XVIII. 15. V U O D E L T A Jälkimmäinen osa. T e h ta ita j a 1Cäsi työ laitoksia. H ELSINKI,

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. XVIII. TEOLLISUUS-TILASTOA. 5. V U O D E L T A 898. Jälkimmäinen osa. T e h ta ita j a Cäsi työ laitoksia. H ELSINKI, SUOMAL. KIRJALLIS. SEURAN KIRJAPAINO N OSAKEYHTIÖ, 90.

2 i s ä l y s : Joh d atu s... I. I. Yleinen katsahdus Tehdas- ja Käsityöteollisuuteen Suomessa I I.,, r jokaisessa Suomen läänissä 5. I II.,.,.,, Suomen kaupungeissa ja kauppaloissa.. 6. IV.,,..,. Suomen kihlakunnissa S. V. Katsahdus Suomen Tehdas- ja Käsityöteollisuuteen 898. V I. Luettelo 898 vuoden kuluessa perustetuista te o llis u u sla ito k s is ta V II. Höyrykoneitten luku ja niiden voima, ryhmitettynä joka l ä ä n i l l e V III.,.,, eri t e o llis u u k s ille IX. X. Taulu, osottava ulkomaalaisten ammattilaisten ja työntekijäin lukumäärää maamme kaupungeissa 0. Taulu, osottava ulkomaalaisten ammattilaisten ja työntekijäin lukumäärää maamme kihlakunnissa.... X I. L y h y t kertomus vuoden 898 kuluessa sattuneista tapaturm ista X II. L yh yt kertomus Suomen eri teollisuuslaitoksissa v. 898 olleista apukassoista y. m S iv, I

3 uoden 897»Teollisuustilaston* jälkimäisen osan johdatuksessa löytyy jo tietoja tältä vuodelta ja osottavat ne jatkuvaa edistymistä teollisuuden kaikilla eri aloilla. Kun kuitenkin siinä tehdyn yhteenasettelun tiedonannot käsittävät myöskin metalliteollisuuden, josta erityinen tilasto laaditaan ja julkaistaan, ansainnee tässä tulla esiintuoduksi muutamia tauluja, jotka koskevat ainoastaan sitä osaa maamme teollisuutta, joka sanotussa Teollisuustilaston osassa on huomioonotettu. Allaolevasta taulusta, joka sisältää työpalkkain ja työntekijäin lukumäärän sekä tuotannon bruttoarvon sitte vuoden 890, näkyy että työntekijäin lukumäärä vv. 897 ja 898 on lisääntynyt 9,7 % ja 3,8 %, kun sitävastoin työpalkkain lukumäärä on noussut vaan,8 %, ja,7 %. Että sekä työntekijäin lukumäärä että kutakin eri työpaikkaa kohti tuleva tuotantoarvon keskimäärä puheenaolevina vuosina on noussut, osottaa että työtä tehdasteollisuudessa on tehty voimaponteisemmin sekä enemmän koneilla ja koneellisella voimalla kuin ennen. Vuonna. T yöpalkkain lukum ,6 Lisäys tahi välien. /o:ssa edoll. vuoden lukumäär. _ T yöntek ijäin lukum. Lisäys tahi vähen. %:ssa edell. vuoden lukumäär. Tuotannon bru ttoarvo!finf 48,0 36,85,496 Lisäys tahi vähen. % :ssa edell. vuoden lukumäär. 89 5,478 4,> 49,467,6 43,5,466 4,9 89 5,63,6 47, ,5 39,388,34 3,o 893 5,580 0,8 46,085 -,5 36,973,967, ,85 4,4 47,783 3,7 47,083,806 7, ,0 3, 53,85,3 6,499,857 0, ,054 0,7 59,8,3 87,457,90 5, ,65,8 64,97 9,7 4,98,440 4, ,33,7 73,857 3,8 39,08,35,5 Tämä 898 v:n lisäys, nousten ll,r, /0:iin 897 v:n tuotannosta, jakaantuu kaupungeille ja maaseudulle näiden valmistusarvon suhteen lähinnä edellisenä vuonna siten, että kaupunkien valmistusarvon lisäys tekee,o% ja maaseudun /0. Sitävastoin tekee työntekijäin lukumäärän lisääntyminen kaupungeille %, mutta maaseudulle 6,7 %, kun taas uusien työpaikkain lisääntymisen suhde näyttää vielä

4 II suurempaa eroavaisuutta, nimitt. ainoastaan 0,8 /o kaupungeille ja 4,s /0 maaseudulle. Viimeksi esiintuoduista prosenttimääristä saattaa taas tulla siilien johtopäätökseen, että kun valmistusarvon nouseminen kaupunkien teollisuuslaitoksissa pääasiallisesti on saatu aikaan ennestään löytyvien tehtaiden suurennuksilla, on maaseudun teollisuuksien valmistusarvon kasvaminen tuntuvassa määrin aiheutunut uusista, vuoden kuluessa lisäksi tulleista työpaikoista. Eri läänejä kohden on tämä kohoominen seuraava: Lääni. Tuotannon bruttoarvo v Tuotannon bruttoarvo v Lisäys edell. vuoden arvosta. Lisäys /0: ssa edell. v:n arvosta. U u d en m a a n... 46,47,64 5,757,30 5,39,56,5 Turun ja Porin... 36,96,55 4,6,703 5,55,5 3,9 H äm een... 44,74,74 47,809,947 3,095,773 7,o W iip u r in... 38,79,0 43,006,788 4,5,776 0,9 M ik k e lin... 4,87,0 5,468,5,8,095 7,5 K u o p io n... 8,6,36 9,37,54,,5 3,7 W a a sa n...,659,093 5,45,86 3,486,093 6, O u lu n... 3,33,550 4,486,805,55,55 8,6 Summa 4,98,440 39,08,35 4,79,875,5 Suurimman suhteellisen kohoomisen, eli 7,5 %, on yllätehdyn maan eri läänien tuotantoarvon yhteenasettelun mukaan saavuttanut Mikkelin lääni, jolla muuten, mitä teollisuustyöpaikkojen lukuun ja kokoon tulee, on viimeinen sija. Pääasiallisimmin lisän, nimitt. 46 % ja 0 %, tähän valmistuksen lisääntymiseen ovat tuottaneet Mikkelin ja Heinolan kihlakunnat, joissa varsinkin puutavarateollisuus osottaa melkoista kehittymistä ja joissa sillä on huomattava asema. Mikkelin läänin jälkeen tulee Waasan lääni lähes 3,5 miljoonan eli 6,i % valmistusarvon lisääntymisellä verraten v:n 897 tuotantoon samassa läänissä, ja jakaantuu tämä kohoominen pääasiallisimmin kaupungeille Waasalle 4,6 /0 ja Pietarsaarelle 6,5 % sekä Laukaan ja Kuortaneen kihlakunnille 4 % j a 5,7 %. Läänin tuotantoarvoa ja sen edellisen vuoden suhteen kohoomista osottavassa arvo-asteikossa on sitävastoin Waasan läänillä vaan 4:s paikka, Uudenmaan läänin yhä edelleenkin näissä suhteissa ollessa etumaisena. Jos tarkastamme lisäyksen jakaantumista maan kaupungeille ja kihlakunnille, huomaamme että Helsingillä tässäkin on tärkein sija. Sen v:n 897 valmistusarvo, 3,007,784 mkaa, nousee v ,80,44 mkaan, tehden 3,794,657 mkan lisäyksen, eli 5,3 % koko maan tuotantoarvon lisääntymisestä. Sen jälkeen tulee Turku 3,90,644 mkalla eli 3,3 /0:lla, Tampere,06,95 mkalla eli 8,3 % :lki> Pori,0,44 mkalla eli 4,i %:lla, j. n. e. 7:ssä maan 37 kaupungista on valmistusarvo vähentynyt, kun taas kaikissa 4:ssä kauppalassa se on noussut. Kihlakunnista on Jääskellä, mitä tulee lisäyksen suuruuteen, ensimmäinen sija,650,983 mkan eli 6,7 % suuruisella tuotantoarvon lisäyksellä. Sitte tulee Kuortaneen kihlakunta 895,88 mkalla eli 3,6 /0:lla, j. n. e. 4:ssa maan 5:stä kihlakunnasta on tuotantoarvo kohonnut; näistä on 8:a enemmän kuin puolen miljoonan lisäys.

