä tuotantoarvo markasta markkaan (33. /0). Käsileipomoja on ollut 3 3 ja 3 0 5, niiden työntekijäluku.34 ja henkeä sekä tuotantoarvo ja markkaa. On kuitenkin huomattava, ettei näitä laitoksia koskevia tietoja luonnollisestikaan voi pitää varsin luotettavina. Olutpanimoja oli kumpaisenakin vuonna 8 9. Niiden työntekijäluku oli vast ja henkeä sekä tuotantoarvo markkaa edellisenä ja markkaa jälkimäisenä vuonna. Kaljatehtaitten luku on lisääntynyt 9:stä 5:een. Täm ä suuri lisäännys on kuitenkin osaksi näennäinen, syystä että on onnistuttu vuonna hankkimaan tietoja useammasta tällaisesta laitoksesta kuin vuonna

12 9 Viinapolttimqjen luku on lisääntynyt 22:sta 28:aan, niiden työntekijäluku hengestä henkeen ja tuotantoarvo markasta markkaan eli 30.3 /0. Tupakkatehtaita oli 3 vuonna ja 2 8 vuonna Niiden työntekijälukukin oli vähentynyt 3. 0 hengestä henkeen sekä tuotantoarvo markasta markkaan. XII. Vaatetus- ja puhdistusteollisuus. Räätälinliikkeitii ilmoitettiin vuonna olevan ja seuraavana vuonna Työntekijäin luku oli ensinmainittuna vuonna ja jälkimäisenä henkeä. Tuotantoarvon ilmoitettiin olleen markkaa vuonna ja markkaa vuonna 905. Hattutehtaitten luku on vähentynyt 6:sta 5:een ja niiden työntekijäluku hengestä henkeen. Tuotantoarvo sitä vastoin pysyi sinällään markan määrässä. Hattu- ja lakkityöpcijojen luku on lisääntynyt 28:sta 43:een, työntekijäluku hengestä henkeen ja tuotantoarvo markasta markkaan. Jalkineliikkeiden luku on lisääntynyt :stä 504:ään ja työntekijäluku hengestä henkeen. Tuotantoarvo on lisääntynyt markasta markkaan eli 8.2 /(y. Kirjapainojen XIII. Kuvaava teollisuus. luku on lisääntynyt 92:sta 96:een, niiden työntekijäluku hengestä henkeen ja tuotantoarvo markasta markkaan eli 2.6 /0. Kivipainojen luku niinikään on lisääntynyt 7:stä 9:ään, mutta niiden työntekijäluku on vähentynyt hengestä henkeen. Tuotantoarvo on pysynyt likimain sinällään, ollen markkaa vuonna ja markkaa vuonna 905. Helsingissä, Teollisuushallituksessa, lokakuussa T. S. Dillner.

13 Tauluosasto. Taulu I. S u m m ittain en katsaus Suomen läänien teollisuustoim intaan v (Vuori- ja metalliteollisuus lukuun otettuna). Kaupungit ja kauppalat M a a s e u tu Y h t e e n s ä L ä ä n i Työpaikkoja Tuotannon bruttoarvo Työpaikkoja Tuotannon bruttoarvo tfiyr. Työpaikkoja Työntekijöitä SQtijT- Työntekijöitä Työntekijöitä Tuotannon bruttoarvo 5%: Uudenmaan l ä ä n i Turun» Hämeen» Viipurin» Mikkelin» Kuopion» Vaasan» Oulun» Yhteensä

14 Tauluosasto I. Tauluosasto I. Taulu 2. Katsaus 905 vuoden teollisuuteen teollisuusryhm ittäin ja läänittäin. L ä ä n i I I I I. K ullonhuuhtom ot, sulatot, m ctallinjalostuslaitokset sekä koneteollisuus T y ö paikkoja T y öntekijöitä Tuotannon bruttoarvo I V. K iviteollisuus (ynnä saviteollisuus, lasiteh taat y. m.) T y ö paikkoja T y ö n tekijöitä Tuotannon bruttoarvo T y ö paikkoja V. K em iallinen ja sähköteknillinen teollisuus T yöntekijöitä Tuotannon bruttoarvo V I. N ahkateollisuus V H. K utom ateollisuus V I I I. Paperiteollisuus j T y ö paikkoja Työntekijöitä Tuotannon bruttoarvo T y ö paikkoja T y öntekijöitä Tuotannon bruttoarvo T y ö paikkoja T y önteki jöitä Tuotannon bruttoarvo Kaupungit ja kauppalat. Uudenm aan l ä ä n i Turun Häm een» Viipurin M ikkelin» ! Kuopion» Vaasan» Oulun» Yhteen sä M aaseutu. Uudenm aan l ä ä n i Turun» H äm een ' V iipurin M ikkelin _ Kuopion V aasan Oulun Yhteensä Koko m aa. Uudenm aan l ä ä n i Turun H äm een» Viipurin» M ikkelin» > Kuopion» V aasan» Oulun,, Y hteensä ,63.300

15 Tau lu osasto. 4 Tauluosasto I. Katsaus 905 vuoden teollisuuteen teollisuusryhm ittäin ja läänittäin. (Ja tk.) I X. Puu-, luu-, kautsu- ja niiden kaltaiset teokset X. Rakennusteollisuus X I. R avinto- ja nautintoaineteollisuus. X I I. V aatetu s- ja puhdistusteollisim s X I I I. Kuvaava teollisuus Yhteensä Lääni T y ö paikkoja T y ö n tekijö itä Tuotannon bruttoarvo T y ö paikkoja Tuotannon bruttoarvo T y ö T y öntekijöitä paikkoja Työn Tuotannon bruttoarvo T y ö T y ö n teki jöitä paikkoja tekijöitä Tuotannon bruttoarvo T y ö paikkoja Työn Tuotannon bruttoarvo T y ö teki jöitä paikkoja Työn teki jöitä Tuotannon bruttoarvo K aupungit j a kauppalat. Uudenm aan l ä ä n i Turun» Häm een» Viipurin M ikkelin» Kuopion» V aasan» Oulun» Yhteensä M aaseutu. U udenm aan l ä ä n i Turun» H äm een» V iip urin» M ikkelin» Kuopion» V aasan» Oulun» Y hteensä K oko m aa. U udenm aan l ä ä n i Turu n» Häm een» V iipurin» M ikkelin» d Kuopion» , V aasan» Oulun» Yhteensä ,