5 III Eri teollisuusryhmien suhteet v. 898 näyttää allaoleva taulu, verrattuna vastaaviin lähinnä edellisenä vuonna. Työnkijäin lukumäärä. Tuotannon bruttoarvo Smk. Teollisuusryhmä Lisäys % Lisäys %. IV. Kiviteollisuus... 6,73 7,70 4,4 0,333,73,805,600 4, V. Kemiallinen teollisuus..,976,34,6 6,545,857 7,643,943 6,8 V I. N ahkateollisu u s... 3,8 3,43 7,8 4,,39 5,974,67 3, V II. K u tom a teo llisu u s... 8,945 9,677 8, 3,96,940 33,47,45 5,9 V III. P ap eriteollisu u s... 5,36 6,54 9,4 9,855,593,30,47,0 IX. Puutyöteollisuus... 8,95,5 9,0 65,774,63 7,6,455 8,3 X. Rakennusteollisuus.... 4,06 4,70 7,. 8,63,848 8,469,95,5 X I. Ravinto- ja nautintoaineteollisuus... 9,480 0,099 6,5 45,59,584 54,06,94 8,7 X II. Vaatetusteollisuus... 4,530 5,90 4,6 8,049,87 9,464,0 7,6 X III. Kuvaava teollisuus....,905,048 7,5 4,536,433 5,059,70,5 Summa 64,97 73,857 3,8 4,98,440 39,08,35.,5 I III. Metalliteollisuus... 4,990 7,98 4,7 37,,400 44,64,83 0,0 Summa 79,97 9,055 3,9 5,509,840 83,67,47,8 Taulu osottaa että kaikki teollisuuden haarat ovat kehittyneet ja näyttävät v. 898 kohoomista sekä valmistukseen että työntekijäin lukumäärään nähden. Muutoksista eri teollisuusryhmissä sietänee seuraa va vielä tulla huomautetuksi. I V ryhmä. Kiviteollisuus. KivenhaMuulaitoJcset nousivat 8:aan (6) *) 548 (470) työntekijällä sekä 994,807 (945,3) mkan suuruisella valmistusarvolla. Kun siten työpaikkain lukumäärä on lisääntynyt 8 %:lla, on työntekijäin lukumäärä enentynyt 6,6 % M a> mutta tuotantoarvo vaan 5, /0:lla. Niinkuin edellisinäkin vuosina, ei nämä tiedot sisällä kivenlouhimisia louhoksissa maaseudulla, joista usea toimittaa jotenkin suurehkoja töitä. 9:ssä (3) KalkMpolttimossa oli työssä 370 (73) työntekijää ja nousi valmistusarvo 6,736 (597,555) mkaan. Vaikka työpaikat ovat vähentyneet 6,6 %dla, on kumminkin valmistusarvo noussut 4 % ja työntekijäin lukumäärä niin paljolla kuin 35,8 /0:lla. Muutokset tulevat pääasiallisesti kalkkipolttimojen osalle Wiipurin läänissä, jossa v. 897 löytyvät 6 työpaikkaa ovat vähentyneet 3:een, kun siitä huolimatta työntekijäin lukumäärä on noussut 3:stä 04:ään. Tästä suuresta tämän teollisuuslajin toiminnan lisääntymisestä tulee kunnia Wiipurin läänissä sijaitsevalle Ruskealan marmorilouhokselle, jonka tähdekivet osaksi on maasta viety raakoina, osaksi poltettu kalkiksi. * ) Sulkujen välissä olevat numerot ilm oittavat vastaavia lukuarvoja v. 897.

6 IV Tiilitehtaiden sekä lukumäärä että toiminta on yhä edelleen tuntuvassa määrin enentynyt. Näitä oli 56 (5), osottaen 35,6 % lisääntymistä, työntekijäin noustessa 3,807 (3,58) ja valmistusarvon 3,43,699 (,64,060) mkaan, osottaen 0,s % ja 9,6 % lisäystä. Valmistettujen tiilien lukumäärä oli 67,087,054 (56,,000) kpl., tehden 9,3 % lisäyksen. Kaakeli-, fajanssi- ja porsliinitehtaita on yhtä monta () työpaikkaa kuin lähinnä edellisenä vuonna, mutta osottavat nämä kuitenkin lisääntymistä niinhyvin työntekijäin lukumäärässä 888 (788), kuin valmistusarvossa,,94,50 (,788,70) mkaa, siis,7 % j a >7% Sementin valmistamistehdas puuttuu vieläkin maassa, 6:en (3) Sementtivalimon ja l:n () Muuraussavitehtaan kumminkin valmistaessa rakennusteollisuudessa ja teknillisissä töissä tarvittavia sementti- ja muurausaineita. Lasitehtaiden lukumäärä on niinikään sama, 6, kuin ennen, ja valmistivat nämä melkein saman määrän, 4,05,84 (4,048,6) mkan, arvosta kuin ennenkin, kuitenkin vähäisellä alentumisella, 0,5 %, työntekijäin lukumäärän,,85 (,868), aletessa,4 /o:lla. V ryhmä. Kemiallinen teollisuus. Tässä teollisuusryhmässä ei ole mainitsemista ansaitsevia muutoksia tapahtunut Sulfaatti-, väri- ja kimröökkitehtaissa, eikä myöskään Värjäyslaitosten toiminnassa. Kynttilä- ja saippuatehtaat ovat lisääntyneet 7:stä 8:aan, kun samalla niiden valmistusarvo on noussut,98,083 (,04,583) mkaan eli 6,7 %:lla sekä työntekijälukumäärä 66:een (48) eli 37,s % ;lla. Tulitikkutehtaat olivat luvultaan, yhtä monta kuin lähinnä edellisenä vuonna, ja antoivat tointa 556 (56) työntekijälle, osottaen %:in alenemista, kun sitävastoin valmistukset nousivat 838,483 (735,667) mkaan, tehden 4 % lisäyksen. Raa an asfaltin valmistamista varten katto- ja vuorauspahviksi, asfalttilakaksi, asfalttioimiseksi y. m. löytyi 6 (4) Asfalttitehdasta,68,30 (,34,760) mkan valmistusarvolla, joissa tehtaissa työskenteli 89 (48) työntekijää, osottaen 36, % j a 7.3 % lisäystä. Luujauhotehtaiden lukumäärä on vähentynyt 6, entisestä 7, ja niiden valmistusarvo 48,965 (94,933) mkaan eli 8,5 %:lla, niissä työskentelevien työntekijäin kuitenkin lisääntyessä 04:ään (96), eli 8,3 % :lla. V I ryhmä. Nahkateollisuus. Nahkatehtaat ovat lisääntyneet :a, joten niitä nyt oli, (9) 58 (550) työntekijällä, ja oli niiden valmistusarvo 5,446,035 (4,560,6) mkaa. Nämä tehtaat ovat lisääntyneet lukunsa puolesta sekä niiden valmistusarvo noussut kokonaista 9.4 %, kun taas niiden työntekijät ovat vähentyneet 4,i %. Nahkuriverstaita oli 739 (699), 8,680,53 (7,957,054) mkan valmistusarvolla ja,063 (,97) työntekijällä. 5,7%, 9,i % ja,4% nouseminen on siis tässäkin huomattavana. Satulasepäntehtaat ovat samat kuin ennenkin 905,400 (83,700) mkan valmistuksella ja antaen tointa 335 (66) työntekijälle. Satulasepänverstaat ovat vähentyneet 75:een (79), sekä valmistuksien että käytetyn työntekijälukumäärän kumminkin osottaessa jotakuinkin muuttumattomia arvomääriä, eli 408,308 (390,60) mkaa ja 00 (04) kpl.