16 Taulnosasto I. Taulu 3. Tehdas- j a käsiam m attiteollisuuteen kuuluvien teollisuuslajien aakkosellinen luettelo teollisuustilastossa noudatetun luokituksen m ukaisine järjestysn um eroilleen. T e o l l i s u u s l a j i Teollisuuslajin paikka virallisessa luokitusluettelossa Ryhmän numero Luokan numero T e o l l i s u u s l a j i Teollisuuslajin paikka virallisessa luokitusluettelossa Ryhmän numero ; Luokan! numero Ajoneuvotehtaita... I X 26 K a ra m e llite h ta ita... X I 30 A sfal ttihuopateh t ai! a... V I I I 2 K a rto n k ity ö p a jo ja... V I I I 2 Asfaltti tehtaita V 3 K a rv u u te h ta ita... V I 7 D ynam iittitehtaita...» 4 K au p p ajau h om yllyjä... X I 28 E risty s liik k e itä... IV 9 Kautsuleimasintehtaita.... IX 25 E t ik k a t e h t a it a... X I 3 Keinigrafisia laitoksia... X I I I 36 Fajanssiteh t a i t a... IV 9 K im rö ö kkiteh taita... V Hansikasteh ta ita... X I I 33 Kipsivalim oja... IV 9 H a rja n te k o p a jo ja... V I 7 K irja n sito m a teh ta ita... V I II 2 H a rjateh taita...»» K irja n s ito m o ja...»» H attu- ja lakkityöpajoja.... XII 33 K ir ja p a in o ja... X I I I 36 H attutehtaita...»» K ivennäisvesitehtaita... X I 3 H uopatyöpajoja...» >» Kivilouhoksia ja kivenhakkioita. IV 8 Höyrykahvipaahtimoja... X I 29 Kivipainoja... X I I I 36 H öyryleipom oja...» 30 K o r k k ite h ta ita... I X 23 Ja lk in e te h ta ita... X I I 33 K rav attiteh taita... X I I 33 Jalkinetyöp ajoja....»» K u ivatislauslaitoksia... V 3 Jau h o m y lly jä X T ' 28 Kum itavaratehtaita... I X 25 Kaakao- ja suklaatehtaita...» 29 K u m ity ö p a jo ja...»» K a a k e lite h ta ita... IV 9 K ureliivitehtaita... X I I 33 K aasutehtaita... V 3 K y lp y la ito k s ia...» 35 K a d u n k iv e ä jiä... X 27 K v n ttiläteh taita... V 2 Kahvin- ja siemenenpuhdistustch- K äärinkaihdintehtaita... V I I 20 t a i t a... X I 29 K ö y siteh taita...»» Kaidetehtaita I X 23 Laatikkotehtaita... I X 23 K a lja te h ta ita... X I 3 Lakka- ja pulituuritehtaita... V 3 Kalkkipolttim oja... IV 9 Lasinleikkaajia... X 27 K a m p a te h ta ita... I X 25 L a s it e h t a ita... IV 0

17 7 Tauluosasto I. T c o l l i s u u s l a j i Teollisuuslajin paikka virallisessa luokitusluettelossa T e o l l i s u u s l a j i Teollisuuslajin paikka virallisessa luokitusluettelossa Luokan numero Ryhmän numero Luokan numero Ryhmän numero L a stu v illa tc h ta ita... I X 22 Pyrotcknillisiä laboratorioita.. V 4 L eip o m oja... X I 30 Pyörätehtaita... I X 26 L iitu te h ta ita... IV 8 Rihm arullatehtaita...» 23 L u u ja u h o te h ta ita... V 4 R uum isarkkutehtaita...»» Maalareja ja verhoilijoita... X 27 Räätälinliikkeitä... X I I 33 M akaroon itehtaita... X I 29 S a h o ja... I X 22 M akkaran tekijö itä...» 30 Saip p u ateh taita... V 2 M akkaratehtaita...»» Sateenvarjotehtaita... X I I 33 M a lla s te h ta ita...»» Satulasepäntehtaita... V I 7 M atonku tom oja... V II 9 Satulasepäntyöpajoja...»» Muurareja ja rakennusurakoitsijoita X 27 Savenvalimoja... IV 9 M uurilaastitehtaita... IV 9 S e llu lo o sa te h ta ita... VILI 2 M y lly jä * )... X I 28 S e m e n ttiv a lim o ja... IV 9 N a h k a te h ta ita... V I 7 S iira p p iteh ta ita... X I 29 N a u h a te h ta ita... V II 20 Sikuritehtaita...»» N u o h o o jia... X 27 Silkkihuivinripsuttajia... X I I 33 Nyörinpunomoja... V I I 20 Sokerileipom oja... X I 30 O lutpanim oja... X I 3 Sokeritehtaita...» 29 P a h v ite h ta ita... V I II 2 Sorv au steh taita... I X 23 P ain oh iiv ateh taita...»» S o rv a u s ty ö p a jo ja...»» P a ita te h ta ita... X I I 33 Suutatehtaita... V 3 Paperitehtaita... V I II 2 S y s it e h t a ita...»» Parkkim yllyjä... I X 22 Sähkövoima- ja valaistustehtaita.»» Parturinliikkeitä... X I I 34 S ä ily k e te h ta ita... X I 30 Peliavanlihtausp ajoja... V II 9 Säletehtaita I X 22 P e lla v a te h ta ita...»» T a lja te h ta ita...» 23 P esu laitoksia... X I I 35 T a p e ttite h ta ita... V I II 27 P ik iru u k k e ja... V 3 Teknokemiallisia tehtaita.... V 3 P o s liin ite h ta ita... IV 9 Teurastam oja... X I 30 Pum pulitehtaita... V II 9 T iilite h t a it a... IV 9 Punssi- ja viinitehtaita.... XI 3 T o rfo liittite h ta ita...»» Pussi- ja kirjeenkuoritehtaita.. V I II 2 Trikootehtaita... V I I 9 P u u h io m o ja...»» T u litik k u te h ta ita... V 4 Puunaula- ja lestitehtaita... I X 23 T u llija u h o m y lly jä... X I 28 P u u p iir tä m ö jä... X I I I 36 Tupakkatehtaita...» 32 Puusepäntehtaita..... I X 23 T u rk ista v a ra tch ta ita... V I 7 Puusepäntyöpajoja...»» Turkkurin työpajoja... X I I 33 *) Samaten.kauppajauhomyllyt».»tullijauhomyllyt» ja»jauhomyllyt»