7 y Y l i ryhmä. Kutomateollisuus. Jatkuva kohoominen on huomattavissa tässäkin teollisuudessa, tuotanto kun on noussut,850,475 mkalla ja valmistukset sen eri lajeissa nousevat 33,47,45 (3,96,940) mkan arvoon. Tämä valmistus tekee,7 % maan koko tuotannosta (siihen luettuna rautateollisuus) ja työskenteli siinä 0,6% kaikissa tehtaissa ja käsityölaitoksissa (rautateollisuus siihen luettuna) käytetyistä työntekijöistä. Koska kutomateollisuuden valmistusarvo v. 897 teki,4 % koko teollisuustuotannosta, huomaamme että koko kotimainen teollisuutemme v. 898 on kasvanut melkein samassa suhteessa kuin tämä teollisuushaara. Eri alaosastoille muodostuvat suhteet seuraavasti: Tärkein sija on Pumpuliteollisuuslaitoksilla, joilla vielä tänäkin vuonna entisellä lukumäärällä, 4 kpl., on 0,40,63 (9,85,445) mkan valmistusarvo ja hankkivat työtä 5,77 (5,36) työntekijälle. :ssä (8) Villateollisuuslaitoksessa,658 (,55) työntekijällä valmistettiin villakudoksia, huopia, lankaa y. m. 7,38,494 (6,97,) mkan arvosta. Maan ainoalla Pellavateollisuuslaitolcsella on nytkin ollut sama valmistusmäärä kuin edellisenä vuonna, nousten 3,00,000 mkan arvoon. Trikootavaratehtaat ovat vähentyneet 4:ään (5), valmistusarvon,,966,934 (,3,43) mkan, siitä huolimatta kuitenkin nousten kokonaista 73,7%. Niissä työskentelevien työntekijäin lukumäärä nousi 485 (365), osottaen 3,9 % lisäystä. V I I I ryhmä. Paperiteollisuus. Tähän ryhmään kuuluvien teollisuuslaitoksien joukossa löytyi 5 () P u u hiomoa, joissa työntekijälukumäärä oli,959 (,688) ja valmistusarvo 5,76,879 (5,883,449) mkaa, jotka numerot osottavat että, laitoksien lukumäärän noustessa 4:llä ja työntekijäin 7:llä, vastaten 9 % ja 6 %, valmistusarvo kumminkin on alentunut,8 %:lla. Tähän luonnottomaan suhteeseen erittäin tässä teollisuuden haarassa, jossa hyväksikäytetyllä vesivoimalla on niin suuri merkitys, on syy laskettava esilläolevana vuonna suurimmissa vesistöissämme vallinneelle veden korkeusasteelle, jommoista ei miesmuistiin ole nähty, joka suuren osan vuotta esti mootorien täysvoimaista käyttämistä. Selluloosatehtaita oli 8 (7), 676 (37) työntekijällä ja 3,066,90 (,46,688) mkan valmistusarvolla, osottaen 4,3 %, 8,7 % ja 4,3 % lisääntymistä. Paperitehtaita löytyi 4 (),,88 (,473) työntekijällä ja tuotannolla, jonka arvo nousi 4,095,3 (,7,67) mkaan. Lisääntyminen tässä paperiteollisuuden haarassa teki siis 6,7 %, 4,3 % ja 5,3 %. Tapetinvalmistusta on harjoittanut sama määrä (4) tapettitehtaita kuin edellisenäkin vuonna 88 (84) työntekijän suuruisella työvoimalla ja on saavutettu 63,000 (635,000) mkan valmistusarvo. I X ryhmä. Puuteollisuus y. m. Sahaliikkeessä on v. 898 yhä edelleen toiminta lisääntynyt sekä sahalaitoksien lukumäärään että niiden tuotantoarvoon nähden. Sahalaitoksia oli tänä vuonna 30 (97) höyrysahaa ja 48 (33) vesisahaa eli yhteenlaskettuna 550 (530) sahaa 9,03 (5,838) henkilön suuruisella työväestöllä sekä tuotantoarvo tehden 63,88,988 (58,503,44) mkaa, vastaten 3,8%, 0 % ja 8 % lisäystä. Valmistusmäärä nousi,348,604 (,98,449) m3 sahattuja puutavaroita, johon oli mennyt,08,55 (0,45,863) kpl. tukkia, mikä tekee keskimäärin 43,8 (4) tukkia joka puutavarastanderttia kohti. Tänä vuonna valmistetut puutavarat

8 Y l nousevat yli vastaavaa määrää v. 897 ainoastaan, %:lla, jonkatähden paljon korkeammassa määrässä (8 % ) noussut valmistusarvo riippuu niistä kohonneista hinnoista, joita ulkomailla samana vuonna maksettiin puutavaroista. Maamme puutavarojen kehittyneempää jalostamista harjoitettiin 8 (3) Puusepäntehtaassa ja 95 (0) Puusepänverstaassa. Näissä käytettiin 973 (737) ja 99 (940) työntekijää, niiden valmistusarvon noustessa 3,83,983 (,788,005) ja,098,463 (,064,969) mkaan. Näiden teollisuuksien valmistusten lisäys teki siis 4,% ja 3,i%. Lankarullain valmistusta harjoitettiin 5:ssä (4) tehtaassa 949 (704) työntekijällä ja nousi valmistusarvo,886,93 (,64,479) mkaan, joka tekee 34,8 % lisäyksen työntekijäin lukumäärässä ja 6,8 % kohoomisen valmistusarvossa. X ryhmä. Rakennusteollisuus. Viittaamalla siihen mitä tästä teollisuusryhmästä on lausuttu v:n 897 teollisuustilastossa, saattaa sanoa että sekä koko ryhmä että sen erityiset haarat tänä vuonna osottavat miltei samaa toimintamäärää kuin v Kun kaikkien tähän teollisuuden haaraan kuuluiden valmistusten ja töiden arvo nousi 8,469,95 (8,63,848) mkaan, osottaen,5 %dn lisäystä, jakautuu tämä vähäpätöinen kasvaminen jotenkin tasan tämän toiminnan piiriin kuuluville erä ammateille. X I ryhmä. Ravinto- ja nautinto aineteollisuus. Kauppajauhomyllyjen toiminta osottaa huomiota-ansaitsevaa vilkkautta tuotantoon katsoen. Luvultaan 4 (5), 5 (8) henkilön työväestöllä jauhattivat ne maanviljelystuotteita 5,88,505 (4,083,390) mkan arvosta, näyttäen, vaikka niiden lukumäärä olikin vähentynyt yhdellä myllyllä, 75,8% lisäystä työvoimassa ja 4,7 % nousemista tuotantoarvossa. Valmistusmäärä teki 8,999,49 (5,798,49) kg sekä 8,598 (8,54) hl viljaa tullia vastaan. Raaka-aineita oli 0,390,39 (5,88,808) kg' ja 5,000 (3,00) hl ulkomaista viljaa sekä 7,658 säkkiä raakaa riisiä. Maan vielä tänä vuonna ainoastaan kahdessa käynnissä olevassa Sokurin puhdistuslaitoksessa nousi valmistusarvo 4,05,088 (0,393,000) mkaan sekä työväestö 434 (338). Työntekijäin lisääntyminen tekee 8,4 % ja valmistusarvon kohoominen 35 %. Sikuritehtaat ovat vähentyneet 6:ksi (7), työntekijäin lukumäärän aletessa 85 (04) ja valmistusarvon 336,663 (434,356) mkaksi, osottaen 8,3 %:in vähentymistä työväestössä ja,5 %:in alentumista valmistusarvossa. Tuotantomäärä teki,058,874 (,605,600) kg, johon käytettiin,505,788 (,876,703) kg ulkomaisia sikurijuuria. Olut- ja porteripanimoja oli toiminnassa 87 (88),,509 (,45) työntekijällä ja 8,054,540 (7,95,88) mkan valmistusarvolla, osottaen, vaikkei yksi olutpanimo ole vuoden kuluessa ollut käynnissä, vähäisen lisäyksen sekä työväestössä että valmistuksessa, 4 % ja,3%. Valmistetun oluen ja porterin määrä teki 9,569,069 (7,780,36) litraa, osottaen 6,4 %:in lisäystä. Viinanvalmistus on tapahtunut 6:ssa (3) polttimossa 4 (58) työntekijällä, valmistusarvon ollessa,33,846 (,655,458) mkaa. Tällöin valmistettiin 6,768,86 (8,3,694) litraa 50 % :in voimaista raakaa väkiviinaa, ollen tämä koko 8,s %:in vähennys valmistuksessa. 37:ssä (35) Väkiviinatehtaassa 44:llä (4) työntekijällä on puhdistettu ja jalostettu raakaa väkiviinaa 906,30 (855,80) mkan nettovalmistusarvon edestä.