18 Tauluosasto I. 8 T e o l l i s u u s l a j i Teollisuuslajin paikka virallisessa luokitusluettelossa T e o l l i s u u s l a j i Teollisuuslajin paikka virallisessa luokitusluettelossa Luokan numero Ryhmän numero Luokan numero Ryhmän numero Turvepelikuteh ta ita... V 3 V iinap olttim oja... X I 3 T y n n y riteh taita... I X 23 V illa k u to m o ja... V II 9 T ä p e te h ta ita... V I I 20 V illa te h ta ita...» 8 T ä rk k e ly s te h ta ita... V 2 Virvoitusjuomatehtaita *).... X I 3 V alo k u v aam o ja... X I I I 36 Vuorausvanuketehtaita.... V 6 Vannehtim oja... I X 23 Väki v iin a te h ta ita... X I 3 Vanu te h ta ita... V I I 9 V ä r ite h ta ita... V Vanutuslaitoksia...» 8 V ä rjä y s te h ta ita...»» V a s u te h ta ita... I X 24 V ä r jä ä m ö jä...»» V a u n u te h ta ita...» 26 O ljy te h ta ita V e rh o ilijo ita... X 2 *) Samaten»kivenuäisvesitehtaat»

19 y Tau f uosasto I. Taulu 4. Sum m ittain en katsaus Suomen k äsiam m atti- j a tehdasteollisuuteen v, 905. Teollisuusryhmä Teollisuusluokka Teollisuuslaji Työpaikkoja Kaupungeissa ja kauppaloissa Työntekijöitä '} Tuotannon bruttoarvo Smk. Työpaikkoja Maaseudulla Työntekijöitä *) Tuotannon bruttoarvo Smk. Työpaikkoja Koko maassa Työntekijöitä ) Tuotannon bruttoarvo Smk. IV Kiviteollisuuttu. 8 Kivilouh. ja kivenhakkioita 35,297 2,28, ,800 49,748 2,752,880» L iitu te h ta ita ,000-2) - 2) ,OCX) 9 Kalkkipolttimoja , , ,000» Tiilitehtaita , ,40 3,092, ,395 3,368,400» Savenvalim oja... Kaakeli-, fajanssi- ja poslii 0 7 9, , ,450 nitehtaita ,72, , ,208,400 Sementtivalimoja , ,700» K ipsivalim oja , ,000» Eristyshikkeitä , ,000 fr Torfoliittitehtaita.... 6,000 6,000» Muurilaastitehtaita , ,000 0 Lasitehtaita ,000 3,722 4,250, ,505, ,563 5,238, ,32 8,957, ,695 4,95,530 V Kemiallista ja sähköteknillistä teollisuutta.. V ä r it e h t a i t a ,900 _ ,900» Kimröökkitehtaita , ,000» Värjävstehtaita , ,800» V ärjääm öjä , , ,860 2 O ljy t e h t a i t a , ,700» Kynttilätehtaita , ,000» Saippuatehtaita ,96, , ,454,800» Tärkkelystehtaita , ,200 3 Teknokemiall. teh taita , , ,03,00» S u u ta teh ta ita , ,000 i i» Kuivatislauslaitoksia , ,700» P ik ir u u k k e ja , ,800 *) Mestarit ja konttoriväki lukuun otettuina. 2) Yht. kaakeliteht. kanssa. 2