9 Y l i JPainohiivaa on valmistettu yhtä monessa, 3:ssa, painohiivatehtaassa, kuin edellisenäkin vuonna ja on noussut 40,8 (38,630) kg:aan, vastaten 56,386 (494,790) mkan valmistusarvoa sekä 5,s 0/0:in lisäystä. Virvoitusjuoma- ja Kivennäisvesi-valmistus on edelleen noussut ja harjoitettiin 8:ssä (68) tehtaassa 3 (59) työntekijällä, valmistusarvo tehden 898,357 (770,43) mkaa. Tehtaiden lukumäärä on siis lisääntynyt 4, % ja tuotanto 6,6 %. Tupakkatehtaita oli 35 (34),,934 (,706) henkilön työvoimalla ja 0,336,57 (8,955,57) mkan tuotantoarvolla, osottaen valmistuksen nousseen 5,4 %. X I I ryhmä. Vaatetusteollisuus. Räätälintyöpaikkojen lukumäärä kaupungeissa nousi 436:een (408),,008:a (,75) työntekijällä ja 4,96,093 (3,684,79) mkan valmistusarvolla, tehden 6,6 % lisäyksen. Hattuja ja lakkeja valmistettiin yhtä monessa työpaikassa, 7, kuin v. 897, työntekijäin lukumäärän kuitenkin noustessa 483:een (333) sekä valmistusarvon,0,3 (95,550) mkaan, osottaen 6, /o lisäystä. Suutarinverstaita oli 53 (53),,598 (,499) työntekijällä ja,84,504 (,954,976) mkan valmistusarvolla, osottaen,7% lisäystä. X I I I ryhmä. Kuvaava teollisuus. Kirjapainot ovat vähenneet :a ja olivat 68 (70),,567 (,48) työntekijällä ja' 3,795,97 (3,53,9) mkan valmistusarvolla, joka siis tästä huolimatta on noussut 8 %. Kivipainoja löytyi 7 (8), 33 (87) työntekijällä ja 893,65 (678,30) mkan valmistusarvolla, osottaen 3,7 % lisäystä. Esitetyt tiedonannot näyttävät, että tuntuva kohoominen on tapahtunut niin sanoaksemme kaikilla teollisuustoiminnan aloilla maassamme. Sama on arvattavasti ollut asianlaita vielä seuraavanakin vuonna, jos kohta ei yhtä suuressa määrässä, jotavastoin kaikesta päättäen ei vastedes tule niin olemaan. Helsinki, joulukuussa 900. IXarl A p p e lb e r g.

10 I. Yleinen katsahdus Käsityö- ja Tehdasteollisuuteen Suomessa 898. Kaupungeissa ja kauppaloissa. Summa koko maassa. Ryhmä. Luokka. Teollisuuslaji ja Työpaikkain luku. Työntekijäin luku. Teollisuuslaitoksia. Valmistetun tavaran arvo S u o m. m a r k o is s a. Työpaikkain luku. luku. Työntekijäin Valmistetun tavaran arvo S u o m. m a r k o is s a. Työpaikkain luku. Työntekijäin luku. Valmistetun tavaran arvo S u o m. m a r k o is s a. IV 8 Kivilouhoksia ja kiv enhakkuuverstait a , , ,807 rt 9 Kalkkipolttim oita , , ,736 n 55 T iiliteh ta ita , ,475 3,009, ,807 3,43, Savenvalaj anverst , , ,5 n 5 Kaakeli-, fajanssija porsliinitehtaita , ,336, ,94,50 n 55 Semcnttivalimoita , ,08» 5 Kipsivalim oita , ,460 n «Marmoriittitehdas. 5 5,87 5 5,87 rt 55 Muurisaventehdas. 8 50, , Lasiteh taita ,000 5,780 3,895,84 6,85 4,05,84 V Sulfaattitehdas...,00,00» 55 Väritehtaita , , Kimröökkitehtaita , ,54 rt 5 Värjäystehdas , ,000 n 5 Värjäyslaitoksia , , ,8 n Ö ljy k eittiö itä.... 4,60 4,60 rt 55 Kynttilätehtaita ,0 -, 67 88,0 n 55 Saippuatehtaita ,84, , ,98,083 n 3 Teknokeemillisia tehtaita , , , Kuivatislauslaitoks ia , , P ik iteh ta ita , , Asfalttiteh taita ,68, ,68,30 n n Lakka- jap olityyritehtaita , , Kaasntehtaita , , Sysien valmistuslaitoksia , , Sähkövalotehtaita , , Tnrvepehkntehtaita 84 45, ,39 V 4 Tulitikkutehtaita , , , Pyroteknilliueu la boratorio , ,000 Siirto 54,759 8,880, ,04 0,64, ,80 9,45,578

11 Kaupungeissa ja kauppaloissa. Summa koko maassa. Ryhmä. Luokka. Teollisuuslaji ja Työpalkkain luku. Työntekijäin luku. Työpalkkain luku. luku. Työntekijäin j Työpalkkain! luku. luku. Työntekijäin Teollisuuslaitoksia. Valmistetun tavaran arvo Suom. markoissa. Valmistetun tavaran arvo Suom. markoissa. Valmistetun tavaran arvo Suom. markoissa. Siirto 54,759 8,880, ,04 0,64, ,80 9,45,578 Y 4 Dynamiittitehdas , ,000 n 6 Luujauhotehtaita , , ,965 V I 7 Nahkatehtaita ,76, , ,446,035»? Karvuuverstaita ,33,848 65,608 6,347, ,063 8,680,53 «n Satulasepän tehtaita , ,400? Satula sep. verstaita , ,308?? Tnrkkitav. tehdas. 0 68, ,000 r> Harjansitomateht a i t a , ,870 n? Harjansitomaverst , , ,47 V II 8 Villateollisuuslaitoksia ,863, ,375,094,658 7,38,494 n n Pumpuliteollisuusla ito k s ia ,3 4,700,63,64 5,70, ,77 0,40,63? Pellavanlonkutusl. 8,770 8,770?» Liinanteolli suuslaito s...,54 3,00,000,54 3,00,000 n r Trikootav. tehtaita 4 485,966, , n?! Matonkutomo ,05 8 0,05»? Villakutomalait , ,4? 0 Köysitehtaita , ,947 n n Nyörinpunoj. verst , ,400» «T ilk eteh d as... 0,000 0,000??! Rullakartiinitehdas 8 44,000 _ 8 44,000 V II Pnnhiomoita ,800 8,547 4,598,468,659 4,867,68 n» Selluloosatehtaita ,49, ,49,605 n?! Pahvitehdas , ,000 n n Asfalttiteh taita , , ,055???? Paperitehtaita ,686,689,649,408,44 4,8 4,095,3 n n Tapettitehtaita , ,000 n r> Pussi- ja koteloteht a i t a , ,876???! Kartongitehdas , ,88???? Kartongilaitoksia. 3 3, ,540 r>?! Kirjansitomateht , ,000 «n Kirjansitom averst , ,4 n?! Papirossihylsytehd a s , ,450 IX Parkkim yllyjä , ,68?! Splinttitehdas , ,400 Siirto 46! 3,00 45,69,058,067 6,338 45,57,745,59 9,348 90,886,803

12 3 Kaupungeissa ja kauppaloissa. Summa koko maassa. Ryhmä. Luokka. Teollisuuslaji ja Työpaikkain luku. Työntekijäin luku. Työpaikkain luku. luku. Työntekijäin Työpalkkain luku. luku. Työntekijäin Teollisuuslaitoksia. Valmistetun tavaran arvo Suoni, markoissa. Valmistetun tavaran arvo Suom. markoissa. Valmistetun tavaran arvo Suom. markoissa. Siirto 46 3,00 45,69,058,067 6,338 45,57,745,59 9,348 90,886,803 IX Sahalaitoksia ,79 6,8, ,834 47,007, ,03 63,88,988 n n Puuvillatehtaita , ,95 n 3 Puunaula- ja lestitehdas ,80 3 4,80 n n N ikkarinteh taita ,967, , ,83,983 n» Nikkarinverstaita. 94 9,09, , ,098,463 n Ruumiinkirstuteht. 9 55, ,364 n Sorvarintehdas , ,50 n n Sorvarinverstaita , ,98 n n Lankarullatehtaita ,886, ,886,93 n M Bohbinitehdas , ,000 n n Tynnyritehtaita ,533 0, ,66» n Tynnyriutek.-verst ,330 _ 7 5 4,330 n n Korkkitehdas , ,000 n 4 Koppatehtaita...,447 -,447 n 5 Kampatehtaita , ,740 n n Kautsuleimatehtait a , ,890 n 6 Ajokalutehtaita , ,300 «Vaunutehtaita , ^39 X 7 Muurareja ja rakennusurakoitsijoita. 8 3,09 5,96, ,09 5,96,777» n Maalareja ja tapetinpanijoita ,436,86,49 36,436,86,49 n n Lasimestareja , ,76 n n N u oh oojia , ,890 n n Kadunlaskijoita.. 0 4, ,040 X I 8 Kauppajauhomyllyj ä ,760, ,067, ,88,505» n Tullijauhomyllyjä. 4 6,567,894,58,90 ti 9 Sokeritehtaita ,05, ,05,088 n n Makaronitehdas.. 5 0, ,080 n n Kahvinlisäystehdas n n Siknritehtaita , , ,663 n n Kakao- ja snklaatt it e h d a s , ,000 n 30 Höyryleipomoita , ,400 n r> L e ip o m o ita... 5,067 4,544,389 5,067 4,544,389 n n Sokerileipomoita , ,950 n n Karamellitehtaita ,80 4, ,80 n n Sianteurastuslait , ,75 Siirto,466 6,498 0,574,746 3,7a, 34,96 95,935,46 4,644 60,794 97,50,6