20 Tauluosasto I. 0 Teollisuusryhmä Teollisuusluokka Teollisuuslaji Kaupungeissa ja kauppaloissa j ; Työpaikkoja Työntekijöitä Tuotannon bruttoarvo Smk. Työpaikkoja Maaseudulla i Työn-! tekijöitä Tuotannon bruttoarvo Smk. Työpaikkoja Koko maassa Työntekijöitä Tuotannon bruttoarvo Smk. V 3 Asfalttitehtaita ,370, ,370,05» Lakka- ja pulituuriteht , ,800»> K aasu teh taita ,03, ,03,400» Sähkövoima- ja valaistusasemia ,508, , ,52,000» S v s i t e h t a it a , ,900 >» Turvepehkutehtaita , » Tulitikkutehtaita , , ,288,460 4 Pvrot. laboratorioita.. 6 7, » Dynamiittitehtaita , ,000 6 Luujauhotehtaita , , ,650» Vuorausvanuket.ehtaita 2 3, ,000 04,504 8,05,085 45,379 3,469, ,883,574,085 V I N alikateollisuutta. 7 N ahkatehtaita... 0,29 6,862, ,050 7,400 7,678,050» Karvuutehtaita ,747, ,586 5,909,60 800,896 7,657,060» Satulasepäntehtaita , ,800» Satulasepäntyöpajoja , ,600» Turkistehtaita , ,900» H a rja te h ta ita , ,800» Harjantekopajoja , , , ,09 0,279, ,76 6,756, ,735 7,036,40 V II Kutomateollisuutta. 8 V illa te h ta ita...,344 6,683,200 5,72 5,690, ,56 2,373,900» Vanutuslnitoksia , ,450 9 Pumpulitehtaita ,267 20,598,900,344 5,000, ,6 25,598,900» Pellavanlihtauspajoja , ,400» Pellavatehtaita....,557 3,800,000,557 3,800,000» Trikootavaratehtaita ,0, ,0,600» V a n u te h ta ita , ,000» Matonkutomoja , ,400» Villakutom oja , ,00 20 K ö y siteh ta ita , ,000» Nyörinpunomoja , ,900 N auhatehtaita , , ,500» T ä p e te h ta ita , ,9, ,400» Käärinkaihdintehtaita , , ,30 34,999, ,60 0,97,950 87,902 45,97,50

21 Tauluosasto I Teollisuusryhmä Teollisuusluokka Teollisuuslaji Työpaikkoja Kaupungeissa ja kauppaloissa Työntekijöitä Tuotannon bruttoarvo Smk. Työpaikkoja Maaseudulla Työntekijöitä! Tuotannon bruttoarvo Smk. Työpaikkoja Koko maassa Työntekijöitä Tuotannon bruttoarvo Smk. V I II Paperiteollisuutta. 2 P u u h io m o ja , ,602 8,588, ,779 9,007,000» Selluloosatehtaita ,027, ,027,500 P a h v ite h ta ita... _ 29 70, ,000» Asfalttihuopatehtaita , , ,600» Paperitehtaita ,929, ,947 23,890, ,42 26,89,700» Tapettitehtaita , , ,000» Pussi- ja kirj. kuoriteht , ,200» Kartonkityöpajoja , ,400» Kirjansitomatehtaita , ,00» Kirjansitom oja , ,775 99,337 5,4, ,569 3.,752, ,906 43,63,275 I X Puu-, luu-, kautsu-, guttaperkka- ja niiden ta paisten aineiden jalostus. 22 Parkkim yllyjä , ,400» S a h o j a ,089 9,497, ,55 59,630, ,640 79,27,56» Lastuvillatehtaita , ,00 23 Puunaula- ja lestitehtaita 22, , ,300» Puusepäntehtaita ,07, ,300 22,090 3,729,300» Puusepäntyöpajoja , , ,08,70» Ruumisarkkutehtaita , ,400» Laatikkotehtaita , ,600» T a lja te h ta ita , ,800» Sorvaustehtaita , , ,000 * Sorvarintyöpajoja , ,570» Rihmarullatehtaita , ,670,000 6,3 3,228,000» K aid cteh ta ita , ,000» Tynnyritehtaita , , ,500 Vannehtim oja , ,300» Korkkitehtaita , , Vasutyöpajoja , , Kampatehtaita , ,00» Kumitavaratehtaita , ,000 - Kumityöpajoja....,800,800» Kautsuleimasintehtaita , , Ajokalutehtaita , ,200» Vaunutyöpajoja , ,500» P y ö rätch taita , , ,576 26,039, ,889 64,364, ,465 90,404,096

22 Tauluosasto I. 2 Teollisuusryhmä TeollisuusJuokka Teollisuuslaji Työpaikkoja Kaupungeissa ja kauppaloissa Työntekijöitä Tuotannon bruttoarvo Smk. Työpaikkoja Maaseudulla Koko maassa J Työn tekijöitä- Tuotannon bruttoarvo Smk. Työpaikkoja Työntekijöitä Tuotannon bruttoarvo Smk. j X Rakennusteollisuutta. 27 Muurareja ja rakennusurakoitsijoita ,740 4,268,000 82,740 4,268,000» Maalareja ja verhoilijoita. 256,775 2,740, ,775 2,740,900» Lasinleikkaajia , ,65» N u o h o o jia , ,00» Kadunkiveajia , , ,775 7, ,775 7,480,365 X I Ravinto- ja nautintoaineteollisuutta. 28 Kauppajauhomyllvjä ,28, ,989, ,207,820» Tullijauhomyllyjä ,920 2,85,933 2, Sokeritehtaita ,40, ,40,000» Siirappitehtaita , ,900» Makaroonitehtaita , ,800» Höyrykahvipaahtimoita , ,700» S ik u riteh taita , ,700» Kahvin- ja siemenenpuhdistustehtaita , ,000» Kaakao- ja suklaatehtaita 3 39,936, ,936, Hövrylcipomoja ,026, ,026,300 L e ip o m o ja ,404 6,203, ,404 6,203,200» Sokerileipomoja , ,085» Karamellitehtaita , , ,900» T eu rastam o ja ,642, ,642,000» Makkaratehtaita , ,800» Makkarantekijöitä , ,900» Säilyketehtaita , , ,000» M allastehtaita... 2,700 4, ,500 3 O lutpanim oja ,372, ,345,300 89,257 6,77,600» Kaljatehtaita ') , , ,390» Viinapolttimoja ,495, ,344, ,839,760» Väkiviinatehtaita , , ,860» Painohiivatehtaita... 3,05,900 3,05,900» Punssi- ja viinitehtaita ,229, ,229,200» Etikkateh ta ita ,000 58, ,700 * Virvoitusjuomatehtaita , , ,03, Tupakkatehtaita ,975 5,088,00 5 6, ,986 5,094, ,48 j73,v09,o6ö 2,066 3,05 7,508,520 2,893,527 8,28,085 ) Työväestä on tietoja ainoastaan työpaikasta.