13 Kaupungeissa ja kauppaloissa. Summa kokq maassa. Ryhmä. Luokka. Teollisuuslaji ja Työpalkkain luku. Työntekijäin luku. Teollisuuslaitoksia. Valmistetun tavaran arvo S u oru. m a r k o is s a. Työpalkkain luku. luku. Työntekijäin Valmistetun tavaran arvo S u o m. m a r k o is s a. Työpaikkain luku. luku. Työntekijäin Valmistetun tavaran arvo S u o m. m a r k o is s a. Siirto,466 6,498 0,574,746 3,78 34,96 95,935,46 4,644 60,794 97,50,6 X I 30 Teurastuslaitoksia ,67, ,67,674» n Makkaratehtaita.. 9,000 9,000 n n M akkaraverstaita , ,676 n rt Kon servitehtaita.. 40,000 5, ,300 i n n Mallastehtaita... 8, , ,96 n 3 Olutpanimotta... 49,089 6,055, ,973,780 86,50 8,09,540 n n Portteripanimo , ,000 n n Viinapolttim oita ,78,48 9 HM,035, ,33,846 rt n Väkiviinatehtaita , ,30 rt n Painohiivatehtaita , ,386 rt Punssi- ja viinitehtaita... 5,595,887 5,595,887 n Etikkatehtaita ,80 48,7 7 77,397 n n Kivennäisvesiteht a i t a , , ,357 n 3 Tupakkatehtaita.. 3,836 0,87, ,99 35,934 0,336,57 X II 33 Paitatehtaita , ,748 n rt Räätälinverstaita. 436,008 4,96, ,008 4,96,093 n n K orsettilaitos.... 3,700 3,700 n n Hansikkalaitoksia , ,948 rt» Hattu- ja lakkitehtaita , , ,450 rt» Hattu- ja lakkiverst a i t a , ,86 n Kravattitehdas , ,730 n rt Sadevarjotehdas ,8 0 33,8 Sadevarjoverstas.. rt rt 35,000 35,000 rt Turkkurinverstaita , ,56 n rt Huopatyöntekijöitä , ,965 rt n Jalkinetehdas , ,500 rt Suutarinverstaita. 53,598,84,504 53,598,84,504 rt n Puujalkinetehdas , ,700 rt 34 Tukanleikkauslait , ,564 n 35 Kylpylaitoksia , ,875 n H P esu laitos... 0,000 0,000 X III 36 Kirjapainoja ,567 3,795,97 68,567 3,795,97» K iv ip a in o ja , ,65 n «Puunpiirroslaitoksia , ,900 ii V alokuvauslaitoks , ,558 Summa 3,078 38,637 39,3,960 3,53 35,0 99,94,355 6,33 73,857 39,08,35 Vuonna 897 3,054 34,748 4,30,75 3, 30,79 89,977,688 6,65 64,97 4,98, ,97 3,303,63,655 3,08 6,879 75,85,47 6,054 59,8 87,457,90 895,99 7,88 9,05,656 3,00 5,304 70,394,0 6,0 53,85 6,499, ,94 5,050 83,5,993,884,733 63,560,83 5,85 47,783 47,083, ,83 3,956 79,39,896,748,9 57,58,07 5,580 46,085 36,973,967 89,85 4,973 84,5,70,77,77 55,7,604 5,63 47,50 39,388,34 89,86 6,766 86,793,699,66,70 56,78,767 5,478 49,467 43,5,466 Keskiluku v ,886 5,75 85,86,93,87 3,09 60,707,49 5,703 48,754 45,89,684 Keskiluku v ,58,35 64,637,54,396 8,73 48,3,33 4,94 40,048,869,87

14 II. Yleinen katsahdus Tehdas- ja Käsityöteollisuuteen jokaisessa Suonien läänissä vuonna 898. Kaupungit ja kauppalat. Maaseudut. S u m m a. Lääni. (Teht. ja verst.) Työpaikkain luku. Työntekijäin luku. Valmistetun tavaran bruttoarvo Suom. markoissa. (Teht. ja verst.) Työpaikkain luku. Työntekijäin luku. Valmistetun tavaran bruttoarvo Suom. markoissa. (Teht. ja verst.) Työpaikkain luku. Työntekijäin luku. Valmistetun tavaran bruttoarvo Suom. markoissa. Uudenmaan läänissä 77 9,960 39,655, ,,0,75,077 4,7 5,757,30 Turun ja Porin läänissä ,49 9,36, ,635,790,450,39,6 4,6,703 Hämeen läänissä ,067 6,30, ,995,508, ,06 47,809,947 Viipurin ,643 4,3, ,3 8,874, ,766 43,006,788 Mikkelin ,68,649 94,363 3,849, ,93 5,468,5 Kuopion... 5,33 4,096,34 334,07 5,4, ,50 9,37,54 Vaasan ,069 4,97, ,865 0,7,450,043 7,934 5,45,86 Oulun... 06,706 9,00,605 67,0 5,476, ,77 4,486,805 Summa 3,078 38,637 39,3,960 3,53 35,0 99,94,355 6,33 73,857 39,08,35

15 III. Yleinen katsahdus Tehdas- ja Käsityöteollisuuteen vuonna 898 Suonien kaupungeissa ja kauppaloissa, järjestetyt näiden teollisuuden tuotannon hrutto-arvon mukaan. Kaupunki tahi kauppala. Valmistetun tavaran brutto-arvo Suom. markoissa. Työpaikkain luku. (Teht. ja verst.) A lle 5 vuoden. Naisia. Miehiä. T y ) v ä e s t ö. 5 ja 8 vuoden Y li 8 vuotta. välillä. Naisia. Miehiä. Naisia. Miehiä. Summa. Miehiä. Naisia. Käytetty höyrymotooreja. Luku. Hevosvoimia. Helsinki... 35,80, ,53,76 6,0,565 74,957 Tampere... 4,356, ,046 3,5 3,65 3,899 4,8 T u rk u... 8,633, ,67,468,458,875 34,94 Nikolainkaup.. 8,93, ,09 93,66,065,96 P o r i... 8,7, , , V iip u r i... 7,437, ,4 67, O ulu... 7,079, ,569 56, K o tk a... 5,9, ,45 30, Pietarsaari... 4,47, K u o p io... 3,4, Hämeenlinna..,7, Porvoo...,53, R a u m a...,5, K e m i...,5, H anko...,06, L o v iis a , M ik k e li... 79, Tammisaari... 7, Lappeenranta. 56, Uusikaupunki. 544, Kokkola... 53, Jyväskylä.... 5, Joensuu , Sortavala , H am ina , H e in o la , Savonlinna... 44, Iisalm i , Kristiinankaup. 39, _ Raahe , Naantali... 5,993 3 j

16 ? Kaupunki tahi kauppala. Valmistetun tavaran brutto-arvo Suom. markoissa. Työpaikkain luku. (Teht. ja verst.) A lle 5 vuoden. Naisia. Miehiä. T y o v ä e t ö. 5 ja 8 vuoden Y li 8 vuotta. välillä. Naisia. Miehiä. Naisia. Miehiä. Summa. Miehiä. Naisia. Käytetty höyrymotooreja. Luku. Hevos voimia. Tornio... 4, Lahden kaupp. 3, Maarianhamina 0, Salon kaupp... 78, K aja a n i... 58, Uusikaarlebyy. 07, Käkisalmi.... 5, Nurmeksen k.. 46, Ikaalisten k... 35, Kaskinen... 4, Summa 39,3,960 3, ,95!,63 3,06 0,84 5,850, ,678 Maaseuduilla.. 99,94,355 3, , ,738 5,480 8,754 6, ,964 Summa 39,08,35 6,33, ,77,46 49,844 6,3 54,604 9, ,64 V ,98,440 6, ,67,9 43,34 4,355 47,93 7, , ,457,90 6, ,7,839 39,83 3,074 43,84 5, , ,499,857 6, ,85,633 36,5,60 39,608 3, , ,083,806 5, ,647,447 3,593 0,343 35,765, ,89 i/ ,973,967 5, ,640,430 3,608 9,53 34,86,3 59 5,76 V ,388,34 5, ,88,7 3,4 9,36 35,895, ,079 / ,5,466 5,478,68 69,99,76 33,308 9,547 37,468, ,35 / Keskiluku v ,893,684 5, ,790,598 33,75 0,054 36,70, ,59 Keskiluku v ,869,87 4,94, ,564,334 7,95 7,340 30,83 9, 447 9,3

17 j 8 IV. Yleinen katsahdns teollisuuden toimesta Suomen kihlakunnissa vuonna 898. L ä ä n i. Kihlakunta. (Teht. ja verst.) Työpaikkain luku. A lle 5 vuoden. Naisia. Miehiä. 5 ja 8 vuoden välillä. Miehiä. T y ö v ä e s t ö. Naisia. Y li 8 vuotta. Miehiä. Naisia. Summa. Miehiä. Naisia. Käytetty höyrymotooreja. Luku. Valmistetun tavaran brutto-arvo Suom. markoissa. Hevos voimia. Mikkelin. Viipurin. Hämeen. Turun ja Porin. Uudenm. Helsingin kihl. 6,033, ,497 39, Pernajan,55, Lohjan,074, Raaseporin,838, Ulvilan 4,8, ,05 78, Maskun,,,585, Halikon,65, Piikkiön,30, Loimaan,08, Tyrvään 735, Ikaalisten 63, Ahven anm. 4, Mynämäen 9, Vehmaan 34, Tammelan 0,368, ,546,00,8,36 44,69 Pirkkalan 3,537, Hauhon 3,378, Hollolan,838, Ruoveden,476, Jämsän 908, Kymin 0,559, ,435 50, Lappeen 6,379, , , Rannan 3,797, ,077 38, Jääsken,769, Äyräpään,47, Salmen,47, Sortavalan 570, Käkisalmen 555, Kurkijoen 98, Rantasalmen,35, Mikkelin,4, Heinolan 848, Juvan 45,

18 9 L ä ä n i. Kuopion. Vaasan. Oulun. Kihlakunta. Valmistetun tavaran brutto-arvo Hevoskoissa. (Teht. ja verst.) Työpaikkain luku. Alle 5 vuoden. Miehiä. Naisia. J 5 ja 8 vuoden välillä. Miehiä. T y ö v ä e s t ö. Naisia. Y li 8 vuotta. Miehiä. Naisia. Summa. Miehiä. Naisia. Käytetty höyry - motooreja. Luku. Suom. mar voimia. Liperin kihlak.,534, Rautalammen kihlak...,479, Kuopion kihl. 66, Ilomantsin 46, Pielisjärven 4, Iisalmen 95, Laukkaan,748, Kuortaneen,705, Korsholman,380, Lapuan,369, Ilmajoen,50, Pietarsaaren 77, Kemin 3,35, , Oulun,85, Sälöisten 769, Haapajärven, Kajaanin 40, Lapin 6,66 Summa 99,94,355 3, , ,480 8,754 6, ,964

19 V. Katsahdus Suomen T e h d a s - ja K ä s i t y ö t e o l l i s u u t e e n 898.

20 3 V a lm is te tu n T yö vä estö, Ryhm ä. L u o k k a. L u k u m ä ä rä. ta v a ra n b ru tto -a rv o Suom. m a r V a lm is te tu n ta v a r a n p a ljo u s j a la ji. K ä y te ty n k o n e e llis e n liik u tu s v o im a n m äärä. s iih en lu e ttu in a m e s ta rit j a k o n tto o riv ä e s tö. A l l e 5 vu oden. 5 j a 8 v u o d en v ä lillä. Y l i 8 vu od en. Sum m a. M uistutuksia. k oissa. I V Kiyiteollisuutta. 8 Kivilouhoksia ja kivenhakkuuverstaita. 9 U u d e n m a a n l ä ä n i ,5 8 9 h ö y r y k. 6 hv T u r u n l ä ä n i... 6, H ä m e e n l ä ä n i...,8 _ 9 9 V i i p u r i n l ä ä n i , h a u ta p a tsasta, p o h ju s tu s tö itä M i k k e l i n l ä ä n i...., _ K u o p i o n l ä ä n i , V a a s a n l ä ä n i..., _ 3 O u l u n l ä ä n i... 6, ,6 5 7 h ö y r y k. 8 hv T u r u n l ä ä n i... 6, ,00 to n n ia k a lk k ik iv e ä, 90,905 h ö y r y k. 4 hv. _ m a rm o rik ro s sija u h o ja. 5 V i i p u r i n l ä ä n i... 6,3 0 0 P a ta k iv iä j a m y lly k iv iä , 5 0 höyryk. 4 hv n 9 Kalkkipolttimoita. Uudenmaan lääni... 0,7 95,080 hl. sammut, kalkkia, 78,750 höyryk. 5 hv k g. ja u h. k a lk k ik iv e ä, 34,090 k g. k ip siä, 8,67 k u orm. k a lk k ik iv e ä. Hämeen lä ä n i... 4, h l. s a m m u tettu a k a lk k ia, 453 h l. sa m m u tta m a to in ta k a lk k ia. V iipurin lä ä n i... 4,5 0 0,39,66 k g. p o lte tt u a k a lk k ia. s ilin teriu u n i ,3 7 9,39,66 k g. j a 95,676 h l. k a lk k ia, h ö y ry k. 5 hv ,750 kg. ja 8,67 kuorm. k alkkik iv eä, 34,090 k g. k ip siä.

21 4 5 V a lm is te tu n T y ö v ä e s t ö, Ryhmä. Li nokka. Lut lu m äärä. ta v a ra n b ru tto -a rv o Su om. m a r V a lm is te tu n ta v a r a n p a ljo u s j a la ji. K äytetyn koneellisen liik u tu s v o im a n m äärä. siih en lu e ttu in a m e s ta rit j a k o n tto o riv ä e s tö. A l l e 5 vu od en. 5 j a 8 v u o d en v ä lillä. Y l i 8 vu od en. S u m m a. M u istu tu ksia. k o issa. IV 9 Uudenmaan lääni... 40,075 8,05 h l. k a lk k ia. h ö y r y k. 3 hv Turun lääni ,803 30,06 h l. k a lk k ia V iipurin lä ä n i... 97,89 00,33 h l. j a 60,000 k g. k a lk k ia, 6,87 to n n ia r a a k a a k a lk k ik iv e ä. h ö y r y k. 6 hv Y h d e n te h ta a n ty ö v ä e s tö n lu ku sisältyy puuhiom oihin 5 M ikkelin lää n i... 0,800 4,749 h l. k a lk k ia Kuopion lä ä n i... 4,850 3,500 h l. k a lk k ia , ,666 h l. j a 60,000 k g. k a lk k ia, 6,87 to n n ia r a a k a a k a lk k ik iv e ä. h ö y r y k. 9 h v. L i n» Tiilitehtaita. 7 Turun l ä ä n i... 45,350,3,000 tiiltä Häm een lä ä n i... 5,540 3,44, Viipurin lä ä n i... 9, , Vaasan l ä ä n i... 9, ,000 h ö y r y k. 8 hv Oulun l ä ä n i... 4,000 00,000 Y h te y d. u ik k a r ite h ta a n kanssa. 4 44, ,000 t iilt ä. h ö y r y k. 8 hv Uudenmaan lääni.. 964,55 9,35,000 tiiltä. 9 h ö y r y k. 5 hv Turun l ä ä n i ,35 7,468, Häm een lääni ,530 5,935, Viipurin lä ä n i... 66,490 3,39, _ 4 M ikkelin lääni... 3,93 347, Kuopion lä ä n i... 8,59,06,85 _ Vaasan l ä ä n i... 33,400 _ 835, Oulun lää n i... 74,600,5,000 h ö y r y k. 5 hv ,009,59 60,40,054 tiiltä. h ö y r y k. 40 hv , , CO CO (M CO o n n Savenvala j anverstaita. Uudenmaan lääni..., _ i 9 Turun l ä ä n i...,