23 3 Tauluosasto I. Teollisuusluokka - Teollisuusryhmä ; XII Teollisuuslaji Vaatetus- ja puhdistusteollisuutta.! Työpaikkoja Kaupungeissa ja kauppaloissa Työntekijöitä Tuotannon bruttoarvo Smk. Työpaikkoja Maaseudulla Työntekijöitä Tuotannon bruttoarvo Smk. Työpaikkoja Koko maassa Työntekijöitä Tuotannon bruttoarvo Smk. 33 P a ita te h ta ita , ,400» Räätälinliikkeitä ,444 4,799, ,444 4,799,800» Kureliivitehtaita , ,200» llansikastehtaita , ,300» H a ttu tch ta ita ,79, ,79,00» Hattu- ja lakkityöpajoja , , ,750» Kravattitehtaita , ,300» Sateenvarjotehtaita , ,600» Silkkihuivin ripsuttajia 5 47, ,00» Turkkuriniiikkeitii ,000 2, ,000» Huopatyöpajoja ,400 n 66 84,800» Jalkinetehtaita , , ,500» Jalkinetyöpajoja ,453 2,34, ,453 2,34, Parturinliikkeitä , , Kylpylaitoksia » P e s u la ito k s ia , , ,400,39 5,800jl0,55n,vo ,00,332 6,07,437,850 X I I I Kuvaavaa teollisuutta. 36 K ir ja p a in o ja ,492 6,406,0(X) 96 2,492 6,406,000» Kivipainoja , ,700» Kemigrafisia laitoksia , ,000» Puupiirtäm öjä , ,000» Valokuvaamoja j 559, , ,50 7,856, ,50 7,856,25

24 i Tauluosasto. 4 Taulu 5. Sum m ittain en katsaus m aam m e kaupunkien j a kauppalain teollisuustoim intaan v (Vuori- j a m etalliteollisuus lukuun otettuina). Tuotan T y ö v ä e s t ö (mestarit ja konttoriväki lukuun otettuina) Käytett. höyrymoottor. Paikkakunta Työpaikkoja Alle 5 v. Miehiä Naisia 5 ja 8 v. välillä Miehiä. c c ' 5" Yli 8 v. Miehiä Naisia Yht. miehiä Yht. naisia Kaiken kaikkiaan Luku non bruttoarvo Smk. He vos voimia Uudenmaan lääni. Helsinki ,257, ,036 3,479,795 4,03 5, ,862 P o r v o o... 80,476, L o v iis a... 5,26, Tammisaari ,00' H a n k o... 43: 2, >09, Yhteensä,09 <4,085, ,480 3,785 3,374 4,375 7, ,403 Turun ja Porin Jääni. T u r k u :3,543, ,83 4,83 2,552 7,365 50Î3.82 P o r i... 93:2,248, , , , ,60.5 R a u m a ,66, Uusikaupunki , N aantali , Maarianhamina , Salon kauppala , Ikaalisten» , Yhteensä , ,203 3,082 7,86 3,639, ,740.5 Hämeen lääni. Hämeenlinna ,725, T a m p e r e ,33, ,00 4,030 4,)90 4,899 9, ,575 Lahti , Yhteensä ,580, ,47 4,200 5,224 5,097 0, ,708 Viipurin lääni. V iip u r i... 24,780, , , ,720 26,53 Hamina , K o t k a ,69,84 0 : 8 9, , ,93 8,838 Lappeenranta , K ä k isa lm i , Sortavala.. ' , ! 0 Yhteensä 486(20,802, s', O,079 5,232, 2 0 6, ,072

25 5 Tauluosasto I. Paikkakunta Työpaikkoja Tuotannon bruttoarvo Smk. Alle 5 v. Miehiä T y ö v ä e s t ö (mestarit ja konttoriväki lukuun otettuina) Naisia. 5 ja 8 v. välillä Miehiä, ^.. aisia Yli 8 v. Miehiä Naisia! Yht. miehiä Yht. naisia Kaiken kaikkiaan Luku Käytett. höyrymoottor. He vos voimia Mikkelin Uinui. M ikkeli... 88, H ein o la , ; Savonlinna , i Yhteensä 85,709, Kuopion läiini. K u o p io ,939, ,03 294,397 23,034 I i s a l m i , Jo en su u ,600; H Nurmeksen kauppala. 6 68,800 _ Yhteensä 346 7,374, , , ,973 27,99 IV aasan lääni. Nikolainkaup ,363, ,307,060,450,5 2, ,058 K r i s t i i n a , K a s k in e n , Uusikaarlepyy... 3, P ietarsaari ,048, , K o k k o l a... 58,276, Tyväskvlä , Yhteensä ,759, ,357 2,044 2,705 2,226 4, ,270 Oulun lääni. O u lu ,99, , , ,589 23,263 R a a h e , K em i ,99, T o r n i o , Kajaani , Yhteensä 304 2,74, , , ,346 3,538