22 6 7 V a lm is te tu n Työväestö, R yh m ä. L u o k k a. Lukum äärä. ta v a ra n b ru tto -a rv o Su om. m a r koissa. V a lm is te tu n ta v a r a n p a ljo u s j a la ji. K ä y te ty n k o n eellis e n liik u tu s v o im a n m äärä. s iih e n lu e ttu in a m e s ta rit j a k o n tto o riv ä e s tö. A l l e 5 vu oden. 5 j a 8 vu od en v ä lillä. Y l i 8 vu o tta. N a is ia, Sum m a. M uistutuksia. I V 9 Häm een lä ä n i... 40, Vaasan l ä ä n i... 4, Oulun l ä ä n i..., , Viipurin lä ä n i... 5,98 6 6»» Kaakeli-, fajanssi-ja porsliinitelitaita. Uudenmaan lääni 383, k a a k e lta K ä y t. u lk. a in e it a,49 m. arv. Turun l ä ä n i ,000 7,000 k a a k e lta, 4,500 k a a k eliu u n ia. h ö y ry k. 3 hv K ä y t. u lk. a in e ita 64,000 m. a rv. Hämeen lä ä n i... 44, Viipurin lä ä n i... 73,550 63,43 k a a k e lta, 3,600 tiiltä K ä y t. u lk. a in e ita ' 0,344 m. a rv ,57 48,53 k a a k e lta, 3,600 t iilt ä h ö y r y k. 3 hv K ä y t. u lk. a in e ita 95,836 m. k a a k e liu u n ia. a rv. Uudenmaan lääni...,07,34 _ 3 h ö y ry k. 5 hv K ä y t. u lk. r a a k a -a in. 5,57 m. a rv. Hämeen lä ä n i... 7, u u n ia, 5,000 k a a k e lta, te le fo o n i- _ 3 3 _ is o la t o o r ia. Viipurin lä ä n i... 57,500 86,000 k a a k e lta. h ö y ry k. 8 hv K ä y t. u lk. r a a k a -a in.,480 m. arv. 5,336,578 4 h ö v rv k. 33 hv K ä y t. ulk. ra a k a -a in. 73,737 m. a rv.»» Sementtitehtaita. 3 Uudenmaan lääni... 65,08 L a t t io it a, p o r r a s t ö itä s em en tistä h ö y ry k. _ K ä y t. 6,75 ast. s e m e n ttiä, 4 j a m o s a ik is ta sekä k o r is te tö itä to n n ia m a rm o ria,,406 sä k k ip sis tä. k iä k ip siä. Turun l ä ä n i... 35,000,000 ast. sem e n ttiä

23 8 9 V a lm is te tu n Työväestö, E,yhmä. L n okka. L u k u m äär; ta va ra n b ru tto -a rv o Su om. m a r koissa. V a lm is te tu n ta v a ra n p a ljo u s j a la ji. K äytetyn koneellisen liik u tu s v o im a n m äärä. siih en lu e ttu in a m e s ta rit j a k o n tto o riv ä e s tö. A l l e 5 vu oden. 5 j a 8 vu o d en v ä lillä. Y l i 8 vu od en. Sum m a. M uistutuksia. I V 55 Hämeen lä ä n i... Viipurin lä ä n i h ö y r y k. 0 b v ,08 h ö y ry k. 0 hv _ Kipsivalimoita. Uudenmaan lääni 8, Marmoriittite hd as. Uudenmaan lääni... 5, m 3 s u o r ia le v y jä, m etr. lis to ja y. m » Muurisaventehdas. Uudenmaan lääni 50,000 40,000 hl. h ö y r y k. 8 h v. 6 6 K ä y t. 5,000 h l. k a lk k ia.» 0 Lasitehtaita. Viipurin lä ä n i... 30,000 3,000 k o k o la a t. ik k u n a la seja K ä y t. u lk. ra a k a -a iu. 8,600 m. a r v. 3 Uudenmaan lääni Turun l ä ä n i... Hämeen lä ä n i...,000 53, ,00,4,06 p u llo a. * p u r k k ia j a p u llo a, 4,335 la a t. ik k u n a la seja p u llo a, sekal. la s e ja, ta lo u s- ja a p te e k k ila se ja, 5,685 la a t. ik k u n a la seja. h ö y r y k. 3 hv. h ö y ry k. 8 hv :> K ä y t. u lk. ra a k a -a in. 4,480 m. arv. K ä y t. u lk. r a a k a -a in. 66,50 m. a rv. K ä y t. ulk. r a a k a -a in. 68,000 m. arv.

24 V a lm is te tu n T yö väestö, Ryhm ä. L; nokka. LuL ;u m ä ä n ta v a ra n b ru tto -a rv o Suom. m a r V a lm is te tu n ta v a r a n p a ljo u s j a la ji. K ä y te ty n k o n eellis e n liik u tu s v o im a n m äärä. siihen lu e ttu in a m e s ta rit ja k o n tto o riv ä e s tö. A lle 5 v u o tta. 5 j a 8 vu o d en v ä lillä. Y l i 8 v u o tta. Sum m a. M uistutuksia. k oissa. I V 0 6 Viipurin lä ä n i...,095,76 6,99,464 p u llo a, 37,950 m 3 v a le t tu a la s ia, 8,7 la a t. ik k u n a la seja. T a lo u s la s e ja, la m p u n la s e ja. 3 h ö y r y k. 38 hv ,085 9 K ä y t. u lk. ra a k a ta v. 489,57 m. arv. M ikkelin lääni.... K uopion lä ä n i... Vaasan lääni... 80,700 79,698 ' 40,000 4,00 k g. = 4,035 la a t. ik k u n a la s e ja. 7,88 la a t. ik k u n a la se ja.,64 la a t. h ö y r y k. 4 hv. _ K ä y t. u lk. ra a k a ta v. 7,586 m. a rv. K ä y t. u lk. r a a k a ta v. 68,957 m. arv. K ä y t. u lk. ra a k a ta v. 56,496 m. arv. 5 3,895,84 0,084,570 p u r k k ia j a p u llo a, 6,579 la a t. ik k u n a la s e ja, 37,950 m 3 v a le ttu a la sia. 7 h ö y r y k. 73 hv ,90 70,654 6 K ä y t. u lk. a in e it a 77,96 m. arv. V Kemillistä teollisuutta. Sulfaattitehdas. Viipurin lä ä n i...,00 44,600 k g. n a triu m s u lfa a ttia. - _ K ä y t. b is u lfiittiä 368,000 k g. 8,75 m. arv. n 55 Väritehtaita. Uudenmaan lääni.. 38,08 5,50 k g. v ä r ia in. V ä r e jä j a v e r n issoja. h ö y r y k. 4 hv Kiinröökkitehtaita. Turun l ä ä n i..., ,500 k g. k im r ö ö k k iä. V e s iv o im a. 7 7 K ä y t.,000 m 3 sysiä. 3 Viipurin lä ä n i... 63,54 56,3 S:m a. 8 8 K ä y t. 7,556 m 3 p u ita. 4 75,54 63,73 k g. k im rö ö k k iä. 5 5

25 3 V a lm is te tu n T yö vä estö, R,yhmä. L i lok k a. L u k um äärä ta va ra n b ru tto -a rv o Su om. m a r koissa. V a lm is te tu n ta v a ra n p a ljo u s j a la ji. K ä y te ty n k o n eellis e n liik u tu s v o im a n m äärä. s iih en lu e ttu in a m e s ta rit j a k o n tto o riv ä e s tö. A l l e 5 vuoden. j 5 j a 8 vu o d en v ä lillä. Y l i 8 vu o tta. Sum m a. M uistutuksia. Y Värjäystehdas., i Vaasan l ä ä n i... 5,000 - h ö y r y k. 6 hv K ä y t. v ä ria in.,50 m. a rv.» 55 Vär j äy sl aitok siä. 4 Uudenmaan lääni 5, _ K ä y t. vä ria in. 0,975 m. arv. 7 Turun l ä ä n i... 6, n 7,86 4 Hämeen lä ä n i... 30,806, n 0,998 Viipurin lä ä n i... 7, _ n,800 3 M ikkelin lääni.... 5,568 _ ,050 8 Kuopion lä ä n i... 40, » 84,865 8 Vaasan lääni... 74, r 40,9 5 Oulun l ä ä n i... 0,75 _ » 4, , K ä y t. v ä r ia in. 74,595 m. a rv. 8 Uudenmaan lääni... 6, K ä y t. v ä ria in. 4,86 m. a rv. Turun l ä ä n i... 9, ,850 0 Hämeen lä ä n i... 0, * 7,00 0 V iipurin lä ä n i..., » 5,803 7 M ikkelin lääni , n 4,900 K uopion lä ä n i... 7, _ 3-3 " 3,500