26 6 T auluosasto. Taulu 6. Sum m ittainen katsaus m aam m e kihlakuntien teollisuustoim intaan vuonna 905. Kihlakunta Tuotannon bruttoarvo Smk. Työpaikkoja Alle 5 v. Miehiä T y ö v ä e s t ö (mestarit ja konttoriväki lukuun otettuina) Naisia 5 ja 8 v. välillä Miehiä Naisia Yli 8 v. Yhteensä Miehiä Naisia Miehiä Naisia Kaiken kaikkiaan Käytctt. höyryin oott or. Luku He vos voimia Uudenmaan läiini. Raaseporin kihlak... 9,442, ,328 06,528 24, Lohjan».. 2,602, ,052 2, Helsingin >.. 7,055, , , ,72; 35,050 Perniön».. 2,760, , Yhteensä 2,86, , , , ,79 Turun ja Porin lääni. Halikon kihlakunta.. 5,028, ,378 70,56 76,637 50,348 Piikkiön»..,773, Maskun».. 2,585, , Mynämäen».. 228, IVehmaan».. 437, Ahvenanm.».. 227, Ulvilan >.. 4,523, , , , Loimaan»..,583, !3(> Tyrvään >..,082, Ikaalisten»..,202, Yhteensä 8,675, ,445,025 5,907,90 7, ,66 Hämeen lääni. Tammelan kihlak...,869, , , , ,89 Hauhon».. 5,205, ,04 457,6 573, Hollolan».. 3,26, ,50 22,73 Jämsän».. 3,667, ; ,0 Pirkkalan 5.. 4,224, , Ruoveden 2,473, Yhteensä 30,656, J ,637,928 6,7 2,24 8, ,8

27 7 Taulnosasto I.! Kihlakunta Tuotannon bruttoarvo Smk. J Työpaikkoja Alle 5 v. j Miehiä T y ö v ä e s t ö (mestarit ja konttoriväki lukuun otettuina) Naisia 5 ja 8 v. välillä Miehiä Naisia Y li 8 v. jmiehiä Naisia Miehiä Yhteensä Naisia K aiken kaikkiaan. Käytett. höyrymoottor. Luku He vos voimia Viipurin lääni. Kymin kihlakunta.. 3,358, , , ,452 22,284 Lappveden».. 7,382, ,585,009 2,688,0 3,798 6,559 Rannan *.. 4,422, ,53 83,28 205,423 26,095 Ayräpään».. 3,756, , Jääsken».. 5,29, ,24 54,65 60, Käkisalmen»..,095, Kurkijoen».. 45, Sortavalan».. 3,596, , Salmin».. 670, Yhteensä 49,827,00, ,656 2,936,369 3,272 4, ,439 Mikkelin lääni. Heinolan kihlak , Mikkelin».. 2,084, Juvan».. 805, Rantasalmen»..,658, Yhteensä 5,022, ,834 8, , Kuopion lääni. Rautalammen kihlak.. 3,046, ,220 88,330 95, Kuopion»,70, Iisalmen» 874, Pielisjärven» 584, Liperin» 3,0, Ilomantsin» 2,485, Yhteensä,703, , , ,375 56,697 W aasan lääni. Ilmajoen kihlak , Lapuan»..,673, Korsholman»..,369, Pietarsaaren»..,488, Kuortaneen».. 4,82, , Laukaan».. 4,492, , ,47 223, Yhteensä 4,33, , , , ,986 o