26 4 5 V a lm is te tu n T yö vä estö, R,yhmä. L i jo k k a. L u k :um ääri ta va ra n b ru tto -a rv o Suom. m a r V a lm is te tu n ta v a r a n p a ljo u s j a la ji. K ä y te ty n k o n e e llis e n liik u tu s v o im a n m äärä. siih en lu e ttu in a m es ta rit j a k on ttoo riv ä e s tö. A l l e 5 vu oden. 5 j a 8 vu od en v ä lillä. Y l i 8 v u o tta. Sum m a. M uistutuksia. k oissa. V 3 4 V a a s a n lääni... 8, K ä y t. v ä ria in. 8,565 m. a rv. 5 Oulun l ä ä n i... 9, K ä y t. 4, , K ä y t. v ä ria in. 76,74 m. arv.» Öljykeittiöitä. Turun l ä ä n i... Hämeen lä ä n i... 0,0 0 0,6 0,50 litr. liin a ö ljy ä, 39,34 kg. p e lla v a ja u h o ja. V e s ivo im a. S:m a. K ä y t. 49,97 k g. k o tim. p e lla va n siem en iä., n» Kynttilätehtaita. Viipurin lääni... Vaasan l ä ä n i , 0 3, ,6 k g. tia r iin ik y n ttilö itä. 0,000 h ö y r y k. h ö y r y k. 0 hv K ä y t. u lk. ra a k a ta v. 538,387 m. arv. K ä y t. 0,000 k g. t ia r iin ia 76,000 m. arv. 8 8, 0 838,6 k g. t ia r iin ik y n tt ilö itä. 3 h ö y ry k. 0 hv K ä y t. ulk. ain. 74,387 m. a r vo s ta. i) Saippuatehtaita. Uudenmaan lääni... Turun l ä ä n i... 4, 5 7, ,05 k g. saip p u a a, 800 lig. pesu - lip iä tä.,400 tu s. j a 950 k g. t o ile t fis a ip - puaa, 60,500 k g. pesu sa ipp u a a, 7,500 k g. su o p a a y. m K ä y t. u lk. ra a k a ta v. 4,000 arv. K ä y t. u lk. ra a k a ta v. 3,750 m. arv. Viipurin lääni... Vaasan l ä ä n i , , ,63 k g. saip p u aa, 6,95 k g. suopaa, 7, k g. r a a k a a g ly s e r iin iä. 80,000 k g. p esu sa ippuaa, to ile t tisaippuaa. h ö y r y k. 0 hv K ä y t. u lk. ra a k a ta v. 9,98 m. a rv. Y h d e n te h ta a n ty ö v ä e s tö -ilm. s is ä lty y k y n ttilä t e h t. 6, 8 4,7 5 5,5,098 k g. j a,400 tus. saippuaa, 4,45 k g. su opaa, 800 k g. pesu - lip iä, 7, k g. r a a k a a g ly s e riin iä. h ö y r y k. 0 hv K ä y t. u lk. r a a k a ta v. 466,73 m. arv. 4

27 6 7 R yhmä. Li nokka. LuIî :uni ääri i. Valmistetun tavaran brutto-arvo koissa. Valmistetun tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen liikutusvoiman määrä. Työväestö, siihen luettuina mestarit ja konttooriväestö. Alle 5 vuoden. Miehiä. 5 ja 8 vuoden välillä. Miehiä Naisia. Naisia. Yli 8 vuotta. Miehiä. Naisia. Summa. Miehiä. Naisia. Muistutuksia. Y i i Uudenmaan lääni... Vaasan l ä ä n i... 3,38 0,000 Hienoa saippuaa, pyykkisaippuaa, suopaa. 4,500 laat. saippuaa. Vesivoima. 3, >î 3 Teknokeemill. tehtaita. 4 Uudenmaan lääni.. Turun l ä ä n i... Viipurin lä ä n i... 6,500 39,750,408 Hajuvesiä, amykosta, esseussejä Käyt. ulk. raakatav.,079 m. arv. Käyt. 40 tonnia rasva-aineita, 30 tonnia suudaa. 4 Käyt. ulk. raakatav. 5,860 m. arv. Käyt. ulk. raakatav. 706 m. arv 7 48, Käyt. ulk. raakatav. 6,566 m. arv. Turun l ä ä n i... 96,000 Hajuain., toilettisaippuaa, kirjoitusmustetta. pyykkisaippuaa Käyt. ulk. raakatav. 59,300 m. arv.»» Kuivatislauslaitoksia. Viipurin lä ä n i... Methyl alkohoolia, etikkahapp., kalkkia, tervaa, sysiä. höyryk. 50 hv Käyt. puunjätteitä 7,000 tonn. 5,000 m. a.,,000 hl. kalkkia. 4 5 Uudenmaan lääni... Turun l ä ä n i... Hämeen lä ä n i... 4,553 5,88 49,887 9 hl. tervaa, 3,500 litraa tärpättiä,,070 hl. sysiä, 95 hl. puuhappoa. 534 hl. tervaa, 9,07. tärpättiä, 4,473 hl. sysiä, 50 hl. puuhappoa, 680. pikiöljyä, 300. tuohiöljyä, 6 hl. tervavettä.,780 hl. tervaa. 5,336. tärpättiä,,394 hl. sysiä, 7,0 hl. puuhappoa, 889. pikiöljyä,,80. tervaöljyä,,600. carbolineumia. höyryk. hv. j Käyt. 405 m3 tervaspuita.,904 kantoja. 4,56 tervaspuita.

28 8 9 Ryhmä. L nokka. Lilli ;umäärf Valmistetun tavaran paljous ja laji. Käytetyn koneellisen Valmistetun tavaran brutto-arvo Suom. mar koissa. liikutusvoiman määrä. Työväestö, siihen luettuina mestarit ja konttooriväestö. Alle 5 vuoden. Miehiä. 5 ja 8 vuoden välillä. Miehiä.!Naisia. Naisia. Yli 8 vuotta. Miehiä, Naisia, Summa. Miehiä. Naisia. Muistutuksia. V 3 4 Viipurin lä ä n i... 0, hl. tervaa, 4,50. tärpättiä,,00 litr. pikiöljyä, 00 hl. tervavettä, 4,00 hl. sysiä. 6 M ikkelin lääni.... Vaasan l ä ä n i...,30 3,896 6 hl. tervaa, 500 hl. tärpättiä.,8 hl. tervaa, 40,450. tärpättiä,,670 hl. sysiä, 3,580. pikiöljyä. 4 Oulun l ä ä n i... 4,56 98 hl. tervaa,,676. tärpättiä, 360 hl. sysiä, 500. pikiöljyä. 6 9,36 4,593 hl. tervaa,,69 litr. tärpättiä, 4,067 hl. sysiä, 7,355 hl. puuhappoa, 6,749 litr. pikiöljyä, 06 hl. tervavettä,,80 litr. puuöljyä,,600. carbolineumia, 300. tuohiöljyä höyryk. 0 hv. 0» Käyt. 3,76 m3 tervaspuita höyryk. 6 hv Käyt, 0,76 m3tervaspuita.» Pikitehtaita. Oulun l ä ä n i... Ei käynnissä v Vaasan l ä ä n i... 80,000 3,000 hl. pikiä, 600 hl. t srva- ja 4 4 Käyt. 3,500 hl. tervaa. pikiöljyä. Oulun l ä ä n i... 5, hl. pikiä ,050 3,565 hl. pikiä, 600 hl. terva- ja 6 6 Käyt. 4,78 hl. tervaa. pikiöljyä.» Asfalttitehtaita. 4 Uudenmaan lääni... Turun l ä ä n i...,587,30 30,000 6,000 käär. katto- ja verhostinhuopaa, 3,775 ast. asfalttilakkaa, 50 ast. öljyjä,,00 kg. lysoolia, 5 ast. carbolineumia, 0,00 m asfalttitöitä, 7,700 mkatonpanoksia Käyt. ulk. raakatav. 594,68 m. arv. Käyt. ulk. raakatav. 0,000 m. arv.